BIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela



Samankaltaiset tiedostot
Biomassasta ja jätteestä synteesikaasua

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

Mitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta?

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna Tuula Mäkinen, VTT

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Uudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen. Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari Bioruukki, Espoo

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu,

Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo Esa Kurkela, VTT

BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.

Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Öljyhuippu- ja bioenergiailta Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Neste Oilin Biopolttoaineet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

Tilannekatsaus liikenteen biopolttoaineista. Tuula Mäkinen Ekoauto tiedotustilaisuus

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Synteesikaasun ja puhtaan polttokaasun valmistus

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

Unicon ReneFlex. Jätteestä energiaa

Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus

Liikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Biotalouden uudet arvoverkot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Ekogen pien-chp. CHP- voimalaitoksen kehittäminen

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Hajautettu energiantuotanto

Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin

Uusiutuva energia on maaseudun mahdollisuus. Esittely: Ilpo Mattila MTK

BIOKAASUN MUUTTAMINEN LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI

Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto

Liikenteen biopolttoaineet

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

TransEco -tutkimusohjelma

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Energiamurros - Energiasta ja CO2

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Puutavaraseminaari Vaasa Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen

Biopolttonesteistä biokemikaaleihin

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metanolin tuotanto biomassasta

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Kaasutuksen T&Kaktiviteetteja

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia Pia Nilsson, UPM

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Uudet energiatekniikat

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Transkriptio:

BIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela Yksi globaaleista muutostarpeista polttonesteiden ja kemikaalien tuotanto öljyä korvaavista raaka-aineista 2 1

3 POLTTONESTETUOTANNON INTEGROINTI PROSESSITEOLLISUUTEEN TAI KAUKOLÄMMITYKSEEN - suomalainen ratkaisu liikenteen biopolttoaineille Paperi, sellu Voimalaitos Kuivausenergia Prosessihöyry ja sähkö Kaasutus ja kaasunpuhdistus Sellu- ja paperitehdas polttokaasua + höyryä Puu, peltobiomassat, turve ja kierrätyspolttoaineet Biomassan käsittely ja kuivaus kuori, metsätähteet muu biomassa happi + höyry synteesikaasu FT-synteesilaitos Synteettinen biodiesel 4 2

Liikenteen biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt (kg CO 2-ekv./GJp-a) 250 200 150 100 50 0 perinteinen kyntöön perustuva viljely Ohraetanolin, RME:n ja F-T-dieselin tuotannon sekä fossiilisten vertailupolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöt polttoaineen energiasisältöä kohden suorakylvö perinteinen kyntöön perustuva viljely polton CO2-päästöt polttoaineen valmistus, varastointi ja jakelu raaka-aineen tuotanto 2 nd Generation Biofuels suorakylvö hakkuutähde ruokohelpi diesel bensiini EtOH EtOH RME RME F-T-diesel F-T-diesel fossiilinen fossiilinen Source: Mäkinen, T., et al. Liikenteen biopolttoaineiden ja peltoenergian kasvihuonekaasutaseet ja uudet liiketoimintakonseptit 5 BIOMASSAN KAASUTUSTEKNIIKAN SOVELLUKSET Öljy Hiili Pölykaasutus 1000-1500 o C Synteesikaasu H 2 +CO Biodiesel Biovety Biometaani Kemikaalit Biomassa Jätteet Leijukerros kiinteäkerros 600 1000 o C Polttokaasu Polttokennot Kaasuturbiinit Moottorit Kattilat Prosessiuunit O 2 H ö y r y I l m a 6 3

Biomass Drying General Layout of Processes for Bio-Syngas Production and Conversion Main R&D area Gasification & Reforming HP Steam LP Steam Gas Cleaning CO shift, CO 2 removal Gas Conditioning Synthesis/ Separation MP Steam LP Steam Off-gas Main Product Heat CC, FCCC Applications 1 30 bar 1 30 bar 30 bar FT, SNG, H 2 : 20 30 bar CH 3 OH, DME: 100 bar 850 C 40-280 C (final) (IGCC: 500 C) 40-350 C (initial) FT, CH 3 OH, DME, SNG, H 2 /trad: 200 300 C H 2 /PSA: 40 C Abbreviations: CC Combined-Cycle energy production FCCC Fuel-Cell Combined-Cycle energy production FT Fischer-Tropsch liquid fuels SNG Synthetic Natural Gas (CH 4 ) CH 3 OH Methanol DME Di-Methyl Ether H 2 /trad Traditional process for H 2 production from syngas H 2 /PSA H 2 production based on separation by Pressure Swing Absorption SYNTEESIKAASUA TURPEESTA KEMIRAN AMMONIAKKITEHTAALLA kaasuttimen polttoaineteho 140 MW, toiminnassa 1989-91 Peat from MoDo steam dryer HTW gasifier Steam Peat crush moisture 15 % 10bar 750-950 C Waste heat boiler Benzene from naphthalene extraction Benzene scrubber Gas to amisol scrubber 1500 k mol/h 29 bar Steam Oxygen Recycle gas Water scrubber To naphthalene extraction Dust Sludge separation Ash 8 4

KEMIRAN TURVEAMMONIAKKIHANKKEEN KOKEMUKSET kaasuttimen polttoaineteho noin 140 MW, toiminnassa 1989-91 Turpeen esikäsittely paineistettua kaasutusta varten kehitettiin ja demonstroitiin murskaus ja paineistettu höyrykuivaus syöttö paineelliseen kaasuttimeen Turpeen ja puubiomassojen laadun vaikutus kaasutusominaisuuksiin tutkittiin perusteellisesti Paineistettu happi/höyrykaasutus demonstroitiin teollisessa mitassa HTW-kaasutin kehitetty alun perin ruskohiilelle turpeella ja puulla syntyy enemmän tervaa ja tuhkan aiheuttamia ongelmia esiintyi kaasuttimessa ja kaasulinjassa saatiin teknisesti toimimaan mutta ei optimaalisesti 1990- ja 2000-luvuilla luotu uutta tietotaitoa biomassan ja jätteiden kaasutuksesta 9 SYNTEESIKAASUA BIOMASSASTA Projektin vaihe I : 1.1.2004 31.5.2007 Kaasutusmenetelmän valinta ja kehittäminen Kaasun puhdistuksen tutkimus ja kehitys Koetoiminta 500 kw:n laitteistolla Otaniemessä Teknis-taloudelliset tarkastelut Integrointi metsäteollisuuteen, kaukolämpölaitoksiin tai öljyn jalostukseen Teollinen kokoluokka 150 300 MW Vaiheiden II & III demolaitosten esisuunnittelu 50 MW:n kaasutin ja sivuvirtademolaitos 250 MW:n tuotantolaitos Kumppanit ja rahoitus VTT, TKK, Foster Wheeler, Neste Oil, Andritz, Vapo, PVO, StoraEnso, M-real, MetsäBotnia, UPM ja Rintekno kokonaisbudjetti noin 4 M päärahoittajat Tekes ja VTT 10 5

UUSI 2. SUKUPOLVEN KAASUTUSPROSESSI 500 kw:n koelaitteisto VTT:llä Otaniemessä Polttoaineen syöttö PFB-kaasutin Suodatin Katalyyttinen reformeri Sivuvirtalaitteille: - loppupuhdistus - vedyn valmistus - FT-synteesi - polttokennokäyttö Jäähdytin Happi Höyry Ilma Paineistettu CFB-kaasutin - laaja polttoainepohja, ei tuhkaongelmia - hyvä hiilikonversio jo alhaisessa lämpötilassa Katalyyttinen puhdistus - tervaongelmien eliminointi - korkea synteesikaasusaanto -oikeah 2 /CO-suhde Kuumasuodatus, tuhkan hapetus, kaasun jäähdyttimen rakenne ym. 11 SYNTEESIKAASUTUS- TEKNIIKAN KEHITYSPOLKU Oulun turveammoniakkilaitos Biopolttonesteen tuotantolaitokset metsäteollisuuden tai lämpövoimalaitosten yhteydessä - dieseltuotanto: 50-150 000 tn/tehdas - sivutuotteena prosessihöyryä ja polttokaasua tehtaan/voimalan käyttöön Ensimmäinen tuotantolaitos - 250 MW:n polttoaineteho - 105 000 tonnia/a dieseliä - 3 % Suomen liikennepolttoaineesta - käynnistyminen 2012-14 Kaasutuksen voimalaitossovellukset (Lahti, Corenso, Värnamo, Kokemäki) Teollinen demolaitos: 30-50 MW - öljyn/maakaasun korvaus - käynnistyminen 2009 Uudet sovellukset - polttokennot, uudet voimalat - vihreä maakaasu, vety - vihreät kemikaalit 1985 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Synteesikaasutuksen T&K 1980-luvulla Kaasunpuhdistuksen kehitys VTT:n synteesikaasutuksen 500 kw:n pilot Jatkotutkimus: - prosessin optimointi - jätteiden kaasutus - vedyn/ch 4 :n valmistus 12 6

Esimerkki teknistaloudellisista laskelmista kypsä teknologia FT-POLTTONESTEEN ARVIOIDUT TUOTANTOKUSTANNUKSET 200 MW:n polttoaineteho, paperitehtaaseen integroitu vs. stand-alone -tehdas Valmistevero Nykyinen jalostamohinta (ilman veroja) FT-Liquids Production Costs, EUR/MWh 70 60 50 40 30 20 10 0 5 10 15 20 Biomass Fuel Price, EUR/MWh Fully integrated, off-gas replaces fossil fuel Stand-alone, excess steam to condensing turbine Lisäksi FT-polttoaineen loppujalostus dieselpolttoaineeksi: noin 4 EUR/MWh 200 MW:n laitoksen investointikustannus on noin 200 M 13 Estimated Production Costs 260 MW feed ; Feedstock at 10 EUR/MWh; Interest on capital 10 %, 20 a Production Costs, EUR/MWh 50 40 30 20 10 0 When utilised as automotive fuel, end-use costs increase significantly in this direction: FT CH3OH SNG H2 Notes: (1) Feedstock drying: from 50 % moisture to 30 % with secondary heat; from 30 % to 15 % with by-product steam. (2) FT: Fischer-Tropsch primary liquids; reforming loop included. 14 7

Estimated Forest-to-Wheel Costs 260 MW feed ; Feedstock at 10 EUR/MWh; Interest on capital 10 %, 20 a 100 Costs, EUR/MWh 80 60 40 20 Vehicle-related extra costs Distribution costs, incl. pressurisation for SNG Upgrading costs (FT) Production costs 0 FT SNG Forest-to-Wheel Costs: Biomass-FT < Biomass-SNG < Biomass-H 2 -FC 15 PUUN, TURPEEN JA PELTOBIOMASSOJEN KAASUTUS JA LIIKENNEPOLTTOAINEET Suomessa kehitetään voimakkaasti toisen sukupolven synteesikaasutusteknologiaa, jolla suuri merkitys sekä kotimaan polttonestemarkkinoilla että vientituotteena Vuonna 2007 edetään VTT:n vetämästä tutkimusprojektista yritysvetoiseen kehitys- ja demonstrointihankkeeseen Erilaiset metsä- ja peltobiomassat sekä turve soveltuvat hyvin prosessin raaka-aineeksi Ei kilpailla metsäteollisuuden raaka-aineen käytöstä vaan hyödynnetään sivutuotteita ja metsätähdettä Yksi laitos tuottaa tyypillisesti 2-4 % Suomen liikennepolttoainetarpeesta, laitosten lukumäärä riippuu raaka-aineen saatavuudesta ja kilpailukyvystä, monistetaan maailmanlaajuisesti Laitokset parhaiten integroitavissa joko metsäteollisuuteen tai muuhun lämpöä kuluttavaan teollisuuteen Liikennepolttoaineista uusi biomassan ja turpeen high-tech käyttökohde, koko ketjun ympäristöystävällisyys keskeisen tärkeää 16 8

KIITOKSET KTM:lle, Tekesille ja VTT:lle pitkäjänteisestä kaasutusalan tutkimuksen ja uuden tekniikan demonstroinnin tukemisesta Hankkeeseen osallistuville yrityksille projektin suuntaamisesta ja jatkohankkeiden valmistelusta 17 9