VASTINE 1 (7) MMO/Jarmo Tiukkanen 8.6.2018 Hallintovaliokunnalle Sisäministeriön vastine HE 21/2018 vp - hallintovaliokunta tiistai 12.6.2018 klo 12.15 Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt sisäministeriöltä vastinetta valiokunnalle otsikkoasiassa toimitettuihin lausuntoihin. Sisäministeriö kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin: Oikeusministeriön lausunto Oikeusministeriö ei antanut HE-luonnokseen lausuntoa lausuntokierroksen aikana. OM on antanut lausunnon hallintovaliokunnalle. OM esittää lausunnossaan, että 1. lakiehdotuksen 32 :n 2 momentti poistettaisiin, jolloin valitusluvan myöntämisen rajoittamisesta noudatettaisiin, mitä hallintolainkäyttölain 13 :ssä säädetään. Sisäministeriö katsoo, että lakiehdotuksen 32 :n 2 momentti voidaan poistaa. Tästä johtuen 31 ja 32 :t voitaisiin myös yhdistää uudeksi 31 :ksi seuraavasti: 31 Valitus Tässä laissa tarkoitettuun Maahanmuuttoviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Maahanmuuttovirastolla on oikeus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla Maahanmuuttoviraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu. Kun 31 ja 32 :t yhdistettäisiin uudeksi 31 :ksi, seuraisi siitä samalla, että 33 :stä tulee 32. Au pair -sijoituksen perusteella myönnettävä oleskelulupa Työ- ja elinkeinoministeriö on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota au pair -sijoituksen perusteella myönnettävään oleskelulupaan, josta esitetään säädettäväksi 2. lakiehdotuksen eli ulkomaalaislain 46 :ssä. SM ei kiistä TEM:n näkemystä siitä, että au pair -sijoituksen perusteella oleskeluluvan saanut henkilö voi esitetyn lain voimaan tultuakin olla työsuhteinen työntekijä, jos työsopimuslain 1 luvun 1 :n edellytykset tapauskohtaisesti täyttyvät. Esitetyn 46 :n yksityiskohtaisilla perusteluilla ei ole tarkoitus säätää, että kyse ei milloinkaan olisi työsuhteesta. Perusteluilla tarkoitetaan, että au pair -oleskelulupa myönnetään ei-työsuhteisena, kun hakemus on näin esitetty ja näin se on voitu myös tulkita. Mitä sitten myöhemmin tapahtuu, ei voi etukäteen olla tiedossa lupaharkinnan yhteydessä. Kuten perusteluissa on kirjoitettu, jos hakemusvaiheessa havaittaisiin, että kyseessä olisikin työsuhde, ei au pair -oleskelulupaa myönnettäisi, vaan hakemus ohjattaisiin työntekijän oleskelulupaa koskevaksi asiaksi. Postiosoite: Käyntiosoite Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Erottajankatu 2, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 0295 488 555
Sisäministeriö 2 (7) Lain soveltamisalasta Hallituksen esityksen 1. lakiehdotus on pääasiallisesti se säädös, jolla direktiivi 2016/801/EU pannaan täytäntöön. Direktiivin soveltamisala on suppeampi kuin nyt ehdotettavan 1. lakiehdotuksen soveltamisala. Direktiivin 1 artiklan 1 kohdassa säädetään, että direktiivillä säädetään maahantulosta ja oleskelusta yli 90 päivän osalta. Ulkomaalaislaissa säädetään tutkijoiden, opiskelijoiden ja työharjoittelijoiden maahantulosta ja oleskelusta myös, kun kyse on enintään kolmen kuukauden oleskelusta. Sääntelyn selkeyden ja johdonmukaisuuden johdosta olisi loogista, että sääntelyä noudatettaisiin niin sanotusti kansallisena sääntelynä, kun oleskeluaika olisi enintään kolme kuukautta. Sen vuoksi SM esittää muutosta 1. lakiehdotuksen 2 :n 1 momenttiin siten, että siitä poistettaisiin "yli 90 päivän ajaksi". Näin muun muassa TEM:n lausunnossa mainittuihin freelance-tutkijoihin ja työharjoittelua lyhyeksi ajaksi tuleviin sovellettaisiin myös samoja säännöksiä, eikä tällöin tarpeettomasti rajoitettaisi voimassa olevan ulkomaalaislain soveltamiskäytäntöä uuden lain voimaantulon jälkeen. Määritelmistä TEM on todennut lausunnossaan, että 4 :ssä määritelty "työharjoittelija" ei esiinny yhdessäkään muussa pykälässä. Työharjoittelusta säädettäisiin 8 :ssä, mutta siinä ei tosiaan käytetä mainittua termiä. Lain 13 :ssä säädettäisiin oleskelulupakorttiin tehtävästä merkinnästä, joka tässä tapauksessa olisi "harjoittelija". Lakiehdotuksen muotoilu perustuu direktiivissä säädettyyn. Direktiivissä harjoittelijalla tarkoitetaan sekä työsuhteisia että ei-työsuhteisia harjoittelijoita. Koska direktiivin täytäntöönpano Suomessa koskee ainoastaan työsuhteista harjoittelua, olisi loogisempaa ja selvempää, että 13 :n perusteella tehtäisiin merkintä "työharjoittelija". Vastaavasti 4 :n 4 kohdan määritelmää muutettaisiin, koska esitetty määritelmä on liian suppea, mutta muutoksen jälkeen edelleen kattaisi sekä direktiivin että kansalliset vaatimukset, seuraavasti: 4) työharjoittelijalla kolmannen maan kansalaista, jolla on korkeakoulututkinto tai joka osallistuu kolmannessa maassa korkeakoulututkintoon johtavaan opinto-ohjelmaan ja jolle on myönnetty oikeus päästä osallistumaan Suomessa työsuhteiseen harjoitteluunohjelmaan, jonka tavoitteena on saada tietoa ja kokemusta ammatillisessa toimintaympäristössä; FAMO toteaa lausunnossaan, että esitys ei tuo selkeästi esille sitä, rinnastetaanko palkaton työharjoittelu esityksessä käsiteltyyn vapaaehtoistoimintaan. SM toteaa, että tällaista rinnastusta ei tapahdu, koska vapaaehtoistoimintaa varten ehdotettu oleskelulupa koskee yksinomaan EU:n komission ohjelmia. FAMO kirjoittaa palkattomasta harjoittelusta, mutta tarkoittanee, että ulkomaalaisella on tällöin muu rahoitus kuin palkka, ts. apuraha, stipendi tms. SM katsoo, että ehdotus selkeämmin määrittää henkilön tutkijaksi, koska saatava rahoitus ei siihen vaikuta, vaan tehtävät yksinomaan. Ehdotuksen myötä hakijoiden jossain määrin keinotekoinen jako tutkijoihin, opiskelijoihin ja työharjoittelijoihin vähennee olennaisesti. Ehdotettavat lainsäädäntömuutokset pakottavat tutkimusorganisaatioita, yliopistoja, työnantajia ym. tutkimaan omia käytäntöjään ja tarpeen tullen niitä sopeuttamaan uuteen sääntelyyn. Vastineena direktiivi ja uusi sääntely tuo monia etuja, kuten yhdenvertaista kohtelua ja liikkuvuutta EU-alueella. Maahanmuuttovirasto on kiinnittänyt huomiota, että sellaisen tutkijan kohdalla, jolla on alempi korkeakoulututkinto, voisi aiheutua haasteita, koska nyt määritelmässä (4 :n 2 kohta) tutkija on sidottu vahvasti direktiivissä säädettyyn määritelmään tutkijasta. Ehdotettu 1. lakiehdotus on koonnos direktiivin sääntelyä ja ulkomaalaislain sääntelyä, ts. EU- ja kansallista sääntelyä. Tästä johtuen määritelmä on tarpeettoman suppea. SM ehdottaa sen vuoksi, jotta sekä direktiivin että kansalliset tarpeet voidaan edelleen täyttää ja jotta kaikentasoisille tutkijoille oleskelulupa voitaisiin myöntää, että 4 :n 2 kohtaa muutettaisiin seuraavasti,: 2) tutkijalla kolmannen maan kansalaista, jolla on tohtorintutkinto tai tohtoriohjelmaan pääsyn mahdollistava ylempi korkeakoulututkinto, jonka tutkimusorganisaatio valitsee ja jolle on myönnetty oikeus päästä jäsenvaltion alueelle suorittamaan sellaista tutkimustoimintaa, johon tavallisesti edellytetään tällaista tutkintoa;
Sisäministeriö 3 (7) Yrityksen perustaminen, yrittäjyys, yritystoiminta -terminologia TEM on kiinnittänyt myös huomiota, että 1. lakiehdotuksessa esiintyy epäjohdonmukaista terminologiaa, kun siinä mainitaan yrittäjyys, yrityksen perustaminen ja yritystoiminta. Osittain syynä tähän on direktiivin vastaavanlainen epäjohdonmukaisuus. Asia on tehtävissä loogisemmaksi seuraavin muutoksin, jotka muutokset myös mahdollistaisivat sen, että esimerkiksi yritystoiminnan ostaminen voisi myös mahdollistaa oleskeluluvan myöntämisen tässä tilanteessa, kuten TEM esittää. SM esittää, että 1. lakiehdotuksen 10 :n otsikko muutettaisiin seuraavasti, 10 Oleskeluluvan myöntäminen työnhakua ja yrittäjyyttä yritystoimintaa varten ja vastaavasti 10 :n 1 momentin loppu seuraavasti: suorittamisen jälkeen oleskelulupa työnhakua tai yrityksen perustamista yritystoimintaa varten. Yhdenvertainen kohtelu Sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut täsmentämistä direktiivin yhdenvertaisen kohtelua koskevan sääntelyn osalta. Myös FAMO on tältä osin ehdottanut, että tutkijalta ei edellytettäisi todistetta yksityisestä sairasvakuutuksesta. Näistä syistä ja jotta sekä oleskelulupahakemuksessa että ilmoitusmenettelyssä asia olisi tältä osin samansisältöinen, SM esittää 21 :ään muutoksia. Näin ollen 21 :n 1 momentista, joka koskee ensimmäisestä jäsenvaltiosta Suomeen liikkuvan tekemää ilmoitusta, poistettaisiin sen 4 kohta, koska myöskään oleskelulupavaiheessa tuossa kohdassa mainittua sairausvakuutusta ei tutkijalta edellytetä, joten edellytystä ei myöskään olisi, kun tutkija käyttää liikkumisoikeuttaan direktiivin tarkoittamalla tavalla. Kohdan poistaminen muuttaisi luettelon numerointia. Samalla kuitenkin ehdotetaan täsmennettäväksi tutkijan perheenjäsenen ja opiskelijan kohdalla, että näiden osalta liikkumista koskevassa ilmoituksessa tulisi esittää selvitykset vakuutuksesta, mutta vain siltä osin, että vakuutus kattaisi sairaanhoidon kustannukset. SM esittää STM:n ehdotuksesta muutoksia 1. lakiehdotuksen 21 :ään seuraavasti: 21 Ilmoituksen sisältö Tutkijan osalta on 20 :ssä tarkoitetun ilmoituksen mukana toimitettava seuraavat tiedot ja asiakirjat: 1) jäljennös voimassa olevasta matkustusasiakirjasta ja ensimmäisen jäsenvaltion myöntämästä luvasta, joka kattaa liikkumisen ajanjakson; 2) Suomessa sijaitsevan tutkimusorganisaation kanssa tehty sopimus; 3) liikkumisen suunniteltu kesto ja ajankohta, jos niitä ei ole mainittu sopimuksessa tai muussa asiakirjassa; 4) todisteet siitä, että tutkijalla on sairausvakuutus kaikkien niiden riskien varalta, joiden osalta Suomen kansalaiset on yleensä vakuutettu; 4) 5) todisteet siitä, että tutkijalla on riittävät varat oleskeluajalleen toimeentuloaan varten ilman että hänen tarvitsee turvautua Suomen sosiaalihuoltojärjestelmään, sekä riittävät varat ensimmäiseen jäsenvaltioon suuntautuvaa paluumatkaa varten, jos tutkija ei täytä liikkumisen edellytyksiä; 5) 6) tosite liikkumista koskevan ilmoitusmaksun suorittamisesta. Tutkijan mukana liikkuvan perheenjäsenen osalta on ilmoitettava 1 momentin 1 ja 3 5 kohdan mukaiset tiedot tai asiakirjat sekä todisteet siitä, että perheenjäsen on oleskellut ensimmäisessä
Sisäministeriö 4 (7) jäsenvaltiossa tutkijan perheenjäsenenä ja että perheenjäsenellä on sairaanhoidon kustannukset kattava vakuutus. Opiskelijan osalta on toimitettava ilmoituksen mukana 1 momentin 1 ja 3 5 kohdan mukaiset tiedot tai asiakirjat sekä todisteet siitä, että opiskelija: 1) suorittaa osan opinnoista Suomessa liikkuvuustoimenpiteitä sisältävän unionin tai monenvälisen ohjelman tai kahden tai useamman korkeakoulun välisen sopimuksen puitteissa; 2) on hyväksytty korkeakouluun Suomessa; 3) on maksanut korkeakoulun vaatimat maksut; 4) on vakuutettu sairaanhoidon kustannusten varalta. Vastaavasti 6. lakiehdotukseen (laki kansaterveyslain 14 :n muuttamisesta) ehdotetaan seuraava muutos, joka johtuu ensimmäisestä jäsenvaltiosta Suomeen liikkumisesta, mitä asiaa ei ehdotuksessa ole huomioitu: 14 Kunnan asukkaalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jonka kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta on. Henkilön asuin- ja kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jonka asukas hän. Kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 78 :n 1 tai 2 momentissa taikka 3 momentin 1, 2, 5 tai 7 kohdassa taikka 79 :n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu työnteko-oikeus ja olla on Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde tai joka on vähintään kuusi kuukautta kestäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen päätyttyä rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi. Kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolle on myönnetty ulkomaalaislain 81 :n nojalla mainitun lain 3 :n 26 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, sekä tällaisen henkilön ulkomaalaislain 37 :ssä tarkoitetut perheenjäsenet. Lisäksi kunnan asukkaaseen rinnastetaan tätä lakia sovellettaessa kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten annetun lain (907/2017) mukainen kausityöhön oikeuttava lupa tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) mukainen lupa sekä tutkija ja työsuhteessa oleva henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ( / ) mukainen lupa tai toisen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä vastaava lupa. Vastaava muutos esitetään tehtäväksi 7. lakiehdotukseen (laki erikoissairaanhoitolain 3 :n muuttamisesta) samasta syystä kuin 6. lakiehdotukseen: 3 Kunnan, joka on kotikuntalain (201/1994) mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että tämä saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kotikuntalain mukaiseen kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolla on ulkomaalaislain (301/2004) 78 :n 1 tai 2 momentissa taikka 3 momentin 1, 2, 5 tai 7 kohdassa taikka 79 :n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu työnteko-oikeus ja jolla on Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde tai joka on vähintään kuusi kuukautta kestäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen päätyttyä rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi. Kunnan asukkaaseen rinnastetaan tässä laissa myös kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolle on myönnetty ulkomaalaislain 81 :n nojalla mainitun lain 3 :n 26 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti, sekä tällaisen henkilön ulkomaalaislain 37 :ssä tarkoitetut perheenjäsenet. Lisäksi kunnan asukkaaseen rinnastetaan tätä lakia sovellettaessa kunnan alueella oleskeleva henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten annetun lain (907/2017) mukainen
Sisäministeriö 5 (7) kausityöhön oikeuttava lupa tai kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) mukainen lupa sekä tutkija ja työsuhteessa oleva henkilö, jolla on kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ( / ) mukainen lupa tai toisen Euroopan unionin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämä vastaava lupa. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi ilmoittanut, että 5. lakiehdotuksessa eli lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 3 :ssä ei esitetä säädettäväksi tutkijoiden oikeudesta lasten kotihoidon tukeen, kuten direktiivi edellyttää, vaan ainoastaan rajoituksesta. Sen vuoksi mainitun lain 3 :n 2 momentin loppuosaa tulisi vielä muuttaa. Momenttiin esitetään tehtäväksi alla korostettuna näkyvät muutokset (=lisätään Hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus myös lapsesta, ja lopussa "enintään"-sana muutettaisiin sanaksi vähintään ): 3 Hoitomuodon valinta ------------------ Tässä laissa tarkoitettuun kotihoidon tuen hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus myös lapsesta, jonka vanhemmalla tai huoltajalla on ulkomaalaislain (301/2004) 78 :n 1 tai 2 momentin taikka 3 momentin 1, 2, 5 tai 7 kohdan mukainen työnteko-oikeus. Lisäksi vanhemmalla tai huoltajalla on oltava Suomessa voimassa oleva työ-, virka- tai muu palvelussuhde ja lupa työskennellä Suomessa vähintään kuuden kuukauden ajan. Hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus myös lapsesta, jonka vanhempi tai huoltaja on rekisteröity työttömäksi työnhakijaksi vähintään kuusi kuukautta kestäneen työsuhteen päätyttyä. Lisäksi hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus lapsesta, jonka vanhemmalla tai huoltajalla on lupa työskennellä Suomessa yli yhdeksän kuukauden ajan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annetun lain (908/2017) nojalla ellei sisäisen siirron saaneeseen työntekijään sovelleta kahdenvälisten sopimusten mukaan alkuperämaan oikeutta. Hoitorahaan ja hoitolisään ei ole oikeutta lapsesta, jonka vanhemman tai huoltajan työnteko-oikeus perustuu kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijänä työskentelyä varten annettuun lakiin (907/2017). taikka Hoitorahaan ja hoitolisään on oikeus myös lapsesta, jonka vanhemmalle tai huoltajalle on myönnetty kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ( / ) mukainen tutkijan oleskelulupa tieteellisen tutkimuksen tekemistä varten vähintään enintään kuuden kuukauden ajaksi. -------------- Todistus, jonka Maahanmuuttovirasto antaa, jos se ei vastusta liikkumista Ehdotetun 1. lakiehdotuksen 22 :n 4 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos Maahanmuuttovirasto ei vastusta liikkumista, se antaa kolmannen maan kansalaiselle todistuksen, joka osoittaa kolmannen maan kansalaisen oikeuden oleskella Suomessa. Maahanmuuttovirasto on lausunnossaan pohtinut todistuksen tarpeellisuutta. Toisaalta FAMO on tuonut esille, että tutkijan työnantaja voi sen perusteella varmistua henkilön oikeudesta oleskella ja työskennellä Suomessa. Direktiivissä asiasta säädetään tutkijoiden osalta 28 artiklan 10 kohdassa ja opiskelijoiden osalta 31 artiklan 10 kohdassa. Jäsenvaltiot saavat itse päättää, ottavatko todistuksen käyttöön. Hallituksen esitykseen todistus on otettu muun muassa siitä syystä, että matkustusasiakirja, ensimmäisen jäsenvaltion oleskelulupa ja sopimus eivät yksinään tai yhdessä osoita oikeutta oleskella maassa. Kyse on siis siitä, miten kolmannen maan kansalainen, jolla on direktiivin mukaiset oikeudet yhdenvertaiseen kohteluun liikkumisen mukana, voisi osoittaa oikeutensa niihin. Maahanmuuttovirasto kirjaa liikkumista koskevat ilmoitukset UMA-järjestelmään, josta muut viranomaiset saavat tietoa asiasta. Mutta työnantajilla ja esimerkiksi valtion vuokra-asuntoja välittävillä tahoilla ei ole yhteyttä UMA-
Sisäministeriö 6 (7) järjestelmään. Työnantajien tulee varmistua siitä, että ulkomaalaisella on työnteko-oikeus. Vuokra-asuntojen välittäjällä tulee olla mahdollisuus varmistua siitä, että liikkumisen perusteella Suomessa oleskelevalla on oikeus hakea vuokra-asuntoa. Näiden syiden vuoksi SM ei esitä muutosta todistuksen osalta. Siirtymäsäännökset Maahanmuuttovirasto on tuonut esiin huolen siitä, että esityksen sisältämien lakien voimaansaattamisen hetkellä, jos se ajoittuu kesäaikaan, joka on etenkin opiskelijoiden kohdalla oleskeluluvan hakemisen sesonkiaikaa, saattaa olla useita satoja hakemuksia vireillä. Maahanmuuttovirasto haluaa välttää tilanteen, jossa vireille tulleisiin hakemuksiin jouduttaisiin pyytämään lisäselvitystä siitä syystä, että uusi laki on tullut voimaan. Maahanmuuttovirasto esittää toiveen, että opiskelijoita koskeva siirtymäsäännös voisi olla kattavampi kuin se nyt 1. lakiehdotuksessa on (siirtymäsäännös koskee vain vakuutusta). SM katsoo, että Maahanmuuttoviraston huoli on aiheellinen, sillä direktiivin täytäntöönpanoa ei voida loputtomasti viivästyttää, eikä toisaalta ole hakijoiden ja oppilaitosten kannalta hyvä, että päätöksenteko ruuhkautuisi. SM pitää perusteltuna, että siirtymäsäännöstä muutetaan siten, että vireillä olevat opiskelijoiden oleskelulupahakemukset ratkaistaan sen lain perusteella, joka on ollut vireillä hakemuksen vireilletulon hetkellä, ts. hakemusta ei siirrettäisi uuden lain soveltamisen alaisuuteen, vaikka se olisi vielä ratkaisematta uuden lain voimaantulon jälkeen. SM ei kuitenkaan esitä tutkijoiden osalta vastaavanlaista siirtymäsäännöstä, koska yliopistoilla ja tutkimusorganisaatioilla on hyvä ja laaja yhteistyöverkosto, jota kautta tulevista muutoksista voidaan informoida ja on jo informoitu. Lisäksi tutkijoita koskevat hakijavolyymit ovat huomattavasti pienemmät kuin opiskelijoiden kohdalla ja tutkijoiden pääsy yhdenvertaista kohtelun piiriin estyisi, jos heitä koskevasta siirtymäsäännöksestä säädettäisiin tavalla, että sovellettaisiin vanhoja säännöksiä uuden lain voimaantulon jälkeen. SM esittää, että opiskelijan oleskelulupahakemusta koskeva siirtymäsäännös 1. lakiehdotuksen 33 :n 3 momentin osalta muutettaisiin kuulumaan seuraavasti: Jos opiskelijan oleskelulupahakemus on vireillä tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita ulkomaalaislain säännöksiä. häneltä edellytettyyn vakuutukseen sovelletaan 7 :n 2 momentin asemesta ulkomaalaislain 46 :ää sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa. Selvitys, ettei työharjoittelijalla korvata työntekijää Maahanmuuttovirasto on todennut, että harjoittelijoiden osalta ehdotetun lain mukaan työnantajan tulisi antaa selvitys siitä, ettei harjoittelijalla korvata varsinaista työntekijää ja että käytännössä tämän asian arvioiminen oleskelulupahakemusta käsiteltäessä olisi hyvin haastavaa ja Maahanmuuttovirasto joutuisi pääosin tukeutumaan työnantajalta saatavaan selvitykseen. SM toteaa, että menettely olisi pääosin samanlainen kuin työntekijän oleskelulupahakemusten kohdalla. Toisin sanoen, hakemukseen liitettäisiin työnantajan selvitys, joka täyttäisi työsopimuslain 6 luvun 6 :n säännöksen, joka säätää työntekijän takaisin ottamisesta. Työnantaja joutuisi siten harkitsemaan, että se todella voi ottaa palvelukseen työharjoittelijan. Käytännössä työnantaja tekisi tämän kirjallisesti. Kyseessä voisi olla sopiva kohta sopimuslomakkeessa tai valmis lomake, kuten TEM.054 -lomake, jota työntekijän oleskelulupahakemuksen kohdalla käytetään ja jossa työnantaja täyttää nimenomaiseen kohtaan ruksin sen merkitsi, että asia on selvitetty asianmukaisesti, jolloin asia selviäisi hakijan tekemän hakemuksen liitteistä. Näin ollen Maahanmuuttovirasto voisi lähtökohtaisesti luottaa siihen, mitä työnantaja ilmoittaa. Koska työharjoittelijan tulee tehdä sopimus työharjoittelustaan työnantajansa kanssa, tulisi työsopimuslain 6 luvun 6 :ssä säädetyn olla työnantajalle selvillä jo siinä vaiheessa. Asiakirja Suomeen paluuta varten Ulkoministeriö on kiinnittänyt lausunnossaan huomiota, että 1. lakiehdotuksen 26 :ssä ei säädetä direktiivin maahantuloa koskevasta asiakirjavaatimuksesta ja sen oikeudellisesta luonteesta. Mainittu pykälä koskee
Sisäministeriö 7 (7) tilannetta, jossa Suomesta toiseen jäsenvaltioon liikkunut tutkija, tämän perheenjäsen tai opiskelija ei enää täytä liikkumisen edellytyksiä, eikä hänen matkustusasiakirjansa ja lupansa ole voimassa, miten paluu Suomeen voi tapahtua. Pykälässä säädettäisiin direktiivissä säädetyn mukaisesti, että henkilöllä on oikeus palata Suomeen ilman muodollisuuksia ja viipymättä. Direktiivin johdanto-osassa 50 todetaan, että jäsenvaltion olisi annettava tutkijalle tai opiskelijalle asiakirja, jolla sallitaan paluu sen alueelle. Direktiivi ei täsmennä, mistä asiakirjasta on kyse. Komission laillisen maahanmuuton kontaktikomiteassa on käsitelty kysymyksiä direktiivistä ja sen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa. Suomi on esittänyt komissiolle kysymyksen marraskuun 2017 kokouksessa, mitä asiakirjaa direktiivissä tarkoitetaan. Komissio on vastauksessaan viitannut komission paluukäsikirjaan (the Commission Return Handbook (Annex I to Commission Recommendation C(2017)6505)) ja on myös vastannut, että koska asiaa ei ole direktiivissä määritelty, asia on jäsenvaltion päätettävissä tavalla, että paluu maahan on mahdollista (vastaus on dokumentoituna 23.3.2018 järjestettyä kontaktikomitean kokousta varten). Ehdotetussa 26 :ssä ei viitata direktiivin tarkoittamaan maahantulossa käytettävään jäsenvaltion antamaan asiakirjaan. Direktiivin säännös on kolmannen maan kansalaisen oikeus palata ensimmäiseen jäsenvaltioon. Keskeistä on, että tämä kolmannen maan kansalaisen oikeus ilmenee laista. Selvyyden vuoksi ja kolmannen maan paluun mahdollistamisen vuoksi on syytä vielä täsmentää pykälää siten, että paluu tapahtuisi mainituissa olosuhteissa direktiivissä tarkoitetulla Suomen viranomaisen myöntämällä asiakirjalla. Tällä tavoin viranomaiselle sälytetään velvollisuus mahdollistaa paluu Suomeen. Oletettavasti tällaiset pykälän tarkoittamat tapaukset tulevat olemaan harvinaisia. Toisen jäsenvaltion tehdessä pyynnön kolmannen maan kansalaisen palaamisesta, pyyntö tulisi Maahanmuuttovirastolle, joka toimii direktiivin tarkoittamissa asioissa yhteyspisteenä jäsenvaltioiden välisessä viestinnässä. Paluussa tarvittavien asiakirjojen osalta todennäköisin toimijana olisi ulkoministeriö ja sen edustusto, mutta laissa olisi varmuuden vuoksi perusteltua jättää viranomainen nimeltä mainitsematta, jotta mahdollisia muita viranomaisia ei tarpeettomasti rajattaisi asian ulkopuolelle. Asia vaatii viranomaisten välistä yhteistyötä, johon on pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa viitattu. Kuitenkin Suomen edustusto todennäköisimmin myöntäisi EU:n viisumisäännöstön mukaisen alueellisesti rajatun viisumin tai tapauksessa myönnettäisiin jokin muu toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, jolla paluu olisi mahdollista. 26 Paluu Suomeen liikkumisen jälkeen Jos tutkija, hänen perheenjäsenensä tai opiskelija on liikkunut toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon, mutta ei enää täytä siellä liikkumisen edellytyksiä tai Suomen myöntämä oleskelulupa ei ole enää voimassa tai se on peruutettu liikkumisen aikana, kolmannen maan kansalaisella on toisen jäsenvaltion tekemän pyynnön jälkeen oikeus palata Suomeen ilman muodollisuuksia ja viipymättä opiskelija- ja tutkijadirektiivissä tarkoitetulla Suomen viranomaisen myöntämällä asiakirjalla.