ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA. Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 HANNA MÄKINEN EEVA PUUPERÄ

ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 03 2019 Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 HANNA MÄKINEN EEVA PUUPERÄ

ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 03 2019 Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 HANNA MÄKINEN EEVA PUUPERÄ

Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin: 029 411 20 Sähköposti: etunimi.sukunimi@etk.fi Pensionsskyddscentralen 00065 PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Telefon: 029 411 20 E-post: förnamn.efternamn@etk.fi Finnish Centre for Pensions FI-00065 ELÄKETURVAKESKUS, FINLAND Phone: +358 29 411 20 E-mail: firstname.surname@etk.fi ISSN 1798-7490 (verkkojulkaisu)

SAATE Suomessa lakisääteisten työeläkkeiden toimeenpano on hajautettu useammalle eläkelaitokselle ja Eläketurvakeskukselle on laissa asetettu eläkejärjestelmän yhteisiä tehtäviä. Lakisääteiset työeläkkeet ovat Suomessa osittain rahastoituja. Tämä tarkoittaa, että osa maksetuista eläkkeistä katetaan aiempien vuosien vakuutusmaksuista kerätyillä varoilla ja loppuosa kyseisen vuoden vakuutusmaksuilla. Osittainen rahastointi, hajautettu toimeenpano ja viimeisen laitoksen periaate edellyttävät eläkelaitosten välistä kustannustenjakoa. Eläketurvakeskus hoitaa kustannustenjaon. Tässä raportissa on kuvattu kustannustenjaon kulkua vuonna 2018. Raportti kustannustenjaosta on tässä muodossa toinen. Aikaisempina vuosina kustannustenjaosta on julkaistu tilastoraportti. Se on keskittynyt viimeisimpään lopullisen kustannustenjaon selvittelyyn ja sen tilastoihin. Eläketurvakeskus julkaisee työeläkkeiden rahoituksen tilastoja. Tilastot ja niiden käsitteitä sekä kuvauksia löytyy Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta. Työeläkkeiden rahoitustilastojen keskeiseksi eri tilastolukuja kokoavaksi tarkasteluksi on tuotettu tilasto työeläkejärjestelmän rahavirroista. Kustannustenjaon tilastoraportilla ei täten enää ole aiempaa tilastollista tarvetta. Vuoden 2018 aikana kustannustenjakoon sisältyi kolme eri vaiheessa olevaa kustannustenjakovuotta. Selvitettiin vuoden 2017 lopulliset kustannukset. Maksettiin vuoden 2018 kustannuksien ennakoita. Valmistauduttiin vuoden 2018 kustannustenjakoon ja määrättiin ennakoita vuodelle 2019. Työeläkkeiden kustannustenjaossa työeläkevaroja siirtyi Eläketurvakeskuksen kautta vuonna 2018 yhteensä 1,4 miljardia euroa toimijalta toiselle. Tämän raportin tavoitteena on kertoa, miten kustannustenjako on käytännössä järjestetty ja mitä erityistä vuonna 2018 tehdyissä selvittelyissä tapahtui.

SISÄLTÖ 1 Yhteenveto...7 2 Johdanto...8 3 Vuoden 2017 lopulliset selvittelyt... 10 3.1 Selvittelyjen tiedot... 10 3.2 Kertoimet ja rahoitusosuudet... 10 3.3 Eläketurvakeskuksen päätökset... 12 3.4 Ennakoiden osuvuus... 13 3.5 Muita huomioita... 14 4 Vuoden 2018 selvittelyjen kulku... 15 5 Vuoteen 2019 valmistautuminen... 17 6 Muita huomioita... 18 7 Kustannustenjako käytännössä... 20 7.1 Muutosten valmistelu... 20 7.2 Ennakot ja niiden tarkentaminen... 20 7.3 Lopullinen selvittely... 20 7.4 Kustannustenjaon toimeenpanon organisointi... 22 Liitteet... 24 Liite 1. Kustannustenjaon kuvia... 24 Liite 2. Kustannustenjaon kertoimia ja osuuksia... 28 Liite 3. Kustannustenjakoon osallistuneet eläkelaitokset... 32 Liite 4. Kustannustenjaon säädökset, perusteet ja ohjeistus... 33 Liite 5. Eläketurvakeskuksen Työeläkkeiden rahoitus -tilastot tilastotietokannassa... 35

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 7 1 Yhteenveto Eläketurvakeskus jakaa työeläkkeiden kustannukset vuosittain. Vuonna 2018 työeläkkeiden kustannustenjakoon osallistui 31 työeläkelaitosta, Työttömyysvakuutusrahasto ja valtio. Kustannustenjaon kautta kulki työeläkevaroja yhteensä 1,4 miljardia euroa. Pääosa rahaliikenteestä koski kustannustenjakovuoden 2018 ennakkoeriä. Lisäksi tehtiin kustannustenjakovuoden 2017 lopullinen selvittely. Vuonna 2017 työeläkkeitä maksettiin yhteensä 27 miljardia euroa. Työeläkejärjestelmän toimintakulut olivat 0,5 miljardia euroa. Kustannukset katettiin kuluvan vuoden vakuutusmaksuilla, aiempien vuosien vakuutusmaksuista kertyneillä varoilla ja erillisillä rahoitusosuuksilla. Kustannustenjaossa selvitetyistä rahoitusosuuksista YEL:n valtionosuuden määrä vuonna 2017 oli 189 miljoonaa euroa. VEKL:n valtion osuuden määrä oli 5,5 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahaston maksu kustannustenjakoon oli 727 miljoonaa euroa ja Eläketurvakeskukselle työeläkevakuutusmaksusta menevä kustannusosuus 36 miljoonaa euroa. Työeläkkeiden kustannustenjako tehdään eläkelaitosten Eläketurvakeskukselle toimittamista tiedoista. Vuonna 2018 eläkelaitokset toimittivat tiedot kustannustenjaon ennakoita ja lopullisia selvittelyitä varten. Kustannustenjakovuoden 2017 lopullisten selvittelyiden tietojen oikeellisuutta tarkistettiin Eläketurvakeskuksessa. Kustannustenjaon selvittelyt tehtiin kustannustenjakoperusteiden mukaisesti suunnitellussa aikataulussaan. Kustannustenjakotietoihin tehtävistä tarkastusrutiineista huolimatta aikaisempien vuosien tietoihin tulee vuosittain korjauksia. Virheitä havaitaan eri yhteyksissä ja ne korjataan sovittujen periaatteiden mukaisesti. Vuoden 2017 kustannustenjakoon sisältyi aikaisem pien vuosien kustannustenjakoihin kohdistuvia korjauksia yhteensä vain reilut 40 000 euroa. Vuonna 2018, ensimmäistä kertaa 2000-luvulla, kustannustenjakoperusteeseen ei ollut tarpeen esittää muutoksia. Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2018 vahvistamat kustannustenjakoperusteet määrittävät siten myös vuoden 2019 selvittelyiden laskennat.

8 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 2 Johdanto Työeläkkeiden kustannuksia jaetaan Eläketurvakeskuksen toimesta työeläkelaitosten, valtion ja Työttömyysvakuutusrahaston kesken. Jako tehdään laissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Kustannustenjakoa koskevat lait ja alemman asteiset säädökset on lueteltu liitteessä 4. Eläketurvakeskuksen esittämissä ja sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamissa kustannustenjaon perusteissa on tarkemmat säännökset kustannustenjaolle. Ajantasaiset säädökset, asetukset, perusteet perusteluineen ja perustekertoimien laskentamuistioita löytyy Eläketurvakeskuksen verkkopalvelusta www.saadospalvelu.fi. Verkkopalvelussa www.tyoelakelakipalvelu.fi on Eläketurvakeskuksen kirjoittamia soveltamisohjeita, esimerkkejä ja perustekertoimien aikasarjoja. Työeläkkeiden kustannustenjako jaetaan kuuteen eri osaan: 1. TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyssä jaetaan eläkelaitosten kesken eläkkeensaajille maksettujen TyEL:n, MEL:n ja TEL-lisäeläketurvan mukaan karttuneiden sekä eläkelaitosten toistensa puolesta maksamien eri työeläkelakien mukaisten eläkkeiden kustannukset. 2. YEL-eläkkeiden kustannustenjaossa jaetaan eläkelaitosten ja valtion kesken eläkkeensaajille maksettujen YEL:n mukaan karttuneiden eläkkeiden kustannukset. 3. Palkattomilta ajoilta karttuneiden eläkkeen osien kustannustenjaossa jaetaan eläkelaitosten kesken eläkkeensaajille maksettujen palkattomien aikojen mukaan karttuneiden eläkkeiden kustannukset. 4. TVR-maksun selvittelyssä eläkelaitoksille hyvitetään Työttömyysvakuutusrahaston maksama maksu ansiosidonnaisten sosiaalietuusaikojen perusteella karttuvan eläketurvan kulujen kattamiseksi. 5. VEKL-selvittelyssä eläkelaitoksille hyvitetään ja valtiolle kohdistetaan eläkkeensaajille maksettujen opiskelu- ja lastenhoitoajalta karttuneiden eläkkeiden kustannukset. 6. ETK:n kustannusosuuksien selvittelyssä jaetaan Eläketurvakeskuksen kustannuksia eläkelaitosten kesken. Tarkempaa tietoa kustannustenjaosta saa Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta www.etk.fi/ kustannustenjako sekä käsikirjasta Työeläkkeiden kustannustenjako. Eläkelaitokset toimittavat tietoja kustannustenjakoa varten muun muassa maksetuista eläkkeistä. Kustannustenjaon tiedoista yhdessä työeläkelaitosten tilinpäätöstietojen kanssa tuotetaan myös tilastoja. Seuraavassa kuviossa on esitetty vuonna 2018 liikkuneet työeläkevarat mukaan lukien kustannustenjaon rahaliikenne. Luvut työeläkkeiden rahavirroista ovat arvioita.

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 9 Kuvio 2.1. Vuonna 2018 liikkuneet työeläkevarat. Luvut ovat arvioita. Luvut miljardia euroa Valtion osuudet 3,8 TVR-maksu 0,6 Työeläkemaksut 22,3 2,7 Eläkevarat 31.12.2017 202 4,4 19,1 Maksetut eläkkeet -27,8 0,5 4,3 Toimintakulut -0,5 194 Sijoitustuotot -4,3 Eläkevarat 31.12.2018 196 Luvut miljoonaa euroa 746 746 TyEL-MEL-VILMA eläkelaitokset 10 263 1 7 15 15 ETK 0 253 1 7 valtio YEL VEKL Palkattomat 53 618 53 619 TVR TVR-maksu 33 0 ETK Yhteensä 1 435 1 468 Kustannustenjaon selvittely muodostuu eri vaiheista. Yhden kalenterivuoden aikana toimeenpannaan kolmea eri kustannustenjakovuotta. Luvuissa 3 5 kuvataan eri vaiheissa olevien kustannustenjakojen kulku vuoden 2018 aikana. Luvussa 6 kuvataan muuta työeläkkeiden rahoituksessa vuonna 2018 tapahtunutta. Luvussa 7 kuvataan, miten kustannustenjaon toimeenpano on järjestetty. Liitteissä on muun muassa tilastokuvia kustannustenjaosta.

10 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 3 Vuoden 2017 lopulliset selvittelyt 3.1 Selvittelyjen tiedot Vuonna 2018 tehtiin lopulliset selvittelyt edellisen vuoden kustannustenjaosta. Eläkeuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Se toi mukanaan uudet eläkelajit osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen. Uudet eläkelajit lisätiin mukaan kerättäviin eläkemenotietoihin ja kustannustenjakoon. Eläkeuudistuksesta seurasi myös muutoksia TyEL-MEL-eläkelaitosten kustannustenjaossa kerättäviin vakuutuskantatietoihin. Vanhuuseläkevastuita täydennettiin kuolevuusperustemuutoksella. Täydennys katettiin purkamalla muita vastuuvelan osia, joista merkittävin oli osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu. Kuolevuusperusteen täydennyksen tekniikasta on kirjoitettu muistioita ja ne löytyvät Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta. Eläkelaitokset toimittivat lopulliseen selvittelyyn tarvittavat tiedot aikataulun mukaisesti ja tiedoille tehtiin sovitut tarkastusrutiinit. Tarkastuksessa ilmeni useampia virheitä ja eläkelaitokset toimittivat niiltä osin korjatut tiedot Eläketurvakeskukselle ennen lopullista selvittelyä. Virheitä oli erityisesti TyEL-MEL-eläkelaitosten vakuutuskantatietojen osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun määrissä. Osa tiedoista lopullisen selvittelyn suorittamista varten saadaan eläkelaitosten Eläketurvakeskukseen lähettämästä TyEL-MEL-vakuutuskantatiedostosta. TyEL-MEL-vakuutuskantatiedostoa päivitettiin siten, että se sisältää vain varsinaiseen kustannustenjakoon tarvittavia tietoja. Muut aiemmin vakuutuskantatiedostolla annetut tiedot pyydettiin eläkelaitoksilta tarvittaessa erikseen. Muutos tietojenkeruukäytännössä meni sujuvasti. Lopullisen selvittelyn yhteydessä korjattiin myös aikaisempien vuosien kustannustenjakoja. Perintätietoihin sisältyi aikaisempiin kustannustenjakovuosiin kohdistuvia henkilötasolla eriteltyjä korjauksia yhteensä noin 220 000 euroa. Näissä jokaisen yksittäisen tapauksen korjaus oli pieni ja ne hoidettiin suoraviivaisesti. Korjauskäytäntöjä on kuvattu lisää kohdassa 7.3.3. Tarkemmin laskettavia aikaisempiin kustannustenjakovuosiin kohdistuneita korjauksia oli neljä tapausta. Korjaukset olivat määriltään pieniä. Yksi korjaus liittyi vuoden 2015 kustannustenjakoon virheellisesti ilmoitettuun työkyvyttömyyseläkkeiden vastuuvelkaan. Kyseisestä korjausmenettelystä ei ollut aiempaa kokemusta. Menettelytavasta sovittiin eläkelaitosten kesken ja se kirjattiin mukaan korjauskäytäntöihin vastaisen varalle. 3.2 Kertoimet ja rahoitusosuudet Syksyllä 2018 sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti Eläketurvakeskuksen esityksestä kustannustenjaossa tarvittavat tasauskertoimet, valtion osuudet YEL:n ja VEKL:n osalta sekä TVR-maksun.

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 11 TyEL-MEL-järjestelmän tasauskerroin -esitystä jouduttiin jälkikäteen korjaamaan. Tilastotarkastelujen yhteydessä huomattiin, että kertoimien laskennan lähtötiedoissa oli virheellisiä tasausmaksutuloja. Virheet johtuivat tietojen korjauksessa tapahtuneesta päivitysvirheestä. Korjaus tapahtui ennen kustannustenjaon rahaliikennettä. Seuraavissa taulukoissa on keskeisimpiä summia eri selvittelyistä. Taulukko 3.1. Vuoden 2017 lopullisen TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyn keskeisimpiä lukuja per 1.7.2017. Luvut ovat miljoonia euroja lukuun ottamatta prosentteina esitettäviä tasauskertoimia. TyEL-MEL-järjestelmän yhteisesti kustannettavat vanhuuseläkkeet 10 111 TyEL-MEL-järjestelmän tasausmaksutulo 11 092 TyEL-MEL-järjestelmän tasauksen eläkevarat 12 135 TyEL-MEL-järjestelmän vanhuuseläkkeiden tasauskerroin q a 43,5 % TyEL-MEL-järjestelmän yhteisesti kustannettavat muut etuudet 1 780 TyEL-MEL-järjestelmän muut tulot 77 TyEL-MEL-järjestelmän palkkasumma 56 037 TyEL-MEL-järjestelmän muiden etuuksien tasauskerroin q b 3,0 % TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyn perittävät eläkkeet 1 033 Taulukko 3.2. Vuoden 2017 lopullisen YEL-kustannustenjaon keskeisimpiä lukuja per 1.7.2017. Luvut ovat miljoonia euroja. YEL-järjestelmän kustannettavat etuudet 1 205 YEL-järjestelmän kustannettavat muut kulut 56 YEL-järjestelmän maksutulo 1 073 Valtion osuus YEL-järjestelmälle 189 Taulukko 3.3. Vuoden 2017 lopullisen palkattomilta ajoilta karttuneiden eläkeosien kustannustenjaon keskeisimpiä lukuja per 1.7.2017. Luvut ovat miljoonia euroja lukuun ottamatta prosentteina esitettävää tasauskerrointa. Työeläkejärjestelmän yhteisesti kustannettavat palkattomilta ajoilta karttuneet eläkkeen osat Työeläkejärjestelmän työtulosumma 85 929 Työeläkejärjestelmän palkattomilta ajoilta karttuneiden eläkkeen osien tasauskerroin q s 0,2 % 148

12 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Taulukko 3.4. Vuoden 2017 lopullisen TVR-maksun keskeisimpiä lukuja per 1.7.2017. Luvut ovat miljoonia euroja lukuun ottamatta prosentteina esitettävää jakokerrointa. Työttömyysvakuutusrahaston maksu työeläkejärjestelmälle 727 Maksun jaossa mukana oleva palkkasumma 73 883 Työttömyysvakuutusrahaston maksu jakokerroin q TVR 1,0 % Taulukko 3.5. Vuoden 2017 lopullisen VEKL-kustannustenjaon keskeisimpiä lukuja per 1.7.2017. Luvut ovat miljoonia euroja. VEKL-järjestelyn mukaiset etuudet 5,30 VEKL-järjestelyn muut kulut 0,07 Valtion osuus VEKL-järjestelystä 5,37 Taulukko 3.6. Vuoden 2017 lopullisen Eläketurvakeskuksen kustannusosuuksien selvittelyn keskeisimpiä lukuja. Luvut ovat miljoonia euroja. ETK:n kustannusosuusvelka ennen selvittelyä 23,2 ETK:n tuotot kustannusosuuksista 36,2 ETK:n muut tuotot 2,4 ETK:n kulut -42,0 ETK:n kustannusosuusvelka selvittelyn jälkeen 19,8 Eläketurvakeskuksen kustannusosuusvelka otetaan huomioon määrättäessä vuoden v+2 kustannusosuuskerrointa. Kerroin määrätään arvion pohjalta ja siinä huomioidaan edellisen selvittelyn kustannusosuusvelka. 3.3 Eläketurvakeskuksen päätökset Eläketurvakeskus lähetti lokakuussa eläkelaitoksille päätökset lopullisten selvittelyiden tarkistuseristä. Päätöksien mukana eläkelaitoksille lähettiin yhdistelmälaskelma, jossa eri selvittelyiden tarkistuserät summattiin yhdeksi eräksi. Tarkistuserien rahaliikenne tapahtui marras joulukuun vaihteessa. Lopullisessa kustannustenjaossa käytettävät q-kertoimet pyöristetään kuuden desimaalin tarkkuuteen. Pyöristyksestä seuraa, että kustannustenjaon maksut ja hyvitykset eivät täsmää keskenään, vaan Eläketurvakeskukseen jää rahaliikenteestä ylitettä tai alitetta. Yksittäisen kertoimen pyöristyksestä johtuva ylite voi enimmillään olla 50 000 euroa. Eri kertoimista aiheutuvat ylitteet ja alitteet ovat satunnaisia ja usein kompensoivat toisiaan. Pieniä ylitteitä tai alitteita syntyy myös siitä, että kustannustenjaon eriä pyöristetään. Seuraavassa taulukossa on eriteltynä vuoden 2018 aikana kustannustenjaosta Eläketurvakeskukselle jääneet ylitteet per 31.12.2018.

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 13 Taulukko 3.7. Vuoden 2018 lopussa kustannustenjaon selvittelyistä Eläketurvakeskukselle jäänyt ylite. Taulukko ei sisällä Eläketurvakeskuksen kustannusosuusvelkaa. Kustannustenjako Ylite per 31.12.2018 TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittely 8 770 YEL-kustannustenjako -4 Palkattomien kustannustenjako -9 583 TVR-maksun jako -32 343 VEKL-kustannustenjako 0 Yhteensä -33 160 3.4 Ennakoiden osuvuus Kustannustenjaon ennakot määrätään arvioiden perusteella. Lopullisissa selvittelyissä ennakkoerien poikkeuma toteumaan sovitetaan tarkistuserillä. Jos esimerkiksi eläkelaitoksen ennakoiden yhteismäärä on lopullista erää suurempi, on eläkelaitoksen tarkistuserä positiivinen ja se saa kustannustenjaosta liikaa maksetun osuuden takaisin korkoineen. Kuviossa 3.1 on esitetty rahoitusosuuksien arviot eri ennakkoerissä sekä niiden lopulliset erät. Kuviossa 3.2 on eläkelaitosten TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyn tarkistuserien määrät suhteessa kustannustenjaon lopullisen selvittelyn hyvityssuureisiin vuosien 2015 2017 osalta. Kuviosta nähdään, että positiivisia tarkistuseriä on lukumääräisesti enemmän kuin negatiivisia tarkistuseriä. Kustannustenjaon tavoitteena on, että ennakkoerät osuisivat mahdollisimman hyvin kohdalleen eli tarkistuserät olisivat lähellä nollaa. Kuvio 3.1. Kustannustenjakovuoden 2017 rahoitusosuuksien ennakko- ja lopulliset erät hetkellä 1.7.2017. TVR-maksu Alkuvuoden arvio Syksyn tarkennettu arvio Lopullinen määrä 836 milj. euroa 778 milj. euroa 727 milj. euroa YEL:n valtion osuus Alkuvuoden arvio Kesän tarkennettu arvio Joulun tarkennettu arvio Lopullinen määrä 149 milj. euroa 176 milj. euroa 188 milj. euroa 189 milj. euroa VEKL:n valtion osuus Alkuvuoden arvio Lopullinen määrä 5,9 milj. euroa 5,4 milj. euroa Eläkelaitosten ETK:n kustannusosuus Alkuvuoden arvio Lopullinen määrä 34,8 milj. euroa 35,6 milj. euroa

14 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Kuvio 3.2. TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyn tarkistuserien määrät suhteessa hyvityssuureisiin eläkelaitoksittain vuosina 2015 2017. Positiivinen tarkistuserä tarkoittaa, että eläkelaitos on maksanut liikaa kustannustenjaon ennakoita ja negatiivinen tarkistuserä päinvastoin. 2017 2016 2015-15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % Vuoden 2016 alusta kustannustenjaon erien korkoutus muuttui. Teknisesti muutos tehtiin jo vuoden 2015 selvittelyyn, mutta käytännössä se näkyi vasta vuonna 2016. Aiemmin korko määräytyi eläkelaitosten vakavaraisuustasoon perustuvan perustekoron mukaan. Vuoden 2016 alusta alkaen korko on määräytynyt markkinakorkoja seuraavan vakuutusmaksukoron mukaisesti. Vakuutusmaksukorko on kuitenkin aina vähintään kaksi prosenttia. Vuosina 2016 2018 kustannustenjaon erät korkoutettiin kahdella prosentilla. Perustekoron arvo on tuolloin vaihdellut 4,50 prosentin ja 5,50 prosentin välillä. Muutoksen myötä koron merkitys on vähentynyt kustannustenjaossa. 3.5 Muita huomioita Vuoden 2017 lopulliseen selvittelyyn sisältyi joitakin erityiseriä. Näistä todettakoon, että TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyyn kuuluva Eteran erityisestä LEL-vakuutuskannan kuolevuusperusteesta johtuva erä oli 8,5 miljoonaa euroa ja TyEL-eläkelaitosten valtion eläkerahastoon suorittama siirtymämaksu 40,0 miljoonaa euroa. LEL-vakuutuskannan toteutunut kuolevuus oli perustekuolevuutta alempi, joten tasausjärjestelmän kautta muut eläkelaitokset kustansivat kustannustenjakoperusteiden mukaisesti Eteralle syntyneen kuolevuusliikkeen tappion. Tämä Eteran LEL-vakuutuskannan kuolevuusperusteesta johtuva erä maksettiin nyt viimeistä kertaa johtuen Eteran yhdistymisestä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariseen vuoden 2018 alusta, jonka seurauksena myös TyEL:n voimaanpanolakiin sisältyneet Eteran erityissäännökset poistettiin. Valtion eläkerahastoon tilitetty siirtymämaksu oli seurausta valtion liikelaitoksissa tapahtuneista yhtiöittämisistä. Lopullisissa selvittelyissä huomioitiin kaksi osittaista TyEL-vakuutuskannan siirtoa eläkelaitosten välillä.

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 15 4 Vuoden 2018 selvittelyjen kulku Vuotta 2018 koskevat kustannustenjaon perustemuutokset ja käytännöt oli valmisteltu vuoden 2017 aikana. Perustemuutokset ja niihin liittyvät perustelut löytyvät verkkopalvelusta www.saadospalvelu.fi. Muutokset koskivat lähinnä lopullisten kustannustenjakojen maksuaikatauluja sekä TVR-maksun ennakoiden mahdollista toista tarkennusta. Verkkopalvelussa www.tyoelakelakipalvelu.fi oleviin kustannustenjaon soveltamisohjeisiin ja esimerkkeihin tehtiin joitakin päivityksiä. Aikaisempien vuosien korjausten korkouttamisessa käytettävä korko on vaihdellut sen mukaan, mihin korjaus on kohdistunut. Käytännössä kuitenkin koron valinnassa on esiintynyt ongelmia, joten jatkossa kaikissa aikaisempien vuosien kustannustenjakoihin kohdistuvissa korjauksissa käytetään selkeyden vuoksi korkona vakuutusmaksukorkoa. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera yhdistyivät vuoden 2018 alussa. Tämän johdosta Eteran vakuutuskantaan liittyvä työkyvyttömyyseläke- ja vanhuuseläkeliikkeen tasaamisen erityissäännöt purettiin. Työkyvyttömyyseläkeliikettä koskevan kustannustenjakoerän loppusuoritus tulee Ilmarisen maksettavaksi vuoden 2018 lopullisessa kustannustenjaossa. Vuoden 2018 kustannustenjaon ennakoiden alkuvuoden rahaliikenne perustui marraskuussa 2017 annettuihin päätöksiin. Kesällä YEL:n valtion osuutta tarkistettiin ja samalla YEL-eläkelaitosten ennakkoerät muuttuivat. Lokakuussa TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyn ja TVR-maksun ennakkoerien suuruutta tarkistettiin. Joulukuussa YEL:n ennakkoeriä tarkennettiin toistamiseen. Kustannustenjakoperusteisiin vuodelle 2018 tehdyt muutokset olisivat mahdollistaneet myös TVR-maksun ennakkoerien toisen tarkentamisen, mutta sitä ei nähty tarpeelliseksi. Vuonna 2018 kustannustenjaon kaikki ennakkoerät yhdistettiin kuukausittain ensimmäistä kertaa. Aiemmin YEL-kustannustenjaon ennakot maksettiin erillään muista ennakkoeristä johtuen niiden erilaisesta maksuaikataulusta. Kuviossa 4.1 on eri rahoitusosuuksien arviota ja taulukossa 4.1 on Eläketurvakeskuksen välityksellä kuukausittain siirtyneet ennakkoerät.

16 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Kuvio 4.1. Kustannustenjakovuoden 2018 rahoitusosuuksien ennakkoerät. TVR-maksu Alkuvuoden arvio Syksyn tarkennettu arvio 748 milj. euroa 619 milj. euroa YEL:n valtion osuus Alkuvuoden arvio Kesän tarkennettu arvio Joulun tarkennettu arvio 239 milj. euroa 233 milj. euroa 252 milj. euroa VEKL:n valtion osuus Alkuvuoden arvio 7,4 milj. euroa Eläkelaitosten ETK:n kustannusosuus Alkuvuoden arvio 31,8 milj. euroa Taulukko 4.1. Eläketurvakeskuksen välityksellä kuukausittain siirtyneet ennakkoerät, miljoonaa euroa. Tammi kesäkuu Heinä syyskuu Loka marraskuu Joulukuu 115 114 107 122 Ennakkoerien tarkennukset tehtiin suunnitelman mukaisesti. Eläkelaitokset toimittivat Eläketurvakeskukseen omia arviotietoja. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti tarvittavat arviot maksuosuuksista ja Eläketurvakeskus toimitti ennakkoerien päätökset eläkelaitoksiin ajallaan. Kustannustenjaon rahaliikenteessä oli marras joulukuun vaihteessa häiriöitä viiden eläkelaitoksen kanssa. Eläkelaitoksille lähetetyissä kustannustenjakopäätöksissä ollutta vuoden 2017 kustannustenjakoon liittyvää tarkistuserää tai joulukuun 2018 ennakkoerää ei ollut maksettu päätöksen mukaisesti. Asia kuitenkin huomattiin ja saatiin korjatuksi riittävän ajoissa.

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 17 5 Vuoteen 2019 valmistautuminen Vuonna 2019 työeläkkeiden rahoitukseen tai kustannustenjaon käytäntöihin ei tullut sellaisia muutoksia, jotka olisivat vaatineet kustannustenjakoperusteiden päivitystä. Syksyllä 2019 toimitettavasta vuotta 2018 koskevasta lopullisesta kustannustenjaosta lähtien tarkistuserien aikataulu muuttuu siten, että myös ne voidaan yhdistää joulukuun ennakkoerien kanssa yhteen. Näin minimoidaan eläkelaitosten välinen rahaliikenne kustannustenjaossa. Valtakunnallinen tulorekisteri on tulossa käyttöön vuonna 2019 ja sen jälkeen tietojen kokoaminen voidaan mahdollisesti hoitaa nykyistä nopeammin. Tulorekisterin käyttöönotto on suuri työ työeläkelaitoksille ja myöskin työnantajille, mutta ei ainakaan tässä vaiheessa vaadi kustannustenjakoon muutoksia. Vuoden 2019 kustannustenjaon ennakkoerät perustuvat eläkelaitosten arvioihin omista suureistaan ja rekistereistä saatavien tietojen pohjalta Eläketurvakeskuksessa tehtyihin rahoitusosuuksien lyhyen aikavälin ennusteisiin. Lyhyen aikavälin ennusteet perustuvat ansainta- ja eläkerekisterin tietoihin, tilastoihin, eläkelaitoksilta saatuihin tietoihin, aikaisempien vuosien ja talousoletusten kehitykseen sekä tiedossa oleviin eläkejärjestelmän muutoksiin. Lisäksi TVR-maksun ennusteessa huomioidaan entistä enemmän Finanssivalvonnalta ja Koulutusrahastolta saatuja neljännesvuositilastoja. 1.1.2019 Työttömyysvakuutusrahasto ja Koulutusrahasto yhdistyvät Työllisyysrahastoksi. Taulukko 5.1. Vuoden 2019 rahoitusosuuksien ensimmäiset ennakot miljoonina euroina. YEL-kustannustenjaon ja TVR-maksun ennakoiden määriä tarkennetaan vuoden 2019 aikana. Rahoitusosuus Milj. euroa YEL:n valtion osuus 239,0 VEKL:n valtion osuus 7,4 TVR-maksu 748,0 ETK-kustannusosuudet 34,8 Kustannustenjakoryhmässä sovittiin, että jatkossa Eläketurvakeskus ennustaa YEL-suureita toteutuneiden tietojen pohjalta ja YEL-tiedusteluista luovutaan. YEL-ennakot määrätään Eläketurvakeskuksen tekemän YEL-ennusteen ja eläkelaitoksilta saatujen työ tulojakaumien pohjalta. Jos YEL:iä vakuuttavan eläkelaitoksen vakuutuskannan oletetaan poikkeavan ennusteella olevasta yleisestä kehityksestä, niin eläkelaitos voi ilmoittaa tästä erikseen Eläketurvakeskukseen, jotta tämä tulee huomioitua eläkelaitokselle määrättävissä YEL-ennakoissa.

18 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 6 Muita huomioita Vuonna 2018 Eläketurvakeskuksessa ja eläkelaitosten yhteistyönä tarkastettiin erikseen vuonna 2017 myönnettyjen uusien työkyvyttömyysetuuksien laskentaa. Tarkastuksessa selvitettiin koneellisesti noin 4 800 TyEL:n ja MEL:n mukaisen työkyvyttömyysetuuden jakamista rahastoituun ja yhteisesti kustannettavaan osaan. Näistä reilut 25 kappaletta johti lopulta toimenpiteisiin. Lisäksi tarkastettiin otoksena noin 40 työkyvyttömyysetuuden ja noin kymmenen osittain varhennetun vanhuuseläkkeen jakamista laajemmin eri kustannustenjaon osiin. Niissä ei havaittu virheitä. Eläketurvakeskus hoitaa kustannustenjaon selvittelyn omilla SAS-sovelluksillaan. Kustannustenjaon SAS-sovelluksiin tehtiin vuoden 2018 aikana laajoja teknisiä muutoksia uuden EU:n tietosuoja-asetuksen seurauksena. Tietyillä EU-toimielimien virkamiehillä on oikeus siirtää Suomen lakisääteiseen eläkejärjestelmään karttunut eläkeoikeus EU:n eläkejärjestelmään. Lisäksi aikaisemmin EU:n eläkejärjestelmään siirretty eläkeoikeus ja siirron jälkeinen karttuma EU:ssa on mahdollista siirtää takaisin Suomeen. Eläkeoikeuksien siirtoja on viime vuosina ollut muutamia kymmeniä tapauksia vuosittain. Ne hoidetaan Eläketurvakeskuksen välityksellä ja ne otetaan huomioon kustannustenjaossa. Vuonna 2018 eläkeoikeuden arvon laskennassa käytettäviin pääoma-arvokertoimiin tehtiin pieni korjaus vastaisten perhe-eläkkeiden osalta, joiden laskenta on nivelmallisen kuolevuusfunktion tapauksessa parempi tehdä kahdessa osassa. Työeläkkeiden vakuuttamista varten on olemassa laskuperusteita. Yksityisen puolen työeläkelaitokset joko hakevat sosiaali- ja terveysministeriöltä tarvittavat laskuperusteet tai sitten ministeriö antaa ne asetuksella. Vakuutusmaksut ja eläkelaitosten vastuuvelat lasketaan laskuperusteiden mukaisesti. Laskuperusteissa on suureita, jotka vaikuttavat kustannustenjakoon ja päinvastoin. Laskuperusteiden ja kustannustenjakoperusteiden tulee siis olla yhteensopivia keskenään. Tämän johdosta Eläketurvakeskus on mukana valmistelemassa laskuperustemuutoksia eläkelaitosten kanssa. Laskuperusteita ja laskuperustehakemusten perusteluita löytyy Eläketurvakeskuksen verkkopalvelusta www.saadospalvelu.fi. Vuoden 2018 TyEL:n mukaisten vakuutusmaksujen laskuperusteet ja käytänteet muuttuivat monilta osin, joten työeläkeyhtiöt hakivat perustemuutokset kokonaisperustemuutoksena. Vakuutusmaksujen arvioidaan vuonna 2019 pysyvän samalla tasolla kuin edellisenä vuonna eli olevan keskimäärin 24,4 prosenttia vakuutettavista palkoista. Vakuutusmaksuun sisältyvän tasausosan arvioidaan olevan keskimäärin 19,8 prosenttia vakuutettavista palkoista, joka ei myöskään muutu edellisestä vuodesta. Tasausosalla katetaan yhteisesti kustannettavia kuluja ja se on yhtenä jakotekijänä TyEL-MEL-järjestelmän kustannustenjaossa. Täydennys- ja osaketuottokerroin säätelevät TyEL-MEL-eläkejärjestelmässä rahoitusta. Täydennyskerroin toimii mekanismina työeläkelaitosten vakavaraisuuspääoman ja vastuuvelan välillä. Osaketuottokerroin siirtää osakeriskiä eläkelaitosten omalta vastuulta järjestelmälle. Kertoimien laskenta perustuu eläkejärjestelmän keskimääräisiin suureisiin. Täy-

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 19 dennys- ja osaketuottokertoimen keskimääräiset suureet määrätään painotettuina keskiarvoina siten, että yhden eläkelaitoksen painolle asetetaan yläraja. Nykyisin rajoitus on molemmissa kertoimissa 20 prosenttia. Painorajoituksen tarkoituksena on lieventää suurten eläkelaitosten merkitystä kertoimien arvoissa. Näin yhden eläkelaitoksen muutokset eivät suuresti pääse heiluttamaan kertoimen arvoa. Työeläkeyhtiöiden viime vuosina tapahtuneet yhdistymiset on otettu huomioon muuttamalla painorajoituksia ja niiden käsittelyä siten, että työeläkeyhtiöiden yhteenlaskettu paino säilyy suunnilleen samana. Työeläkeyhtiöiden Eteran ja Ilmarisen yhdistyminen otettiin huomioon täydennys- ja osaketuottokertoimen painorajoituksissa. Muutoksen myötä eläkelaitosten painot rajoitetaan ensin 15 prosenttiin ja puuttuva paino täydennetään kaikille eläkelaitoksille. Muutos näkyi ensimmäisen kerran vuoden 2018 kolmannen kvartaalin täydennyskertoimessa. Osaketuottokertoimen laskentamuutos sisältyy eduskunnalle annettuun esitykseen HE 313/2018.

20 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 7 Kustannustenjako käytännössä 7.1 Muutosten valmistelu Työeläkejärjestelmässä tapahtuu muutoksia ja myös kustannustenjakoa on ollut tarpeen muuttaa vuosittain. Muutosten tavoitteena on virheetön ja tehokkaasti järjestetty kustannusten selvittely. Esimerkiksi tietojärjestelmämuutosten yhteydessä toimintaa voi mahdollisesti tehostaa. Lakimuutosten seurauksena voi esimerkiksi tulla uusia eläketapauksia. Kustannustenjaon perustemuutoksia valmistellaan Eläketurvakeskuksessa yhdessä eläkelaitosten ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Perusteiden valmistelu tapahtuu Eläketurvakeskuksen kustannustenjakoryhmässä. Kustannustenjakovuotta edeltäneen vuoden aikana päivitetään eläkelaitosten toimittamien kustannustenjakotietojen sisältö ja toimittamisohjeet. Tarvittaessa päivitetään kustannustenjaon soveltamisohjeita ja esimerkkejä. Eläkemenotiedot saadaan kustannustenjakoon eläkelaitosten omista maksatusjärjestelmistä. Eläkemenotietojen sisältömuutoksia valmistellaan kustannustenjakoryhmän alaisessa eläkemenoryhmässä yhdessä eläkelaitosten edustajien kanssa. 7.2 Ennakot ja niiden tarkentaminen Kustannustenjakovuotta edeltäneen marraskuun lopussa Eläketurvakeskus antaa päätökset eläkelaitoksille ennakkoeristä. Ennen ennakkopäätöksiä eläkelaitokset toimittavat Eläke turvakeskukselle arviotietoja omista vakuutuskannoistaan. Eläketurvakeskus selvittää ar viot sosiaali- ja terveysministeriölle tulevan vuoden valtion kustantamista osuuksista YEL- ja VEKL-selvittelyyn. Selvityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö määrää valtion osuuksien ennakoiden määrät. Lisäksi Eläketurvakeskus esittää yhdessä Työttömyysvakuutusrahaston kanssa sosiaali- ja terveysministeriölle vahvistettavaksi TVR-maksun ennakon. Kustannustenjakovuonna eläkelaitokset, valtio ja Työttömyysvakuutusrahasto osallistuvat kuukausittain ennakkoeriin. Eläketurvakeskus välittää ennakkoerät maksavilta eläkelaitoksilta saaville. Kesällä tarkennetaan YEL:n mukaisia ennakkoeriä. Syksyllä tarkennetaan TyEL-MEL-VILMA-eläkeselvittelyn ja tarvittaessa myös TVR-maksun ennakkoeriä. Joulukuussa tarkennetaan vielä toistamiseen YEL:n ja tarvittaessa TVR-maksun mukaisia ennakkoeriä. Myös ennakkoerien tarkennukset perustuvat eläkelaitosten arvioihin omasta vakuutuskannasta ja Eläketurvakeskuksen arvioihin YEL:n valtion osuuden ja TVR-maksun määrästä. 7.3 Lopullinen selvittely Kustannustenjakovuoden lopullinen selvittely tapahtuu seuraavan vuoden aikana. Alkuvuonna eläkelaitokset toimittavat Eläketurvakeskukselle eläkemeno- ja vakuutuskantatietoja. Tämän jälkeen Eläketurvakeskus arvioi vastaanotettujen tietojen järkevyyttä tarkastuskäytännöin ja selvittää tarvittaessa tietojen sisältöä eläkelaitosten kanssa. Syksyllä

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 21 Eläke turvakeskus laskee ja esittää sosiaali- ja terveysministeriölle kustannustenjakoon tarvittavat kertoimet ja maksuosuudet. Esityksen vahvistuttua eläkelaitoksille annetaan päätös lopullisen selvittelyn tarkistuserästä. Marras joulukuun vaihteessa suoritetaan tarvittava rahaliikenne toimijoiden kesken. 7.3.1 Lopullisen selvittely tiedot Eläkelaitokset toimittavat lopullista selvittyä varten tietoja maksamistaan eläkkeistä sekä tietoja omasta vakuutuskannastaan. Eläkemenotiedoista Eläketurvakeskukselle toimitetaan eläkemenotiedosto, johon sisältyy tarvittavin erittelyin eläkelaitoksen kustannustenjakovuonna maksettujen eläkkeiden yhteissummat. Lisäksi eläkelaitokset toimittavat erikseen tietyistä toisten eläkelaitosten puolesta maksetuista eläkkeistä henkilötasolla eritellyt tiedot eläkkeiden perintätiedoston muodossa. Eläketurvakeskus välittää perintätiedot toisille eläkelaitoksille sen mukaan, minkä eläkelaitoksen vastuulla kukin henkilötasolla saatu eläkkeen osa on. Eläkelaitokset toimittavat Eläketurvakeskukseen tietoja vakuutuskannoistaan vakuutuskantatiedostolla yhteisesti jaettavia kustannuksia varten. Vakuutuskantatietoja kerätään TyEL- ja MEL-eläkelaitoksilta sekä YEL- ja MYEL-eläkelaitoksilta. Muiden eläkelaitosten osalta vakuutuskantatietona tarvitaan vain palkkasumma ja se saadaan eläkemenotiedoston välityksellä. Vakuutuskantatietoihin sisältyy palkkasumman lisäksi tietoja muun muassa vastuuvelan määrästä ja maksutulosta. Lopullisen selvittelyn tiedot lähetetään Eläketurvakeskukselle peräkkäistiedoston muodossa. Eläkelaitos allekirjoittaa tiedot erillisellä allekirjoituslomakkeella. Eläkemenotiedot sekä YEL- ja MYEL-vakuutuskantatiedot toimitetaan maaliskuun loppuun mennessä. Muut vakuutuskantatiedot toimitetaan kesäkuun loppuun mennessä. Kustannustenjaon tiedot kootaan eläkelaitoksissa niiden omista tietojärjestelmistä. Tietojen sisällöistä ja toimittamisesta sovitaan hyvissä ajoin yhdessä eläkelaitosten kanssa kustannustenjakoryhmässä ja eläkemenoryhmässä, jotta tietojen kokoaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja jotta muutoksiin on riittävästi aikaa valmistautua. 7.3.2 Tietojen tarkastuskäytännöt Eläketurvakeskus tarkastaa eläkelaitosten toimittamat tiedot ennen lopullisen kustannustenjaon selvittämistä. Kustannustenjaon tietojen oikeellisuus on eläkelaitosten vastuulla, mutta tarkastusmenettely on katsottu aiheelliseksi ennen lopullisen selvittelyn suorittamista. Tarkastusmenettelyistä on kirjoitettu muistio verkkosivuille www.etk.fi/kustannustenjako ja lisäksi eläkelaitoksilla on käytössä kustannustenjakotietojen tulostuspohjat tietojen lähettämisen tueksi. Eläketurvakeskuksessa tehtävät tarkistusrutiinit on automatisoitu kustannustenjaon sovellukseen. Tarkastusmenettelyssä esiin nousseet tapaukset selvitetään yhdessä asiaa koskevan eläkelaitoksen kanssa. Edellä olevien tarkastuskäytäntöjen lisäksi eläkelaitokset tarkastavat heille toimitettuja perintätietoja lopullisen selvittelyn yhteydessä. Perintätietoja selvitetään tarvittaessa tarkemmin kyseisten eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen kesken.

22 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Tarkastuskäytännöt eivät ole aukottomia. Tarkastukseen sisältyy muun muassa laskuperusteiden mukaisten suureiden laskentaa ja eläkemenotietojen vertaamista yhteiseen eläkepäätösrekisteriin. Suhteellisesti pienet vuosittain toistuvat virheet ovat vaikeita havaita. Tarkastusrutiineja pyritäänkin kehittämään mahdollisuuksien mukaan. Kustannustenjakoon toimitettujen tietojen lisäksi Eläketurvakeskus tarkistaa eläkepäätösrekisteristä vuosittain myönnettyjen työkyvyttömyysetuuksien jakamista kustannustenjaon mukaisiin osiin yhdessä eläkelaitosten kanssa. Tämän tarkastuksen tavoitteena on varmistaa, että eläkkeiden myöntöprosesseihin ei sisälly systemaattisia virheitä kustannustenjaon kannalta. 7.3.3 Korjauskäytännöt Tarkastusrutiineista huolimatta aikaisempien vuosien kustannustenjakojen tietoihin tulee vuosittain korjauksia. Virheitä havaitaan eri asiayhteyksissä ja ne korjataan sovittujen periaatteiden mukaisesti. Aikaisempien vuosien korjauskäytännöistä on sovittu yhdessä eläkelaitosten kanssa. Käytänteistä on kirjoitettu www.etk.fi/kustannustenjako-sivuille muistio. Muistioon sisältyy myös esimerkkejä erilaisista korjaustapauksista. Tavoitteena on, että korjaukset hoidetaan tehokkaasti ja menettelyt ovat etukäteen mietittyjä. Korjaus voi kohdistua monen vuoden taakse ja tällöin koron käsittelyllä on merkitystä. Korjauskäytäntö vaihtelee virheen suuruuden mukaan. Tarkat rajamäärät sovitaan kustannustenjakoryhmässä, mutta periaatteena on, että virheitä ei korjata, jos korjauksesta aiheutuvat toimeenpanokustannukset ylittävät virheen määrän. virheet korjataan suoraviivaisesti ilman korkoutusta, jos koron osuus on pienempi kuin korjauksen toimeenpanon kulut. virheet korjataan mahdollisimman tarkasti, jos korjauksesta aiheutuvan koron osuus on merkittävä. 7.4 Kustannustenjaon toimeenpanon organisointi Kustannustenjaon toimeenpanoa koordinoi Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston vakuutusmatemaattinen yksikkö. Yksikössä on noin kymmenen henkilöä ja kustannustenjaon lisäksi yksikkö osallistuu laskuperusteiden valmisteluun, tilastopalveluihin sekä eläketurvan arviointiin ja kehittämiseen. Yksikön työntekijät ovat pääasiassa matemaatikoita. Kustannustenjaon päätökset ja esitykset allekirjoittaa suunnitteluosaston osastopäällikkö yhdessä vakuutusmatemaattisen yksikön aktuaaripäällikön kanssa. Kustannustenjaon rahaliikenne hoidetaan Eläketurvakeskuksen hallinto-osaston talousyksikössä. Kustannustenjakoon osallistuu koko vakuutusmatemaattinen yksikkö. Jokaiselle henkilölle on nimetty oma vastuualueensa ja kullekin vastuualueelle on nimetty varahenkilö. Näin vältytään liiallisilta henkilöriskeiltä.

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 23 Eläketurvakeskuksessa on erillisiä SAS-sovelluksia kustannustenjaon selvittämistä varten. Sovellus on tehty vakuutusmatemaattisessa yksikössä ja sitä ylläpidetään ja kehitetään itsenäisesti. Sovellus lukee eläkelaitosten toimittamat tiedot omiin tietokantoihin sekä laskee tarvittavat kertoimet, maksuosuudet ja eläkelaitosten kustannustenjakoerät. Sovellukseen on rakennettu automatiikka kustannustenjaon päätösten tuottamiseksi sekä tarkastusrutiineille. Kustannustenjaon sovellusta ylläpitää kaksi henkilöä. Sovelluksen lisäksi kustannustenjaon laskentaa suoritetaan tarkistusmielessä myös Excel-tiedostoissa. Sovelluksesta vastaavat henkilöt eivät tee Excel-laskentaa. Lisäksi vastuualueiden varahenkilöt käyvät itsenäisesti läpi lopullisten selvittelyiden laskennan ennen kertoimien ja osuuksien esittämistä sosiaali- ja terveysministeriölle. Eläketurvakeskuksessa tehdään lyhyen aikavälin ennusteita muun muassa kustannustenjaon ennakoita varten. Ennusteisiin sisältyy arvioita eläkemenoista, maksutuloista, vastuuveloista sekä valtion ja Työttömyysvakuutusrahaston maksuosuuksista. Lisäksi ennusteisiin sisältyy suhdanne-ennuste. Työeläkejärjestelmän kustannustenjaon toimeenpano perustuu yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Kustannustenjaon aikataulut ovat toisinaan tiukkoja, joten toimeenpanon prosessit hiotaan toimiviksi ennen varsinaista selvittelyä. Jokaisen toimijan tulee sitoutua omalta osaltaan kustannustenjaon toimeenpanoon. Laki ja alemman asteiset säädökset varmistavat selvittelyn sujuvuutta, mutta tarkemmista menettelyistä on tarpeen sopia yhteisesti työryhmissä.

24 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA LIITTEET Liite 1. Kustannustenjaon kuvia Kuvio L1.1. Maksetut TyEL- ja MEL-eläkkeet (sis. MEL-ylitteen) sekä yhteisesti kustannettavat TyEL- ja MELeläkkeet ja niiden osuus maksetuista TyEL- ja MEL-eläkkeistä vuosina 2001 2017 per 1.7.v. Luvut sisältävät TEL-lisäeläketurvan. Luvut eivät sisällä edellisiin vuosiin kohdistuvia korjauksia eivätkä palkattomilta ajoilta karttuneita eläkkeen osia. Milj. euroa 16 000 15 000 14 000 13 000 12 000 11 000 79 % 79 % 79 % 10 000 80 % 80 % 9 000 79 % 78 % 8 000 7 000 77 % 77 % 76 % 6 000 78 % 78 % 79 % 78 % 78 % 5 000 78 % 4 000 78 % 3 000 2 000 1 000 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Maksetut eläkkeet yhteensä Yhteisesti kustannettavien eläkkeiden osuus

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 25 Kuvio L1.2. Toisten puolesta maksetut eläkkeet vuosina 2001 2017 per 1.7.v. Toisten puolesta maksettujen eläkkeiden yhteismäärän asteikko on kuvion vasemmalla akselilla ja eläkkeiden perintätiedostolla perittävien eläkeosien lukumäärän asteikko oikealla. Julkisten alojen eläkelaitosten mukaantulo VILMA-periaatteeseen kasvattaa toisten puolesta maksettujen eläkkeiden määrää vuodesta 2004 alkaen ja uusi työkyvyttömyyseläkkeiden kustannustenjakomalli vuodesta 2006 alkaen. TEL- ja YEL-lisäeläketurvan eläkkeiden selvittelyn muutos vuonna 2010 pienentää toisten puolesta maksettujen eläkkeiden lukumäärää. Milj. euroa 1 200 1 000 800 600 400 200 Toisten puolesta maksetut eläkeosat (milj. euroa) Toisilta eläkelaitoksilta perittävien eläkeosien lukumäärä perintätiedostolla (kpl) 1 000 kpl 0 0 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 Kuvio L1.3. YEL:n mukainen eläkemeno ja YEL:n valtion osuuden määrä sekä osuus eläkemenosta vuosina 1990 2017 per 1.7.v. Luvut eivät sisällä palkattomilta ajoilta karttuneita eläkeosia. Luvut sisältävät edellisiin vuosiin kohdistuvat korjaukset. Vuodesta 2010 alkaen eläkemenoon sisältyy YELlisäeläketurvan selvittely. Vuodesta 2011 alkaen valtion osuutta pienensi yrittäjän määritelmän laajentumisesta seurannut vakuutusmaksutulon kasvu. Eläkemeno, milj. euroa 1 250 1 125 1 000 875 750 625 500 375 250 125 0 0 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Valtion osuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Koko eläkemeno Valtion osuus eläkemenosta Valtion osuus eläkemenosta, %

26 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Kuvio L1.4. Palkattomien aikojen perusteella karttuneet maksetut eläkkeen osat eläkelajeittain vuosina 2006 2017 per 1.7.v (sis. EU-siirtomäärät). Palkattomien aikojen kustannustenjako tehtiin ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Milj. euroa 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muut Työttömyyseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet Kuvio L1.5. VEKL:n mukaan karttuneet maksetut etuudet eläkelajeittain vuosina 2006 2017 per 1.7.v. VEKL:n perusteella karttuneita etuuksia oli maksussa ensimmäistä kertaa vuonna 2006. Milj. euroa 6,0 5,3 5,5 5,0 4,5 3,93 4,0 3,5 2,91 3,0 2,5 2,10 2,0 1,45 1,5 1,00 1,0 0,62 0,40 0,5 0,001 0,02 0,07 0,20 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Perhe-eläkkeiden VEKL-osat VEKL:n mukaan karttuneet kuntoutusrahat ja -kulut Vanhuuseläkkeiden VEKL-osat Työkyvyttömyyseläkkeiden VEKL-osat

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 27 Kuvio L1.6. TVR-maksu suhteessa vakuutettuun palkkasummaan ja työttömyysaste vuosina 1990 2017. Eniten TVR-maksun määrään vaikuttavat maksetut ansiosidonnaiset työttömyysetuudet. TVR-maksu 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Työttömyysvakuutusrahaston maksu, % palkkasummasta Työttömyysaste Työttömyysaste 20 64-v. 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 0 % 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 8 % 6 % 4 % 2 % Kuvio L1.7. TyEL- ja MEL-eläkevarat vastuuosittain vuosina 2007 2017, 31.12. Mrd. euroa 135,0 120,0 105,0 90,0 75,0 60,0 45,0 30,0 15,0 Muut vastuut ja puskurit Tasausvastuu Työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet Vanhuuseläkkeet 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

28 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Liite 2. Kustannustenjaon kertoimia ja osuuksia Taulukko L2.1. Kustannustenjaon q-kertoimet. Vuosi q a q b q s q TVR(j) q TVR(y) q TVR(m) q y 2017 0,435316 0,030294 0,001722 0,009824 0,009816 0,009820 1,0000 2016 0,467094 0,031841 0,001476 0,011447 0,011437 0,011442 1,0000 2015 0,469081 0,033548 0,001260 0,012192 0,012180 0,012186 1,0000 2014 0,465953 0,034734 0,001055 0,011568 0,011555 0,011561 1,0000 2013 0,448517 0,035496 0,000857 0,009736 0,009727 0,009732 1,0000 2012 0,419195 0,036034 0,000683 0,008421 0,008414 0,008417 1,0000 2011 0,403097 0,036947 0,000569 0,008056 0,008046 0,008051 1,0000 2010 0,398117 0,039303 0,000497 0,009481 0,009467 0,009474 1,0000 2009 0,385454 0,040825 0,000378 0,009023 0,008999 0,009014 1,0000 2008 0,372399 0,037071 0,000210 0,005744 0,005726 0,005738 1,0000 2007 0,394462 0,039670 0,000098 0,006711 0,006684 1,0000 2006 0,39171 0,200270 0,000022 1,0000 2005 0,36779 0,216208 1,0000 2004 0,3956 0,2345 1,0000 2003 0,4029 0,2449 1,0000 2002 0,4178 0,2475 1,0000 2001 0,3586 0,2343 1,0000 2000 0,3754 0,2317 1,0000 1999 0,4141 0,2401 1,0000 1998 0,4241 0,2396 1,0000 1997 0,4187 0,2574 1,0000 1996 0,4423 0,2542 1,0000 1995 0,4279 0,2647 1,0000 1994 0,3886 0,2872 1,0000 1993 0,4987 0,3063 1,0000 1992 0,4992 0,3547 1,0000 1991 0,3922 0,2656 1,0000 1990 0,4101 0,2285 0,9921 1989 0,4593 0,2703 1,0000 1988 0,4344 0,2955 1,0000 q a q b q s TyEL- ja MEL-eläkelaitosten vastuulla oleva yhteisesti kustannettava vanhuuseläkemeno suhteessa näiden eläkelaitosten tasausmaksutulojen ja tasausvastuiden yhteismäärään. TyEL- ja MEL-eläkelaitosten vastuulla oleva muiden kuin vanhuuseläkkeiden yhteisesti kustannettava eläkemeno suhteessa näiden eläkelaitosten palkkasummiin. Eläkelaitosten vastuulla oleva palkattomilta ajoilta karttunut eläkemeno suhteessa eläkelaitosten palkka- ja työtulosummien yhteismäärään. q TVR(j) Kevalle, Kirkon keskusrahastolle ja Kansaneläkelaitoksille sekä Suomen Pankille ja Ortodoksisen kirkon papiston eläkekassalle hyvitettävän TVR-maksun määrä suhteessa näiden eläkelaitosten palkkasummiin. q TVR(y) TyEL-eläkelaitoksille hyvitettävän TVR-maksun määrä suhteessa TyEL-eläkelaitosten palkkasummiin, vuonna 2007 myös MEK:lle hyvitettävän TVR-maksun määrä suhteessa MEL-ansioihin. q TVR(m) MEK:lle hyvitettävän TVR-maksun määrä suhteessa MEL-ansioihin. Kerroin on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien. q y YEL-eläkelaitosten vastuulla oleva yhteisesti kustannettava eläkemeno suhteessa YEL-eläkkeiden kustannustenjaon perusteena olevaan vakuutusmaksuvastuuseen. Jos suhde on suurempi kuin 1, määritellään että q y = 1.

Työeläkkeiden kustannustenjako vuonna 2018 29 Taulukko L2.2. ETK:n kustannusosuuskertoimet ja luottovakuutuskertoimet. Vuosi e 1 e 2 e g j g m e e 2019 0,00039 0,00042 3/4 9/10 2018 0,00037 0,00042 2/3 9/10 2017 0,00041 0,00047 2/3 9/10 2016 0,00043 0,00048 2/3 9/10 2015 0,00046 0,00053 2/3 9/10 2014 0,00053 0,00060 2/3 9/10 2013 0,00047 0,00054 2/3 9/10 2012 0,00038 0,00044 2/3 9/10 2011 0,00055 0,00063 2/3 9/10 2010 0,00064 0,00073 2/3 9/10 1 2009 0,00059 0,00076 1/3 2/3 2008 0,00064 0,00082 1/3 2/3 2007 0,00084-0,0006 2006 0,0048 - - 2005 0,0044 - - 2004 0,0054 0 0,0007 2003 0,0042 0 0,0006 2002 0,0037 0 0,0025 2001 0,0037 0 0,0025 2000 0,0041 0 0,0035 1999 0,0042 0 0,0052 1998 0,0042 0 0,0029 1997 0,0043 0 1996 0,0043 0,0147 1995 0,0041 0,0198 1994 0,0041 0,0198 1993 0,0040 0,0165 1992 0,0045 1991 0,0039 1990 0,0040 1989 0,0044 1988 0,0053 e ETK:n kustannusosuuskerroin vuoteen 2006 asti vastuunjaon perusteena olevasta maksutulosta ja vuonna 2007 palkkasummasta. 1 e ETK:n kustannusosuuskerroin vuodesta 2008 alkaen julkisten alojen eläkelaitoksille, MEK:lle ja Melalle. Kustannukset määräytyvät vakuutetuista työansioista. 2 e ETK:n kustannusosuuskerroin vuodesta 2008 alkaen TyEL- ja YEL-eläkelaitoksille. Kustannukset määräytyvät vakuutetuista työansioista. g j g m ETK-lain muuttamisesta annetun lain (1111/2007) voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitetun julkisten alojen eläkelaitoksen palkkasummaosuus laskettaessa eläkelaitoksen ETK-kustannusosuutta vuosina 2008 2009. Vuoden 2010 alusta näiden eläkelaitosten kustannusosuutta laskettaessa huomioon otettavien vakuutettujen työansioiden osuuden suuruudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (802/2009). ETK-lain muuttamisesta annetun lain (1111/2007) voimaantulosäännöksen 2 momentissa tarkoitettu MEK:n ja Me lan palkkasummaosuus laskettaessa eläkelaitoksen ETK-kustannusosuutta vuosina 2008 2009. Vuoden 2010 alusta näiden eläkelaitosten kustannusosuutta laskettaessa huomioon otettavien vakuutettujen työansioiden osuuden suuruudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa (802/2009). e Luottovakuutustoiminnan korvauskerroin. e Luottovakuutustoiminnan korvauksista kertyneen ylitteen palautuskerroin. Vuoden 2007 osalta e -kerroin kuvaa ETK:n Garantian osakkeiden myynnistä saatuja varoja.

30 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Taulukko L2.3 Vanhuuseläkkeiden rahastoitujen osien korotuskerroin. Vuosi (1 + i v ) 2018 0,0637 2017 0,0722 Vuonna 2016 vanhuuseläkkeiden rahastoitujen osien korotukset jätettiin tekemättä 2016 0,0000 kuolevuusperusteen muutoksesta johtuvan vanhuuseläkerahastojen täy- dennyksen vuoksi. Vuoden 2016 korotukset tehtiin kuitenkin vuoden viiveellä vuoden 2017 lopussa. 2015 0,0357 Korotus 31.12.2007 31.12.2015 tehtiin 55 vuotta täyttäneiden henkilöiden vanhuuseläkkeiden 2014 1,0278 rahastoituihin osiin. 2013 1,0247 2012 1,0256 2011 1,0307 2010 1,0227 2009 1,0119 2008 1,0035 Vuonna 2008 sijoitusmarkkinoilla tapahtuneiden muutosten seurauksena vanhuuseläkkeitä 2007 1,0856 ei täydennetty täydennyskertoimen osalta.* 2006 1,0396 Korotus 31.12.2000 31.12.2006 tehtiin 31.12.v elossa olevien henkilöiden (sekä 2005 1,0260 työsuhteessa että eläkkeellä olevien) vanhuuseläkkeiden rahastoituihin osiin. 2004 1,0202 2003 1,0182 2002 1,0264 2001 1,0327 2000 1,0296 1993 1,007 Korotus 31.12.1993 tehtiin niiden henkilöiden vanhuuseläkkeiden rahastoituihin osiin, jotka olivat täyttäneet 23 vuotta, mutta eivät olleet täyttäneet vanhuuseläke ikää eivätkä olleet varhennetulla vanhuuseläkkeellä. 1990 1,012 Korotus 31.12.1990 tehtiin niiden henkilöiden vanhuuseläkkeiden rahastoituihin osiin, jotka olivat täyttäneet 45 vuotta, mutta eivät olleet täyttäneet vanhuuseläkeikää eivätkä olleet varhennetulla vanhuuseläkkeellä. * Laki lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeidenrahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisesta muuttamisesta (853/2008).