KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Viestintä ja materiaalit

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi.

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Sulkavan elinvoimastrategia

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Myllynkulman kyläsuunnitelma Ver 1.2 Elokuu 2005

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Sulkavan elinvoimastrategia

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 32/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 7174/ /2016

Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Yhteenveto Sundsbergin asukkaiden toivomuksista virkistysalueen käytöstä. Yhteenveto kiinnostuksen kohteista - Vastausprosentti n.

Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen

HAUHON LUOTIAN RANTAKAAVA-ALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell f

KYLÄSUUNNITELMA. Makholman kiinteistöyhdistys ry. Makholman kyläsuunnitelma

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

KYLÄSUUNNITELMA KALAKANGAS HAAPAJÄRVI

VUOROVAIKUTUSRAPORTTI

KYLÄMAISEMA KUNTOON Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma

MONIPALVELUKESKUS Jokuset kyläyhdistys ry / Kehittyvä Kuusaa kehittämishanke: opintomatka Ilomantsi Eija Liimatta

- Kylä keskellä kaikkea

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Yhteenveto kyselyn tuloksista

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

Paikan henki. Kylämaiseman kulttuurinen ulottuvuus. Kylämaisemat kuntoon! Saaarijärvi

Seinäjoki Kaavoitusjohtaja Martti Norja

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Kylien Salo, Yhteistyöllä vahvempi Salo

Vastaajia 93, naisia 60, miehiä 33 Vakituisia asukkaita 80%, kesäasukkaita 20% Vastaajien ikäjakauma 15% 10 % 28%

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

Vaskion kyläkyselyn tuloksia

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

Raahesta vuonna 2015 poismuuttaneet kyselyn tulokset

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely

MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita.


Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke Kokemäki

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

PERHENIEMEN KYLÄSUUNNITELMA 2017

Kooste yleisötilaisuudesta

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Mökkien vuokraus Suomessa. SunrayTravels

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

Kysely Långvikin kiinteistönomistajille osayleiskaavan ja vesihuoltosuunnitelman laatimisen pohjaksi

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty /8

POLVIJÄRVI LAMPIRANNAN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SELOSTUS

Rivitalotontit 2/2016

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

Kollaja-hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Sosiaaliset vaikutukset; Dosentti Joonas Hokkanen PsM Anne Vehmas Rak.ark.

RANTAVYÖHYKKEEN MITOITUS: KIRMANJÄRVI LÄNSI : Rantavyöhykkeellä, ei rantaa.

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Transkriptio:

KUUMINAISTEN KYLÄSUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO 1 KUUMINAISTEN MENNEISYYS...1 2 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ...2 2.1 Kylän sijainti... 2 2.2 Asukkaat... 2 2.3 Palvelut ja elinkeinorakenne... 2 2.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet... 3 2.5 Kesäasukkaat... 4 3 YHTEISTOIMINTA...5 3.1 Kylätoiminta... 5 3.2 Kunnalle tehdyt aloitteet... 5 3.3 Kylän kehittäminen... 5 4 KYLÄKYSELYN TULOKSET JA KYLÄLÄISTEN TOIVEET...6 5 KUUMINAISTEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA...7 5.1 Asuminen ja maankäyttö... 7 5.2 Liikenne... 7 5.3 Palvelu... 7 5.4 Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta... 7 6 YHTEENVETO...8

1 KUUMINAISTEN MENNEISYYS Merestä nousi Kuuminaisten niemi Ensitieto Kuuminaisten tilasta löytyy verotuksen pohjalta ja siinä kerrotaan, että Kuuminainen oli 23/8 manttaalin aukumenttitila (aukumentti oli ruotujakolaitoksen aikana veronsa ratsutilalle suorittanut aputila), joka ruotulaitoksen aikana suoritti veronsa ratsutilalle. Tuolla tilalla oli ainakin vuonna 1583 torppa, johon Juhana III heinäkuun 21 päivänä antoi verovapauden. Tilan alueella tiedetään tuolloin olleen lukuisia torppia, joiden olemassaolosta kertovat Ulvilan kirkonkirjat. Kirkonkirjojen sivuilta löytyy paljon ruotsinkielisiä sukuja, joiden elämänmenoa voi kirkonkirjojen avulla seurata. Kuuminaisten kantatilan vaiheita voi seurata 1700-luvun puolenvälin jälkeen paremmin, koska tila muuttui vuonna 1756 annetun asetuksen mukaan perintömaaksi. Tuolloin kylässä mainittiin olleen jo yksi torppa, mutta torppien määrä kasvoi nopeata tahtia, ja 1900-luvun alussa torppia mainitaan olleen jo toistakymmentä. Kun alueen maaperä ei ollut mitenkään erinomaista maanviljelystä ajatellen, torpista varsin suuri osa oli kalastuksesta toimeentulevia ja erittäin vauraita. Noista torpista useat ovat vieläkin saman suvun omistuksessa ja rakennuskanta osittain säilynyttä. 1900-luvun alkuvaiheet ovat myös leimaa-antavia alueen historian kannalta, koska silloin Porin keskustan äveriäät ruotsinkieltä äidinkielenään puhuvat porvarit rakennuttivat Kuuminaisiin komeita kesähuviloita ja toivat mukanaan huvilakulttuurin, jonka huviloiden myöhemmin suomalaistuneet isäntäväet halusivat ylläpitää ja sen myötä erottua alueen vakioasukkaista. Nimekkäin näistä huvilanomistajista oli vuorineuvos F.A.Juselius. Se, että kylässä ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä oli jo 1500-luvulta lähtien melko mittava, on jättänyt alueen paikannimistöön oman leimansa nimistönä, joka jossakin määrin on kansan suussa muovautunut porilaisittain suomalaisemmaksi.

2 PERUSTIEDOT KYLÄSTÄ 2.1 Kylän sijainti Kylä sijaitsee Meri-Porissa n.15 km:n etäisyydellä Porin keskustasta keskellä hiljaisuutta. Kylä on niemi, joka työntyy merelle vastapäätä Yyterin santoja. Pohjoisessa on Preiviinlahti ja etelässä Viasveden lahti. Säpin luonnon kaunis saari sijaitsee muutaman kilometrin päässä. 2.2 Asukkaat Vakituisia asukkaita kylässämme on noin 75 henkeä. Mutta kesäasutusta on hyvin paljon. Tämän takia kylän asukasmäärä moninkertaistuu kesäisin, jolloin Kuuminaisissa viettää aikaansa noin 400-500 henkilöä. 2.3 Palvelut ja elinkeinorakenne Meren läheisyydestä johtuen on ilmiselvää, että kalastus on ollut yksi kylän tärkeimmistä elinkeinoista. Tänä päivänä kalastajat ovat hankkineet lisätuloja esim. veneen rakennuksesta ja kuljetuspalveluista lähisaariin kuten Säppiin. Toinen tärkeä elannon antaja on ollut ja on edelleen maanviljelys ja karjanhoito. Maansiirtourakoitsijoita ja metsäkoneyrittäjiäkin kylästä löytyy.

2.4 Erityispiirteet ja suojelukohteet Kylässä on paljon merkkejä pitkästä historiastaan. 1960-luvulla tehtiin kaivauksia, joissa tutkittiin Linjaharjulla olevaa kuutta hautaröykkiötä. Tällä hetkellä ne ovat kylämme nähtävyyksiä. Kuuminainen on ollut jo muinoin porilaisen ylimystön huvila-aluetta. Näiltä ajoilta on säilynyt runsaasti arvokkaita huvilarakennuksia esim. Korkeakari, Villa Landars, Granvik, Hahta, Tonttulinna, Lammastarha ja Juhala. Osa huviloista on suojelukohteita. Niitä on kunnostettu ja ne ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Myös luonto on antanut Kuuminaisille omia piirteitään. Linnakivi on toiminut vuosikymmeniä lasten leikkipaikkana ja Ämmän lakin kivi ohjasi merellä kulkijoita maalta käsin.

Natura suojelee osaa Kuuminaisten niemeä. Keväällä 1999 hyväksytty rantakaava ja Natura-ohjelma ovat ohjeena Kuuminaisten kylän maankäytölle ja rakennuslupien hyväksynnälle ja ne ohjaavat jossakin määrin alueella tapahtuvaa toimintaa ja vapaa-ajan harrastusten laajuutta ja laatua tänä päivänä. 2.5 Kesäasukkaat Kesäasukkaat ovat kuuluneet yli 100 vuotta kylän asukkaisiin. Kesällä kylä suorastaan herää henkiin. Liikenne vilkastuu, lenkkeilijötä ja marjastajia kulkee metsässä. Merellä liikkuu veneitä huvi- ja kalastustarkoituksissa. Mökkiläiset ovat tuoneet myös lisäansiota vakituisille asukkaille maitotinkien, vihannesten, lihojen ja kalojen oston muodossa. Väkiluku nousee kolme- jopa nelinkertaiseksi kesän aikana.

3 YHTEISTOIMINTA 3.1 Kylätoiminta Kuuminaisten kotiseutuyhdistys ry on perustettu vuonna 2003. Siitä lähtien se on toiminut vireänä. Yhdistys järjestää yhteisiä retkiä ja tapahtumia eri vuodenaikoina. Kylällä on myös kaksi vesiosuuskuntaa, jotka perustettiin saatuamme mahdollisuuden käyttää kaupungin vettä. Yksityisteiden hoitokuntia on useita. Pieniä mökkiteitä kun risteilee pitkin niemeä. 3.2 Kunnalle tehdyt aloitteet Kotiseutuyhdistys on tehnyt kaupungille anomuksen mm kyläkyltin saamiseksi. Anomus kuitenkin hylättiin. Tien kunto on kovasti huolettanut asukkaita. Tienparannus-anomus on lähetetty useampaankin kertaan naapurikylien kanssa yhdessä. Tämä ei kuitenkaan ole vielä tuottaneet tulosta. 3.3 Kylän kehittäminen Tarkoituksena olisi kehittää kylää mukavaksi paikaksi elää ja asua kuitenkaan sen rauhallisuutta rikkomatta. Kyläläisten toisiinsa tutustuminen olisi myös tärkeää yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Tulevaisuudessa olisi siis tarkoituksena lisätä kyläläisten yhteistoimintaa sekä kesä- että talviasukkaiden kanssa yhdessä. Yhtenä tavoitteena olisikin saada kyläläisille yhteiset kokoontumistilat.

4 KYLÄKYSELYN TULOKSET JA KYLÄLÄISTEN TOIVEET Kylässämme toteutettiin kyläkysely syksyllä 2008. Tavoitteena oli saada selville, mitä asukkaat haluavat kylältämme ja mihin he ovat tyytyväisiä. Ennallaan pidettävät asiatkin ovat tärkeitä. Miten voisimme yhdessä kehittää kyläämme. Kyselyjä lähetettiin 150 kpl, mutta vastauksia tuli vain 8 kpl:ta. Niukka vastausten määrä saattaa osaksi johtua runsaasta kesäasukkaiden määrästä tai ehkä kaikki ovat tyytyväsiä. Vastaamattomuuskin on tietynlainen vastaus. Kyselyssä esiin tulleita kylän vahvuuksia: luonto ja sen moninaisuus; meri, linnut rauhallinen kylä lyhyt matka keskustaan, kaupungin palvelut lähellä kylän yhteiset tapahtumat, hyväntuulinen ilmapiiri Kylässä kehitettäviä asioita: lasten ja nuorten yhteistoiminta ulkoilureittien luominen kylätalo teiden parantaminen Kyselyssä esiin tulleita toiveita: teiden hoito kävelylenkkejä tienvarsivesakkojen poistoa talviurheilumahdollisuuksia kyläjuhlat, tanssit, yhteismatkat yhteisiä retkiä, kerhoiltoja remonttimiestoimintaa kylän palvelut kaikkien tietoon jätevesiasiat tarpeettomien tavaroiden kierrätystori bussilinja Kuuminaisiin asti kauppa-auton säilyminen kylätalo

5 KUUMINAISTEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 5.1 Asuminen ja maankäyttö Kylän rauhallisuus olisi säilytettävä. Yhteisiä tapahtumia on kehiteltävä kylän yhteishengen ylläpitämiseksi. Rantakaava tuli voimaan 28.5.1999. Kaavoituksella haluttiin varmistaa alueen luonteen säilyminen väljänä loma-asutusalueena ja ohjata uusi rakentaminen sopiville alueille vanhan asutuksen lomaan. 5.2 Liikenne Kuuminaisiin johtavat tiet olisi saatava parempaan kuntoon. Myös metsäteistä olisi pidettävä huolta. Tienvarsivesakkoja poistetteva. Kuuminaisten tien ajonopeudet saatava hallintaan. 5.3 Palvelu Tavoitteena on saada tieto kylän nykyisistä ammatinharjoittajista kaikkien kyläläisten tietoon eli Kuuminaisten palveluhakemiston tekeminen. Kauppa-auto ja jäätelöauto palvelevat kesäaikana kyän asukkaita. Tämän tapaisia palveluita tulisi kehittää lisää. Kylätalkkaritoimintaa voisi yrittää kehittää. 5.4 Harrastus- ja vapaa-ajan toiminta Asukkaiden puolelta on esitetty erilaisten ulkoilureittien tekemistä. Lähinnä toivotaan reittien merkitsemistä ja pituuksien ilmoittamista. Tämä lisäisi kyläläisten liikuntaharrastusta. Yritetään hankkia kylätalo kaikkien kyläläisten käyttöön. Tenniskentää tulisi herätellä uudelleen käyttöön.

6 YHTEENVETO Tämä kyläsuunnitelma on kehitelty Kuuminaisten kotiseutuyhdistyksen hallituksen jäsenten ja kyläläisille tehdyn kyläkyselyn perusteella. Tällä hetkellä keskeisempiä kylän kehittämisen aiheita ovat: kylätalon saaminen, erilaisten ulkoilupolkujen tekeminen ja kylän palveluhakemiston saattaminen kaikkien kyläläisten tietoon. Lisäksi tarkoituksen on järjestää erilaisia tapahtumia kyläläisten viihtyvyyttä silmällä pitäen. Hallituksen tavoitteena on kehitellä suunnitelmaa eteen päin ja mahdollisesti suorittaa uusi kyläkysely vuonna 2011. Kyselyn jälkeen on tarkoituksena päivittää kyläsuunnitelmaakin.

LIITTEET