Helsingissä 12.3.2014 Arvoisa ministeri, Me allekirjoittaneet järjestöt haluamme kannustaa hallitusta tekemään maaliskuun kehysriihessä rohkeita ja globaalisti vastuullisia päätöksiä. Suomella on varaa ja velvollisuus tukea maailman köyhimpiä myös nykyisessä taloustilanteessa. Suomen tulee pitää kehitysmaille annettu 0,7-lupaus Laadukas kehitysyhteistyö lisää ihmisten mahdollisuuksia kohentaa itse elinolojaan ja muuttaa yhteiskuntaansa oikeudenmukaisemmaksi. Kehitysyhteistyöllä vahvistetaan koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisia julkisia palveluita ja toimeentulomahdollisuuksia kaikkein köyhimmille. Kehitysyhteistyöllä voidaan myös tukea kehitysmaiden kykyä kerätä omaa rahoituspohjaa verotuloina ja edistää hyvää hallintoa, demokratiaa ja vakaan liiketoimintaympäristön kehittymistä. Kehitysyhteistyöllä on jo saavutettu rohkaisevia tuloksia: vuoteen 1990 verrattuna äärimmäinen köyhyys on puolittunut, yli 2 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä puhdasta vettä ja edistystä on tapahtunut myös terveysalalla ja peruskoulutuksessa. Ensi vuonna on määrävuosi 2015, johon mennessä Suomi on kansainvälisesti sitounut nostamaan kehitysyhteistyön määrärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. 0,7-sitoumus on vahvistettu myös hallitusohjelmassa. Hallituskaudella tehtyjen jäädytys- ja leikkauspäätösten vuoksi prosenttiosuus on jäämässä kauas tavoitteesta. Voimassaolevien kehyspäätösten ja valtiovarainministeriön syksyn 2013 talousennusteen valossa prosenttiosuus on ensi vuonna laskemassa noin 0,51 prosenttiin. Prosenttisosuuden laskun lisäksi kehitysyhteistyön määrärahat uhkaavat laskea myös euromääräisesti vuonna 2015. Kehysriihessä hallituksella on mahdollisuus täyttää kehitysmaille ensimmäisen kerran jo 1970- luvulla annettu 0,7-lupaus. Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska ovat jo ylittäneet määrärahatavoitteensa reilusti, ja ne ovat pitäneet määrärahasitoumuksestaan kiinni myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Kyse on lopulta poliittisesta tahdosta vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja tukea haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteutumista. Kehitysyhteistyöllä on suomalaisten vankka tuki: ulkoministeriön kesän 2013 tutkimuksen mukaan 80 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Ensi vuonna erääntyvät myös vuosituhattavoitteet, joiden edistymiseksi kehitysmaat ovat tehneet paljon töitä. Suomen lipsuminen kehitysrahoitusvelvotteistaan vaikuttaa sekä mahdollisuuksiin saavuttaa vuosituhattavoitteet että Suomen uskottavuuteen osallistua vuoden 2015 jälkeisten kehitystavoitteiden muotoilemiseen ja globaaliin kumppanuuteen. Kehitysrahoituksen lisäämisen tulee olla aitoa lisärahoitusta. Esimerkiksi korkeakoulustipendejä ei tule laskea kehitysavuksi. Hallituksen tulee nostaa vuoden 2015 kehitysyhteistyömäärärahoja siten, että 0,7- tavoite saavutetaan määrävuonna 2015. Määrärahat tulee vakiinnuttaa vähintään 0,7-prosentin tasolle myös kehysvuosina 2016-2018.
Ilmastorahoituksen tulee olla uutta ja erillistä Ilmastonmuutos ja sen aiheuttama luonnon monimuotoisuuden häviäminen, elinympäristöjen heikkeneminen ja eriarvoisuuden kasvu ovat ihmiskunnan suurimpia haasteita. Monissa kehitysmaissa ilmastonmuutos vaarantaa elämisen edellytykset jo nyt. Suomi on sitoutunut osoittamaan köyhien maiden ilmastotoimiin kehitysyhteistyövelvoitteista erillistä rahoitusta, sillä kyse on perinteiseen kehitysyhteistyöhön nähden uudesta haasteesta: kun 0,7-prosentin lupaus annettiin, ei ilmastonmuutoksesta ollut vielä tietoakaan. Kehitysmaiden tarvitseman ilmastorahoituksen mittakaava on vähimmilläänkin useita satoja miljardeja euroja vuodessa. Mitä hitaammin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät, sitä suuremmaksi lasku käy. Suomi ei yksin ratkaise globaalia ilmastokatastrofia, mutta se ei voi myöskään vetäytyä vastuustaan. Pitkällä tähtäimellä jokainen ilmastonmuutoksen hillintään ohjattu euro saadaan takaisin moninkertaisena. Hallituksen tulee laatia läpinäkyvä suunnitelma siitä, kuinka Suomi nostaa julkisen ilmastorahoituksensa vuoden 2020 kansainvälisen 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin sitoumuksen mukaiselle tasolle. Ilmastorahoitusta ei tule lukea osaksi aiempaa 0,7-kehitysrahoitussitoumusta, sillä kyse on uudesta ja lisäisestä sitoumuksesta. Uusista rahoituslähteistä varoja kehitys- ja ilmastotoimiin Viime keväänä hallitus teki tärkeän päätöksen suunnata EU:n päästöoikeuksien huutokaupasta saadut tulot kokonaisuudessaan kehitys- ja ilmastorahoitukseen. Päästöhuutokauppatulojen korvamerkitsemistä kehitys- ja ilmastorahoitukseen tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. EU:n päästöhuutokauppa on kuitenkin nykyisellään hyvin epävarma ja odotettua vaatimattomampi tulonlähde, joka ei yksinään riitä kattamaan kehitys- ja ilmastorahoitussitoumuksissa olevaa rahoitusvajetta. Vuonna 2013 päästöhuutokauppatuloja ohjattiin lisätalousarvioissa kehitys- ja ilmastorahoitukseen yhteensä noin 55 miljoonaa euroa. Suomen tulisi aktiivisesti edistää uusien rahoituslähteiden käyttöönottoa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tuloja olisi saatavissa esimerkiksi kestävälle kehitykselle haitallisten tukien leikkaamisesta. Hallituksen tulisi rakenneriihessä suunnata katse rohkeasti tulevaisuuteen ja toimeenpanna virkamiesvalmisteluna kartoitettujen ympäristölle haitallisimpien tukien leikkaukset mahdollisimman kunnianhimoisesti näin olisi mahdollista vapauttaa satoja miljoonia kestävän kehityksen edistämiseen. Suomen tulee korvamerkitä päästöoikeuksien huutokaupasta saatavat tulot kehitysyhteistyöhön ja ilmastotoimiin myös jatkossa. Suomen tulee leikata kotimaan ympäristölle haitallisia tukia kunnianhimoisesti, ministeriöiden valmisteleman kartoituksen haitallisimmista tuista lähtien, sekä ohjata näin vapautuvia varoja energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseen.
Parhain terveisin, Kepa Abilis-säätiö ADRA Finland Säätiö African Care ry Art in Tanzania Attac ry Dalitien solidaarisuusverkosto Emmaus Helsinki ry Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ry Fida International Ry Fidida ry Filantropia ry Filippiinit-seura ry FinnWID - Naiset kehitystyössä ry Helsingin Diakonissalaitos Hämeenlinnan maailmankauppayhdistys IBBY Finland ry Ihmisoikeusliitto Interpedia Invalidiliitto Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry Kenfin Bridge ry Keski-Aasian kansojen yhdistys Julduz ry Kirkon ulkomaanapu Klovnit ilman rajoja ry Kulttuurikameleontit ry Kuurojen Liitto ry Kynnys ry Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe Lohjan Maailmankauppayhdistys ry Luonto-Liitto Lääkärin sosiaalinen vastuu ry Maailman musiikin keskus ry Maailman sarjakuvat - Världens serier ry Maailmankauppayhdistys SIKITIKO ry Maailmankauppojen liitto ry Maan ystävät Marttaliitto Nakurun lapset ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Operaatio Mobilisaatio ry
Opettajien Lähetysliitto ry Pacific Islands Friendship Society ry (PIFS) Pelastakaa Lapset ry Plan Suomi Säätiö Pohjois-Suomen Pääskyt ry Raahen kehitysmaayhdistys Rauhanpuolustajat Reilu kauppa ry RKI - Rauhankasvatusinstituutti ry Rovaniemen kehitysmaayhdistys ELIMU ry Shalin Suomi ry Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry Sosialidemokraattiset Nuoret ry Spartacus-säätiö Suomen Aasia-Eurooppa kansalaisfoorumi (AEPF Finland) Suomen Caritas ry Caritas Finland rf Suomen Inter Press Service ry Suomen kirjastoseura ry Suomen Kristillinen Lääkäriseura ry Suomen kristillinen ylioppilasliitto Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys SLEY ry Suomen Lähetysseura ry Suomen pakolaisapu Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry Suomen Pipliaseura ry Suomen Sadankomitea ry Suomen UN Women-Finlands UN Women ry Suomen UNICEF ry Suomen World Vision ry Suomen YK-liitto Suomen ylioppilaskuntien liitto ry Suomi-Intia-Seura ry Suomi-Kuuba-seura ry Suomi-Namibia-seura ry Suomi-Somalia-seura Taksvärkki ry Turun Maantieteellinen Seura Tähdenkantajat ry UFF U-landshjälp Från Folk till Folk i Finland rf Vasemmistonuoret Vietnam-seura ry Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO ry. Väestöliitto Wimma Liikuttaa ry WWF Suomi
Wycliffe Raamatunkääntäjät ry Yhteiset Lapsemme ry Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ry