YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 26/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 153 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 26/2006/4 Dnro LSY 2003 Y 153 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2006 ASIA Sillinnevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Alavus LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Sillinneva sijaitsee 8 kilometrin päässä Alavuden taajamasta länteen. Alue on tuotannossa ja sen tuotantokelpoinen pinta ala on 82,4 ha. Vapo Oy on 9.5.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Sillinnevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Suon sarkaojitus turvetuotantoa varten on aloitettu vuonna 1982 ja tuotanto vuonna 1999. Hakija on vuokrannut tuotantoalueen sopimuksilla, joista osa on voimassa vuoteen 2020 ja osa vuoteen 2027. Lisäksi se tehnyt maanomistajien kanssa sopimuksia alueen tiestön ja ojien käytöstä. Toiminnan aloittamisesta on tehty ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskukselle, joka on antanut hankkeesta tarkastuslausunnon 18.9.1995. Lausunnossa edellytettiin mm. lisälaskeutusaltaan rakentamista ja vesiensuojelurakenteiden toimivuuden sekä kuivatusvesien määrän, laadun ja vesistövaikutusten tarkkailua. Lisäksi lausunnossa on edellytetty, että hakija on velvollinen vähentämään turvetuotannosta aiheutuvia vesistöhaittoja ottamalla käyt

TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö 2 töön uusia vesiensuojelutekniikoita alalla tapahtuvan kehityksen mukaisesti. Etelä Pohjanmaan seutukaavassa alueen alapuolinen Kuivasjärvi on merkitty lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvaksi kohteeksi ja tuotantoalue on varattu turvetuotantoon. Sillinneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen Kuivasjoen (44.057) valuma alueella. Sillinnevan pinta ala on laskuojan valuma alueesta 13,7 % ja Kuivasjärven valuma alueen pinta alasta (72 km 2 ) noin 1 %. Sillinnevan kuivatusvedet johdetaan noin 1 km:n pituiseen laskuojaan ja siitä pintavaluntana Kuivasjärven Taikinalahteen ja Pikkuselkään. Kuivasjärvestä vedet kulkevat Kuivasjokea pitkin Lapuanjokeen. Laskuojan keskivirtaama on 0,06 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,01 m 3 /s. Kuivasjärven luusuassa keskivirtaama on 0,68 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,05 m 3 /s. Kuivasjärven pinta ala on 280 ha ja se on hyvin matala, keskisyvyys on vain 80 cm. Avovettä on vain puolet järven pinta alasta. Veden viipymä on 230 vrk. Vesi on tummaa ja ravinteikasta ja alusvedestä loppuu happi säännöllisesti talvisin, jolloin rautaa ja ravinteita liukenee sedimentistä. Järven rantojen kasvillisuusvyöhykkeet ovat satoja metrejä leveitä ja rantojen muoto sokkeloinen. Rannat ovat soita tai metsää. Kuivasjoen pituus on 10 km ja se laskee Kuivasjärvestä Lapuanjokeen. Kuivasjoen vesi on humuspitoista ja erittäin runsasravinteista. Kuivasjoki on veden laadultaan Lapuanjokeen laskevista sivujoista huonoimpia. Kuivasjärvessä kalastetaan katiskoilla ja pilkillä. Saaliiksi saadaan lähinnä ahventa ja haukea ja järvessä on myös särkiä ja lahnoja. Kuivasjoessa kalastetaan satunnaisesti katiskoilla ja saaliiksi saadaan lähinnä haukia. Joessa ei ole tavattu rapuja viime vuosikymmenellä. Paikallisen kalastusseuran mukaan kalastusta haittaavat eniten pohjan liettyminen, kasvillisuuden lisääntyminen, vähäarvoisten kalojen runsaus ja mudan maku kaloissa. Kuivasjärven rannalla on yksi loma asunto. Hakemuksen mukaan Kuivasjärvellä ei ole merkittävää virkistyskäyttöä eikä sen vettä käytetä talousvetenä. Kuivasjoen valuma alueen kuormitus tulee pääosin maa ja metsätaloudesta sekä haja asutuksesta. Kuivasjärven valuma alueella on kolme muuta turvetuotantoaluetta, joiden yhteinen pinta ala on noin 100 ha.

3 Suojeltavat kohteet Kuivasjärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesiensuojeluohjelman kohde (LVO 100205) ja Natura 2000 alue (FI0800060). Lintulajisto on monipuolinen ja siellä on tavattu ainakin 116 lajia. Lajistoon kuuluvat lintudirektiivin liitteessä 1 mainituista lajeista ruskosuohaukka, laulujoutsen, palokärki, kurki, uivelo, vesipääsky, suokukko, luhtahuitti, kalatiira, lapintiira ja liro. Alueen muutonaikainen merkitys on huomattava. Luontodirektiivin liitteen 1 luontotyypeistä alueella on humuspitoinen järvi, vaihettumis ja rantasoita sekä pieni keidassuoalue. Tuotantoalueen lähellä ei ole arvokkaiksi luokiteltuja pienvesiä. Sillinnevan itä ja koillispuolella 5 6,5 km:n päässä on kolme pohjavesialuetta, joista kahdella on vedenottamot. Tuotantoalueen lähellä on käytössä ainakin kolme kaivoa, joiden veden riittävyydessä tai laadussa ei ole ollut ongelmia. Asutus ja maankäyttö Turvetuotantoalueen ympäristö on suota, metsää ja peltoa. Tuotantokentästä enintään 500 m:n päässä on 9 ympärivuotisesti asuttua tilaa ja 4 loma asuntoa alueen etelä, itä ja pohjoispuolella. Lähialueella ei ole ulkoilu tai virkistysalueita. TURVETUOTANTO Sillinnevan turvetuotanto on aloitettu vuonna 1999. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta imuvaunumenetelmällä. Tuotanto on tähän saakka ollut pääosin ympäristöturvetta ja tuotantomäärät ovat vaihdelleet 31 000 39 000 m 3. Koko suon ollessa tuotannossa keskimääräinen vuosituotanto on noin 41 000 m 3. Turvekerroksen paksuus on 1 3 m. Lupakauden aikana käytöstä ei arvioida poistuvan tuotantoaluetta. Mahdollisesti poistuvat pienet alueet jäisivät tuotannon tukialueiksi. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2025. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisimmät käyttömuodot ovat maa ja metsätalous. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 50. Turve varastoidaan neljään aumaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Sillinnevan kuivatusvedet puhdistetaan seuraavin vesiensuojelurakentein: sarkaojien lietesyvennykset ja sarkaojapidättimet päisteputket ja päisteputkipidättimet 2 laskeutusallasta

4 Sarkaojissa olevista lietesyvennyksistä vedet johdetaan päisteputkien ja veden viipymää pidentävien päisteputkipidättimien kautta kokoojaojiin. Kokoojaojista vedet johdetaan vuosina 1995 ja 1998 rakennettuihin laskeutusaltaisiin, joissa on vettä padottava rakenne. Noin 700 m tuotantoalueiden alapuolella vedet kulkevat pintaalaltaan noin 30 m 2 :n kasvittuneen altaan läpi ja edelleen pintavaluntana Kuivasjärveen. Kasvillisuusallas ja sen alapuolinen alue eivät ole hakijan hallinnassa. Hakemuksen mukaan allasta voitaneen pitää ylimääräisenä puhdistimena, mutta sen tehosta ei ole näyttöä. Hakijan käsityksen mukaan nykyinen vesienkäsittely on parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan hallussa ei ole pintavalutuskentäksi sopivia luonnontilaisia suoalueita. Tuotannon loppuvaiheessa, kun kuivatuksen edellyttämä ojitus ja sarkaojien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon kaivutyöt ulottuvat kivennäismaahan, ongelmiksi tulevat kustannusten lisäys, lietesyvennysten tukkeutuminen ja lisäkuormitus jatkuvasta kaivutyöstä. Hakija on esittänyt, että sarkaojapidättimiä ja lietesyvennyksiä ei enää käytettäisi eikä sarkaojia puhdistettaisi joka vuosi. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin päisteputkipidättimiä ja laskeutusaltaita. Päästöt vesistöön Sillinnevalla ei ole mitattu kuivatusvesien tai päästöjen määriä. Hakija on käyttämällä Vapo Oy:n Länsi Suomen tulosyksikön alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden päästötarkkailussa määritettyjä ominaiskuormitusarvoja ja vähentämällä luonnonhuuhtoutuman arvioinut vuotuiset ravinne ja kiintoainepäästöt vuonna 2002 seuraaviksi: Kokonaisfosfori 17 kg Kokonaistyppi 540 kg Kiintoaine 2 500 kg Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölyäminen riippuu sääoloista ja turpeen maatuneisuudesta ja sen vaikutukset asutuksen tai vesistön läheisyydestä, maaston muodoista ja suojapuustosta. Melua syntyy työkoneiden ja rekkojen toiminnasta. Tuotantopäivinä ja turpeen kuljetusaikoina melua voi aiheutua ympäri vuorokauden. Sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Turve kuljetetaan 350 rekkakuormalla 2 3 jaksossa talven aikana Sillintien kautta Peräseinäjoentielle ja siitä Seinäjoelle tai Alavudelle.

5 Varastointi ja jätteet Polttoaineet säilytetään farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella siten, ettei niitä pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säilytettävän polttoaineen määrä on enimmillään 12 000 l. Jäteöljyjä kertyy vuosittain 250 l, muuta öljyistä jätettä 50 kg ja paristo ja akkuromua 12 kg, metalleja 165 kg sekajätettä 1 m 3 ja aumamuoveja 2 000 kg. Työmaalla on jätekatos, johon erilaiset jätteet kerätään. Ongelma ja sekajätteet toimitetaan niitä kerääville yhtiöille ja muovijätteet varastoidaan alueelle mahdollista jälkikäyttöä varten. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hakijan käsityksen mukaan kuivatusvesien johtaminen Kuivasjärven Natura 2000 alueelle ei heikennä kohteen suojeluarvoja. Sillinnevan turvetuotannon suora työllistävä vaikutus on noin 3 henkilötyövuotta. Alueella voi metsästää tuotantokauden ulkopuolella. Tuotantoalueella ei voi marjastaa, mutta lähiympäristössä on siihen sopivia alueita. Hakemuksen mukaan turvetuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojaan ja Kuivasjärven Taikinalahteen ja Pikkuselkään. Kuivatusvedet ovat todennäköisesti lisänneet ajoittain veden sameutta, väriä sekä humus kiintoaine ja ravinnepitoisuuksia alapuolisessa vesistössä. Niiden arvioidaan lisäävän Kuivasjärven veden fosforipitoisuutta 0,8 µg/l, typpipitoisuutta 25 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,12 mg/l. Turvetuotanto voi muuttaa Kuivasjärven kalaston rakennetta särkikalavaltaisemmaksi. Hakemuksen mukaan Kuivasjärvellä ei kuitenkaan ole merkittävää kalataloudellista merkitystä. Hakijan käsityksen mukaan turvetuotanto ei vaaranna pohjavesialueiden veden laatua tai määrää. Turvetuotannolla ei ole ollut eikä tule olemaan vaikutusta kaivojen veden laatuun tai määrään. Hakemuksessa on arvioitu, että näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä noin 500 m:n ja pienhiukkasia noin 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta. Turvepöly voi tuotannon ollessa käynnissä ja sopivilla

6 tuulilla aiheuttaa viihtyvyyshaittaa lähiasutukselle. Yleisin tuulen suunta on etelästä. Auma alueet sijaitsevat pääosin tuotantoalueen keskellä. Hakijalle ei ole valitettu turvepölyn aiheuttamasta haitasta. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään tulipaloriskin vuoksi. Melun ohjearvot voivat ajoittain ylittyä lähimpien kiinteistöjen kohdalla. Häiritsevien meluhaittojen arviointi on hakemuksen mukaan vaikeaa. Melun määrä ei tule lisääntymään. Hakijalle ei ole valitettu tuotannon tai kuljetusten melusta. Ympäristöriskit Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Hakijalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksessa on esitetty, että alueella jatketaan käyttötarkkailua, ja päästöt lasketaan hakijan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailun antamista ominaiskuormitustiedoista. Lisäksi on esitetty, että suolta lähtevästä vedestä otetaan kahtena vuonna touko elokuussa vesinäytteet, joista määritetään mm. kiintoaine, rauta ja ravinnepitoisuudet sekä ph. Hakija ei ole esittänyt vesistötarkkailua eikä ole pitänyt tarpeellisena kalataloustarkkailua tai pölyn ja melun vaikutusten tarkkailua. Hakemuksen mukaan tuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa vesien käytölle, kalataloudelle tai lähiasutukselle. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.9. 29.10.2003. Ympäristölupavirasto on 22.9.2003 ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt lausunnot Länsi Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselta, Alavuden

Lausunnot ja muistutukset 7 kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Alavuden kaupungilta. 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että valtioneuvoston vesiensuojelun tavoitteita koskevan periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon tulee vähentää pintavesiin joutuvaa fosfori ja typpikuormitusta 30 prosenttia vuoden 1993 tasosta. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, jos koko tuotantoalueella otetaan käyttöön pintavalutus tai vastaavantehoinen puhdistusmenetelmä. Hakijan tulee tehdä selvitys hankkeen ja turvetuotannon yhteisvaikutuksesta Kuivasjärven Natura alueeseen. Lisäksi hakijan tulee arvioida hankkeen toimivuutta, jos Kuivasjärven vedenpintaa nostetaan esimerkiksi 0,3 metrillä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että lupa turvetuotantoon voidaan myöntää. Vesiensuojelua on kuitenkin tehostettava, sillä nykyiset toimenpiteet eivät estä Taikinalahden ja Pikkuselän umpeenkasvua. Kuivasjärvi toimii edelleen kevätkutuisten lajien lisääntymisalueena. Kalataloudellista haittaa ei voida kokonaan estää vesiensuojelutoimenpitein. Hakijan on maksettava TEkeskukselle kalatalousmaksua 400 euroa vuodessa lupaehtojen tarkistamiseen saakka sekä tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että turvetuotantoa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella, jos vesiensuojelurakenteet tehdään suunnitelman mukaisesti, olemassa olevien rakenteiden riittävyys tarkastetaan ja rakenteet pidetään kunnossa koko tuotannon ajan. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistus tulee tehdä silloin, kun niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa ympäristölautakunnalle. Pöly ja meluhaitat tulee selvittää luotettavin mittauksin lähimmillä vakituisesti asutuilla ja vapaa ajankiinteistöillä. Lisäksi hakijan tulee esittää kuormitus, vesistö ja jälkitarkkailuohjelma ympäristökeskuksen ja kalataloustarkkailuohjelma TE keskuksen hyväksyttäväksi. Kuormitustarkkailussa on tarkasteltava erityisesti vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Alueelle tulee rakentaa virtaamanmittauspato. 4) Alavuden kaupunki on puoltanut luvan myöntämistä, jos tuotantoaluetta käytetään ja hoidetaan lupaehtojen mukaisesti, koska hanke edesauttaa kotimaisen energian käyttöä ja työllisyyttä. 5) Alavuden seudun kalastuskunta on todennut, että toimintaa voidaan harjoittaa, jos suunnitelmassa esitetyt vesiensuojelurakenteet rakennetaan ja pidetään kunnossa. Lisäksi hakijan on esitettävä kalataloustarkkailuohjelma Pohjanmaan TE keskuksen hyväksyttäväksi.

8 Hakijan vastine Länsi Suomen ympäristökeskuksen (1) lausunnosta hakija on todennut, että tuotantoalue on 1,14 % Kuivasjärven valuma alueesta eikä tuotanto vaikuta sanottavasti järven yleistilaan. Järvi on otettu Natura kohteeksi tietoisena Sillinnevan tuotantoalueesta. Valtioneuvoston Natura päätöksessä on hyväksytty olemassa olevan turvetuotannon jatkuminen ja se, että suojelun kannalta riittävän tehokkaasti käsitellyt kuivatusvedet johdetaan Natura 2000 verkostoon kuuluvaan vesialueeseen. Hakijan käsityksen mukaan hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta Kuivasjärven tilaan ja sen luontoarvoille, eikä se pidä tällaisen selvityksen tekemistä tarpeellisena. Järven pinnan nostaminen on oma hankkeensa ja siihen liittyvät asiat on selvitettävä sen lupahakemuksen yhteydessä. Hakijan esittämä vesienkäsittely on riittävän tehokas, jotta lupa voidaan myöntää. Pohjanmaan TE keskuksen (2) lausunnon osalta hakija on todennut, että hakemuksessa esitettyä vesienkäsittelyä ei ole mahdollisuuksia tehostaa eikä sillä saavutettaisi parannusta alapuolisen vesistön tilassa. Hakija on katsonut, ettei hankkeesta aiheudu korvattavaa haittaa ja paljoksunut vaaditun kalatalousmaksun määrää. Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan (3) vaatimusta pöly ja meluhaittojen selvittämisestä hakija ei ole pitänyt tarpeellisena asutuksen etäisyyden ja asutuksen ja tuotantoalueen välisen maaston laadun vuoksi. Hakija on esittänyt päästötarkkailuohjelman hakemuksen täydennyksessä ja rakentaa virtaamanmittausta varten padon, jos se on mahdollista. Hakijalla ei ole ollut huomauttamista Alavuden kaupungin (4) ja Alavuden seudun kalastuskunnan (5) esittämiin näkemyksiin. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 11.8.2004 suorittanut asiassa tarkastuksen, jonne oli kutsuttu viranomaiset ja muistuttajat. Ympäristökeskuksen edustaja totesi, että keskus pitää tarpeellisena tarkastelua Naturaarvioinnin tarpeellisuudesta. Tarkastelu voidaan tehdä olemassa olevien tietojen perusteella. Ympäristökeskuksen lausunnon maininta Kuivasjärven veden pinnan noston vaikutusten selvityttämisestä koskee hankealueen kuivatuksen edellytyksiä. Hakija piti hakemuksessa esitettyjä tietoja ja Natura arviota riittävinä. Hakijan mukaan kasvillisuusallas on vaikea tehdä ja kemikalointi kallis käsittelymenetelmä. Osakaskunnan edustaja esitti, että veden ph:ta tulee seurata kerran kuussa ja kuormituspiikit tulee saada hallintaan. Tarvittaessa hapan vesi tulee kalkita. Alueen pohjoisosassa oli kenttäauma, jota ei ollut suunnitelmakartassa. Auman käyttö on tarpeen jatkossakin. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin.

9 Hakemuksen täydennys MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Hakija on ympäristölupaviraston pyynnöstä 5.8.2005 toimittanut täydennyksen, jonka mukaan laskuojan varteen tien 672 pohjoispuolelle on mahdollista rakentaa ympäri vuoden käytössä oleva 1,6 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä, johon johdetaan kaikki tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet. Koska alue on varsin kaukana tuotantoalueelta, pintavalutuskentälle tulee vesiä myös ulkopuoliselta alueelta ja sen koko on 1,12 % valuma alueen pinta alasta, mikä on vajaa kolmasosa mitoitusohjeesta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Sillinnevan alue kuuluu valuma alueeseen 44.05, jolla on suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on otettava huomioon vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Sillinneva kuuluu em. kaavassa Korkiasalon turvetuotantoalueeseen, joka on maakunnallisesti merkittävä suoaluekokonaisuus, jolla on useita turvetuotannossa olevia ja siihen soveltuvia soita. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen luvan Sillinnevan turvetuotantoon Alavuden kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 82,4 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.

10 Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 1.5.2007 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty eteläisimmällä lohkolla (liitekartassa nro 1), kun tuulee luoteen ja pohjoisen väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus on yli 1 m/s, ja pohjoisimman lohkon pohjoisosassa (liitekartassa nro 2), kun tuulee kaakon ja etelän väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus on yli 1 m/s. Pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen itäosassa (liitekartassa nro 3), kun tuulee lounaan ja lännen väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus on yli 1 m/s.

Varastointi ja jätteet 11 Tuotantoalueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Loma asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti.

Korvaukset 12 Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta lähialueen asutukselle. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 800 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Sillinneva on tuotannossa oleva alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon

Lupamääräysten perustelut 13 vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Se on määrätty vesienkäsittelymenetelmäksi. Pintavalutuskenttä on kuitenkin mitoitukseltaan liian pieni tehokkaan vesienkäsittelyn onnistumiseksi eikä se ole riittävä pitkäaikaisessa toiminnassa. Sen vuoksi lupa on annettu kahden vuoden määräajaksi. Toiminnan harjoittaja voi halutessaan tehdä uuden, parhaan käyttökelpoisen tekniikan huomioonottavan lupahakemuksen. Sillinnevan kuivatusvedet johdetaan Natura 2000 verkostoon kuuluvaan hyvin matalaan Kuivasjärveen, joka on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Järven alusvedestä loppuu happi säännöllisesti talvisin, jolloin sedimentistä vapautuu ravinteita, mikä ylläpitää järven rehevyyttä. Siten järveen tulevan kuormituksen merkittävä vähentäminen on tarpeen, mikä edellyttää turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmältä tehokkuutta ja toimintavarmuutta pitkään jatkuvassa toiminnassa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksun avulla. Kun otetaan huomioon Sillinnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoitteet lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Tuotantoalueen lähellä on asutusta, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa toimintaa lähinnä asutusta olevilla lohkoilla silloin, kun tuulee asutukseen päin. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä on turvattu aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tuotantoalueen lähiympäristössä on asutusta. Pölyn ja melun leviämisestä ja vaikutuksesta lähiympäristölle ei ole mittaustietoja ja sen vuoksi sitä on tarpeen tarkkailla. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheu

14 tuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Länsi Suomen ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksestä 2) ja Päätöksen voimassaolo kohdasta ilmenevällä tavalla. Selvitystä hankkeen vaikutuksesta Kuivasjärven Naturaalueeseen ei ole tarpeen tehdä luvan lyhyen määräajan vuoksi. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimus vesienkäsittelyn tehostamisesta on otettu huomioon lupamääräyksestä 2) ja Päätöksen voimassaolo kohdasta ilmenevällä tavalla sekä vaatimukset kalatalousmaksusta ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksissä 14) ja 16). Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 4) ja 5) ja tarkkailuista lupamääräyksissä 13) ja 14) sekä virtaamanmittauspadosta tarkkailuohjelmassa. Alavuden seudun kalastuskunnan vaatimukset vesienkäsittelystä on otettu huomioon lupamääräyksissä 2) ja 4) ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksessä 14). LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa 31.12.2007 saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin

15 tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56 ja 90 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 700 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001).

16 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Raija Aaltonen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Raija Aaltonen. RHA/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.3.2006. Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

Liite 2

SILLINNEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Raportointi Laadunvarmistus Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syyslokakuu ja joulu helmikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine, COD Mn, kok P,kok N ja ph. Pitoisuuksia verrataan samalla alueella sijaitsevien jatkuvassa, ympärivuotisessa tarkkailussa olevien vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. tuotantoalueiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteessa. Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.