TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ohjelmistoliiketoiminnan ja -tuotannon laboratorio T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö Koripallohallin tulostaulun hallintalaite Vaatimusmäärittely 3.3.2005 Ryhmä: Purkka

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 KÄYTTÄJÄRYHMIEN KUVAUS...3 2.1 Ensisijainen käyttäjäryhmä...3 2.1.1 Käyttäjäprofiilit...3 2.2 Toissijaiset käyttäjäryhmät...4 3 TEHTÄVÄANALYYSI...4 3.1 Käyttäjän tarpeet ja tavoitteet...4 3.2 Nykyiset ratkaisut...5 3.3 Käyttäjän toiveet...6 3.4 Käyttöskenaariot...7 3.4.1 Ajanotto tulostaulun hallintalaitteella...7 3.4.2 Pisteiden ja virheiden lisäys tulostaululle...7 4 KÄYTTÄJÄN TERMISTÖ...8 5 YMPÄRISTÖKUVAUS...8 5.1 Fyysinen ympäristö...8 5.2 Sosiaalinen ympäristö...10 6 KÄYTTÄJÄVAATIMUKSET...12 6.1 Hyvän vaatimuksen ominaisuuksia...12 6.2 Välttämättömät...13 6.3 Oleelliset...14 6.4 Mukavuudet...15 6.5 Vaatimusten muuttaminen...16 7 JATKOSUUNNITELMAT JA ARVIOINTI...17 LIITTEET: LIITE 1: Tiivistelmät käyttäjähaastatteluista LIITE 2: Aktiviteettikaavio toimitsijoiden tehtävistä 2

1 JOHDANTO Tämän käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö -kurssin harjoituksen tarkoituksena on suunnitella koripallohallien tulostaulun hallintalaite junioritasolla pelattavia pelejä varten. Koripalloa pelataan junioritasolla useimmiten koulujen liikuntasaleissa. Työssä on määrä keskittyä juuri tähän käyttöympäristöön ja niihin tulosnäytön vaatimuksiin, joita junioritasolla on. Harjoitustyötä varten on haastateltu kolmea henkilöä sekä havainnoitu pelin etenemistä yhdessä pelihallissa. Kyseisessä paikassa ottelupöytäkirjaa pidettiin vain käsin eikä minkäänlaista tulostaulua ollut. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää tehtyjen käyttäjätutkimuksen tuloksia ja johtaa niiden perusteella vaatimukset koripallohallin tulostaulun hallintalaitteelle. Harjoitustyössä ei ole tarkoitus ottaa kantaa siihen, millainen tulostaulun tulisi olla, vaan keskitytään hallintalaitteeseen. Ne liittyvät kuitenkin läheisesti toisiinsa, sillä hallintalaitteella syötetään tiedot, jotka tulevat näkyville tulostaululle. 2 KÄYTTÄJÄRYHMIEN KUVAUS 2.1 Ensisijainen käyttäjäryhmä Ensisijainen käyttäjäryhmä on junioripelaajien vanhemmat, sillä he ovat useimmiten toimitsijoina junioritason peleissä. Vanhemmilla on laaja koulutustausta. He voivat olla minkä tahansa ammattikunnan edustajia lääkäristä kirjanpitäjään ja nuohoojaan. Yhteisenä nimittäjänä heillä on lapsi tai lapsia, jotka harrastavat koripalloa sekä kiinnostus koripalloon lajina ja halu osallistua lastensa vapaa-aikaan. Ikähaitari liikkuu 30 ja 55 vuoden välillä. Osa vanhemmista on itse pelannut tai pelaa koripalloa, mutta osa on päätynyt toimintaan mukaan lastensa kautta. Tästä syystä tietotaso vaihtelee. Toimitsijan on kuitenkin oltava vähintään perustasolla tietoinen säännöistä ja kirjaustavoista. 2.1.1 Käyttäjäprofiilit Näissä käyttäjäprofiileissa on kuvattu tyypillisiä hallintalaitteen käyttäjiä. Profiilit perustuvat haastatteluihin, mutta eivät ole ketään todellisia henkilöitä. Petra Pelaajanäiti Petra on 44-vuotias kahden lapsen äiti. Viivi, 15 vuotta, ja Kalle, 10 vuotta, pelaavat koripalloa juniorisarjoissa. Petra ei ole itse pelannut koripalloa, mutta on tullut lastensa kautta mukaan koripallotoimintaan. Hän on seurannut pelejä kentän laidalta noin kolme vuotta ja viimeisen vuoden 3

aikana hän on toiminut toimitsijana muutamia kertoja kuussa. Petra on käynyt toimitsijakoulun, jossa opetetaan koripallon perussäännöt ja junioripelien kirjanpitämiskäytännöt. Ilkka Insinööri 50-vuotias Ilkka on harrastanut nuoruudessaan koripalloa hyvin aktiivisesti. Hän pelaa edelleenkin toisinaan ja toimii poikansa joukkueen huoltajana. Toimitsijana hän toimii säännöllisesti lähes viikoittain, mutta ei ole kokenut tarpeelliseksi käydä toimitsijakoulutusta, sillä mielestään hänellä on tehtävään tarvittavat tiedot ja taidot. 2.2 Toissijaiset käyttäjäryhmät Muita potentiaalisia käyttäjäryhmiä ovat nuoret ja lapset sekä valmentajat. Joskus toimitsijoina voivat toimia myös isovanhemmat tai muut tuttavat, sillä junioritasolla ei juurikaan ole mahdollisuutta käyttää ammattimaisia toimitsijoita. Tässä harjoitustyössä huomioidaan pääasiassa vain ensisijainen käyttäjäryhmä, sillä se käyttää hallintalaitetta ylivoimaisesti useimmin. Toisaalta myös ensisijainen käyttäjäryhmä on haastavin, sillä heillä ei välttämättä ole syvällistä koripallon tuntemusta. Valmentajat tuntevat säännöt hyvinkin tarkasti ja nuorilla, jos he ovat toimitsijoina, on yleensä omaa kokemusta lajin parissa. Oletamme, että hyvä hallintalaite, jota vanhemmat osaavat käyttää, on helppokäyttöinen myös muiden käyttäjäryhmien mielestä. Tulostaulu ja sen hallintalaite voisivat olla junioritasolla suurelta osin samanlaisia kuin aikuisten sarjatason koripallopeleissä, mutta kaikki ominaisuudet eivät ole tarpeellisia. Haastavaksi hallintalaitteen suunnittelun junioritasolle tekee juuri se, että käyttäjien kirjo on suuri. Koska laitetta saatetaan käyttää vain satunnaisesti, tulee käyttöliittymän olla helposti sisäistettävissä ja toimintojen palautettavissa mieleen lyhyessä ajassa. Toimitsijat eivät ole ammattimaisia, joten heidän ei oleteta voivan panostaa laitteen käytön opetteluun runsaasti aikaa. 3 TEHTÄVÄANALYYSI 3.1 Käyttäjän tarpeet ja tavoitteet Käyttäjän on tarkoitus pitää huolta ottelun ajanotosta ja pisteiden laskusta. Nykyjärjestelmällä on usein kerrallaan useampia käyttäjiä - toinen ottaa aikaa ja toinen pitää ottelupöytäkirjaa, johon merkitään tehdyt korit ja pelaajien virheet. Tärkeimmät tarpeet ovat siis ajanotto, pisteiden lasku sekä virheiden merkitseminen. Kehitettävää järjestelmää käytetään koripallopelissä junioritasolla. Järjestelmä on linkki käyttäjästä tulostauluun. Järjestelmän avulla käynnistetään tulostaulun kello ja keskeytetään ajanotto. Lisäksi hallintalaitteella lisätään ja korjataan joukkueiden tekemiä pisteitä, 4

lisätään joukkuevirheitä ja henkilökohtaisia virheitä tulostaululle sekä lisätään pelaajien numerot taululle, jotta heidän tekemänsä virheet voidaan näyttää taululla. (Liitteessä 2 on kuvattu aktiviteettikaaviolla toimitsijoiden tärkeimmät nykyiset tehtävät.) 3.2 Nykyiset ratkaisut Havainnoimassamme ottelussa Maunulan koululla 18.2.2005 tapahtumien merkitsijänä toimi yksi henkilö ja ajanottajana toinen. Liikuntasalissa, jossa ottelu pelattiin, ei ollut tulostaulua, joten pelitapahtumat merkittiin ainoastaan ottelupöytäkirjaan. Ottelupöytäkirja on virallinen dokumentti ottelusta (kuva 1). Kirjuri käyttää eriväristä kynää eri otteluerien tapahtumien merkitsemiseen. Kuva 1Ottelupöytäkirja Kuva 2 Toimitsijan pöytä havainnointipaikassa Peliaikaa, tehtyjä pisteitä ja virheitä ei siis ollut yleisön, pelaajien eikä valmentajien nähtävillä. Tästä johtuen pelaajien ja valmentajien oli toistuvasti kysyttävä pelitilannetta, jäljellä olevaa aikaa sekä henkilökohtaisia virheitä merkitsijältä ja ajanottajalta. Ajanottaja tiedotti jäljellä olevasta ajasta huutamalla, kun peliaikaa oli kaksi minuuttia jäljellä ja tämän lisäksi huutamalla jäljellä olevia sekunteja peliajan lähestyessä loppuaan. Suurin ongelma syntyi siis tapahtumista viestittämisessä. Tämä ongelma on korjattavissa tulostaululla. Joskus toimitsijoilla on tulostaulun virkaa toimittava kansio, jossa on lukuja kahdessa pinossa numerojärjestyksessä nollasta yli sataan. Kansio roikkuu puoliksi pöydän ulkopuolelle ja toimitsija pyöräyttää pöydän edessä roikkuvan kannen päälle pisteet. Pisteitä lisätään kääntämällä kansiossa kiinni olevia lukulappuja niin, että pöydän edessä roikkuvat sen hetkiset pisteet. 5

Havaitsemisen kohteena ollut ajanottaja kertoi haastattelutilanteessa myös kokemuksistaan ajanottajana otteluissa, jotka on pelattu saleissa, jossa on ollut tulostaulu. Hänen mukaansa laitetta oli hankala käyttää ja se vaati useamman käyttäjän yhteistoimintaa. Hankalakäyttöinen laite vaikeutti pelin seuraamista ja tämän vuoksi käyttäjä piti perinteistä ottelupöytäkirjan paperilla pitämistä mukavampana merkintätapana. Ongelman korjaamisen kannalta järjestelmän suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siis siihen, että sen käyttöliittymä on suunniteltu niin, ettei sen käyttöön tarvitse kiinnittää erityistä huomiota pelitilanteessa. Usein peleissä on pulaa merkitsijöistä, joten olisi tärkeää, että laitteen käyttöön riittäisi kaksi henkilöä. Tämän vuoksi käyttäjän tehtävät on jaoteltava kahteen luokkaan, joiden sisällä on mahdollista tehdä tehtäviä joustavasti.(liite 1) Yksi haastattelemistamme henkilöistä oli tuloshallintalaitteiden kokeneempi käyttäjä. Hän käyttää tulostaulun hallintalaitetta kuukausittain ja on myös pelaajana kokenut. Kokeneemman hallintalaitteen käyttäjän mukaan laitteen käyttö on helppoa ja pelin seuraaminen yhtäaikaisesti ei ole vaikeaa. Tärkeintä on nähdä tuomarin käsimerkit ja kuulla vihellykset. Hänen mukaansa aiemmin laitteiden suurin ongelma liittyi niiden moneen eri peliin suunniteltuihin erilaisiin käyttötapoihin. Joskus laite saattoi yhtäkkiä alkaa ottamaan aikaa esim. lentopallon sääntöjen mukaan. Haastateltavan mukaan ylempien sarjojen otteluissa tulostaulun hallintalaitetta käyttää kolme henkilöä yksi ottaa aikaa, toinen pitää huolta 24 sekunnin hyökkäysajanotosta ja kolmas lisää pisteitä ja virheitä tulostaululle. Kirjallinen ottelupöytäkirja on myös täytettävä, koska se kuuluu pelin virallisiin papereihin. (Tarkemmat selvitykset käyttäjähaastatteluista liitteessä 1) Junioripelaajien otteluissa toimitsijoilta ei vaadita erotuomarikortin suorittamista, mutta korkeamman tason peleissä se on pakollinen. Junioritasolla myöskään hyökkäysajanlaskulta ei vaadita vastaavanlaista tarkkuutta kuin aikuisten peleissä. Junioritason otteluissa tuomarit laskevat hyökkäysaikaa usein päässään, jos käytetystä salista ei löydy tulostaulua. 3.3 Käyttäjän toiveet Kokemattomampien tulostaulun hallintalaitteiden käyttäjien puheista kävi ilmi, että he eivät pitäneet laitteiden käytöstä, koska kokivat sen hankalaksi. Lisäksi aistittavissa oli pelko siitä, että käyttäjä saattaisi tehdä virhemerkintöjä, jotka näkyisivät tulostaululla. Näin ollen laitteen kannalta on tärkeää, että virheellisiä tiedonsyöttöjä tapahtuu vain harvoin, jos ollenkaan, ja ne on oltava korjattavissa nopeasti. Lisäksi käyttöliittymän on oltava yksinkertainen, jotta käyttäjältä ei kulu kauaa käytön opetteluun. 6

3.4 Käyttöskenaariot 3.4.1 Ajanotto tulostaulun hallintalaitteella Koripallosalin toisella sivulla vaihtopenkkien välissä on pöytä, jolla on tulostaulun hallintalaite. Tehtävään pyydetty toimitsija istuu pöydän takana ja käynnistää sekä keskeyttää ajanoton hallintalaitteella aina tuomarin vihellyksen kuullessaan. Ajan kulku näkyy salin vastakkaisella puolella olevalla tulostaululla. Kuva 3 Merkitsijän paikka korpipallosalissa 3.4.2 Pisteiden ja virheiden lisäys tulostaululle Samaisen hallintalaitteen ääressä istuu myös toinen toimitsija, jonka tehtävä on lisätä joukkuekohtaiset pisteet sekä joukkuevirheet taululle hallintalaitteen avulla. Tuomari näyttää käsimerkein aina tehdyn korin sekä kuinka monta pistettä korista tulee sen tekijän joukkueelle. Tällä perusteella pelin sen hetkinen tilanne näkyy tulostaululla. Toimitsija lisää taululle ennen pelin alkua myös joukkueiden kokoonpanossa olevien pelaajien numerot. Aina, kun pelaaja tekee virheen, lisää toimitsija pelaajan sarakkeeseen taululle yhden virheen. Virheitä voi olla yhdellä pelaajalla korkeintaan viisi. Lisäksi joukkueiden joukkuevirheiden määrä kasvatetaan aina yhdellä. Myös nämä virheet toimitsija lisää hallintalaitteen avulla taululle. Kuva 4 Toimitsijapöytä kiistanuolineen, kolme toimitsijaa sekä yleisöä 7

4 KÄYTTÄJÄN TERMISTÖ Koripallosalin seinällä olevaa laitetta, jossa pelin tilanne, virheet ja peliaika näkyvät, kutsutaan tulostauluksi, jota hallitaan hallintalaitteella. Henkilöitä, jotka käyttävät laitetta kutsutaan toimitsijoiksi. Toimitsijoista käytetään myös nimityksiä kirjuri, ajanottaja ja 24 sekunnin pitäjä sen perusteella, mitä heidän toimenkuvaansa kuuluu. Tulostaulun hallintalaitteen ajanottoon tarvittavaa osaa kutsutaan ajanottolaitteeksi. Yksi toimitsijoista pitää myös virallista ottelupöytäkirjaa. Jos salista puuttuu tulostaulu, yksi toimitsija on kirjuri ja kirjoittaa ottelutapahtumat ylös ottelupöytäkirjaan ja toinen on ajanottaja. Toimitsijalla saattaa olla myös käytettävänään kiistanuoli, joka on käännettävä aina kiistatilanteen tai puoliajan jälkeen käsin. Tuomari neuvoo tarvittaessa toimitsijaa nuolen käytössä. Toimitsijat huolehtivat myös joukkuevirhemerkeistä, joiden tärkein ominaisuus on punainen väri. Joukkuevirhemerkit voivat olla esimerkiksi puisia palikoita. Palikka nostetaan ylös, kun joukkueen joukkuevirheet ovat täynnä. Ottelupöytäkirjan termistö on koripallonharrastajille tuttua yleistä urheilusanastoa. Koripalloa pelataan sarjoissa. Ottelussa on aina kaksi tuomaria: päätuomari ja aputuomari, joiden nimet vaaditaan pöytäkirjaan. Pelaajat merkitään pöytäkirjaan lisenssinumeroineen, jotka ovat kahdeksan numeron numerosarjoja, jotka toimitetaan kirjurille. Kirjuri merkitsee myös aikalisät, jotka ovat puolen minuutin taukoja, joita valmentajat voivat pyytää joukkueensa neuvomiseen kerran erän aikana. Junioriotteluissa on neljä erää. Kahden erän jälkeen on puoliaika. 5 YMPÄRISTÖKUVAUS 5.1 Fyysinen ympäristö Järjestelmää käytetään koulun liikuntasalissa, koripallonkentän laidalla keskiviivan kohdalla. Toimitsijat istuvat kentän laidalla pöydän ääressä. Pöydällä on tarvittavat välineet, kuten ottelupöytäkirja, kynä, ajanottokello ja kiistanuoli. Lattialla pöydän vieressä molemmin puolin ovat joukkuevirhemerkit, joita saattaa joskus demonstroida jopa ketsuppi pullot tai punaiset lapaset. Pääasia on, että ne ovat punaiset. Joukkuevirhemerkit nostetaan pelin kuluessa pöydälle merkiksi siitä, että joukkueen virheet ovat täynnä. 8

Kuva 5 Koripallokentän pohjapiirros Käyttötilanteessa ilmapiiri on usein kiihkeä, välillä myös kireä ja joskus jopa vihamielinen, kun käynnissä oleva peli on tiukka ja merkityksellinen jatkoonpääsyn kannalta. Paikalla, eli liikuntasalissa, pelin aikana ovat toimitsijoiden lisäksi ainakin tuomarit (yleensä 2-3), pelaajat (enintään 15 pelaajaa/joukkue) sekä joukkueiden valmentajat. Lisäksi paikalla on usein katsojia. Katsomossa istuu useimmiten pelaajien vanhempia ja muita sukulaisia sekä pelaajien kavereita. Myös muita satunnaisia katsojia saattaa olla paikalla riippuen ajankohdasta ja pelattavan pelin merkityksestä. 9

Kuva 6 Pelitilanne, kuvan edustalla toimitsijapöytä 5.2 Sosiaalinen ympäristö Ylimpänä hierarkiassa ovat tuomarit. Tuomareilla on ylin päätäntävalta ja heillä on oikeus poistaa häiriökäyttäytyjät niin kentältä kuin katsomostakin. Tuomarit kertovat sekä pelaajille että toimitsijoille pelin kulun. Tuomarit ohjaavat pelin kulkua viestien pelaajille elein ja äänimerkein. Toimitsijoille tuomarit viestivät korin tekijät, virheet ym. elein, joskus myös sanoin. Tuomarit saattavat joutua myös huomauttamaan katsojille tai valmentajille kielenkäytöstä. Toimitsijat puolestaan kertovat epäsuorasti kaikille pelin tilanteesta. Pääasiassa toimitsijat kommunikoivat suoraan ainoastaan tuomareiden kanssa, mutta ilman tulostaulua he joutuvat myös vastaamaan pelaajien, valmentajien ja katsojien kysymyksiin pelitilanteesta. Havainnointitilanteessa toimitsijat myös kysyivät neuvoa katsojilta, jotka olivat toimitsijoiden tuttuja, jos heillä oli jäänyt jotakin huomaamatta. Haastateltavamme myös kertoivat, että tilanteessa, jossa on oikea tulostaulu, katsojat huutelevat herkästi toimitsijoille, jos nämä ovat merkinneet jotakin väärin tai unohtaneet kellon käynnistämisen/pysäyttämisen. 10

Kuva 7 Kirjurin ja ajanottajan toimintaa Valmentajat huutavat neuvoja pelaajille ja pyytävät tuomareilta aikalisiä. Valmentajilla saattaa joskus myös olla eriäviä mielipiteitä tuomareiden kanssa pelin säännöistä sekä tuomareiden ratkaisujen oikeudenmukaisuuksista. Tulostaulun puuttuessa valmentajat joutuvat kyselemään pelitilanteesta toimitsijoilta. Pelaajat huutelevat toisilleen peliohjeita ja kyselevät valmentajilta neuvoa. Myös pelaajat kyselevät toimitsijoilta pelitilanteesta. Pelaajat saattavat myös kiivastuessaan tehdä huomautuksia tuomareille. Katsojat huutelevat satunnaisia kommentteja ja kannustuksia pelaajille ja tilanteessa, jossa pelataan ilman tulostaulua, he kyselevät toimitsijoilta pelitilannetta. 11

Kuva 8 Kaavio sosiaalisista suhteista 6 KÄYTTÄJÄVAATIMUKSET Käyttäjävaatimukset ovat yhdenlaisia vaatimuksia, joita suunniteltavalle laitteelle tai palvelulle voidaan määrittää. Muita mahdollisia vaatimuksia ovat laitevaatimukset ja laatuvaatimukset. Tässä raportissa keskitytään lähinnä käyttäjävaatimuksiin, mutta joitakin laatuvaatimusten kategoriaankin laskettavia vaatimuksia on joukossa, sillä helppokäyttöisyys on yksi oleellisimmista vaatimuksista perustoimintojen lisäksi. Myös osa laitteen ominaisuuksista on käytön kannalta erittäin tärkeitä, joten niitäkin on otettu luetteloon mukaan. 6.1 Hyvän vaatimuksen ominaisuuksia Vaatimukset tulee olla määritelty niin, että ne kuvaavat sitä, mitä laite tekee, eikä miten se toiminnot suorittaa. Vaatimusten tulee olla kirjoitettu riittävän selvästi ja yksiselitteisesti, mutta kuitenkin sen verran yleisellä tasolla, että suunnittelijalle jää toteuttamisvaraa. Vaatimusten täytyy olla myös konkreettisia, jotta niiden toteutuminen voidaan testata valmiista tuotteesta tai prototyypistä. Lisäksi vaatimukset tulee suhteuttaa toisiinsa eli priorisoida. Tämä on tärkeää siksi, että tiedetään kuinka oleellinen kukin vaatimus on, jos esimerkiksi jonkin toteuttaminen osoittautuu ylivoimaisen hankalaksi. Numeroinnilla pyritään helpottamaan viittausta vaatimuksiin 12

myöhemmissä vaiheissa. Näin jatkossa ei tarvitse aina kirjoittaa uudelleen koko vaatimusta ja sen taustoja. Vaatimusmäärittelyssä tulee ottaa kantaa myös siihen, mistä vaatimukset ovat tulleet. Tällöin voidaan ymmärtää niiden tarpeellisuus ja seikat, jotka ovat johtaneet niiden määrittelemiseksi vaatimuksiksi. Edellä lueteltuja hyvän vaatimuksen ominaisuuksia olemme pyrkineet toteuttamaan määritellessämme käyttäjävaatimuksia hallintalaitteelle. Olemme jakaneet vaatimukset kolmeen ryhmään tarpeellisuuden mukaan: välttämättömiin, oleellisiin ja mukavuuksiin. Lisäksi vaatimukset on numeroitu 1.-17. Vaatimusmäärittely kokonaisuudessaan perustuu koripallon sääntöihin, havainnointeihimme ja tekemiimme haastatteluihin sekä omaan harkintaan. 6.2 Välttämättömät Välttämättömien ominaisuuksien ryhmään kuuluvat vaatimukset, joita ilman ei laitetta ole mielekästä käyttää. Näitä ovat: 1. Pisteiden lisääminen ja poisto Pistetilanteen tulee näkyä koko ajan taululla ja pisteitä tulee voida lisätä sitä mukaa kun koreja syntyy. Poisto-ominaisuutta tarvitaan harvemmin, ainoastaan silloin, kun on tapahtunut virhesyöttö. Pistetilanne on pelin kannalta kuitenkin niin ratkaiseva, että poistamisen tulee olla mahdollista välittömästi helpolla tavalla, mielellään vaikkapa yhdellä napin painalluksella, kun tapahtunut virhe havaitaan. 2. Peliajanoton käynnistäminen ja pysäyttäminen Toinen välttämätön ominaisuus, jota ilman ottelun pelaaminen ei ole mielekästä, on ajan mittaaminen. Koripallossa on neljä kymmenen minuutin erää ja aikaa lasketaan aina taaksepäin. Kello käynnistetään pelitilanteen alkaessa ja pysäytetään, kun peli katkeaa tuomarin puhaltaessa pilliin. 3. Laite ei vaadi enempää kuin kaksi käyttäjää Junioripeleissä ei voida olettaa, että paikalla olisi useampia toimitsijoita joka kerta. Kaksi on vähimmäismäärä, jolla tarvittavat tiedot saadaan kerättyä. Laitteita ei pystytä automatisoimaan niin, että yksi käyttäjä riittäisi, vaan tietojen syöttämiseen ja pelin seuraamiseen tarvitaan kaksi ihmistä. 13

4. Joukkuevirheiden syöttäminen ja poistaminen Virheistä täytyy pitää kirjaa joukkuetasolla, sillä viidennestä saman joukkueen pelaajien tekemästä virheestä eteenpäin jokaisesta joukkueen tekemästä virheestä vastapuoli saa vapaaheiton. Poistaminen tarvitaan virhesyötteiden korjaamiseksi. 5. Laite mahdollista siirtää Laite ei voi olla kentän reunalla jatkuvasti, sillä tiloissa, joissa junioriotteluita pelataan, harrastetaan myös monenlaista muuta liikuntaa. Laite siirretään paikalleen ennen jokaista ottelua. 6. Kätevän kokoinen kentän laidalle Edelliseen vaatimukseen viitaten laitteen tulee olla sen kokoinen, että se pystytään helposti siirtämään kentän laidalle ennen ottelun alkua ja sen tulee sopia kentän reunalle keskiviivan kohdalle erikokoisissa halleissa. 7. Pelin seuraaminen mahdollista samanaikaisesti Jotta ottelutietojen kirjaaminen ja ajanotto olisi mahdollista, täytyy peliä pystyä seuraamaan. Laiteen käyttö ei siis saa viedä huomiota pääasiasta eli pelin kulusta. 6.3 Oleelliset Oleellisten vaatimusten ryhmään kuuluvat ne ominaisuudet, joita ilman laitteella tullaan toimeen ja peli saadaan suoritettua, mutta kuitenkin ne olisivat oleellisia, jotta laiteesta tulisi monipuolinen ja joustava. 8. Hyökkäysajan käynnistäminen Junioripeleissä hyökkäysaikaa ei ole välttämätöntä mitata, nuorimmissa ikäluokissa hyökkäysaika ei edes kuulu sääntöihin. Laitteiden tai toimitsijoiden puuttuessa hyökkäysaika arvioidaan tuomarin toimesta. Kuitenkin koripallopelin kannalta tämä on oleellinen muuttuja, joten olisi hyvä, että laite osaisi sitä mitata. Hyökkäysaikaa ei tarvitse pystyä pysäyttämään, sillä hyökkäysajan päättyessä, kun 24 sekuntia on kulunut, peli katkaistaan, jos koria ei ole syntynyt. Jos pallo taas siirtyy toiselle joukkueelle ennen hyökkäysajan loppumista, käynnistetään hyökkäysajanotto uudelleen. 14

9. Mahdollistaa useamman käyttäjän Jos paikalla on useampia toimitsijoita, olisi hyvä, ettei laite estäisi mahdollisuutta, että ottelusta voidaan pitää paremmin kirjaa ja tilanteet saadaan luotettavammin muistiin. Usein kolmas henkilö huolehtii hyökkäysajanotosta. 10. Peliajan muuttaminen mahdollista Toisinaan sattuu tilanteita, ettei aika pysähdy, vaikka pelitilanne olisi jo loppunut tai ajanottaja epähuomiossa laittaa ajan käyntiin ennen aikojaan. Näissä tilanteissa, etenkin silloin kun on kyse viimeisistä ratkaisevista hetkistä, on tärkeää, että aika on sekunnilleen oikea. 11. Pelaajanumeroiden syöttäminen Jotta henkilökohtaisten virheiden syöttäminen olisi mielekästä, pitää pystyä syöttämään ottelussa pelaavien henkilöiden pelinumerot. 12. Henkilökohtaisten virheiden syöttäminen Helpottaakseen valmentajien työtä ja välttääkseen jatkuvat kyselyt toimitsijoilta, on hyvä että henkilökohtaiset virheet pystytään näyttämään tulostaululla sen lisäksi, että niistä pidetään ottelupöytäkirjaa paperilla. 13. Ajanotto pysähtyy kun hyökkäysaika tulee täyteen Tämä ominaisuus ei ole välttämätön, mutta helpottaisi huomattavasti ajanottajan tehtävää. Tämä voi olla automatisoitu, sillä sääntöjen mukaan, kun hyökkäysaika 24 sekuntia tulee täyteen eikä koria ole tehty, peli ja siten myös ajanotto pysähtyy. 6.4 Mukavuudet Tässä kolmannessa ryhmässä ovat ne vaatimukset, jotka eivät ole pelin sujumisen kannalta oleellisia, mutta näitä ominaisuuksia saatetaan tarvita toisinaan, ja ne helpottavat sekä toimitsijoiden että muiden osallisten toimintaa ja pelin seurantaa. 14. Aikalisän ja erätaukojen keston mittaaminen Aikalisälle ja erätauoille on määritelty tietty kesto. Tuomari pitää huolta ajasta arviolta, jollei ajanotto ole mahdollista kellolla. Pelin kannalta taukojen ajan mittaaminen ei ole oleellista 15

sekunnilleen, mutta jos laite ne mittaa voidaan aika esittää myös tulostaululla. Katsojien ja valmentajien kannalta voi olla hyödyllistä tietää, kuinka paljon aikaa on vielä jäljellä ennen pelin jatkumista. 15. Ilmoitus äänimerkillä kun peliaikaa jäljellä kaksi minuuttia Pelin sykkeen kannalta on tärkeää tietää ajan kulku. Kaksi viimeistä minuuttia on erän lopussa ratkaiseva aika, sillä viimeisten kahden minuutin aikana joka korin jälkeen aika pysähtyy. 16. Kiistanuolen suunnan syöttäminen Kiistanuoli on merkki, joka ilmaisee suunnan, johon kiista tilanteissa lähdetään hyökkäämään. Kiistanuolella ei ole junioripeleissä kovin suurta merkitystä, mutta se olisi mahdollista myös näyttää tulostaululla. 17. Mikrofoni Joskus saattaa olla tarpeellista ilmoittaa kaikille salissa oleville joitakin peliin liittyviä tietoja. Jotta ääni kuuluisi selvästi eikä toimitsijan tarvitsisi huutaa suuressa salissa, olisi mikrofoni näppärä väline asian hoitamiseen. Mahdollisena lisänä voisi olla, että ottelun tilastoinnit pystyttäisiin tekemään samalla laitteella. Junioripeleissä tilastoja esimerkiksi levypalloista, yrityksistä ja muista sellaisista ei kuitenkaan pidetä, joten jätimme sen pois vaatimuksista. 6.5 Vaatimusten muuttaminen Yleisesti, mitä myöhemmässä vaiheessa vaatimuksia muutetaan, sitä enemmän muuttamisesta aiheutuu kustannuksia. Alkuselvitys ja käyttäjähaastattelut on siis syytä tehdä huolella. Myöhemmissä vaiheissakin on mahdollista tehdä muutoksia, mutta se on hankalampaa. Mitä suurempi prioriteettiarvo vaatimuksella on, sitä työläämpää muuttaminen on, mutta toisaalta myös oleellisempaa. Lisäksi tulee huomioida, että täysin uusien vaatimusten mukaan ottaminen on yleensä vaikeampaa kuin jo määriteltyjen vaatimusten pieni muuttaminen ja poisjättäminen. Prototyyppivaiheessa, kun laitetta testataan, käyttäjillä saattaa ilmetä jotain odottamatonta, jota ei aikaisemmissa vaiheissa ole huomattu. Käytännössä vielä valmiistakin tuotteesta saatetaan vielä löytää asioita, jotka olisi pitänyt olla mukana jo vaatimusmäärittelyssä, mutta tämä on erittäin epätoivottavaa ja silloin tuotesuunnittelu on epäonnistunut. 16

7 JATKOSUUNNITELMAT JA ARVIOINTI Käyttäjätutkimus onnistui olosuhteisiin nähden hyvin. Saimme vastaukset useimpiin mieleemme nousseisiin kysymyksiin ja saimme laajemman näkökulman aiheeseen. Ennen käyttäjätutkimuksen alkua tekemämme kohderyhmämäärittely tuntui osuvan haastateltaviimme. Ennen varsinaisen käyttäjätutkimuksen aloittamista perehdyimme koripallon sääntöihin sekä tutustuimme aiheeseen keskustelemalla koripallon pelaajan ja juniorivalmentajan kanssa. Menetelminä käytimme havainnointia ja avoimia haastatteluja. Olimme koko ryhmä seuraamassa juniorikoripallopeliä koulun liikuntasalissa, missä ei ollut elektronista tulostaulua, vaan ajanotto, pistelasku ym. kirjaaminen tehtiin manuaalisesti paperille. Ennen peliä tutustuimme toimitsijan opastuksella tehtäviin ja toteuttamistapoihin. Pelin ollessa käynnissä seurasimme vierestä toimitsijoiden toimintaa ja lyhyillä tauoilla selvitimme epäselviksi jääneitä asioita ja hankimme vastauksia pelinaikana heränneisiin kysymyksiin. Erätauolla ja pelin jälkeen suoritimme toimitsijoiden haastattelut sekä pelin lopuksi vielä keskustelimme tuomarin kanssa termistöstä. Mielestämme oli erittäin tärkeää päästä havainnoimaan nykyistä tilannetta, jotta ymmärtäisimme tarkemmin laitteeltamme vaadittavat toiminnot. Valitsimme avoimet haastattelut kyselylomakkeiden sijaan, koska emme tienneet tarkalleen mitä meillä oli vastassa mennessämme katsomaan koripallopeliä ja haastattelemaan toimitsijoita. Meillä oli myös digitaalikamera mukana pelissä ja otimme kuvia sekä tapahtumaympäristöstä eli pelistä että toimitsijapöydästä. Lisäksi yksi ryhmämme jäsen suoritti vielä erillisen toimitsijahaastattelun. Tehtäväämme vaikeutti koulujen hiihtolomien osuminen juuri käyttäjätutkimuksen ajanjaksolle, mikä vähensi huomattavasti sopivien pelien ja hallien löytämistä. Tästä johtuen emme päässeet seuraamaan junioripeliä tilaan, jossa olisi jo ollut toimiva tulostaulu hallintalaitteineen. Emme siis päässeet havainnoimaan jo olemassa olevan tulostaulun hallintalaitteen käyttöä eikä käyttäjiä. Tarkoituksena on paikata tämä puute parin viikon sisällä, kunhan sopiva peli, jota voisimme mennä katsomaan, löytyy. Haastattelut ja havainnoinnit onnistuivat muuten hyvin, mutta puutteeksi jäi varsinaisen tulostaulun hallintalaitteen puuttuminen. On yllättävän vaikeaa päästä seuraamaan junioripeliä, jossa olisi käytössä varsinainen tulostaulu, sillä junioripelit pelataan useimmiten taloudellisista syistä vaatimattomammissa olosuhteissa. Olisimme voineet mennä katsomaan aikuisten peliä, mutta se olisi mahdollisesti vaikuttanut tutkimustuloksiin, sillä aikuisten peleissä toimitsijat ovat usein 17

ammattimaisempia ja heille saatetaan jopa maksaa palkkaa. Aikuisten peleissä on usein myös useampia toimitsijoita kuin junioripeleissä tilastoinnin vuoksi. Junioripeleissä on myös ikäluokasta riippuen eri säännöt kuin aikuisten peleissä, mikä myös vaikuttaa toimitsijoiden työhön. 18

Liite 1 Tiivistelmät käyttäjähaastatteluista Käyttäjähaastattelu 1 Haastateltava Tuula Löfman-Lindström Ikä: 46 Tuulan poika pelaa koripalloa juniorijoukkueessa. Tuula on itse pelannut koripalloa nuorempana. Takaisin koripallopiireihin Tuula päätyi pojan alettua pelaamaan lajia. Tuulaa hieman epäilytti ryhtyä toimitsijaksi, sillä hän epäili sääntöjen muuttuneen sitten omien pelaaja-aikojen. Toimitsijan tehtävät osoittautuivat kuitenkin helpoiksi Tuulan pohjatiedoilla eivätkä säännötkään juuri olleet muuttuneet. Tuula on usein toimitsijana, joskus jopa viikoittain. Hän ei ole käynyt toimitsijakoulua, sillä hänen sääntötuntemuksensa oli hyvä jo entuudestaan. Tuula ei ole käyttänyt varsinaista tulostaulun hallintalaitetta vaan on aina tehnyt merkinnät manuaalisesti kynällä ja paperilla ottelupöytäkirjaan. Tuula on myös hoitanut ajanottoa. Manuaalista käyttöjärjestelmää on Tuulan mukaan suhteellisen helppo käyttää. Tuulan mukaan useimmat virheet syntyvät oman lapsen ollessa pelaamassa, tällöin huomio ei ole kiinnittynyt ottelupöytäkirjaan vaan peliin. Tuula kertoi, että hänen poikansa joukkueessa nuoret pyritään kouluttamaan mahdollisimman aikaisin toimitsijan tehtäviin. Nuoret kuitenkin useimmiten ovat itse pelaamassa, joten vanhempia joudutaan välillä ottamaan ihan kylmiltään toimitsijapöydän taakse. Käyttäjähaastattelu 2 Haastateltava Anna-Lisa Blom Ikä: 46 Anna-Lisan tytär pelaa koripalloa juniorijoukkueessa. Anna-Lisa on ollut mukana koripallotehtävissä kohta 5 vuotta. Anna-Lisa toimii enimmäkseen huoltotehtävissä ja buffetmyyjänä, mutta on ollut toimitsijana aikaa ottamassa muutamia kertoja. Hän ei ole käynyt toimitsijakoulua vaan hän on oppinut säännöt tyttärensä pelejä seuraamalla. Haastattelukerralla Anna-Lisa päätyi sattumalta ajanottoon, kun henkilö, joka oli tehtävään lupautunut, ei ilmestynytkään paikalle. Anna-Lisa oli katsomassa peliä huvikseen vapaa-ajalla, sillä hän halusi nähdä kuinka tyttärensä ikäiset pojat pelaavat. Anna-Lisa on ottanut aikaa sekä pelkällä sekuntikellolla että myös tulostauluun liittyvällä ajanottokellolla. Hänen mielestään toimitsijana on mukavampi olla ilman tulostaulua, sillä jos tulostaulu on käytössä, kaikki näkevät ajanottajan virheet ja alkavat huomautella niistä. Viimeiset peliminuutit saattavat olla toimitsijoille melko ikäviä kun pelaajien, katsojien ja valmentajien tunteet käyvät kuumina ja he saattavat huutaa toimitsijoille. Anna-Lisalla virheet syntyvät yleisimmin silloin kun oma lapsi on pelaamassa ja huomio kiinnittyy liikaa peliin ajanoton sijasta. Käyttäjähaastattelu 3 Haastateltava: Reijo Viskari Ikä: 48 Reijon poika pelaa koripalloa juniorijoukkueessa. Reijo on itse pelannut koripalloa 60-luvulta lähtien. Hän on toiminut myös valmentajana. Sääntötuntemus Reijolla on siis erittäin hyvä. Reijo käyttää tulostaulun hallintalaitetta noin kaksi kertaa kuussa. Tulostauluja hän käyttänyt siitä asti, kun ne yleistyivät 70-luvulla. Reijon mukaan laitetta on nykyisin helppo käyttää, eikä se vaikeuta 19

pelin seuraamista. Tulostaulun hallinnan kannalta tärkeintä on nähdä tuomareiden käsimerkit ja kuulla vihellykset, sanoo Reijo. Koska tulostaulua käytetään usein useamman eri urheilulajin otteluissa, on laitteet usein tehty sellaisiksi, että niiden toiminnot voidaan säätää eri lajien mukaan. Aikaisemmin oli Reijon mukaan yleistä, että laite saattoi yhtäkkiä vaihtaa toimintatapaansa väärään lajiin ja alkaa ajanoton esimerkiksi lentopallon säännöin eli taululle ilmestyi väärä aika. Nykyiset laitteet toimivat paremmin. Reijo kertoo, että korkeamman tason otteluissa toimitsijoilta vaaditaan erotuomarikortti. Usein tulostaulun hallintalaitteen takana istuu kolme henkilöä: kirjuri, ajanottaja sekä 24 sekunnin pitäjä. Reijoa kiinnostaa nähdä, miten tulostaulun hallintalaitteet saattavat kehittyä ja hän opettelee mielellään uusia käyttötapoja ja alustoja. 20

Liite 2 Aktiviteettikaavio toimitsijoiden tehtävistä 21