Maaseutulautakunta 53 28.10.2015 Ritajärven luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 277/14.03.02/2014 MAALTK 53 Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta on päätöksillään 29.12.2011 ja 1.10.2014 hakenut 127,2 hehtaarin suuruisen määräalan suojelemista Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) puitteissa (Ritajärven alue). Määräala sijaitsee Sastamalan kaupungin Heinosen kylässä sijaitsevilla tiloilla Paavinhattu ja Louhi. Pirkanmaan Ely-keskuksen rauhoituspäätöksellä perustettiin keväällä 2015 Ritajärven luonnonsuojelualue. Rauhoituspäätös edellyttää hoito- ja käyttösuunnitelman laatimista, jonka tarkoituksena on selvittää, miten Ritajärven luonnonsuojelualueella: - turvataan luonnonarvot, - mahdollistetaan virkistyskäyttö. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on maksanut kiinteistön omistajalle 282 900 euroa korvausta rauhoitusmääräyksistä aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Korvaus maksettiin korottomana yhdessä erässä sen jälkeen, kun päätös sai lainvoiman. Päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta annettiin 4.3.2015. Ritajärven luonnonsuojelualue sijaitsee Vammalan, Häijään ja Kiikoisten keskuksien muodostaman kolmion ytimessä, keskellä Sastamalaa. Matkaa Vammalaan on 20 km, Tampereelle 50 km ja Poriin 75 km. Sastamalan kaupunki omistaa Ritajärven alueella maata 203 hehtaaria, josta luonnonsuojelualueen koko on 127,2 hehtaaria. Sastamalan kaupunkirakennesuunnitelmassa Ritajärven alue on määritelty osaksi laajempaa kokonaisuutta, joka on metsäluontoon tukeutuvaa virkistysaluetta. Alueen keskeisin osa, jossa Ritajärvikin sijaitsee, on määritelty ns. hiljaiseksi alueeksi. Luonnonympäristöltään Ritajärven alue on pienten erämaisten metsäjärvien ja niiden laskupurojen varsien yhtenäinen ja vaihteleva elinympäristökokonaisuus. Alueella on paljon monimuotoisia elinympäristöjä, joiden puuston rakenne on luonnontilaisen kaltaista, erirakenteista ja monimuotoista. Erityisen tunnettu alue on kivikkoisuudesta ja valtavista siirtolohkareistaan. Keskeisin osa luonnonsuojelualuetta ovat Valkeajärven, Ylisen ja Alisen Ritajärven sekä Heinijärven länsiosan ympäristöt.
Suomen keskeisin vetovoimatekijä on luonto. Rikkaat ja monipuoliset vesistöt, metsät, luonnonrauha ja neljä vuodenaikaa kiinnostavat yhä enenevässä määriä ulkomaisia kävijöitä ja houkuttelevat myös suomalaisia liikkumaan. Retkeily on kokenut viime vuosina selkeän imagomuutoksen. Luonto- ja ympäristökokemukset sekä hyvinvointitekijät ovat entistä tärkeämpiä motiiveja. Tätä taustaa vasten myös Sastamalan kannattaa panostaa luontomatkailuun, etenkin kun siihen on valtava potentiaali niin Kokemäenjoen vesistön kuin Ritajärven erämaa-alueenkin muodossa. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittämisen tavoitteet on johdettu alueen rauhoitusmääräyksistä sekä virkistys- ja luontoarvoista. Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on yhdistää alueen luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö. Kuten rauhoituspäätöksessäkin todetaan, metsänhakkuu- ja hoitotyöt, lahopuiden poistaminen sekä muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen lukuun ottamatta marjojen ja sienten poimimista on kielletty. Käytännössä koko luonnonsuojelualue jätetään siis kehittymään luonnontilassa, eikä tähän näin ollen vaadita erityisiä toimenpiteitä. Sen sijaan virkistyskäytön kehittämiseksi Ritajärven luonnonsuojelualueella tehdään rauhoituspäätöksen mahdollistamia toimenpiteitä. Retkeilyalueen kehittämisessä oleellista on reittien suunnittelu ja palveluiden rakentaminen. Hyvin suunniteltu, toteutettu ja markkinoitu ulkoilureitistö tuo alueelle enemmän käyttäjiä. Ulkoilureittien rakentaminen ja ylläpito on edullista suhteessa liikutettaviin kävijä- ja käyttäjämääriin. Lisäksi ulkoilureitit palvelevat erittäin laajaa väestön osaa. Palvelurakenteet alueella eli tauko- ja nuotiopaikat, laavut ja kodat jne. ovat retkeilyn kannalta oleellisia. Mitä vähemmän on taukopaikkoja, sitä vähemmän on kävijöitä. Vastaavantyyppiset retkeilyalueet, joiden reitit, palvelut ja markkinointi ovat hyvin hoidetut, houkuttavat tuhansia kävijöitä vuosittain. Nämä kävijät jättävät myös matkailutuloa paikkakunnalle. Ritajärven luonnonsuojelualueelle esitetään omatoimista jätehuoltoa, mikä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne pois maastosta. Roskattoman retkeilyn periaate on yksinkertainen: retkeilijästä ei jää jälkeäkään luontoon. Roskattomasta periaatteesta tiedotetaan alueen kaikilla opastustauluilla ja nuotiopaikoilla sekä aluetta esittelevissä materiaaleissa. Maatuvat jätteet on mahdollista laittaa johonkin alueen kolmesta kuivakäymälästä ja puhdas paperi/pahvi voidaan polttaa nuotiopaikalla. Kaikki muu jäte kannetaan luonnosta pois.
Metsähallitus soveltaa roskattoman retkeilyn periaatetta useissa kansallispuistoissa. Sen mukaan retkikohteiden kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet, vaikka kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden kävijämäärät ovat kasvaneet. Lisäksi roskaton retkeily vähentää huoltoajoa retkeilykohteissa ja sitä kautta melua, päästöjä ja maaperän kulumista. Ritajärven luonnonsuojelualueen kehittäminen tukee myös Sastamalan kaupungin strategiaa, jonka peruspilareita ovat mm. vetovoiman vahvistaminen ja elämänhallinnan edistäminen. Koska alue on luonnonarvoiltaan harvinaislaatuinen ja maisemiltaan poikkeuksellisen upea, tavoitteena on saada siitä yksi Sastamalan vetonauloista. Tavoittelemisen arvoista on myös saada se yhdeksi Pirkanmaan merkittävimmistä luontomatkailu- ja luonto-opetuskohteista. Rauhoituspäätöksen mukaan polkujen yhteyteen voidaan rakentaa alueen käyttöä palvelevia opasteita ja info-tauluja. Riittävä ja hyvin tehty viitoitus ja opastus parantaakin käyttäjäkokemusta, navigoi kulkijan vaivatta reittiverkoston läpi ja lisää turvallisuutta. Periaatteena tulisi olla, että kulkijan ei tarvitse pysähtyä etsimään oikeaa reittiä. Lisäksi, onnettomuuden sattuessa kunnolliset opasteet auttavat paikantamaan pelastettavan. Opastuksen nykytilanne. Ritajärven virkistysalueella sijaitsee tällä hetkellä ainoastaan yksi puupiirrospohjainen karttataulu (Ritajärventien P-alue), johon on merkitty noin 1/5 alueen poluista, yksi nuotiopaikka, laavu ja mökki. Myöskään Sastamalan kaupungin kotisivuilta ei löydy alueen tarkempaa reittikarttaa, saati ajo-ohjeita itse alueelle. Näin ollen reiteillä liikkuminen on ilman paikallistuntemusta erittäin haasteellista. Ritajärven alueen opastukseen ja viitoitukseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Opastustauluja on tarkoitus sijoittaa kuuteen paikkaan: jokaiselle kolmelle P-alueelle sekä Alisen Ritajärven mökille, Valkeajärven laavulle ja mahdollisen kodan rakennuspaikalle. Opastustauluihin tulee mm. alueen kartta, reitit ja niiden vaativuusluokat, GPS-koordinaatit, alueella kielletty ja sallittu toiminta sekä yleistietoa alueen luontotyypeistä. Viitoituskylttejä reitistöllä tarvitaan alustavan arvion mukaan noin 25 paikkaan, joita ovat P-alueet, polkujen risteykset sekä muut merkittävät kohteet. Myös viitat tulevat muistuttamaan ulkonäöltään Metsähallituksen suosimia malleja. Sastamalan koulutuskuntayhtymän Vammalan ammattikoulun kanssa on syyskuussa 2015 alustavasti sovittu opastustaulujen ja viittojen
valmistuksesta CNC-jyrsinkoneella. Viitoitusmateriaalina voisi olla siperianlehtikuusi, jonka materiaalinen kestävyys on ulkoilmassa jopa parempaa kuin perinteisesti käytetyn kyllästetyn puun. Tämä toteuttaisi myös erittäin hyvin Ritajärven luonnonsuojelualueen ekologisuuden tavoitetta. Tarkoitus on, että ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2016 viitoitus toteutetaan Valkeajärven ympäristöön ja vuonna 2017 viitoitus suoritetaan loppuun. Tämä vaiheittainen toteutus johtuu pitkälti siitä, että opastus ja viitoitus tulee suunnitella ja toteuttaa alueen rakentumisen myötä, sillä alkuvaiheessa ei ole vielä täyttä tietoa siitä, mitä palveluita alueella tulee lopulta olemaan. Koko Sastamalan seudun matkailun kehittämisen kannalta on etua siitä, että alueen luontomatkailun huippukohde, Ritajärven erämainen retkeilyalue kehittyy. Ritajärven retkeilyalueella on eräs merkittävä etu muihin alueisiin verrattuna. Huomattava ja ainutlaatuinen vetovoimatekijä on helppo saavutettavuus junalla, mikä tulee ottaa huomioon myös alueen markkinoinnissa. Patikoinnin voi aloittaa suoraan Karkun rautatieasemalta, josta on useita polkureittivaihtoehtoja Ritajärvelle. Tosin vielä nämä reitit ovat huonosti merkittyjä, mutta ne olisi kuitenkin suhteellisen pienellä työllä helposti liitettävissä Ritajärven virkistysalueen kokonaisuuteen. Samaten Ritajärven alueelta on hajanaista polkuverkostoa länteen Pääjärvelle, jossa sijaitsee Kapteeninkallion leirikeskus. Vetovoimaisuuden ja markkinoinnin kannalta näitä alueita kannattaakin käsitellä yhtenä virkistysaluekokonaisuutena. On myös erittäin tärkeätä luoda alueesta reittiesitteet karttoineen niin painetussa kuin sähköisessäkin muodossa, sillä niitä ei ole nyt ollut julkisesti saatavilla. Koska Ritajärven virkistysalueen kehittämisessä avainasemassa ovat ekologisuus ja teknologia, tärkeässä roolissa voisivat olla myös älypuhelimet ja niiden sovellukset. Reittien varsille, esimerkiksi opastustauluihin tai mahdollisesti muodostettaville luontopoluille, voisi sijoittaa QR- eli ruutukoodeja. Ne voivat pitää sisällään periaatteessa rajattoman määrän tietoa, esimerkiksi alueen luontotyypit, historiatiedot ja lähialueen ruokailu-, majoitus- tms. palvelut. Tällöin osa reittien infosta (esim. palveluista) olisi saavutettavissa sähköisessä muodossa ja tällöin informaatiota myös voisi olla huomattavasti enemmän kuin perinteisissä reitin varren opastustauluissa. Hoito- ja käyttösuunnitelman ovat laatineet Sastamalan kaupungin Elävän maaseudun osaprosessissa Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy. Elävä maaseutu on myös Katariina Pylsyn johdolla organisoinut METSO-inventoinnin sekä vastannut Ritajärven luonnonsuojelualueen hakuprosessista ja alueen
kokonaissuunnittelusta. Luonnonsuojelualueen suunnittelu-, hoito- ja ylläpitovastuu on jatkossakin Elävän maaseudun osaprosessilla, joka vuonna 2016 sopii tarkemmin suunnitelmissa mainituista hoito- ja ylläpitotoimien organisoinnista mm. Työteekin, Vammalan ammattikoulun (Sasky) ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Luonnonsuojelualueen tilaa seuraa ja rauhoitusmääräysten noudattamista valvoo Elävän maaseudun osaprosessi yhdessä Sastamalan kaupungin ympäristöterveydenhuollon kanssa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, projektipäällikkö Jani Hanhijärvi. Ehdotus maaseujo : Maaseutulautakunta esittää 1. oheismateriaalina olevaa Ritajärven luonnonsuojelualueen hoitoja käyttösuunnitelmaa kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi ja edelleen Pirkanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskuksen vahvistettavaksi. 2. että, suojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma tarkastetaan ja uudistetaan 10 vuoden välein eli seuraavan kerran vuonna 2025. 3. että, jos alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta poikkeaminen osoittautuu tarpeelliseksi tämän 10-vuotiskauden aikana, haetaan poikkeamiseen lupaa Pirkanmaan elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskukselta. Päätös: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti päätösehdotukseen seuraavaa lisäystä, joka hyväksyttiin yksimielisesti: "Maaseutulautakunta näkee tarpeellisena kohdistaa Ritajärven alueen kehittämisen seuraavassa vaiheessa resurssit erityisesti reittien merkitsemiseen ja opasteiden hankkimiseen sekä Valkeajärven reitin pitkospuiden rakentamisen loppuunsaattamiseen. Lisäksi maaseutulautakunta katsoo, että hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttamisessa tulee edetä huomioiden tarkasti käytössä olevat resurssit, toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja kunnioittaen erityisen tarkasti alueen luontoarvoja." Hyväksyttiin yksimielisesti puheenjohtajan lisäyksellä. Merkitään pöytäkirjaan, että Seppo Virtanen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana kello 17.44.
Lisätietoja: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, p. 0500-727741