Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Selvityksen eteneminen ja johtopäätökset
Selvityksen tavoitteet 1. Selvittää kuntien yhteistyömahdollisuudet asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hyvän elinympäristön ja elinkeinopolitiikan sekä kestävän kehityksen turvaamiseksi. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti edistää toimenpiteitä julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 2. Selvittää kuntien yhdistymisen edellytykset etuineen ja haittoineen sekä valmistella kuntien yhdistymisselvitys (kuntarakennelain velvoite) 3. Valmistella mahdollinen yhdistymisesitys sisältäen yhdistymissopimuksen 2
Miksi ja mihin päädyttiin? Lähtökohtana oli kuntauudistus ja kuntarakennelaki (1.7.2013) sekä metropolialueen esiselvitys ja kuntien lausunnot siihen Metropolihallinnon ja sote uudistuksen keskeneräisyys hidastanut selvitystyön etenemistä Hallitusohjelma (27.5.2015) ja kuntarakennelain selvitysvelvollisuudesta luopuminen Yhteistyön kehittäminen Yhteistyösopimus 3
Selvitysprojektin organisaatio ja työryhmät Poliittinen ohjausryhmä (kuntien luottamushenkilöitä) Johtoryhmä (kuntajohtajat) Toimintaympäristö- ja tietotuotantoryhmä Seurantaryhmä (yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa) Sihteeristö Sosiaali- ja terveystoimi Tekninen- ja ympäristötoimi Sivistystoimi Yleishallinto ja konsernipalvelut (mm. talous, konsernihallinto, demokratia, henkilöstö, elinkeinopalvelut ja tukipalvelut) 4
Selvitystyön aikataulu Milloin Mitä Kuka syyskuu 2013 helmikuu 2014 Selvitysvaihe (24.9.2013 28.2.2014) työryhmät maaliskuu 2014 kesäkuu 2014 Arviointivaihe (1.3.2014 30.6.2014) johtoryhmä helmikuu 2015 Metropolihallintoa koskeva lakiluonnos Metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys kuntien valtuustot Espoon ja Kauniaisten valtuustot toukokuu 2015 Sote uudistus Hallitusohjelma ja kuntarakennelain muutos lokakuu 2015 Jatkotoimenpidevaihe johtoryhmä joulukuu 2015 Päätökset ohjausryhmä, KH ja valtuusto 5
Käsittelyaikataulu Kokoukset päivä Seurantaryhmä 27.10. Ohjausryhmä 3.11. Kaupungin/ Kunnanhallitukset Espoo 23.11. Kauniainen 23.11. Kirkkonummi 30.11. Vihti 16.11. Valtuustot Espoo 7.12, Kauniainen 14.12. Kirkkonummi 14.12. Vihti 7.12. 6
Selvityksen rakenne 1. Selvityksen organisointi ja eteneminen 2. Kuntien kuvaus 3. Yhteistyön kehittäminen 4. Kuntarakennelain mukainen selvitys 5. Johtopäätökset Liite: Toimintaympäristön tila ja kehitys -raportti Toimialaraportit ovat olleet selvityksen taustalla ja ovat asiantuntijoiden käytettävissä jatkossakin. 7
Toimintaympäristön tila ja kehitys
Vihti 2015: Asukasmäärä: 29 000 Työpaikat: 8 200 Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Nykytila väestö ja työpaikat Kauniainen 2015: Asukasmäärä: 9 400 Työpaikat: 2 100 Asukasmäärä 2015 yhteensä 342 100. Työpaikkoja on 146 100. Maan sisäinen muuttoliike on ollut tappiollista Vihdille. Syntyvyyden enemmyys lisännyt väestöä Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä. Siirtolaisuus on lisännyt väestömäärää kaikissa kunnissa Arvioitu työpaikkamäärä Lähde: Uudenmaan ja Helsingin seudun Työpaikkaprojektio Kirkkonummi 2015: Asukasmäärä: 38 200 Työpaikat: 11 000 Espoo 2015: Asukasmäärä: 265 500 Työpaikat: 124 800 9
Vihti 2020: Asukasmäärä: 32 000 Suomi: 29 800 Ruotsi: 600 Muu: 1 600 Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Väestö kielisyyden mukaan 2020* Kauniainen 2020: Asukasmäärä: 10 300 Suomi 6 600 Ruotsi 3 200 Muu 500 EKKV yhteensä vuonna 2020 Asukasmäärä: 373 600, joista Suomenkielisiä: 292 500 Ruotsinkielisiä: 31 200 Muunkielisiä: 49 900 Työpaikat: 154 300 Espoo: 132 000 Kauniainen: 2 300 Kirkkonummi: 11 400 Vihti: 8 600 Arvioitu työpaikkamäärä Lähde: Uudenmaan ja Helsingin seudun Työpaikkaprojektio *Kirkkonummen, Kauniaisten ja Vihdin kielisyystieto piti laskea (Tilastokeskus ei tuota sitä) Kirkkonummi 2020: Asukasmäärä: 44 500 Suomi 34 100 Ruotsi 7 100 Muu 3 300 Espoo 2020: Asukasmäärä: 286 800 Suomi 222 000 Ruotsi 20 100 Muu 44 700 10
Vihti 2030: Asukasmäärä: 35 000 Espoo-Kauniainen- Kirkkonummi-Vihti -selvitys: Väestö vuonna 2030 Kauniainen 2030: Asukasmäärä: 11 000 Asukasmäärä yhteensä: EKKV: 418 000 Oulu: 222 000 Tampere: 256 000 Turku: 193 000 Helsinki: 713 000 Espoo: 322 000 Vantaa: 244 000 Kirkkonummi 2030: Asukasmäärä: 50 300 Espoo 2030: Asukasmäärä: 322 000 11
Selvityskunnissa valmistuu v. 2015 yhteensä noin 3000 uutta asuntoa, joista 2/3 kerrostaloissa 12
Osuus valmistuneista asunnoista talotyypeittäin v. 2013 Espoossa ja Kauniaisissa asuntotuotanto on kerrostalovaltaista, Kirkkonummella puolet valmistuneista asunnoista kerrostaloissa Vihdissä asuntotuotanto on pientalovaltaista 13
Selvitysalueen yrityskanta kasvoi 4000:lla ajanjaksolla 2005-2014 Vuonna 2013 oli 1500 yrityksen notkahdus 14
Työpaikkaomavaraisuus: Työpaikkojen määrä suhteessa työllisen työvoiman määrään 31.12.2013 Selvitysalueella korkein tpomavaraisuus Espoossa (96 % v. 2013) Muissa kunnissa 60-60,5 % Vain Espoossa työpaikkaomavaraisuus noussut pitkällä aikavälillä Espoossa tpomavaraisuuden kasvu taittui v. 2012 15
Kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen toimialajakauma v. 2013 Suurimmat työllistäjät: Espoossa kauppa Kauniaisissa terveysja sosiaalipalvelut sekä koulutus Kirkkonummella terveys- ja sosiaalipalvelut sekä kauppa. Luokassa Muut toimialat eniten työpaikkoja julkisessa hallinnossa ja maanpuolustuksessa Vihdissä terveysja sosiaalipalvelut, teollisuus ja kauppa 16
Missä selvityskuntien asukkaiden työpaikat sijaitsevat? Kunnassa asuva työllinen työvoima työpaikan sijaintikunnan mukaan 31.12.2012 Asuinkunta Työssäkäyntikunta Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Helsinki Vantaa Espoo 63 570 813 1 594 311 46 563 8 322 Kauniainen 984 783 33 11 1 509 240 Kirkkonummi 4 804 96 6 025 160 4 951 1 009 Vihti 2 427 39 266 5 414 2 619 966 Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Espoo 307 156 257 49 347 7 Kauniainen 8 4 12 2 8 0 Kirkkonummi 25 19 28 8 34 1 Vihti 105 27 43 11 220 3 Sipoo Tuusula Karkkila Lohja Muu Suomi Espoo 95 345 64 408 3 042 Kauniainen 3 7 3 17 157 Kirkkonummi 7 39 15 173 610 Vihti 7 65 281 727 374 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 17
Mistä kunnista pendelöidään selvityskuntiin? jakauma kotikuntien kesken (%) Kunnassa työssäkäyvien osuudet (%) asuinkunnan mukaan 31.12.2012 Espoossa sijaitsevista työpaikoista 52 %:ssa oli Espoolainen työntekijä ja 21 %:ssa helsinkiläinen työntekijä. Kauniaisten työpaikoista 34 %:ssa työskenteli oman kunnan asukas ja 36 %:ssa espoolainen. Kirkkonummen työpaikoista 54 %:ssa työskenteli oman kunnan asukas ja 14 %:ssa espoolainen. Vihdin työpaikoista 66 %:ssa oli vihtiläinen ja 11 %: ssa Lohjalainen työntekijä. Asuinkunta Työssäkäyntikunta Espoo Kauniainen Kirkkonummi Vihti Espoo 52,4 35,6 14,3 3,8 Kauniainen 0,8 34,3 0,3 0,1 Kirkkonummi 4,0 4,2 54,0 1,9 Vihti 2,0 1,7 2,4 65,9 Helsinki 20,9 12,9 8,1 4,0 Vantaa 6,5 2,5 2,5 1,5 Hyvinkää 0,5 0,3 0,2 0,5 Järvenpää 0,6 0,4 0,3 0,2 Kerava 0,6 0,5 0,2 0,1 Mäntsälä 0,2 0,0 0,1 0,1 Nurmijärvi 1,5 0,6 0,6 1,1 Pornainen 0,0 0,0 0,0 0,0 Sipoo 0,3 0,2 0,1 0,1 Tuusula 0,7 0,2 0,3 0,3 Karkkila 0,2 0,2 0,2 4,0 Lohja 1,8 1,5 3,3 10,9 Muu Suomi 6,9 4,9 13,0 5,3 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 18
Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 65 vuotta täyttäneiden määrä 1990-2030 (asukasta) Eläkeikäisten määrä kasvaa selvitysalueella nykyisestä 48 000 asukkaasta vuoden 2030 78 000 asukkaaseen eli 30 000 asukkaalla 19
Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti, 85 vuotta täyttäneiden määrä 1990-2030 (asukasta) Selvitysalueen 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4 400 asukkaasta 10 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä, eli yhteensä 5 600 asukkaalla 20
EKKV-alueella lähes 18 000 työtöntä työnhakijaa syyskuussa 2015 21
Alle 25-vuotiaiden osuus EKKV-alueen työttömistä 11 % 22
Toimeentulotukea saaneiden osuus (%) väestöstä vuonna 2013 Espoo Toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä vaihteli Kauniainen vuonna 2013 Kauniaisten 3 %:sta Espoon 7 %:iin. Kirkkonummi 2,7 5,9 7,0 Vihti 5,0 EKKV 6,6 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 23
Selvitys 24
Tekninen ja ympäristötoimi
Kuntien rakenne ja seutuyhteistyö Selvitysalueen kuntien monikeskuksinen ja verkostomainen kaupunkirakenne on toimiva maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämiseksi Helsingin seutuyhteistyössä alueen länsisuunnan yhteistyön syventäminen on tärkeää. Näin alueen merkitys ja vaikutusmahdollisuudet seudullisessa yhteistyössä vahvistuvat 26
Läntinen kehityskäytävä Keskeistä on alueen painoarvon lisääminen metropolialueella ja läntisten kehityskäytävien kehittäminen. Näitä ovat Länsimetro, Rantarata, Länsirata, Hanko-Hyvinkää -rata, Turunväylä, Kehätiet, Kantatie 51 ja Hanko-Hyvinkää -valtatie. Verkostomaista rakennetta täydentävät Hanko-Hyvinkää radan ja valtatie 25:n (ns. Kehä V) ja Vihdintien kehittämis-mahdollisuudet 27
Teknisen toimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat edistävät alueen painoarvon lisäämistä metropolialueella ja läntisten kehityskäytävien kehittämistä. Yhteisiä kehityskäytäviä ovat Länsimetro, Rantarata, Länsirata, Kehätiet, Hanko-Hyvinkää -rata, Turunväylä, Kantatie 51 ja Hanko-Hyvinkää -valtatie. Yhteistyön kehittämismahdollisuuksia on edellä mainitun lisäksi muun muassa liityntäpysäköinnissä, teknisen toimen asiakaspalveluissa ja ympäristönsuojeluasioissa. 28
Sosiaali-ja terveystoimi
Laadukkaat palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelujen tasoa voidaan ylläpitää ja parantaa, kun väestöpohja on suurempi. Samalla voidaan hillitä etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen kustannusten nousua Suurempi palvelujen järjestäjä pystyy panostamaan enemmän kehittämiseen ja ottamaan muutokset hallitusti käyttöön. Suuremmassa kokonaisuudessa toiminta on vähemmän haavoittuvaa. Palveluverkkoa voidaan tarkastella kokonaisuutena. Tiloja ja henkilöstöä voidaan hyödyntää tehokkaammin ja tarvittaessa voidaan järjestää laajempia aukioloaikoja keskitettyihin palvelupisteisiin. 30
Synergiaetuja Kuntien yhteistyön tiivistäminen tuo synergiaetuja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämiseen Erityispalveluja voidaan tuottaa tehokkaammin ja kohdentaa tasapuolisesti tarpeen mukaan. Jorvin kampus valmistuu 2016 Selviämishoidossa ja päihdevieroituksessa voidaan yhdistää voimia 31
Uudet palvelukonseptit Sosiaali- ja terveyspalveluissa voidaan lisätä tuottavuutta huomattavasti. Hyötyjä on odotettavissa pitkällä aikavälillä, kun asioita tehdään ja johdetaan uudella tavalla, mm. palvelumuotoilua hyödyntäen ja Lean -oppeja soveltaen Nykyisten palvelujen tehostaminen ei riitä: tarvitaan uusia palvelukonsepteja ja rakenteita Palvelujen uudistamisen tulee lähteä asiakkaista ja heidän tarpeistaan Hallinnollista synergiaa syntyy hankinnoissa ja tietojärjestelmien kehitystyössä 32
Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat tiivistävät yhteistyötä Sote-edunvalvonnassa. Sopijakuntien yhteistyön tiivistäminen tuo synergiaetuja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelujen järjestämiseen. Sopijakunnat jatkavat yhteistyön kehittämistä mm. talous- ja velkaneuvonnassa, lastensuojelutyössä, sosiaalipäivystyksessä, kuljetuspalveluissa, yöpartiotoiminnassa, ruotsinkielisten palvelujen järjestämisessä, opiskeluterveydenhuollossa, maahanmuuttajien kotouttamisessa, nuorisopoliklinikkapalveluissa sekä muissa erityispalveluissa. 33
Sivistystoimi
Sivistystoimi Kuntien yhdistäminen ei sinänsä muuttaisi sivistyspalvelujen tarjontaa. Sivistystoimen määrällisesti suurimmat palvelut, varhaiskasvatus ja perusopetus, ovat lakisääteisiä lähipalveluita. Mikäli kunnat yhdistettäisiin, tulisi niiden sivistystoimen palveluiden osalta, joissa palvelutaso poikkeaa nykyisten kuntien välillä, tehdä päätökset uusista palvelutasoista eri palveluissa. Selvitysalueen kuntien asukkailla on jo nyt suurelta osin avoin pääsy ja käyttömahdollisuus naapurikuntien palveluihin. Yhteistyötä voidaan parantaa edelleen monella osa-alueella. Kuntien yhteistyön tai yhdistämisen merkittävimmät vaikutukset liittyvät toiminnan johtamiseen ja taloudellisiin näkökohtiin pikemmin kuin asiakaskokemuksiin. Yhdistetyt kehittämispanostukset, hallinnon kokoaminen, toimintaprosessien kehittäminen ym. voivat parantaa palvelujen laatua, mutta työryhmän käsityksen mukaan kuntien yhteistyön tai yhdistämisen vaikutukset olisivat kuitenkin ennen kaikkea hallinnollis-taloudellisia. 15 35
Sivistystoimen yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakunnat edistävät sivistystoimessa eri kunnissa esiintyvien parhaiden toimintatapojen leviämistä sopijakuntien välillä. Kuntien opetussuunnitelmatyö voisi osittain olla yhteinen. Alueellinen lukioverkosto mahdollistaa laadukasta kehittämistyötä. Lukiokoulutusta voidaan laajemmin toteuttaa yli kuntarajojen, esim. etäopetuksena ja yhteisellä kurssitarjonnalla. Aikuiskoulutusta, vapaata sivistystyötä ja taiteen perusopetusta voidaan toteuttaa oppilaitosyhteistyönä, esim. kansalaisopistojen kurssitarjonnan yhteistyö eri kieliryhmille. Liikuntapaikkojen hoito ja kehittäminen voisi olla osittain yhteistä. Liikuntapalveluiden ja saariston sekä Nuuksion ylikunnallista käyttöä voisi tehostaa. Nuorisopalveluiden hoito ja kehittäminen voisi osittain olla yhteistä. 36
Yleishallinto ja konsernipalvelut
Yleishallinnon yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Sopijakuntien hankintayksiköt selvittävät mahdollisuuksia hankintaohjeistuksien osittaiseen yhtenäistämiseen kuntien välillä ja hankintayhteistyön lisäämiseen muun muassa yhteishankintojen muodossa. Kuntalaisille tarjottavien sähköisten palveluiden ja sähköisen asioinnin edistämiseksi sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi sopijakunnat tiivistävät yhteistyötä. 38
Kuntien kilpailukykyyn ja elinkeinopolitiikan yhteistyöalueet (yhteistyösopimus) Yritykset ja niiden liiketoiminnat eivät tunne kuntarajoja, vaan laajemmalla elinkeinotoiminnan edistämisen yhteystyöllä voidaan luoda nykyisessä kiristyvässä globaalissa kilpailussa yrityksille sijaintiin liittyviä ja muita kilpailuetuja. Sopijakunnat edistävät elinkeinopoliittista yhteistyötä. Elinkeinopolitiikan edistämisessä tavoitellaan lisäarvoa yhteisen yritysneuvontapalvelun tehokkaalla hyödyntämisellä, yhteistyön tiivistämisellä matkailun edistämisessä, mahdollisen yhteisen tontti- ja toimitilarekisterin perustamisella ja yritysten tuotannollisen toiminnan lähentämisellä. Lisäksi yhteistyössä voidaan edistää tutkimus- ja kehitystoimintaa, parantaa elinkeinotoiminnan asiantuntijoiden osaamista ja vahvuuksien yhteensovittamista sekä elinkeinopolitiikan suunnittelua ja vaikuttavuuden arviointia. 39
Johtopäätökset
Selvityksen johtopäätökset 1/2 Tulevaisuuden mahdollisuudet ja haasteet maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä tulevat edellyttämään tiiviimpää yhteistyötä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Vihdin kesken. Yhteinen kasvu- ja palveluverkkostrategia mahdollistaa korkeatasoisen joukkoliikenteen yhteyksien suunnittelun ja solmukohtien kehittämisen verkostomaisena kaupunkirakenteena. Sote palvelujen järjestäminen yhdessä mahdollistaisi uuden palvelukonseptin työstämistä. Samaan aikaan on kuitenkin käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden valtakunnallinen uudistaminen. Jorvin sairaalan yhteyteen rakentumassa oleva uusi päivystysosa mahdollistaa mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ympärivuorokautisten yhteispäivystyspalvelujen tuottamisen selvityskunnille vuoden 2017 alusta. Sivistystoimen määrällisesti suurimmat palvelut, varhaiskasvatus ja perusopetus, ovat lakisääteisiä palveluita ja ne on määritelty toteutettavaksi lähipalveluina. Selvitysalueen kuntien asukkailla on jo nyt suurelta osin avoin pääsy ja käyttömahdollisuus naapurikuntien palveluihin. 41
Johtopäätökset 42
Selvityksen johtopäätökset 2/2 Selvityksen alusta lähtien on haettu selkeää lisäarvoa yhteistyöhön ja toimintaan siten, että tavoitteena on palvelujen laatu ja kustannustehokkuus, seudun kilpailukyky, elinvoimaisuus, ekologinen kestävyys ja hyvinvointi sekä yhteisöllisyys. Ensisijaiseksi tavoitteeksi asetettiin yhteistyön edistäminen. Toimialaryhmien työssä nousi esille lukuisia yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Tämän työn jatkamiseksi on pidetty luontevana tehdä neljän EKKV kunnan yhteistyösopimus, jonka valtuustot hyväksyvät. 43
Yhteistyöhankkeiden valmistelu, päättäminen ja seuranta Tämän yhteistyösopimuksen pohjalta käynnistettävistä yhteistyöhankkeista sovitaan erikseen ja päätetään sopijakuntien asianomaisissa toimielimissä. Luottamushenkilöiden yhteistyötä varten perustetaan EKKV yhteistyöryhmä. Ryhmään kuuluvat kunkin kunnan kunnanhallitusten puheenjohtajistot sekä valtuuston puheenjohtaja. Kunnanjohtajat valmistelevat yhdessä yhteistyöryhmän asiat. EKKV -yhteistyöryhmä raportoi hankkeiden toimeenpanon edistymisestä sopijakuntien kunnanhallituksia kerran vuodessa. 44
Kiitos!