H U H T I K U U 2 0 0 3 www.tukes.fi- tietolähteesi Julkisen sektorin verkkopalvelut ovat meillä Suomessa varsin kehittyneitä ja kattavia. Kaikilla hallinnon sektoreilla tehdään suunnitelmallista työtä sen eteen, että yritykset ja kansalaiset saavat tarvitsemansa tiedot ja palvelut netin kautta. TUKES muiden mukana satsaa verkkoviestintään. Ensimmäiset nettisivumme avattiin heti toimintamme alussa vuonna 1996. Siitä lähtien sivuista on kasvanut melkoisen mahtava tietopankki. Nykyisillä www-sivuillamme on lähes 3000 tiedostoa ja aineiston kasvu vain kiihtyy. Automaattisen tiedotepalvelumme avulla pidämme asiakkaamme ajan tasalla ajankohtaisista asioistamme; palvelun käyttäjiä on jo 1300. Tavoitteenamme on ollut rakentaa nettisivuistamme arvostettu tietopankki, josta löytyvät niin säädökset, ohjeet ja rekisterit kuin tuoreimmat uutiset eri toimialoiltamme. Tähtäämme myös siihen, että yksityiset kansalaisetkin löytäisivät tarvitsemansa ohjeet ja opastukset vaikkapa sähköturvallisuudesta tai nestekaasun TURVATEKNIIKAN KESKUS käytöstä helposti TUKESin nettisivujen kautta. Emme tietenkään ole unohtaneet muita perinteisempiä viestintäkanavia. Esimerkiksi painetuille julkaisuille on yhä selvästi tarvetta ja kysyntää. Nekin tosin löytyvät kaikki netistä. Parhaillaan kehitämme lisää sähköisiä asiointipalveluja ja tuomme mm. ylläpitämiämme rekistereitä netin avulla kaikkien hyötykäyttöön. Tammikuussa sivuillamme avattiin sähkö- ja hissiurakoitsijarekisteri. Tänä vuonna uusina palveluina on tulossa vielä ainakin onnettomuusrekisteri (VARO), nimileimarekisteri sekä tutkintoilmoittautumispalvelu. Millaisia verkkopalveluja sinä kaipaat TUKESilta? Kerro se meille antamalla palautetta TUKESin verkkosivujen kautta. Suuri osa sivuillamme olevista pienistä ja isoistakin parannuksista on syntynyt asiakaspalautteen innoittamana. TUKESin vuosikatsaus 2002 sivuilla 2-3. Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta 1
TUKESin vuosikatsaus 2002 Valvontatoiminta Laitosvalvonta Kemikaali- ja nestekaasulaitosten, räjähdetehtaiden ja varastojen sekä kaivosten turvallisuustaso on yleisesti ottaen melko hyvä. TUKES tavoittelee onnettomuuksien määrän vähentämistä ja niiden vakavuuden lieventämistä erityisesti prosessiteollisuudessa. Valvontakohteissa on kiinnitetty huomiota turvallisuusjohtamisjärjestelmiin ja toimintatapoihin varsinkin vuoden 1999 lainsäädäntöuudistuksen jälkeen. Edistystä on tapahtunut, mutta yhtiöillä on edelleen tekemistä menettelyiden toimeenpanossa. Painelaitteiden turvallisuus on korkealla tasolla. Vakavia painelaiteonnettomuuksia sattuu harvoin. TUKES teki valvontakäyntejä kattilalaitoksiin, kylmälaitoksiin ja nestekaasukohteisiin. Valvonnassa ei todettu vakavia turvallisuuspuutteita. Sen sijaan painelaitteiden määräaikaistarkastuksista huolehtimisessa on toiminnanharjoittajilla paljon parantamisen varaa. Noin 60 % painelaitteen omistajista tai haltijoista oli laiminlyönyt säädösvelvoitteen ja 40 % tapauksista tarkastuslaitos ei ollut lähettänyt tarkastustietoja painelaiterekisteriin. Jos määräaikaistarkastukset olivat jääneet tekemättä, myös kunnossapitoa oli tavallisesti laiminlyöty. Painelaitteiden käyttösäädösten sisältämiä uusia menettelyitä seurannasta ja kunnonvalvonnasta ei vielä ole otettu laajasti käyttöön. Maakaasun siirron, jakelun ja käytön turvallisuuden taso on pysynyt hyvänä. Sähkölaitteistojen turvallisuustaso on yleisesti ottaen hyvä. Puutteet huolto- ja kunnossapito-ohjelmassa tai vastaavassa ohjeistuksessa ovat edelleen valitettavan yleisiä, mutta sähkölaitteistojen määräaikaistarkastusten suorittaminen on parantunut vuosi vuodelta. Laiminlyönnit ovat vähentyneet mm. pelastusviranomaisten ansioista, jotka ovat kiinnittäneet asiaan huomiota palotarkastuksissa. Kunnittaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuret, esimerkiksi v. 2002 Kuopiossa tarkastuksista oli tehty 96% ja Vaasassa 59%. Valtaosa sähköurakoitsijoista toimii hyvin ja vaatimusten mukaisesti. Yksittäisiä ongelmatapauksia kuitenkin löytyy. Oikeudeton asennustoiminta ei ole yleistynyt; sitä havaittiin alle 1%:lla tutkinnan piirissä olleista noin 450 liittymästä. Oikeudeton sähkölaitekorjaustoiminta jouduttiin kieltämään 26 tapauksessa tutkituista noin 600 toiminnanharjoittajasta. Kylmälaiteliikkeiden ja niiden vastuuhenkilöiden rekisteröinti aloitettiin vuonna 2002. Rekisteröinti perustuu valtioneuvoston asetukseen otsonikerrosta heikentävien aineiden ja eräitä fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista. Käsisammutinliikkeiden, huolto- ja asennusliikkeiden sekä tarkastuslaitosten valvontakäynneillä ei ole havaittu vakavia puutteita. Tarkastuslaitosten osalta tarvetta on ollut lähinnä joihinkin pieniä puutteita koskeviin huomautuksiin, koskien esimerkiksi tarkastuspöytäkirjojen sisältöä ja työvälineiden kuntoa. Tuotevalvonta Sähkötuotteiden turvallisuuden taso on testaustulosten perusteella hieman heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka vaarallisten tuotteiden määrä markkinoilla on edelleen hyvin vähäinen. Vuonna 2002 TUKES testautti 748 tuotetyyppiä (vuonna 2001 yhteensä 1024 testausta). Vakavia turvallisuuspuutteita löytyi 45 tuotetyypistä, joka oli 6 % kaikista testatuista tapauksista (4 % vuonna 2001). Turvallisuuspuutteita esiintyi erityisesti tietokoneiden virtalähteissä, tietokoneen yhteydessä käytettävien kaiuttimien vahvistimissa sekä jouluvaloissa. Energiamerkintöjen oikeellisuuden tarkistustesteissä oli yksi kylmälaite ja kolme rumpukuivaajaa. Kaikki testatut laitteet täyttivät energiamerkintävaatimukset. Energiamerkinnät olivat liikkeissä aiempaa paremmin esillä. Vähittäismyyjien kiinnostus niistä on lisääntynyt, kun he ovat huomanneet merkintöjen edistävän myyntiä. Ilotulitteiden toimintavarmuus on edelleen parantunut, hylkäysprosentti testeissä on pienentynyt (vuonna 2002 13 %). Hylkäysten perusteina olivat vaarallinen toiminta ja/tai tuotteen poikkeaminen hyväksymisasiakirjoista. Vuodenvaihteen ilotulitemyynnissä ei löytynyt merkittäviä puutteita. Myyntipaikat olivat hyvässä järjestyksessä ja tuotteet olivat hyväksyttyjä. Ilotulitteiden aiheuttamia silmävammoja oli edellisvuosia vähemmän. Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöiden ja pakkausten osalta TUKESin, tarkastuslaitosten ja ajoneuvokatsastuksen tekemä valvonta kattaa hyvin Suomessa valmistetut ja maahantuodut tuotteet. Valvonnan monivaiheisuuden takia puutteellisia tuotteita pääsee harvoin markkinoille. Kaasulaitteiden valvonnassa ei ole havaittu poikkeamia säädöstön edellyttämistä vaatimuksista. Louhintaräjähteiden markkinoilta löytyi kaksi tarkastamatonta ja hyväksymätöntä tuotetta. Kemikaalisäiliöiden markkinoilta löytyi määräysten vastaisia palavan nesteen kiinteitä säiliöitä. Aerosolien vaatimustenmukaisuus on ollut kohtuullisen hyvällä tasolla. Painelaitteita koskevan direktiivin siirtymäkausi päättyi 29.5.2002. Kaikki yritykset eivät ole vielä tehneet uusien painelaitesäädösten vaatimia muutoksia. Järjestelmällistä painelaitteiden markkinavalvontaa ei vuoden aikana aloitettu. Yksinkertaiset painesäiliöt täyttivät pääosin direktiivin vaatimukset. Asiakirjoissa tai merkinnöissä ei ollut merkittäviä puutteita. TUKES-katsaus on Turvatekniikan keskuksen julkaisu teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden ajankohtaisista asioista. Turvatekniikan keskus (TUKES) on viranomainen, jonka toimialoja ovat mm. kemikaali-, painelaite- ja sähköturvallisuus, pelastustoimen laitteet, CE-merkityt rakennustuotteet sekä mittaamisvälineet ja jalometallituotteet. TUKES-katsauksen lomakkeella voit tilata TUKESin esitteitä ja julkaisuja. TUKES-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Tutustu myös TUKESin internetpalveluun, www.tukes.fi. Julkaisija: Turvatekniikan keskus PL 123, 00181 Helsinki, puhelin (09) 61 671, faksi (09) 605 474 Internet: www.tukes.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@tukes.fi Päätoimittaja: Willy Toiviainen, Toimitussihteeri: Tarja Vänskä Taitto: MacAD Oy, paino: Libris Oy Helsinki 2003. ISSN 1455-5638 2 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS
Pelastustoimen laitteissa vaatimusten vastaisia tuotteita on ollut kaikissa valvonnan kohteissa. Puutteet ja virheellisyydet ovat kuitenkin koskeneet lähinnä merkintöjä ja kirjallisia ohjeita, sekä jotakin toimintaominaisuutta. Yksi myyntikielto annettiin käsisammuttimelle. Mittauslaitteissa vaatimustenmukaisuuden muutokset olivat vähäisiä. Ravintoloissa käytetään edelleen usein säädösten vastaisia alkoholimittareita ja anniskellaan olutta ja siideriä vakaamattomilla laitteilla. Voiteluöljymittareissa on edelleen paljon puutteita: määräaikaisvakaukset jätetään usein teettämättä ja käytössä on paljon soveltumattomia mittareita. Vaakadirektiivin markkinavalvonnassa on myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen huomattavia puutteita ETA-alueella. Suomen markkinoilta on toistuvasti löydetty vaatimustenvastaisia tuotteita. Jalometallituotteiden valvonta painottui tarkastusleimaamattomien jalometallituotteiden seurantaan. Annettujen huomautusten määrä väheni: huomautus annettiin noin 35 %:ssa käyntikohteista (vuonna 2001 55 %). Lukumääräisesti suurimmat puutteet koskivat tuotteissa olevia merkintöjä. Markkinoilta löytyi myös jalometallituotteina myytyjä epäjaloista metalleista valmistettuja tuotteita. CE-merkityissä rakennustuotteissa ei ilmennyt vaatimustenmukaisuuspuutteita. TURVATEKNIIKAN KESKUS Onnettomuudet 2002 TUKESin toimialoilla sattui vuonna 2002 yhteensä 337 onnettomuutta (tilannetieto maaliskuun lopussa 2002). Kuolemantapauksia oli ainakin 9. Niistä kolme oli räjähdysonnettomuuksia, kolme sähkötapaturmia, kaksi nestekaasuonnettomuutta ja yksi hissionnettomuus. Prosessiteollisuuden onnettomuuksia oli vuonna 2002 yhteensä 39 tapausta. Määrä on pysynyt lähes samalla tasolla kuin viitenä edellisenä vuonna. Vakavin toimialan onnettomuuksista oli Taulukko 1. räjähdetehtaassa sattunut yhden kuolonuhrin vaatinut räjähdys; vastaavaa ei ole vuosikymmeniin tapahtunut. Sähkötapaturmien määrä pysyi edellisvuosien tapaan alhaisella tasolla. Kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia sattui kolme. Näistä kahdessa uhri meni liian lähelle paljasta jännitteistä ilmajohtoa ja yksi aiheutui omatekoisesta sähkölaitteesta. Vuonna 2002 sattui jälleen myös yksi kuolemaan johtanut kiilautumisonnettomuus hississä. TUKESin tietoon tulleet toimialalla sattuneet onnettomuudet vuosina 1998 2002. Onnettomuusryhmä 1998 1999 2000 2001 2002 Vaaralliset kemikaalit, valvottavat kohteet 40 30 35 32 35 Vaaralliset kemikaalit, paikallisviranom. valvontakohteet 28 27 31 113* 123* Nestekaasu 6 16 9 6 13 Räjähteet 6 5 4 3 4 Ilotulitteet, omatekoiset pommit 11 15 62 31 37 Maakaasu - - - - - Kaivokset1) 54 63 85 59 46 Painelaitteet 10 16 12 15 17 Aerosolit 7 9 1 - - Sähkölaitteet ja -laitteistot 64 42 49 44 52 Hissit 8 9 9 10 4**) Vaarallisten aineiden kuljetus, kuljetettavat painelaitteet 1 1 1 1 1 Yhteensä 235 233 298 314 332 *) Vuosien 2001-2002 onnettomuuksien lukumääriin vaikuttaa pelastustoimen resurssi- ja onnettomuusjärjestelmän PRONTOn tehokkaampi hyödyntäminen. **) kaikkia tietoja ei ole vielä saatu 1) Tapaturmasta on aiheutunut yhden tai useamman työvuoron menetys. Luku sisältää myös onnettomuudet, joista ei ole aiheutunut työvuoron menetyksiä. Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta 3
Tutkimus ja kehittäminen Vuoden 2002 aikana valmistui mm. seuraavia toimialojen tutkimus- ja kehittämishankkeita (TUKESin tekemä tai teettämä tutkimus tai TUKES mukana yhteistyöhankkeessa): Market Surveillance of Electrical Produts in Finland Analysis and Development -väitöstutkimus Turvallisuusjohtamisjärjestelmä - Seveso II -direktiivin voimaansaattaminen ja vaikutukset Suomessa -tutkimus Lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus- ja riskienhallintaprojekti (CISTER) Painelaitteiden riskiperusteisen kunnossapidon ja tarkastuksen projekti (RBMI) Kuluttajat ja nestekaasulaitteiden turvallisuus -tutkimus Kuluttajat ja ilotulitteiden turvallisuus tutkimus Palovaroittimien toimintavarmuus ja turvallisuuskulttuuri hanke Jalometallituotteiden nikkelipitoisuudet ja nikkelin liukeneminen -tutkimus Sähköturvallisuuden hallintotapa Suomessa -tutkimus TUKESin turvallisuuskulttuurin tutkimusohjelmaa ja siinä saavutettuja tavoitteita ja tuloksia arvioitiin erillisessä selvityshankkeessa. Selvityksen mukaan tutkimukset ovat täyttäneet niille ja ohjelmalle asetetut tavoitteet. Ohjelma on tuottanut tietoa turvallisuuskäsitteestä ja sen sisällöstä, turvallisuuskulttuurin mittaamisesta yrityksissä sekä tietoa kuluttajien käsityksistä, asenteista ja käyttäytymisestä. Ohjelma on tuottanut käyttöön myös mittarin, jolla kuluttajien käsityksiä, asenteita ja käyttäytymistä on mahdollista seurata myös jatkossa. TUKESin valvonta-asiakkaiden mielipiteitä selvitettiin jälleen kahden vuoden tauon jälkeen. Vastaajat pitivät teknisen turvallisuuden/luotettavuuden tasoa toimintasektorillaan Suomessa hyvänä. TUKESin toimintaa vastaajat pitävät erittäin tarpeellisena teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden ylläpitämiseksi. Haastatellut asiakkaat ovat pääosin hyvin tyytyväisiä TUKESin toimintaan valvonta-, tarkastus- ja lupakäsittelytilanteissa. Kokonaisarviot eri tilanteista olivat myönteiset (keskiarvo yli 4 asteikolla 1-5). Kolme neljästä vastaajasta koki saaneensa TUKESilta riittävästi tietoa toimintaansa koskevista turvallisuus- ja luotettavuusvaatimuksista. Viestintä TUKESin viestintästrategiahanke saatiin päätökseen. Osana strategiatyötä teetettiin analyysi sidosryhmien odotuksista TUKESin viestintää kohtaan. TUKESin Internet-sivuilla julkaistiin uusina palveluina mm. Kodin sähköturvallisuusoppaan verkkosivut sekä sähköurakoitsijarekisteri. Internet-sivujen käyttäjätutkimus antoi varsin positiivisen tuloksen sivujen toimivuudesta, tietojen laajuudesta ja käytettävyydestä. Automaattisen tiedotejakelupalvelun piiriin kuului 1140 asiakasta. Viestintätoimenpiteistä näkyvin oli vuodenvaihteen ilotuliteturvallisuuskampanja, joka toteutettiin pääosin tv- ja ulkomainoskampanjana teemalla Vaaratonta ilotulitetta ei ole käytä suojalaseja. Kampanjan muisti mittauksen mukaan nähneensä yli 3,9 miljoonaa suomalaista. Huomioarvo oli erinomainen: peräti 87% yli 10-vuotiaissa, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Myös kampanjan toimivuus oli huippuluokkaa vastaaviin muihin kampanjoihin verrattuna. Sähköturvallisuussäädökset 100 vuotta teemaan liittyen valmistui hallintohistoriallinen tutkimus sekä sähköturvallisuuden historiaa ja nykytilaa esittelevä verkkosivusto. TUKES julkaisi vuoden 2002 aikana useita esitteitä, oppaita ja tiedotteita eri toimialoilta, esimerkiksi Nestekaasuopas myyjille ja maahantuojille, Rakennustuotteiden CE-merkintä, Mittaaminen yleisessä kaupankäynnissä, Kodin sähköturvallisuusvinkit sekä Varo kiilautumista hississä. Lisäksi julkaistiin uusi yleisesite, kaksi TUKESkatsaus lehteä, TUKES-julkaisusarjan raportteja, lehdistötiedotteita sekä toteutettiin TUKESin esittelyvideo suomeksi ja englanniksi. TUKES osallistui myös messuille (Sähköteollisuus 2002, Turvallisuus 2002, Gold Silver Watch sekä Muotimessut) ja sen asiantuntijat olivat haluttuja luennoitsijoita eri koulutustilaisuuksissa. Henkilöstö TUKESilla oli käytössä 111 henkilötyövuotta. Henkilöstömäärän yksiköittäin 2002 Yksikkö laitosvalvonta 46 tuotevalvonta 32 tuki- ja kehityspalvelut 33 yhteensä 111 Henkilöstön koulutustaso 2002 tohtori, lisensiaatti 6 dipl. ins. 32 muu korkeakoulu 13 ammattikorkeak. 2 insinööri 24 muu opisto tai keskiaste 35 peruskoulu 4 Talous TUKESin toiminnan kokonaismenot olivat 9,8 milj. euroa. Maksullisen palvelutoiminnan tuloja ja muita tuloja kertyi 1,6 milj. euroa. Tulot ja korvaukset 2002 (yht. 1,6 milj. euroa) MIKESin ja EMVn hallintopalvelut 0,2 Muut suoritteet 0,1 Tutkinnot ja kokeet 0,2 Tuotevalvonnan korvaukset 0,2 Luvat ja hyväksymiset 0,5 Menot menolajeittain 2002 (yht. 9,8 milj. euroa) Muut menot 0,5 Investoinnit 0,1 Ostetut palvelut 3,1 Vuokrat 0,6 Tarkastukset 0,4 Aineet 0,5 Henkilöstömenot 5,0 4 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS
Johtokunnan pj Esko Jarva TUKES hitsattu yhtenäiseksi organisaatioksi Turvallisuusjohtamisesta väitöstutkimus Esko Jarva on toiminut TUKESin johtokunnan puheenjohtajana viraston perustamisesta eli vuodesta 1995 saakka. Tampereen sähkölaitoksen palveluksessa toimiva Jarva sai tuntumaa turvallisuustekniikkaan jo 70-80 -luvuilla mm. paineastialautakunnan kautta. Esko Jarva jättää tehtävänsä tänä vuonna johtokunnan puheenjohtajana kahdeksan vuoden jakson jälkeen. Kysyimme häneltä päällimmäisiä mietteitä johtokunnan roolista ja TUKESista. Johtokunnan rooli? - TUKESin johtokunnassa tulevat kentän näkemykset esille. Johtokunnan kuuluu auttaa TUKESia linjaamaan toimintaansa. Sen sijaan johtokunnan ei millään tavalla pidä lähteä sormeilemaan operatiivista toimintaa. Se vain sotkisi asioita. - Johtokunnassa työskentely hyödyttää myös meitä jäseniä. Saamme sen kautta laajempaa näkemystä turvallisuusajattelusta ja muista toimialoista. Itse olen ollut koko työurani ajan energia-alalla ja ilman luottamustoimia jäisivät näkemykset kovin suppeiksi. TUKESin kehitys? - TUKESista on hitsattu aika lailla yhtenäinen organisaatio. Olin alkuun epävarma siitä, miten virasto saa toimintansa sujumaan, kun samaan organisaatioon oli koottu monia varsin erilaisia toimialoja. Pelkona oli tuleeko TUKESiin monta pikku-tukesia, mutta niin ei käynyt. TUKES kehittyi toimivaksi organisaatioksi ja kenttäkin on omaksunut aika hyvin sen roolin. Uusi järjestelmä, jossa viranomaistehtävät ja tarkastustoiminta eriytettiin toisistaan, on jo vakiintunut lyhyessä ajassa TURVATEKNIIKAN KESKUS ja tunnetaan varsin hyvin toimijoiden joukossa, myös kansainvälisesti. - On hyvä, että turvallisuustekniikan alaa on keskitetty TUKESiin sen sijaan, että olisi kovin monta organisaatiota hoitamassa samantyyppisiä asioita. Esimerkiksi ministeriön ja valvontaviranomaisten välinen vuorovaikutus ja ohjaus olisi muutoin vaikea hoitaa. Intressit saattaisivat mennä ristiin haitallisella tavalla ja turvallisuusvalvontaan voisi myös jäädä pahoja aukkopaikkoja. Säännökset ja budjetointijärjestelmä tuovat reunaehtoja ja jossain määrin vähentävät joustavuutta. Jos TUKES voisi käyttää tulojaan, esimerkiksi valvontamaksuja, saataisiin joustavuutta budjettiin. Se on yleensä aina asia, josta viranomaisia moititaan, mutta ei TUKESin tapauksessa. Turvallisuuskulttuuri? - Turvallisuusajattelu alkaa olla yrityksissä pop-asia ja ainakin monissa isoissa organisaatioissa se on mennyt erittäin hyvin läpi. Ennen turvallisuus käsitettiin lähes pelkkänä työsuojeluna. Nyt mietitään monipuolisesti erilaisia turvallisuuteen liittyviä asioita mm. johtamiskulttuuria, tekniikan kehittämistä, ilmapiiriä ja työtyytyväisyyttä jne. - TUKESin olisi tärkeää voida pitää mahdollisimman hyvä kontaktipinta kenttään; toimialojen yrityksiin ja toiminnanharjoittajiin. Suhteellisen pieni henkilöstömäärä asettaa tälle kuitenkin rajat. Miten hoitaa jatkossakin kanssakäyminen mahdollisimman jouhevasti rajallisilla henkilöresursseilla? Haastatteli: Willy Toiviainen Kirsi Levä väitteli helmikuussa aiheenaan turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuus suuronnettomuusvaarallisissa laitoksissa. Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 1999-2001 puhelinhaastatteluilla suoraan yrityksistä, TUKESin tarkastajien tekemistä arvioinneista sekä tarkastuskertomuksista. Tutkimuksen mukaan laitokset ovat erilaisissa kehitysvaiheissa turvallisuusasioiden hoitamisessa. Suurimpia ongelma-alueita ovat edelleen johdon vastuut ja tehtävät, alihankkijoiden turvallisuuden varmistaminen, kunnossapidon toimivuus käytännössä, muutosten hallinta sekä vaarallisiin kemikaaleihin liittyvän näkökulman huomiointi turvallisuuden mittaamisessa, sisäisissä auditoinneissa ja johdon katselmuksissa. Aineellisista vahingoista ja ympäristövahingoista ei opita riittävästi, vaan toimintaan jää piilemään heikkouksia, jotka pahimmillaan voivat johtaa suuronnettomuuksiin. Ongelmat ovat seurausta johtamisjärjestelmien strategisista heikkouksista. Järjestelmien kehittymisen kannalta on olennaista, että johto tiedostaa tehtävänsä ja vastuunsa toimivassa turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. Tutkimuksen tuloksena syntyi turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuutta kuvaava malli organisaatioiden oppimisen näkökulmasta. Malli tukee yritysten turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuuden arviointia, kehittämiskohteiden tunnistamista ja valintaa sekä organisaatioiden jatkuvaa oppimista. Tutkimus tuotti tietoa myös säädösten kehittämiseksi ja viranomaisvalvonnan kohdentamiseksi. Tutkimus on ilmestynyt TUKES-julkaisuna 1/2003 ja sitä voi tilata TUKESista. Lisätietoja: Kirsi Levä, puh. (09) 6167 412 kirsi.leva@tukes.fi Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta 5
Paineenalaisten lisä- ja varolaitteiden merkinnät ja käyttöohjeet Painelaitteiden valmistajan/maahantuojan on säädösten mukaan esitettävä kaikki turvallisuuden kannalta oleelliset tiedot laitteiden käyttäjille ja laitekokonaisuuksien valmistajille. Vaatimus koskee myös niitä paineenalaisia lisälaitteita ja varolaitteita, joilla painesäiliöt, putkistot ja kattilat varustellaan. Tiedot esitetään painelaitteen merkinnöissä ja käyttöohjeissa. Paineenalaisia lisälaitteita ovat esimerkiksi venttiilit, painesäätimet, mittauskammiot, painemittarit ja suodattimet. Varolaitteita ovat esimerkiksi varoventtiilit, murtokalvot, nurjahdustangot, ohjatut paineenalennusvarolaitteet ja turvallisuuteen liittyvät mittaus-, valvonta- ja säätölaitteet. KTM:n päätöksen (93 8/1999) mukaan painelaitteissa on oltava CE-merkinnän ohella seuraavat tiedot: valmistajan nimi tai tunnus, valmistusvuosi, painelaitteen tunnus, esim. tyyppi, sarja- tai eränumero tai valmistusnumero sekä olennaiset korkeimmat/alimmat sallitut raja-arvot. Sekä painelaitetyypistä riippuen asennuksen, toiminnan tai käytön ja tarvittaessa huollon ja määräaikaistarkastuksen turvallisuuden kannalta tarpeellisia lisätietoja. Paineenalaisten lisälaitteiden ja varolaitteiden yhdenmukaistetut tuotestandardit, kuten esimerkiksi venttiilien merkintöjä käsittelevä standardi SFS- EN 19, antavat ohjeita merkinnöistä. Tuotestandardeissa annetaan ohjeita myös pienikokoisten laitteiden merkinnöistä. Painelaitteiden mukana on toimitettava käyttäjälle valmistajan laatimat käyttöohjeet. Käyttöohjeiden liitteenä on oltava tarvittavat tekniset asiakirjat sekä ohjeiden ymmärtämiseen tarvittavat piirustukset ja kaaviot. Hyvän konepajakäytännön painelaitteiden mukana on oltava riittävät käyttöohjeet ja merkinnät, joista valmistaja tai valmistajan edustaja voidaan tunnistaa. Lisätietoja: Teuvo Blomberg, puh. (09) 6167 489 teuvo.blomberg@tukes.fi Uudet painelaitestandardit käyttöön Vanhan paineastiasäädöstön SFSstandardit on kumottu. Uudet SFS-ENstandardit määrittelevät yksityiskohtaiset ohjeet painelaitteiden suunnittelulle ja valmistukselle. Ne ovat painelaitteista annetun painelaitepäätöksen (938/1999) yhdenmukaistettuja standardeja ja niiden mukaisesti valmistetun painelaitteen tai laitekokonaisuuden oletetaan täyttävän päätöksen olennaiset turvallisuusvaatimukset. Yhdenmukaistettuja standardeja laaditaan myös materiaaleista ja pysyvien liitosten menetelmien sekä niitä tekevien henkilöiden hyväksymisestä. TUKESin www-sivuilla on luettelo päätöksen yhdenmukaistettujen standardien viitenumeroista tuoteryhmittäin. Luetteloa päivitetään sitä mukaa, kun standardeja valmistuu ja niiden viitenumerot on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Standardeja ja niiden suomennoksia myy SFS-standardisointi, www.sfs.fi. Lisätietoja: Teuvo Blomberg, puh. (09) 6167 489 teuvo.blomberg@tukes.fi Hengityslaitteiden pullojen merkinnät Uusissa hengityslaitteiden pulloissa on oltava painelaitepäätöksen (938/1999) edellyttämä painelaitteen vaatimustenmukaisuutta osoittava CE-merkintä. Sen yhteydessä on oltava myös vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa mukana olleen ilmoitetun laitoksen tunnusnumero. CE-merkintä on pakollinen 29.5.2002 jälkeen markkinoille saatetuissa pulloissa, ja se on tehtävä näkyvästi, helposti luettavasti ja kestävästi pulloon. Vanhoissa pulloissa on oltava hyväksymisnumero tai -merkintä sekä Suomessa hyväksytyn tarkastuslaitoksen tarkastusmerkintä rakenne- tai käyttöönottotarkastuksesta. Pulloissa on oltava lisäksi valmistajan nimi tai tunnus, valmistusvuosi, valmistusnumero sekä turvallisen käytön edellyttämiä teknisiä tietoja, joita ovat suurin sallittu täyttöpaine (bar), koepaine (bar), vesitilavuus (L), venttiilin kierremerkintä ja tyhjäpaino (kg). Pulloissa on oltava myös määräaikaistarkastusta koskeva merkintä. Pulloventtiileissä pitää olla valmistajan nimi tai tunnus, valmistusvuosi ja turvallisen käytön edellyttämiä teknisiä tietoja, joita ovat painemerkintä (suurin sallittu täyttöpaine, bar) ja venttiilin kierremerkintä. Pullon sisältö on ilmoitettava venttiilipään hartian värimerkinnöillä. Niissä noudatetaan standardia SFS-EN 1089-3. Ilmasisällön värimerkinnät ovat valkoinen ja musta. Kannettaviin savu-, pöly- ja sukelluslaitteisiin tarkoitettujen pullojen lieriöosa on maalattava keltaisella tunnusvärillä pullon näkyvyyden varmistamiseksi. Pulloissa on oltava standardin SFS-EN 1089-2 mukainen sisällöstä varoittava kaasupulloetiketti. Ilmasisällöstä varoittavassa etiketissä on oltava merkintöinä Ilma, puristettu ja YK-numero 1002. Pulloissa on oltava lisäksi tarkastuslipuke, jossa ilmoitetaan seuraavan määräaikaistarkastuksen vuosi. Happirikasteista ilmaa sisältävän pullon standardin SFS-EN 1089-2 mukaiseen varoitusetikettiin tulee sisällön merkinnöiksi Puristettu kaasu, hapettava, N.O.S. ja YK-numero 3156. Varoitusetiketissä on oltava varoitusruudut paineenalaisesta kaasusta ja hapettavuudesta. Lisätietoja: Markus Kauppinen, puh. (09) 6167 519 markus.kauppinen@tukes.fi 6 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS
CISTERI-hanke valmistui: Lämmitysöljyn varastointiin suosituksia Lämmitysöljyä varastoidaan Suomen rakennuksissa yli 300 000 öljysäiliössä. Säiliöiden ikääntyminen on tuonut mukanaan erilaisia ongelmia. Riskien hallitsemiseksi viranomaisten ja öljylämmitysalan organisaatioiden toimesta tehtiin vuosina 1999 2002 laajamittainen lämmitysöljyn varastoinnin turvallisuus- ja riskienhallintaprojekti Cisteri. Yhteistyötahoina olivat kauppa- ja teollisuusministeriö, TUKES, ympäristöministeriö, sisäministeriö, Öljyalan Palvelukeskus Oy, Suomen Lämmitystieto Oy, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, VTT Prosessit, Espoon, Lohjan ja Nurmeksen kaupungit sekä Kärkölän ja Vihdin kunnat. CISTERI -projektin lähtökohtana ja päätavoitteena oli hankkia luotettavaa tutkimustietoa rakennusten lämmitysöljyn varastoinnin ympäristö- ja turvallisuusriskeistä. Kolmiosaisen projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää lämmitysöljyn käyttö- ja varastointilaitteiden sekä öljytoimitusten teknillistä turvallisuutta. Toisena tavoitteena oli öljysäiliöiden suojarakenteiden kunnon selvittäminen sekä suoja-altaiden korjaamisen ja tiivistämisen tutkiminen ja menetelmien testaus. Kolmas päätavoite oli lämmitysöljyn aiheuttaman varastoinnin maaperän ja pohjaveden likaantumisriskien selvittäminen. Säiliöiden tarkastaminen on suositeltavaa kaikkialla. Määräaikaistarkastusjärjestelmää on kehitettävä ja laajennettava tärkeillä pohjavesialueilla. Myös säiliöiden määräaikaistarkastusta olisi kehitettävä siten, että tarkastusvelvoite koskisi käyttökohteessa koko öljyn varastointijärjestelmää. Tällöin tarkastuksen kohteena olisi säiliö, sen mahdolliset suojarakenteet sekä öljyputkisto polttimelle saakka. Puutteelliseksi todetut suoja-altaat suositellaan kunnostettavaksi etenkin tärkeillä pohjavesialueilla. Suoja-altaat tulee kunnostaa korjaamalla vauriot, pinnoittamalla imevästä (huokoisesta) materiaalista tehdyt altaat tiiviillä, öljynpitävällä pinnoitteella sekä uusimalla rakenteet niissä tapauksissa, joissa kunnostaminen ei ole mahdollista. Epäkelvoista materiaaleista rakennetut altaat on syytä uusia kokonaan. sekä hyväksytyiltä liikkeiltä edellytettävien pätevyysvaatimusten laajentamista. Tarkastusyritysten koulutustarpeiden, kenttätutkimusten sekä uudistetun tarkastusohjeen pohjalta koottiin laaja koulutusmateriaali ja keväällä 2002 käynnistettiin tarkastajien koulutus. Lisätietoja: Osmo Säisä, puh. (09) 6167 390 osmo.saisa@tukes.fi Kaivoslainsäädäntö uudistuksen kohteena TUKES valvoo kaivosten turvallisuutta ja kaivoskivennäisten hyödyntämistä. Suomessa toimii noin 40 kaivosta ja avolouhosta. Niitä koskeva lainsäädäntö on uudistumassa. Kaivoslakia ja kaivosturvallisuussäädöksiä valmistelevat työryhmät ovat saaneet esityksensä valmiiksi ja kauppa- ja teollisuusministeriö on julkaissut raportit (2/2003 ja 3/2003). Tällä hetkellä säädösehdotukset ovat laajalla lausuntokierroksella teollisuudessa, valtionhallinnossa, toimialan liitoissa, eri yhdistyksissä ja muilla sidosryhmillä. Ehdotuksista on esitetty erilaisia näkemyksiä, joten jatkovalmisteluun tarvittavaa aikaa ei voi varmuudella sanoa. Lakiehdotus säilyttäisi voimassa olevan kaivoslain pääpiirteet. Ehdotettu kaivoslaki olisi edelleen kaivoskivennäisten etsimistä ja hyödyntämistä koskeva laki, jolla turvattaisiin toiminnanharjoittajan oikeus esiintymän hyödyntämiseen. Yhtenä muutoksena nykyiseen lakiin ehdotetaan, että rajoitukset toiminnanharjoittajan kansallisuudelle poistetaan. Ehdotuksessa kiinnitetään huomiota kaivosten jälkihoitoon, menettelyjen nykyaikaistamiseen ja asianosaisten kuulemiseen. Ympäristöön ja luonnossuojeluun liittyvät asiat käsitellään pääasiassa viittauksina kyseisiin säännöksiin ja yhteistyövelvoitteita korostaen. Kaivosturvallisuusmääräysten uusinnassa otettiin erityisesti huomioon EU-jäsenyydestä, kansainvälistymisestä. ILOsopimuksen ratifioinnista ja kaivostoiminnan teknisistä muutoksista aiheutuneet vaatimukset. Säännökset sisältävät esimerkiksi kaivoskohtaisen riskinarvioinnin vaatimuksen. Ympäristölliset asiat näkyvät esimerkiksi patoturvallisuuteen liittyvinä vaatimuksina ja kaivoksen lopetussuunnitelman painottamisena. Kaivosturvallisuusmääräyksissä on edelleen melko yksityiskohtaisia säännöksiä kaivoksen kulkuyhteyksistä, suojapaikoista, putoamisvaaran estämisestä, poraus- ja räjäytystöistä ja muista kaivostoiminnan erityispiirteistä. Myös kaivosten nostolaitosten rakenteelle ja käytölle ehdotuksessa on yksityiskohtaisia määräyksiä. Lisätietoja: Päivi Rantakoski, puh. (09) 6167 359, paivi.rantakoski@tukes.fi Pekka Heiskanen, puh. (09) 6167 368, pekka.heiskanen@tukes.fi Tarkastusalueen tekninen laajentaminen edellyttää myös hyväksyttyjen tarkastusliikkeiden täydennyskoulutusta, uusien tarkastustehtäviin tulevien henkilöiden koulutuksen laajentamista TURVATEKNIIKAN KESKUS Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta 7
Sähköturvallisuussäädöksiä tarkennettu Sähköturvallisuuslakiin ja siihen liittyviin kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiin on tehty seuraavia tarkentavia muutoksia. Muutoksista osa astui voimaan 15.11.2002 ja osa 1.2.2003. Sähkölaitteistoille suoritettujen varmennus- ja määräaikaistarkastusten rekisteri-ilmoitukset tekee tästä lähtien tarkastuksen suorittaja. Uutta liittymää koskeva erillinen sähköurakoitsijan rekisteri-ilmoitus on korvattu menettelyllä, jossa jakeluverkkoyhtiö pyytää vastaavat tiedot esim. mittarointitilauksen yhteydessä. Säädöksiin on lisätty vaatimukset siitä, millä edellytyksillä muista EU:n jäsenmaista voi siirtyä Suomeen tekemään sähkötöitä. Menettelyt perustuvat asianomaiseen EU:n direktiiviin, ja käytännön arviointityön tekee Henkilö- ja Yritysarviointi Seti Oy. Sähköpätevyyksien ja ammattitaitoisten henkilöiden koulutusvaatimuksia on täydennetty nykyisten koulutusohjelmien mukaisilla nimikkeillä (esim. ammattikoulu/ammatillinen perustutkinto). Ennen koulutusta hankitun työkokemuksen hyväksymiselle sähköpätevyyksissä on annettu säännöt. Hissien käyttöä koskevaa päätöstä on tarkennettu mm. muutostöiden tarkastamisen osalta. Eräitä TUKESin toimivaltuuksia on täsmennetty. Säädökset löytyvät TUKESin wwwsivuilta. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellaan tämän vuoden aikana täsmennyksiä tarkastustoiminnalle asetettaviin vaatimuksiin mm. julkisten hallintotehtävien suorittamisen näkökulmasta. Samalla tarkastellaan voitaisiinko sähkölaitteistoluokitusta yksinkertaistaa kiinteistön haltijoiden kannalta ymmärrettävämpään muotoon. Lisätietoja: Harri Westerlund, puh. (09) 6167 572 harri.westerlund@tukes.fi Sähkölaitteiden markkinavalvonnasta väitöstutkimus Sähkölaitteiden markkinavalvonnasta on valmistunut väitöstutkimus, jossa selvitettiin markkinavalvonnan toimivuutta sekä tulevaisuuden haasteita. Jyri Rajamäen tutkimus osoitti, että nykytilanteessa markkinavalvontajärjestelmä toimii Suomessa tehokkaasti, mutta ongelmia on näköpiirissä ellei standardisoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä päästä eteenpäin. Markkinavalvonnan taso vaihtelee suuresti Euroopan talousalueella. Järjestelmänä nykymuotoinen markkinavalvonta soveltuu etenkin sarjatuotantotyyppisille kuluttajatuotteille, mutta yksittäisten tai pieninä sarjoina valmistettavien tuotteiden valvonta on hankalampaa. Markkinavalvonnalla ei myöskään pystytä aina vaikuttamaan sellaisten laitteiden yhteensopivuuteen, joissa sähkömagneettiset ominaisuudet riippuvat suuresti laitteen asennus- tai käyttötavasta tai paikasta. Vaarallisten tai sähkömagneettisesti yhteensopimattomien sähkölaitteiden tulo markkinoille voitaisiin estää tehokkaimmin, jos turvallisuuteen panostaminen koettaisiin yrityksissä entistä palkitsevammaksi. Lainsäädännön ja yleisen ilmapiirin tulisi kehittyä siten, että olisi taloudellisesti kannattavampaa huolellisesti varmistaa valmistettavan, maahantuotavan ja/tai myytävän laitteen turvallisuus ja sähkömagneettinen yhteensopivuus kuin pelkästään pyrkiä minimoimaan vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Suomen pienillä markkinoilla olevien sähkölaitteiden vaatimustenmukaisuuden parantumiseen nykyisestä vaikuttaneekin enemmän Euroopan laajuisen markkinavalvonnan kehittyminen kuin TUKESin omien toimien tehostaminen. TUKESin kannattaakin panostaa kansainväliseen markkinavalvontayhteistyöhön. Nykyään tuotteet liikkuvat ympäri maailmaa helposti ja nopeasti, joten tavoitteeksi tulisi asettaa korkeatasoiset yleismaailmalliset turvallisuus- ja EMC-vaatimukset sekä näiden kattava valvonta. Tutkimus on ilmestynyt TUKES-julkaisuna 9/2002 ja sitä voi tilata TUKESista Lisätietoja: Jyri Rajamäki, puh. (09) 6167 569 jyri.rajamaki@tukes.fi 8 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS
Rakennustuotteille uusia tuotestandardeja Rakennustuotedirektiivin mukaisia, CE-merkinnän mahdollistavia harmonisoituja tuotestandardeja valmistuu jatkuvasti lisää. Jo voimassa olevien 60 tuotestandardin lisäksi kuluvan vuoden aikana tulee voimaan yli 30 uutta tuotestandardia. Yhteensä tuoteryhmiä, joissa CE-merkintää voidaan käyttää harmonisoituun tuotestandardiin perustuen, on vuoden 2003 loppuun mennessä yli 90. Tuoteryhmissä, joille ei laadita harmonisoitua tuotestandardia, CE-merkintä voi perustua eurooppalaiseen tekniseen hyväksyntään. Teknisen hyväksynnän mahdollistavia hyväksyntäohjeita on valmistunut 15 tuoteryhmälle helmikuun loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan CE-merkintä on mahdollista vuoden 2003 loppuun mennessä yli sadassa rakennustuoteryhmässä. CE-merkinnän käyttö laajenee voimakkaasti myös tulevina vuosina, sillä lopullisessa laajuudessaan rakennustuotteiden CEmerkintä kattaa yli 600 tuoteryhmää. Eri rakennustuoteryhmien merkittävyys itse rakennuskohteiden terveyden ja turvallisuuden kannalta vaihtelee suuresti. Sekä volyymiltaan että vaikuttavuudeltaan toistaiseksi merkittävimpiä rakennustuoteryhmiä CE-merkintäjärjestelmän piirissä ovat mm. rakennussementit, geotekstiilit ja erilaiset lämmöneristeet. TUKESin suorittama markkinavalvonta kohdistuu kaikkiin CE-merkittyihin rakennustuotteisiin. Lisätietoja: Jukka Lepistö, (09) 6167 460 jukka.lepisto@tukes.fi TURVATEKNIIKAN KESKUS Ilotulitekampanjalle hyvät tulokset TUKESin ilotuliteturvallisuuskampanjan huomioarvoja ja toimivuutta on joka vuosi mitattu kampanjan jälkeisillä puhelinkyselyillä. Dagmar Oy:n tekemässä mittauksessa haastatellaan 150 henkilöä, painottaen vastaajajoukkoa kampanjan pääkohderyhmään eli nuoriin aikuisiin (18-24 -vuotiaat). Viime vuodenvaihteen kampanja toteutettiin televisio- ja ulkomainontana. Sen huomioarvot olivat jälleen huippuluokkaa: peräti 87% yli 10-vuotiaista tunnisti kampanjan. Myös kampanjan toimivuus oli eri mittareilla erinomainen ja sen pääviesti, silmien suojaaminen ja suojalasien käyttö tuli selväksi kaikille kampanjan nähneille. Kampanja oli muun onnistumisen lisäksi myös erittäin kustannustehokas. Myös erillinen haastattelututkimus ulkomainosjulisteiden toimivuudesta kertoi hyvistä tuloksista. Ulkomainos oli kaikilla tärkeillä mittareilla (esim. uskottavuus, selkeys, silmiinpistävyys) arvioituna selvästi tavallisia yhteiskunnallisia julistekampanjoita onnistuneempi. Ilotulitteita itse ampuneista kyselyyn vastanneista 41% oli kertomansa mukaan käyttänyt suojalaseja. Vuodenvaihteessa toteutettu laajempi kyselytutkimus antoi vastaavaksi suojalasien käyttöasteeksi 25 %. Vaikka lasien käyttö voisi mielellään paljon lisääntyä, on tulos kuitenkin varsin positiivinen: ovathan suojalasit vielä melko uusi asia ilotulitteiden käytön yhteydessä. Lisätietoja: Willy Toiviainen, puh. (09) 616 7481 willy.toiviainen@tukes.fi Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta 9
Uusia esitteitä ja oppaita Kodin sähköturvallisuusopas uusittu Kodin sähköturvallisuusoppaan uusi, täydennetty ja paranneltu painos on valmistunut. Oppaaseen on lisätty aineistoa mm. sähköpaloista ja sähkötapaturmista. Kodin sähköturvallisuusoppaasta löydät ohjeet niin kodin kuin ulkotilojenkin sähkölaitteiden käyttöön, sijoitteluun ja hoitoon. Oppaassa on ohjeet myös tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallittujen töiden turvalliseen tekemiseen. Mukana on paljon havainnollisia piirroskuvia. Opasta voi tilata Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK):, puh. (09) 476 112 sekä Adato Energiasta (yli 10 kpl tilaukset):, puh. (09) 5305 2700. Opas maksaa 2,50 + alv + toimituskulut. Hapen turvallinen käsittely ja varastointi timukset. Oppaan voi tilata maksutta TUKESista. Räjähdetilojen ukkossuojaus Räjähdetilojen ukkossuojaus -opas sisältää TUKESin antamia ohjeita, joilla selvennetään räjähdetilojen ukkossuojausta räjähdysvaaran kannalta. Opas sisältää perustietoa ukkossuojauksesta, maadoituksesta, potentiaalintasauksesta ja ukkossuojauksen tasoon vaikuttavista tekijöistä. Oppaan voi tilata maksutta TUKESista. Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi - TUKES-ohje K5-2002 Uudistetussa terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastointi -ohjeessa esitetään vaarallisten kemikaalien varastointia koskevia ratkaisuja, joita TUKES on lupa- ja ilmoituskäsittelyn yhteydessä hyväksynyt tai edellyttänyt. Ohjeeseen on liitetty myös kemikaaliputkistojen valmistusta koskevia ohjeita. Tässä ohjeessa käsitellään kuitenkin vain nestemäisten kemikaalien varastointia. TUKES-ohjeet saat kätevästi TUKESin wwwsivuilta. Kodin sähköturvallisuusoppaan verkkoversio on osoitteessa http://www.tukes.fi/ sahkoturvallisuusopas Sähkö- ja hissiurakoitsijarekisteristä voi etsiä TUKESille ilmoituksen tehneitä toiminnanharjoittajia mm. nimen, pätevyysalueen tai toimipaikan mukaan. Rekisteristä löytyvät urakoitsijan yhteystiedot ja sähkötöiden johtajan nimi. Sen avulla voi selvittää onko toiminnanharjoittajilla oikeudet sähkötöiden tekemiseen. Urakoitsijarekisteristä löytyvät tiedot noin 13 000 toiminnanharjoittajasta. Sähköalan töitä saavat tehdä vain kelpoisuusvaatimukset täyttävät henkilöt ja yritykset. Toiminnanharjoittajalla tulee olla palveluksessaan sähköturvallisuudesta huolehtiva sähkötöiden johtaja, jolla on riittävä pätevyys tehtävään. Sähkötöitä ovat sähkölaitteistojen rakennustyöt sekä sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaus- ja huoltotyöt. Ennen toiminnan aloittamista on toiminnanharjoittajan tehtävä ilmoitus TUKESille rekisteriä varten. Myös hissialan työt ovat sähköalan töitä. Urakoitsijarekisterin nettiosoite on http: //www.tukes.fi/urakoitsijarekisteri Uusia TUKESlaisia Sanna Halttunen, turvallisuusinsinööri, painelaitteiden markkinavalvonta Jukka Lepistö, turvallisuusinsinööri, CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonta Mirja Palmén, turvallisuusinsinööri, vaaralliset kemikaalit Hapen turvallinen käsittely ja varastointi -opas on tehty happea käyttäville ja varastoiville laitoksille. Happea käytetään kemian alan tehtaissa, paperi- ja selluteollisuuden sellun ja paperin valkaisussa, konepajateollisuudessa esim. polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa, terästehtaiden hapettamisprosesseissa, jätevedenkäsittelyssä ja sairaaloissa lääketieteellisissä happihoidoissa. Oppaassa kiinnitetään huomiota mm. varastointi- ja käsittelypaikan sijoitukseen, säiliöiden ja laitteiden rakenneaineisiin, rakenteisiin ja varusteisiin, putkistoihin sekä turvallisuusjärjestelyihin. Esitetyt ratkaisut täyttävät kemikaalilaissa, teollisuuskemikaaliasetuksessa ja painelaitelainsäädännössä säädetyt vaa- Uusia www-palveluita Kodin sähköturvallisuusoppaan verkkoversio tarjoaa perustiedot joka kodin sähköturvallisuudesta huolehtimiseen. Opas on jaettu kolmeen osaan: Sähkö kotona, Sähkö pihapiirissä ja ulkona sekä Tee-se-itse-työt. Se sisältää tietoa mm. kodin sähkölaitteista, ulkotilojen sähköturvallisuudesta sekä sähköpalojen ennaltaehkäisystä. Varsinaisia sähkötöitä, kiinteitä sähköasennuksia ja sähkölaitekorjausta saavat tehdä vain riittävän pätevyyden omaavat sähköalan ammattilaiset. Tavallinen sähkökäyttäjä voi tehdä ainoastaan eräitä pieniä sähkötöitä ja korjaustoimenpiteitä, jos hän on riittävän perehtynyt ja osaava tekemään nuo työt turvallisesti. Oppaassa kerrotaan mitä nuo toimet ovat ja miten ne tehdään turvallisesti. Marjo Peltonen, toimistosihteeri, laitosvalvonta Antti Ruohomäki, turvallisuusinsinööri, sähköurakointi Ensiapulaukun voittajat arvottu Edellisen TUKES-katsauksen lukijakyselyn palkintona olleet ensiapulaukut on arvottu ja lähetetty voittajille. Kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille! 10 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS
TUKES-julkaisuja Vuoden 2003 julkaisut: 1/03 Turvallisuusjohtamisjärjestelmien toimivuus 2/03 Painelaitteiden riskiperusteinen kunnossapito ja tarkastus 3/03 Teollisuuslaitosten turvallisuusselvitysten keskeisimmät puutteet 4/03 Painelaitedirektiivin soveltamisohjeet Aiemmat TUKES-julkaisut, ks www.tukes.fi Esitteitä Yleiset Turvatekniikan keskus Säkerhetsteknikcentralen Safety Technology Authority Markkinavalvonta Suomessa Market Control in Finland Kemikaaliturvallisuus Hapen turvallinen käsittely ja varastointi Räjähdetilojen ukkossuojaus Kuluttaja & Kemikaalit Konsumenten & Kemikalierna Jakeluasemien muuttuvat velvoitteet Turvallisuuden mittaaminen teollisuudessa Turvallisuus alkaa johtamisesta Palavan nesteen turvallinen käsittely Kemikaalien täyttö- ja tyhjennyspaikkojen turvallisuus Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa Vaaralliset kemikaalit kirjapainossa Uudet nestekaasumääräykset Käytä nestekaasua oikein! Använd flytgas rätt! Kaasulaitteistot ajoneuvoissa Gasanordningar i fordon Muista maakaasulinja! Ohjeita maakaasulinjalla työskenteleville Painelaiteturvallisuus Painelaitteiden määräaikaistarkastukset Paineastiasta painelaitteeksi - säädökset muuttuvat Från tryckkärl till tryckbärande anordning Turvallinen aerosoli Trygga aerosoler Mittaamisvälineet ja jalometallituotteet Kuluttajan ja kaupankäynnin mittaukset Konsumenten och mätning inom handeln Mittausten luotettavuus kaupankäynnissä Tillförlitligheten av mätning inom handeln Jalometallituotteet Ädelmetallprodukter Articles of precious metals Sähköturvallisuus Näin vältät sähköpalon Så undviker du elbränder Sähkölaitteiden palo-ominaisuudet Elapparaters brandegenskaper Haluatko tilata aineistoa tai antaa palautetta? Faksaa tämä sivu meille TUKESiin numeroon (09) 616 7210 Burning characteristics of electrical equipment Sähköiset paloriskit Electrical fire risks Sähköisissä merkeissä. Opas vähittäismyyjille ja maahantuojille Ylös, alas, hissillä turvallisesti Varo hississä kiilautumista Sähköasennusten määräaikaistarkastukset Virtaa ja jännitettä pelastusalalle (maksullinen, 8,41 euroa+alv 8%) Kodin Sähköturvallisuusopas (maksullinen, tiedustelut: SPEK, (09) 476 112, ADATO, (09) 5305 2700 Lasten omat sähkösäännöt Barnens egna elregler Sähköä ilmassa Energiamerkintä (x3) Energimärkning (x3) Pelastustoimen laitteet Paloilmoittimen ja sammutuslaitteistojen asennukset, tarkastukset ja käyttö Palovaroitin Brandvarnare Pelastustoimen laitteet CE-merkityt rakennustuotteet TUKES-ohjeet, säädökset, tiedotteet ja muuta hyödyllistä löydät TUKESin internetsivuilta www.tukes.fi. Käy tutustumassa! Tilaan merkitsemäni julkaisut ja esitteet Haluan mukaan lehden jakelulistalle Osoitteen-/nimenmuutos Palautetta/kysymyksiä TUKESille Nimi Toimipaikka Osoite Puh/fax Sähköposti TURVATEKNIIKAN KESKUS Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta 11
2 PMM Sopimus 00180/604 TUKES PALVELUKSESSASI Ylijohtaja Seppo Tuominen 616 7555 Sihteeri Agneta von Wetter-Rosenthal 616 7558 Johtaja Juha Karjalainen (tuki- ja kehityspalvelut) 616 7381 Tiedotus ja tietopalvelut Viestintäpäällikkö Willy Toiviainen 616 7481 Tiedottaja Paula Kuusio 616 7255 Tiedottaja Tarja Vänskä 616 7483 Informaatikko Riitta Viikari 616 7557 Tutkimus ja kehitys Laatupäällikkö Kirsi Levä 616 7369 Yli-insinööri Erik Jernström 616 7410 Vaurio- ja onnettomuusseuranta Turvallisuusinsinööri Merja Rusanen 616 7518 Laitosvalvonta faksi 616 7466 Johtaja Heikki Salonen 616 7360 Osastosihteeri Taria Loginov 616 7361 Sähkölaitteistot Yli-insinööri Harri Westerlund 616 7572 Sähköurakointi Ylitarkastaja Asko Saarela 616 7567 Hissit Ylitarkastaja Heikki Viitala 616 7591 Paloilmoitinlaitteistot Tekn. asiantuntija Hannu Nuolivirta 616 7586 Öljy- ja kaasuasennusliikkeet Ylitarkastaja Raimo Reinivuo 616 7375 Vaaralliset kemikaalit Yli-insinööri Päivi Rantakoski 616 7359 Painelaitteiden käyttö Yli-insinööri Markus Kauppinen 616 7519 Maakaasukohteet, tarkastuslaitokset, autom. sammutuslaitteistot Ylitarkastaja Urho Säkkinen 616 7365 Räjähdetehtaat ja -varastot Ylitarkastaja Tor Erik Ekberg 616 7202 Kaivokset Ylitarkastaja Pekka Heiskanen 616 7368 Tuotevalvonta faksi 616 7566 Johtaja Veli-Pekka Nurmi 616 7570 Osastosihteeri Mariana Mattila 616 7577 Sähkötuotteet Yli-insinööri Reijo Mattinen 616 7576 Mittaamisvälineet Yli-insinööri Tuomo Valkeapää 616 7241 Jalometallituotteet Ylitarkastaja Paula Ruotsalainen 616 7245 Vaarallisten aineiden kuljetuspakkaukset ja säiliöt Yli-insinööri Harri Roudasmaa 616 7372 Kaasulaitteet Turvallisuusinsinööri Seppo Huttunen 616 7471 Räjähteet, ilotulitteet Turvallisuusinsinööri Mikko Ojala 616 7427 Painelaitteet Ylitarkastaja Teuvo Blomberg 616 7489 Aerosolit Turvallisuusinsinööri Matti Turppo 616 7488 Käsisammuttimet, pelastustoimen laitteet Ylitarkastaja Risto Raitio 616 7446 CE-merkityt rakennustuotteet Yli-insinööri Timo Pulkki 616 7511 PL 123 (Lönnrotinkatu 37) 00181 HELSINKI puhelin (09) 616 71, faksi (09) 759 1596 www.tukes.fi 12 Ajankohtaista Turvatekniikan keskuksesta TURVATEKNIIKAN KESKUS