Tämä on OULU

Tämä on OULU 18.3.2019

Ihmisten ja yrittäjyyden kaupunki jo vuodesta 1605 VIIDEN KUNNAN LIITOS 2013

Väestö Asukkaita 31.12.2017 201 810 Ennakkotieto 31.12.2018 203 659 Miehiä 49,9 % 100 768 Naisia 50,1 % 101 042 Oulu on yksi nopeimmin kasvavista kaupunkikeskuksista Suomessa. Nuorekas ikärakenne: jatkuva opiskelijoiden ja työnhakijoiden virta ja suuri syntyvyys

Asukkaiden keski-ikä on 38,2 vuotta

KESKEISIÄ TAVOITTEITA TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ KASVAA NUORISOTYÖTTÖMYYS ALENEE JOKAINEN NUORI JATKAA OPISKELUA PERUSKOULUN JÄLKEEN KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA EDISTETÄÄN KESKUSTAN TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN ETENEE JA VETOVOIMA PARANEE DIGITAALINEN OULU VAHVISTUU KUNTALAISTEN OSALLISUUS- JA VUOROVAIKUTUSMAHDOLLISUUDET PARANEVAT OULUSTA EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI 2026

Muutosohjelma Oulu ja kaupunkistrategia Oulu 2026

Oulun kaupunkikonserni valmistautuu maakunnan perustamiseen ja tuleviin uudistuksiin. Muutosohjelma Oulun tavoitteena on vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja taloutta sekä luoda pohja tarvittaville henkilöstöpoliittisille linjauksille, yhteistoimintamenettelylle ja organisaatiomuutoksille. Muutosohjelma Oulu ja kaupunkistrategia Oulu 2026 Kaupunkistrategiassa Oulu 2026 arvioidaan toimintaympäristön muutoksia ja valmistaudutaan kaupungin muuttuviin ja uudistuviin tehtäviin. Strategian työstäminen aloitetaan kaupunginvaltuuston johdolla syksyllä 2017.

Tulevaisuuden visioita

Tulevaisuuden visioita Asuntomessut 2025 Linnanmaan innovaatiokampus Kiikelin löylymaailma 2020 Terwa Tower 2023 Raatti Merellinen ympäristö Hupisaaret Kaupunkilaisten kohtaamispaikka Asemanseutu Monitoimiareena 2023 Raksila 2022

Sote-palvelut uudistuvat

Hyvinvointikeskukset Neuvola Palveluohjaus Kotipalvelu ja perhetyö Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lastensuojelu Kotihoito Lääkärin, hoitajan ja sosiaalityön vastaanotto

Digitalisaatio Hyödynnetään sote-palveluissa eri tavoin Oulun Omahoito (yli 90 000 käyttäjää) tuotetestaukset (OuluHealth Labs) teknologian ja robotiikan ratkaisuja esimerkiksi ikäihmisten avuksi

TULEVAISUUDEN SAIRAALA OYS 2030

Hyvinvointia lähellä perhettä Alueellisella toiminnalla parannetaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Alueiden erityispiirteet otetaan huomioon. Eri toimijat tiiviissä yhteistyössä. Asukkaat mukana osallistumassa ja vaikuttamassa. Sähköiset palvelut ja omatoimiratkaisut helpottavat arkea.

Kuntajärjestöyhteistyön muotoja Oulussa Yhteistyöllä hyvinvointia

Esko-verkostotyön rakenne Verkostojen kokoontumiset säännöllisesti noin neljä kertaa vuodessa Lapset, nuoret ja lapsiperheet Työikäiset Ikäihmiset

ESKO-verkostojen alkuvaiheet Oulussa (2009-2013) Taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen Ikäväestön nopea lisääntyminen Lapsiperheiden huono-osaisuus Nuorisotyöttömyys, köyhyys Syrjäytyminen ja sairastavuus Tilannekuvaa ennen rakenteellista yhteistyötä Kehittämishaasteena olivat mm. ehkäisevän työn hajanaisuus, näkymättömyys ja tietämättömyys toisten tahojen tekemästä työstä Myöskään ehkäisevän työn hyvät käytännöt eivät aina vakiintuneet pysyviksi työtavoiksi Tarkastelua vaativat niin kaupungin hallinnonalojen välinen yhteistyö (sote-liikunta-kulttuuri-nuoriso) kuin kaupungin ja järjestöjen sekä muiden toimijoiden väliset rajapinnat.

järjestölähtöisten hankkeiden yhteinen työstäminen yhteinen ideointi verkostoissa yhteistyön kehittäminen lausuntopyyntö hankkeesta 31.3. mennessä OUKA: lle OUKA antaa lausunnon 31.5. mennessä STEA: lle; muille organisaatioille hakuajan mukaan (Eu, ESR jne) vältetään päällekkäisyyksiä, tehdään yhteistyötä

Alkuvuoden seminaarin ohjelma 9.30 STEAn avustustoiminnan näkymiä erityisasiantuntija Elina Varjonen, STEA Tilannearviota ja ajankohtaisia 10.15 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet Oulun kaupungissa kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki 11.00 Lounas (omakustanteinen) 12.00 Ihmislähtöinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pohjois-Pohjanmaalla -Kunnan, maakunnan ja järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät erikoissuunnittelija, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Sanna Salmela, PPSHP ja POPmaakuntauudistuksen valmistelu sekä suunnittelija Virpi Knuutinen, Oulun kaupunki 12.45 Kunta-järjestöyhteistyön tilanne Pohjois-Pohjanmaalla projektipäällikkö Helena Liimatainen, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry 13.15 Sähköinen hakujärjestelmä ja tilojen varaaminen Oulun kaupungilla asiantuntija Tuija Puhakka ja suunnittelija Satu Kiipeli, Oulun kaupunki 13.45 Loppukeskustelu

Hyvinvointikertomuksen valmistelusta on vastannut hyvinvoinnin edistämisen ohjausryhmä. Valmisteluun on osallistunut laajasti asiantuntijoita kaupungin eri palvelualueilta sekä järjestöjen edustajia. Hyvinvointikertomuksessa on hyödynnetty myös asukaskyselyjen tuloksia.

Kokemustietoa hyvinvointikertomukseen on koottu vuodesta 2013 alkaen eri menetelmiä eri ryhmille sähköinen kysely alkuvuonna indikaattoritiedon perusteella mallinnettu Innokylään https://www.innokyla.fi/web/malli3077425 https://www.innokyla.fi/web/malli3077425 osaksi talousarviovalmistelua muun tietojohtamisen ohella

Hyvinvointi-indikaattoreista muodostuu hyvinvoinnin kuvaus Rekisteri- ja tilastotiedot Analyysi. Keskeisimmät hyvinvoinnin vahvuudet ja kehittämiskohteet Asukkaiden kokemustieto Päättäjien näkemykset Yhteinen näkemys keskeisimmistä hyvinvoinnin tekijöistä

2014 kohderyhmät Tavoitteena oli tavoittaa ne henkilöt, joiden osallisuus hyvinvointitiedon tuottamiseen ei välttämättä ole aiemmin toteutunut. Kohderyhmäksi valittiin henkilöitä/ryhmiä kahden periaatteen mukaan: henkilö/ryhmä käyttää runsaasti palveluja ja toisaalta voidaan olettaa hänellä/heillä olevan jonkinasteista kompetenssivajetta. Toisena periaatteena oli saada mukaan palveluja käyttäviä henkilöitä jokaisesta ikäryhmästä. Kohderyhmänä olivat myös henkilöt, jotka osallistuvat alueellisten yhteistyöryhmän kokouksiin. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmät, nuorten ryhmät, ryhmä turvakodilla, asukasyhdistyks et jne. lisäksi kolmen elämänkaariverkoston jäsenet Tiedon tuottamiseen käytettiin osallistavia menetelmiä. Kohderyhmä valitsi itse, millä tavalla halusi tietoa tuottaa. lisäksi kysely otakantaa. fi-palvelussa

2014 kaikille ryhmille samat kysymykset Kysymykset, joihin osallistujilta pyydettiin vastausta: 1. Millaiset voimavarat tukevat arjessa selviytymistäsi? 2. Millaiset pulmat/ongelmat/haasteet vaikeuttavat arjessa selviytymistä? 3. Millaista apua/tukea tarvitsisit? 4. Millaista apua/tukea voisit itse antaa?

Ryhmät päihdekuntoutujia Kiviharjun päihdeklinikalta (8 osallistujaa) työttömiä Työllisyystalon Pönkästä (9) mielenterveyskuntoutujia Hyvän Mielen talolta (5) sekä Ensi- ja turvakodin asiakkaita (5). nuoret, joita tavattiin Walkers- kahvilassa (32), Poikien talolla (5) ja Nuorten naisten ryhmästä Byströmin talolta (5) sekä ikääntyneet (Vanhusneuvosto 19 jäsentä). Ikäkausittaisia ryhmiä

Tuloksia Asiakkailla nousivat keskiöön riittävä toimeentulo, tehokkaat (asiakkaan tarpeista lähtevät) palvelut, yksinäisyyden torjuminen ja terveyden tukeminen erilaisilla maksuttomilla, lähellä olevilla harrastus- ja virkistystoiminnoilla. Järjestöt toivat esiin matalan kynnyksen lähipalvelut, diagnoosin nopean saamisen tärkeyden ja kotiavun tärkeimpinä hyvinvoinnin tukijoina. Demokratian kannalta on tuskin eduksi, jos kokemustiedon käyttö jäisi vain palveluorganisaatioiden ja kunnan hallinnon sisäiseksi asiaksi (Nieminen, 51). (Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus 2014) Hyvinvointitiedon syventämiseksi kokemustietoa tulee koota eritoten haavoittuvassa asemassa olevilta asiakkailta. Kokemustieto pitää esillä yksilöiden kokemuksellisuutta, joka on yleistettävissä, koska kokemuksellisuus on inhimillisen elämän erottamaton ominaisuus (Nieminen, 54).

Tuloksia työikäiset yksinäisyys asiakasta ei kuulla riittävästi palvelujen tarpeen arvioinnissa, riittämättömät palvelut tiedonsaanti tukipalveluista, ohjaus oikeaan palveluun lomakkeet liian monimutkaisia kulkuyhteyksien puute/kalleus estää osallistuminen leimautuminen rahanpuute

Tuloksia Ryhmäkeskusteluissa onnistuttiin siinä, että avointa, syvällistä keskustelua syntyi pienissä ryhmissä, ihmiset pysähtyivät pohtimaan asioita. Kuntalaiset halusivat tuoda tietoa päättäjille. Vastaanotto kaikissa paikoissa oli hyvä ja passiiviset aktivoituivat keskusteluun mukaan. Ryhmissä syntyi yhdessä tekemisen meininki, yhdessä asioiden pohtimista. Ryhmäläiset tuntuivat myös huomaavan, etteivät ole yksin ajatustensa kanssa ja saivat vertaistukea.

Kysymyksiä 2015 järjestöille Oulu saa muuttovoittoa erityisesti opiskelijoista, työttömistä ja eläkeläisistä. Muuttotappiota tulee työllisistä ja lapsista. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? Työttömyys on lisääntynyt. Miten se näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? Asunnottomuus on vähentynyt tilaston valossa. Oletko havainnut tätä järjestösi näkökulmasta ja mitä vaikutuksista sillä on mielestäsi ollut ihmisten arkeen? Lasten ja nuorten osalta laittomien huumeiden kokeilut ovat lisääntyneet. Miten se näkyy edustamasi järjestön näkökulmasta ihmisten arjessa? Koulukiusaaminen näyttäisi vähentyneen lasten ja nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaikuttaa perheiden arkeen? nostoja hyvinvointiindikaattoreista

Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt aiemmasta. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? -Nuorten luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja kiinnittyminen on vaikeaa -Aikuistuneita lapsia muuttaa takaisin kotiin -Asumishäiriöt näkyvät (vuokrarästit, sekä toimettomuuden mukana tuoma häiriöasuminen) ja niihin haetaan järjestöistä apua -Järjestöissä kohdataan myös nuoria, joita työnteko ei edes kiinnosta. Ilmassa on ajattelua, ettei työtä edes kannata tehdä -Neuvontaan hakeutuu vanhempia enemmän, jotka hakevat apua lapselleen NUORET

Toisaalta humalajuominen ja tupakointi ovat vähentyneet nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaikuttaa perheiden arkeen? NUORET -Osa vastaajista ajattelee, että alkoholin ja tupakan tilalle ovat tulleet huumeet, lääkkeet ja muoti-ilmiöinä nuuska sekä sähkötupakka. -Osa taas ajattelee, että juomattomuus ja tupakattomuus ovat nousevia trendejä ja päihdevalistuksella on ollut merkitystä.

Kysymykset 2016 1. Taustatiedot järjestöstä 2. Osallisuuden kehittäminen Oulussa 3. Hyvinvointi-indikaattorit 4. Lopuksi

Järjestöjen huomioita hyvinvoinnista Yksinäisyys ja eläkeläisten köyhyys tuntuu lisääntyneen Tuki- ja liikuntaelin sairaudet ovat suurin sairauspoissaolojen syy Oikealla tiedolla nämä luvut laskenevat Järjestöillä on tietoa tästä Mielenterveyskuntoutujat ovat kokeneet ongelmia hoitoon pääsyssä Heidän kokemuksensa mukaan tilannetta tulkitaan menneiden asioiden osalta eikä akuuttiin hätään reagoida riittävästi. Myös hoidon tarkistukset ja muutokset saattavat jäädä vaille riittävää seurantaa. Avun saamista ja hakemista väkivaltaisessa parisuhteessa tulee helpottaa Tiedottamisen merkitys

VASTAUKSIA Näkökulmia perheiden tukemiseen lapsiperheet Paras tapa vaikuttaa lapsiin on vaikuttaa lasten vanhempiin Vanhemmuuden tukeminen Koko perheen toiminnan kehittäminen, erityislasten ja nuorten harrastustoiminnan kehittäminen, parisuhteen tukeminen vahvistaa myös koko perheen hyvinvointia Jokaisella perheellä pitäisi olla tukiverkko Perheverkko-toiminnalla Oulussa on pyritty selkeyttämään järjestöjen roolia ennaltaehkäisevien toimintojen ja palveluiden tuottamisessa kunnan lapsiperhepalveluiden rinnalla. Tätä perhekeskusmaista, verkostomaista toimintamallia on kehitetty yhteistyössä järjestöjen verkoston ja Oulun kaupungin kanssa.

VASTAUKSIA Järjestöjen huomioita nuorten tukemisesta Meillä olisi valmiina keinot näiden nuorten tukemiseksi. Kysymys kuuluu, että onko Oulu siitä valmis maksamaan. Lyhyet tiettyyn vaiheeseen liittyvät [tukimuodot] eivät välttämättä auta vaan tarvitaan pitkäkestoista rinnallakulkemista. Sellaista joka sallii myös epäonnistumiset. Erityisosaamisemme on mm nuorten elämänhallinnan vahvistamisessa, sosiaalista vahvistamista tarvitsevien nuorten parissa työskentelyssä, sekä voimavaratyöskentelyssä & väkivaltatyössä. Tuemme erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia nuoria. Nuorten turvatalo on ollut puheissa kaupungin kanssa, mutta kaupungin puolelta asia ei ole edennyt. nuoret

VASTAUKSIA Järjestöjen keinoja aikuisväestön hyvinvoinnin tueksi Ehkäisevän päihdetyön keinot Liikuntamahdollisuuksien lisääminen (saavutettavuus!) Kuntouttavan toiminnan lisääminen Tuki-, ohjaus- ja neuvontatyön lisääminen Kannustavan kasvatuskulttuurin keinoista valistaminen Mielekästä työtä ja tekemistä kaikille esim. vapaaehtoistyössä Näkökulma: Hyvinvoinnin kasvu on nähtävillä, mutta vain jo valmiiksi hyvin voivien nuorten osalta.

kysely 2017 Kyselyssä oli 20 avointa kysymystä, joihin vastattiin vapaamuotoisella tekstivastauksella Uutta strategiaa ja laajaa hyvinvointikertomusta varten kysyttiin näkemyksiä oululaisten hyvinvointiin liittyvistä positiivisista asioista sekä huolenaiheista/haasteista Lisäksi kysyttiin hyvinvointiin liittyviä kehittämiskohteita/painopisteitä, joihin tulisi panostaa uudella valtuustokaudella Muut kysymykset koskivat mm. sähköisiä palveluja, asumiskustannuksia, työllisyystilannetta, toimeentuloa, lasten ja perheiden arkea ja palveluita, nuorten tilannetta, aikuisväestön elintapoja ja hyvinvointia, päihteiden käyttöä, sairastavuutta sekä ikäihmisten arkea ja hyvinvointia VASTAUKSIA SEKÄ JÄRJESTÖILTÄ ETTÄ KEHITTÄJÄASIAKKAILTA yht 40 vastaajaa (kysely lähetettiin sähköpostilla 166 taholle, joista 60 oli kehittäjäasiakkaita)

Oululaisten hyvinvointiin liittyvät positiiviset asiat, ilmiöt ja voimavarat Elinvoimaisen ja vireän kaupungin monipuoliset palvelut Oulun maine hyvänä ja eteenpäin menevänä kaupunkina luo uskoa asukkaisiin Lapsia ja nuoria on paljon, mikä on ehdottomasti Oulun voimavara Mitkä asiat ovat hyvin Vahva yhteisöllisyys ja järjestöyhteistyö Kehittämismyönteisyys ja asiakasraadit, joissa kuullaan palvelujen käyttäjiä Kuntalaisvaikuttaminen Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, järjestöt, asukastuvat, kirjastot, kulttuuritalo, tapahtumat Oulussa järjestöt ja kunta tekevät tiiviinpää yhteistyötä kuin muualla Monipuoliset ja edulliset liikuntamahdollisuudet sekä luonto On tarjolla edullisia matalankynnyksen liikuntapaikkoja Kaupunki on hyvin järjestänyt liikuntapaikkoja myös ikäihmisten käyttöön Oulu korostaa liikunnan mahdollisuutta/merkitystä omaan hyvinvointiin

Merkittävimmät oululaisten hyvinvointiin liittyvät huolenaiheet/haasteet Työttömyys, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys, päihteet, mielenterveys Työttömyys ja taloudelliset ongelmat, jotka johtavat liian usein päihde- ja mielenterveysongelmiin Syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön tulisi panostaa sekä palveluihin pääsyä helpottaa Kaupungilla ei ole juuri tarjota palveluita heikoimmassa asemassa oleville On resurssipula ehkäisevässä työssä eri palveluissa Terveys- ja sosiaalipalveluiden huono saatavuus, saavutettavuus ja laatu Palveluiden heikko saatavuus (ei saa aikoja lääkärille, kotihoidon ja laitoshoidon riittämättömyys). Lääkäreiden vaihtuvuus. Suljetaan hyvin toimivia terveysasemia ja siirrytään mammuttilaitoksiin. Kulkemisen vaikeus palveluiden luokse. Huoli hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta Miten terveyspalvelujen uudistus muuttaa palvelukohteiden saatavuutta. Miten hintataso tulee muuttumaan. Riittääkö ennaltaehkäisyyn rahaa ja voimavaroja. huolenaiheita

Oulussa asumiskustannukset ovat kohtuulliset ja asunnottomien määrä on hyvin pieni. Miten arvioisit tätä tietoa? Asuminen Pienituloisille asumiskustannukset ovat korkeat Asumiskustannukset ovat kohtuulliset työssä käyville, mutta opiskelijoille, työttömille, kuntoutujille ja eläkeläisille ei jää paljon käteen asumiskustannusten jälkeen. Onneksi asuntoja on paljon, ja pienempiä edullisempia asuntoja on tarjoilla runsaasti. Asunnottomuus on piiloasunnottomuutta, joka ei näy tilastoissa Väittäisin, että piiloasunnottomuus on jonkinlainen ongelma. Erityisesti nuoret asuvat toisten nurkissa. Oulussa on hyvin otettu käyttöön Asunto ensin -periaate ja järjestöjen ja kaupungin välinen yhteistyö ja tätä kautta asuntoja on saatu myös haastaville henkilöille. Erilaisia asumismuotoja tulisi kehittää Mielekkäitä ja mielenkiintoisia tukiasuntoja kaivataan aina. Monipuolista asumista tulisi kehittää, kuten Helsingin Sukupolvien kortteli.

Onko lasten arki muuttunut? Vanhemmuus on entistä haastavampaa ja vanhemmuuteen pitäisi antaa riittävästi tukea; Vanhempien on vaikea pysyä nuorten muuttuvassa maailmassa perässä. Kaupassa pitää miettiä, mitä raaskii ostaa ja mihin rahat riittää. Vanhemmat eivät joko välitä, tai ovat itse ns. uusavuttomia, joilla ei ole minkäänlaista otetta jälkikasvuun. Perheen merkitys on hävinnyt. Jokainen perheenjäsen kulkee omia polkujaan Vanhemmuuden haasteet ovat kovat, vaaditaan paljon ja samalla tukia lopetetaan; ihmettelen Oulua miksi mainostetaan lapsiystävälliseksi kaupunki vaikka luulisi, että nuorilla on kaikkea nykyään, niin päinvastoinhan se on: TÄRKEIN ASIA on koti, joka on nykyään se vaatteiden vaihto paikka monelle. Pienituloisuus lisää lasten eriarvoistumista ja syrjäytymistä; Pienituloisissa perheissä ja eläkeläisissä vain osalla on mahdollisuus harrastaa. Tämä johtaa syrjäytymiseen ja aiheuttaa ongelmia. Yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja paljon muuta.

Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat ongelmat näkyvä monella tavalla oululaisten elämässä Ennaltaehkäisevä päihdetyö näyttäisi olevan hyvissä kantimissa, koska nuorten päihteiden käyttö on laskussa Pikemminkin kuulee, että yhä useampi nuori ainakin kokeilee huumeita. Yhä suurempi joukko putoaa väliin ja näitä väliinputoajia on entistä vaikeampi tavoittaa. Päihteet ovat monille henkilökohtainen ongelma, mutta haitat ovat isot myös läheisille, lähiyhteisöille ja -ympäristöille. Päihdeongelmaisten hoito ja palvelut ovat puutteelliset. Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden on edelleen vaikea saada palveluita, vaan heidät ulkoistetaan helposti sekä päihde- että mielenterveyspalveluista Hoidon ja tuen tulisi olla pitkäkestoista ja kokonaisvaltaisesti henkilön elämän huomioivaa. Lyhyet katkaisuhoidot eivät auta, ellei pureuduta myös taloudellisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin Päihteiden käytön puheeksi ottaminen palveluissa ei ole vielä riittävällä tasolla Vanhempien päihteiden käyttö jättää lapsiin elinikäisen jäljen Päihteiden käyttö luo turvattomuutta Päihteiden käyttö näkyy ihan katukuvassa, erityisesti kesäisin. Tämä luo turvattomuutta kaupunkilaisiin, erityisesti lapsiin. päihteet Se, että maamme hallitsijat yrittävät saada alkoholituotteet jo lähikauppaan, ei paranna tätä tilannetta.

Onko ikäihmisten arki muuttunut? Ikäihmiset Ikäihmisten yksinäisyys on suurin huolenaihe Myös huoli turvallisuudesta, tulevaisuuden pelko ja itsenäisyyden menettäminen ovat merkittäviä ikäihmisten pelon kohteita Suuri huolenaihe on palvelujen heikentynyt saatavuus palvelut ovat kaukana, karkaavat kauemmas, jatkuva epävarmuus palveluiden saannista palvelut sähköistetään Järjestöillä olisi tarjolla mm. ystäväpalvelua, mutta järjestöt eivät tavoita kovin hyvin tukea tarvitsevia Erityisesti yksin kotona asuvien ja ilman kotiapua olevien vanhusten tilanne huolettaa. Pahimmassa tapauksessa he ovat oman kotinsa vankeja, koska eivät pääse ulos ilman apua. kotisairaanhoito vain käväisee ja välttelee tekemästä mitään Tapahtumia ja kohtaamispaikkoja luodaan (esim. palvelukeskukset, päivätoiminnat ja harrastepiirit), mutta kuljetusavun tarvetta ei usein ole huomioitu tulojen vähäisyys eläkeläisten pitäisi muka tulla toimeen n. 1000 molemmin puolin olevilla tuloilla nykyaikana vaikka peruselämän tarpeiden on laskettu tarvitsevan nykyisin n. 2300 kuukaudessa, niin tässä tulojen vähäisyydessä on eräs hyvin suuri syy moniin ongelmiin.

Vuosi 2019 vaihtoehtoja toteutunee syksyllä 2019 kysely kuntalaisille esim otakantaa.fi-palvelun kautta kysely järjestöille toteutetaan molemmat samoin teemoin esim joogaajakuvan kautta

Uutta alueellinen hyvinvointityö sosioekonomisesti erilaisia alueita- erilaisia keinoja alueelliset kyselyt- lähinnä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kyselyt vanhemmille ja lapsille huom! vuosikello kyselyille - on todettu, että kyselyjä on todella paljon eri sektoreilla