PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 1 (80) PALVELUYRITTÄJYYDEN (B2B) ESISELVITYS Loppuraportti Toteutetut yritysanalyysihaastattelut Tammi Toukokuu 2009 Kehityskohteet toimialoittain Kainuussa Harri Mähönen, Erkki Laitinen, Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 2 (80) ALKUSANAT Prosessi, joka johti tämän esiselvityksen tekemiseen, käynnistyi syyskuussa 2007, kun Kainuun TEkeskuksen toimesta järjestettiin Potkua palveluyrittäjyyteen - paneeli. Taustalla oli halu tukea palvelualan alkavaa liiketoimintaa, ja kehittää jo olemassa olevaa liiketoimintaa sekä synnyttää monistettavia palvelukonsepteja. Paneelissa nousi esille palvelualan yritysten liiketoiminnan kehittämisen eri muodot. Päivän keskusteluissa todettiin, että monia toimialoja kehitetään nyt osaamiskeskus -perusteisesti. Kuhmossa on puualaan kehittämiseen erikoistunut Woodpolis. Sotkamossa toimii liikunta-, ravitsemus- ja talven teknologioihin panostava Snowpolis. Ristijärvi kehittää Seniorpoliksen kautta senioriasiakkaiden palveluja ja tuotteita. Kajaanissa toimiva Measurepoliksen tehtävänä on mittaustekniikan tutkimus- ja yritystoiminnan kehittäminen Kainuussa ja laajemminkin Suomessa. Päivän aikana esitettiin ajatus Servicepoliksen toiminnan ideoimiseksi. Vastuutahoksi tässä asiassa esitettiin Kainuun kuntien omistamaa elinkeinon kehitysyhtiö Kainuun Etu Oy:tä. Kainuun Etu Oy:ssä asia kirjattiin suunniteltavien hankkeiden luetteloon ja esiteltiin hallitukselle. EUrahoituskauden vaihtumisen vuoksi asian jatkotyöstäminen pääsi käyntiin kunnolla vasta elokuussa 2008. Potkua palveluyrittäjyyteen paneelin ja TE-keskuksen Kainuun Etu Oy:lle tekemän ehdotuksen perusteella käytiin maakuntajohtajan kanssa neuvottelu 26.8.2008 palveluelinkeinojen kehittämisestä. Maakuntajohtaja totesi palvelualojen kehittämisen nousevan aiempaa voimakkaammin yhdeksi maakuntaohjelman painopistealueeksi. Lähestymistapa on vielä auki ja se, kuinka palvelualojen kehittäminen kirjataan maakuntastrategiaan. Keskustelut asiasta on vasta aloitettu ja päätös syntynee vuoden sisällä. Maakuntajohtaja kertoi myös työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) suhtautuvan myönteisesti palveluyritysten kehittämiseen. Keskustelussa palvelualojen kehittäminen todettiin tärkeäksi ja aiheen olevan ajankohtainen. Todettiin kentän olevan heterogeeninen ja ettei ollut käytettävissä tietoa kainuulaisten palveluyritysten kehitystarpeista. Pääpaino tulisi olla yrityksissä ja toimialoilla, joilla liiketoiminta on b-to-b tyyppistä ja kansainvälistyminen mahdollista. Neuvottelujen perusteella Kainuun Etu Oy laati esiselvityksestä rahoitushakemuksen Kainuun maakuntakuntayhtymälle. Esiselvitys sai myönteisen rahoituspäätöksen1.9.2008. UPM:n ilmoitettua Kajaanin paperitehtaan lopettamisesta Kainuun Etu Oy:ssä tehtiin päätös esiselvityksen projektipäällikkönä toimineen Seppo Räisäsen siirtämisestä investointiasiamiehen tehtäviin. Tällä pyrittiin varmistamaan yritysten investointien mahdollisimman nopeat käynnistymiset. Tämä henkilövaihdos toi viivettä esiselvityksen käynnistymiseen. Projektipäällikkönä toimi sen jälkeen toimialapäällikkö Mikko Kettunen oman toimensa ohella ja päävastuun yrityshaastatteluista kantoi Tuula Metsävainio. Kainuun Etu Oy haluaa kiittää kaikkia esiselvitykseen osallistuneita yrityksiä kehitysmyönteisyydestä ja osallistumisesta tutkimukseen. Meidät on otettu vastaan reilusti ja luottamuksellisesti. Kainuun Etu Oy kiittää myös sidosryhmien edustajia asiantuntevista kommenteista tutkimusaineistoon ja loppuraporttiin liittyen. Lämpimät kiitokset myös asiantuntijoina toimineille :n konsulteille Harri Mähöselle ja Erkki Laitiselle, jotka toivat prosessiin oman yrittäjävetoisen näkökulman. Toivomme, että tämä esiselvitys toimii yhtenä työkaluna, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä päättää siitä millaisia menetelmiä, toimintamuotoja ja panostuksia palvelualan yritystoimintaan suunnataan. Mikko Kettunen, toimialapäällikkö, Kainuun Etu Oy

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 3 (80) TIIVISTELMÄ Kainuun palvelualan sisäisessä kehityksessä on havaittavissa kaikilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä v. 2004 2007. Palvelutuotannon bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla yli 26 % ja jalostusarvo yli 22 %. Lisäksi yrityksissä oleva palkatun henkilöstön määrä on kasvanut yli 16 %. Tämän jälkeen Kainuuseen kohdistuneet metsäteollisuuden lakkauttamispäätökset sekä kulumassa oleva globaali lama syö todennäköisesti melkoisen loven kainuulaiseen kuntatalouteen. UPM:n paperitehtaan lakkauttamisen kerrannaisvaikutukset näkyvät vasta tulevissa tilastoissa. Laman vaikutuksia voidaan tällä hetkellä vain arvailla, mutta joka tapauksessa Kainuuseen kertyvän rahan määrä niin metsätaloudessa kuin massan ja paperin valmistuksessa ovat romahtaneet rajusti. Arvonlisäyksen vähentyminen vuonna 2009 saattaa olla reilusti yli 100 miljoonaa euroa, sillä lamalla on kerrannaisvaikutuksia ainakin teollisuuden alihankintaan, kuljetukseen, rakentamiseen ja liike-elämän muihin palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä että palveluelinkeinoihin kohdistuu entistä suurempi haaste kansantaloutta tukevana voimana, kuin mitä se on aiemmin ollut. Yksityisten palvelujen osuus Kainuun arvonlisäyksestä on ollut n. 30 35 %, ja sen voidaan arvella nousevan merkittävästi. Haasteeksi muodostuu kuitenkin se, miten paljon ja miten nopeasti palvelutoimialojen yritykset voivat kasvaa ja millä markkinoilla on kestävyyttä ja jatkuvuutta. Palvelutoimialoilla on nopeasti saatava aikaan myytäviä tuotteita sekä tuotantokapasiteettia. Lisäksi on opittava myymään, tuotteistamaan ja toteuttamaan palveluja huomattavasti paremmalla tasolla ja suuremmalla volyymillä siihen verrattuna missä olemme aiemmin olleet. Markkinoita on haettava Kainuun ulkopuolelta, sillä alueen ostovoima ei missään nimessä riitä kasvuvaatimusten toteuttamiseen. Myyntiä ja markkinoita on haettava valtakunnan tasolla ja viennistä. Julkisen sektorin on keskityttävä fasiliteettien muodostamiseen sekä toiminnan mahdollistavan infrastruktuurin kehittämiseen. Tämän selvityksen osalta Kainuun palveluyritysten akuutit kehitystarpeet liittyvät kolmeen aihepiiriin: 1. Työvoiman laatua, määrää ja osaamista tulee parantaa Työvoiman laadullisen saatavuuden, osaamisen ja jaksamisen parantaminen Toimialoittaisten erityispiirteiden ja osaamispuutteiden laajempi huomioiminen kehitystyössä Työvoiman määrällisen saatavuuden parantaminen Työvoimareservin aiempaa aktiivisempi hyödyntäminen kautta linjan 2. Yritysten liiketoiminnallista ja taloushallinnon osaamista tulee edistää Taloushallinto-osaamisen ja rahoitussuunnittelun osaamisen parantaminen yrityksissä Yrityksille suunnattujen neuvonta- ja rahoituspalvelujen tarjontaa ja saatavuutta tulee kehittää maakunnassa Yhteistyötä yritysten ja tilitoimistojen välillä tulee syventää

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 4 (80) 3. Yritysten myynnillisiä ja markkinoinnillisia ponnisteluja tulee vauhdittaa Kaupallisesti kilpailukykyisten verkostojen muodostumista tulee edistää ja vauhdittaa Myynnin ja liikkeenjohdon perustan kehittämiseen on panostettava yrityksissä Kaupallistaminen, asiakaspalvelu ja hallinta sekä tuotteistus tulee nostaa uudelle tasolle yrityksissä Työntekijöiden osaaminen, asenne ja taidot on saatava paremmiksi Koko projektin johtopäätöksinä voidaan todeta että kainuulaisten palvelujen jalostusastetta ja kaupallisia mahdollisuuksia on pyrittävä parantamaan, jotta palveluelinkeinojen kansantaloudellista roolia voitaisiin vahvistaa. Tärkeimmille palvelutoimialoille tulisi perustaa "vauhdittamo", joka on auttamassa kehittämään yritysten palvelutuotteita sekä edesauttaa niiden kaupallista levitystä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jalostusasteen nosto tapahtuu a) kaupallisten ratkaisujen lisäämisellä, b) tuottavuuden parantamisella, c) tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisellä osana palvelukonsepteja, d) tutkimus- ja tuotekehityspanosten lisäämisellä ja kohdentamisella sekä e) kotimaisten ja kansainvälisten markkinoiden tuntemisen edistämisellä. Näillä "vauhdittamoilla" tulee olla kaupallinen lähtökohta ja intressi ja lisäksi alueen yrityksillä ja elinkeinoelämällä tulee olla keskeinen rooli "vauhdittamojen" toiminnan toteuttamisessa. Vauhdittamot muodostavat yhdessä Servicepolisin, joka toimii verkostomaisesti Kainuun sisällä ja Kainuusta ulospäin. Toiminnan edistämisen seuraavina askeleina voidaan suositella toimialoittaisten toimenpideohjelmien laatimista Servicepoliksen hankkeistamiseksi ja kokonaisuuden muodostamiseksi. Kaikkien tarkasteltujen toimialojen osalta tulisi järjestää toimialoittaiset kehitysfoorumit, joiden lopputulemana pyritään luomaan toimialoittaiset kehitysvisiot. Toimialoittaiset kehittämishaasteet muodostetaan toimenpideohjelmiksi visioiden toteuttamiseksi.

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 5 (80) SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT...2 TIIVISTELMÄ...3 1. ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...6 1.1 Tutkimusmenetelmä...6 1.2. Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot...7 1.2.1. Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat...7 1.2.2. Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat 2009...8 1.2.3. Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys 2000-2007...9 1.2.4. Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta...10 1.2.5. Selvitys lentoreittien säilyttämisestä...11 1.2.6. Kainuun työvoiman saatavuus...12 1.2.7. Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus...13 1.2.8. Kainuun innovaatioselvitys 2006...16 1.2.9. Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK...16 2. PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO...17 2.1. Toimialan kehitys Suomessa...17 2.2. Toimialan kehitys Kainuussa...21 2.3. Lähivuosina palvelualaan kohdistuneita tai kohdistuvia kainuulaisia kehityshankkeita...27 2.4. Palvelualan koulutus Kainuussa...34 2.5. Palveluala arvoketjuissa ja verkoissa...36 3. PALVELUALAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVIA ASIOITA...38 3.1. Julkisten palveluiden tulevia toimintamalleja...38 3.2. Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen...40 3.3. Luovat alat ja esiselvitys...42 3.4. Sähköinen asiointi ja palveluiden tuotanto...45 3.4.1. Verkkolaskutus Suomessa...45 3.4.2. Suomalainen verkkokauppa...46 3.4.3. PK- yrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämien...47 3.4.4. Sähköisen liiketoiminnan kehittämishankkeita Kainuussa...47 3.5. Toimialojen investoinnit Kainuussa...49 4. TUTKIMUKSEN TULOKSET...50 4.1. MATKAILUALA...50 4.2. HOIVA-ALA...54 4.3. METSÄALAA PALVELEVAT ALAT...56 4.4. RAKENNUSTOIMINTAA PALVELEVAT YRITYKSET...58 4.5. METALLIALA...60 4.6. YRITYSPALVELUALA...62 4.7. KULJETUSALA...63 4.8. ICT- JA ELEKTRONIIKKA-ALA...66 5. KEHITTÄMISEN HAASTEET JA ESTEET...69 6. YHTEENVETO...70 6.1. Työvoiman saatavuus sekä koulutuksen ja osaamisen kehittä-minen...70 6.2. Talous ja rahoitus...72 6.3. Markkinoinnin ja liikkeenjohdon kehittäminen...73 7. PÄÄTELMÄT...76 7.1. Johtopäätökset...76 7.2. Yhteenveto...78 8. LÄHTEET...79 9. LIITTEET...80

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 6 (80) 1. ESISELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Tutkimusmenetelmä Yrityshaastattelut toteutusprosessissa Esiselvityksen kohteena on Kainuun b to b palvelua tuottavat valittujen toimialojen yritykset. Selvitys perustuu yritysanalyysihaastattelujen ja käynnissä olevien verkostohankkeiden kautta saatuihin tietoihin, jotka kerättiin talven ja kevään 2009 aikana 97 yrityksestä. Toimialat ovat: ICT, metalli, matkailua palvelevat yritykset, hoiva-ala, kuljetusala ja teollisuuspalveluyritykset. Keskimäärin 2-3 tuntia kestävässä haastattelussa selvitettiin yrityskohtainen tilanne liiketoimintaalueittain yrityksen vetäjän kanssa kaikille toimialoille suunnatulla kysymyspatteristolla, jossa käsiteltiin aiheittain Liiketoiminnan suunnittelu ja johtaminen Tuotteet ja palvelut Markkinat ja asiakkaat Ostotoiminta Henkilöstöasiat Verkostot Talous ja rahoitus Tietojärjestelmät Markkinointi Muut toimintaan vaikuttaneet ja tulevaisuudessa vaikuttavat seikat Haastattelujen tuloksena saatiin tietoa yritysten ja toimialojen liiketoiminnan sen hetkisestä tilasta, aiemmin vaikuttaneista seikoista, tulevaisuuden näkymistä sekä kehitys- ja koulutustarpeista. Haastattelun jälkeen lähes jokainen yritys sai haastattelijalta palautteen, jota yritys voi halutessaan käyttää oman liiketoimintansa tarkastelun ja suunnittelun työkaluna. Palaute sisälsi yrityskohtaisen yhteenvetoraportin, johon haastattelija oli koonnut tärkeimmät liiketoiminnan kehityskohteet ja osaamistarpeet sekä esille nousseet että äänettömät signaalit. Lisäksi kukin yritys sai graafisen esityksen haastattelussa antamistaan vastauksista, liite 1. Haastatteluja toteuttivat: ICT, metalli, yrityspalvelut, kuljetus ja matkailu toimialat: Tuula Metsävainio, Kainuun Etu Oy Hoiva-ala: Mikko Kettunen, Kainuun Etu Oy Matkailuala: Harri Mähönen,.

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 7 (80) 1.2. Aikaisemmat tutkimukset ja taustatiedot 1.2.1. Kainuun Yrittäjät ry: Jakaumat Toimialajakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/2009 1 Yhtiömuotojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/2009 2

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 8 (80) Kokojakauma Kainuun Yrittäjät ry (3) Lähde: Suomen Yrittäjät 1/2009 6 1.2.2. Työllisyys ja yrittäjyys, TE-keskuksen määrärahat 2009 Suorat yritystuet 20,2 M o Yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaiset avustukset 17,6 M o Maaseudun yritystuet (arvio) 1 M o Kalatalouden jalostusyritystuet 0,2 M o Kuljetustuki 1,4 M Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 12,0 M o Ammatillinen aikuiskoulutus o Valmentava aikuiskoulutus Työllistyvyyden edistäminen 20,1 M o Palkkatuki (TE-toimistot) 10,9 M o Työllisyyttä tukevat investoinnit 7,1 M o Työllisyyspoliittinen avustus 0,6 M o Julkisen työvoimapalvelun erityistoimet (TE-toimistot) 1,5 M Vastaanottokeskus ja pakolaisten vastaanotosta sekä pakolaisista aiheutuvien kustannusten korvaaminen 2,75 M ESR-rahoitus 9,9 M TYV:n määrärahat yhteensä 64,9 M

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 9 (80) 1.2.3. Palvelualojen toimipaikkajakauman kehitys 2000-2007 PALVELUALAT Toimipaikkatilastot maakunnittain 2007 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto /1000 Kainuu H Kuljetus ja varastointi 439 1579 1 23955 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 205 628 60489 J Informaatio ja viestintä 71 364 45755 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 63 318 0 L Kiinteistöalan toiminta 150 189 19607 M Ammatil. tieteel. ja tekn. toiminta 230 532 50138 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 176 10935 5568 P Koulutus 29 131 8785 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 250 756 43762 R Taiteet, viihde ja virkistys 69 213 13564 S Muu palvelutoiminta 248 350 15603 Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimialaluokitus TOL 2008 Toimipaikat maakunnittain muuttujina TOL95, Maakunta, Muuttuja ja Vuosi 2000 Toimipaikkoja Henkilöstö Liikevaihto/1000 Kainuu H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 209 7185 3012 I Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 545 1700 109107 J Rahoitustoiminta 53 359 0 K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk.palv. 390 1146 67785 M Koulutus 29 121 3417 N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. 181 357 19411 O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. 290 486 37149 Lähde: Tilastokeskus Toimialat TOL95 mukaiset

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 10 (80) 1.2.4. Palvelualojen ammattiliiton tilastoja Suomesta

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 11 (80) 1.2.5. Selvitys lentoreittien säilyttämisestä Yhteenveto Vaikka lentomatkustus on lisääntynyt 48 %:lla vastaajista, Kajaanin lentoaseman matkustajamäärät eivät ole kehittyneet näiden arvioiden mukaisesti. Tuloksista voidaan päätellä, että noin 11 760 yhdensuuntaista lentomatkaa valuu alueen lentoaseman ulkopuolelle. Avoimen palautteen perusteella merkittävä osa tästä 11 760 yhdensuuntaisen matkan siirtymästä on kehittynyt viime vuosina ja osaltaan selittäisi Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien alenemista. Syynä matkustamisen siirtymisenä muille lentoasemille pidetään muiden lentoasemien edullisempia hintoja ja Kajaanin lentoaseman lentovuorojen yhteensopimattomuutta jatkolentojen kanssa. Hintatietoisuuden lisääntyminen yritysten keskuudessa saattaa edelleen lisätä matkustajien siirtymistä muille kentille. Lentäminen muilta kentiltä hankaloittaa Kainuun alueen yritysten toimintaa ja alentaa niiden tuottavuutta. Henkilöautomatkustus Helsinkiin on yllättävän suosittua yritysten keskuudessa. Yritykset käyttävät vuosittain tuhansia työpäiviä henkilöautossa istumiseen Helsinkiin suuntautuvilla matkoillaan. Kilpailu reitillä nähdään tärkeänä (keskiarvo 3.92 asteikolla 1-5). Junamatkustaminen ei ole vastaajien mukaan vähentänyt lentomatkustusta kokonaisuutena, sillä lentomatkustusmäärät kokonaisuutena ovat kasvaneet. Koska Kajaanin lentoaseman hinnoittelua pidetään yleisesti ottaen kohtuuttomana, ovat parantuneet junamatkustusyhteydet saattaneet viedä osan Kajaanin lentoaseman matkustajamääristä kaikille matkustajaryhmille, vaikka yritysten lentomatkustusmäärät kaikilta lentokentiltä ovat kokonaisuutena kasvaneet. Yrityksille lentomatkustaminen on yhä ensisijainen matkustusväline Helsingin ja Kajaani välillä. Yritysten lentomatkustuksen kasvu luo potentiaalia matkustajamäärien merkittävään kasvattamiseen Kajaanin lentoasemalta, mikäli lentoaseman kilpailutekijät ovat kohdallaan. Yrityksistä 47 % arvioi lentomatkustuksensa edelleen kasvavan seuraavan 3vuoden aikana. Ainoastaan 2 % yrityksistä arvioi lentomatkustuksensa vähenevän. Matkailijakapasiteetin kasvu erityisesti Vuokatin alueelta voi edelleen lisätä edellytyksiä Kajaanin lentoaseman matkustajamäärien kasvattamiseen. Tämä tutkimus käsitteli yritysten ja organisaatioiden lentomatkustamista. Kajaanin kaupunki Kainuun yrittäjät

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 12 (80) 1.2.6. Kainuun työvoiman saatavuus Työvoima 2008 Työvoima 2013

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 13 (80) 1.2.7. Kainuun maakunnan suhdannetiedot: Tilastokeskus

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 14 (80)

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 15 (80)

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 16 (80) 1.2.8. Kainuun innovaatioselvitys 2006 Tiivistelmä raportin ehdotuksista Ehdotus: Kainuun innovaatiojärjestelmän suunnittelun tulee tähdätä osaamiskeskittymiin, joilla on mahdollisimman aukottomat innovaatiopalvelut ja joilla innovaatiotoiminta tapahtuu vuorovaikutteisen mallin mukaisesti yhdistäen sekä teknologia- että markkinalähtöiset innovaatioprosessit. Aikaisempaa enemmän huomiota on kiinnitettävä innovaatioiden kaupallistamiseen. Ehdotus: Oleellista innovaatiojärjestelmän kannalta on, että siinä olevat organisaatiot yhdessä peittävät asiantuntemuksellaan ja/tai verkostoyhteyksillään mahdollisimman aukottomasti ja laadukkaasti koko liiketoimintaosaamisen ketjun (kuva). Kehittäjä ja välittäjäorganisaatiot keskittyvät (yritysten tapaan) omaan erikoisosaamiseensa innovaatioketjussa. Alkuperäinen lähde: Prizztech Oy Liiketoimintaosaamisen kokonaisuus, joka Kainuun innovaatiojärjestelmän toimijoiden tulee yhdessä hallita mahdollisimman hyvin (Järnstedt 2005b). Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja -ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto 1.2.9. Matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelut, Kajaanin AMK Kajaanin ammattikorkeakoulussa laaditusta Kainuun matkailualan yritysten ja toimijoiden haastattelusta on vedettävissä seuraavia johtopäätöksiä koskien alan kehittämistarpeita: tuotteita ei ole riittävästi (ympärivuotisuus, kansainväliset markkinat) pitkäjänteisyys puuttuu; tuotteita on kehitetty hankkeilla ja kun hanke päättyy markkinoille vieminen pysähtyy liian usein segmentointia tarvitaan (strategia)

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 17 (80) ohjelmapalveluja tarvitaan lisää. Lähde: Kainuun innovaatiojärjestelmän kehittäminen, Selvitys Kainuun maakuntasuunnitelman ja - ohjelman taustaksi 2006, Pentti Malinen, Kajaanin kehittämiskeskus/oulun yliopisto 2. PALVELUTOIMIALAN MÄÄRITTELY JA TAUSTA-AINEISTO 2.1. Toimialan kehitys Suomessa Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tuotos nousi vv. 2000 2006 noin 28 %. Palvelualojen kehityksessä on havaittavissa samalla ajanjaksolla oheisessa taulukossa kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla positiivista kasvukehitystä. Tarkastellun palvelutuotannon euromääräinen bruttoarvo on noussut tarkasteluajanjaksolla lähes 35 % (taulukko 1) ja jalostusarvo (arvonlisäys) yli 38 % (taulukko 2). Taulukko 1. Toimialakohtainen tuotos Suomessa käyvin hinnoin miljoonaa euroa vv. 2000 2006. Lähde: Tilastokeskus. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Maatalous 4 268 4 353 4 335 4 327 4 364 4 454 3 918 Metsätalous 3 118 3 118 3 188 3 182 3 215 3 235 3 520 Mineraalien kaivu 871 938 1 037 1 078 1 118 1 132 1 445 Puutavaran & -tuotteiden valmistus 5 454 5 285 5 380 5 744 5 866 5 834 6 468 Massan, paperin, yms. valmistus 20 005 19 085 18 506 17 925 18 219 16 955 19 158 Perusmetallien ja -tuotteiden valm. 11 281 11 253 10 718 11 623 13 770 14 812 18 222 Koneiden ja laitteiden valmistus 10 472 11 446 10 934 11 114 11 638 12 816 15 012 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 23 605 20 941 20 493 18 407 19 522 22 499 24 384 Kulkuneuvojen valmistus 3 049 3 678 3 561 3 325 2 858 3 689 4 414 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4 206 4 561 5 096 5 664 5 744 5 578 6 576 Rakentaminen 17 077 17 709 17 457 17 667 18 859 20 867 22 665 Tukku- ja vähittäiskauppa 21 349 22 488 23 703 24 757 26 333 27 943 29 520 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 4 177 4 442 4 538 4 649 4 959 5 223 5 384 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 19 887 21 208 21 920 22 577 23 326 23 683 24 792 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 7 200 6 722 6 871 5 701 6 352 6 094 7 119 Liike-elämän muut palvelut 17 611 18 927 19 943 21 034 22 823 24 662 27 151 Julkinen hallinto 10 013 10 385 11 064 11 601 12 215 12 772 13 286 Koulutus 7 586 7 996 8 388 8 740 9 095 9 482 9 780 Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 12 330 13 275 14 155 15 021 16 047 17 214 18 263 Muut yht.kunnalliset palvelut 7 274 7 749 7 998 8 414 8 892 9 264 9 839 Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) 250 274 256 391 261 231 265 190 280 595 295 534 321 976 Yksityiset palvelutoimialat yhteensä 91 507 96 057 99 332 102 409 108 396 114 050 123 207 Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 36,6 37,5 38,0 38,5 38,6 38,6 38,3 Taulukoiden 1 4 tiedot on saatu Tilastokeskuksen Aluetilinpito tilastosta, joka on kansantalouden tilinpidon alueellinen laajennus. Siinä tuotannon ja työllisyyden aluetilit kuvaavat Suomen aluetaloutta kansantalouden tilinpidon käsittein ja määritelmin tuotantoyksikön sijaintipaikan mukaan. Tuotannon ja työllisyyden aluetilien laadinnassa on noudatettu Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) ohjeistusta. Aluetilinpidossa tuotanto eritellään tuotokseen, välituotekäyttöön, arvonlisäykseen sekä palkansaajakorvauksiin. Työllisyys jakaantuu yrittäjiin ja palkansaajiin. Näiden lisäksi lasketaan myös kiinteän pääoman

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 18 (80) bruttomuodostus eli investoinnit alueittain. Alueellisten tietojen laskennassa käytetään monia perustilastoja ja rekisteriaineistoja. Näitä ovat mm. yritysrekisterin toimipaikka-aineisto, yritysten rakennetilasto, kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto, valtion tilinpäätösaineisto, maatalouden yritys- ja tulotilasto, luottolaitosten tilinpäätösaineisto, henkilöveroaineisto, asuntokantatiedot, kulutustutkimus ja ajoneuvorekisteri Vahvinta tuotoksen kasvukehitys 2000-luvulla Suomessa on ollut mineraalien kaivussa (+ 66 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistuksessa (+ 62 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa (+ 56 %), liike-elämän muissa palveluissa (+ 54 %) sekä terveydenhoidossa ja sosiaalipalveluissa (+ 46 %). Yksityisen palvelusektorin osuus tuotoksesta oli vuonna 2001 36.6 % ja vuonna 2006 38.3 %, joten kasvua on ollut 1.7 prosenttiyksikköä (taulukko 1). Kainuussa vastaavana aikana yksityisten palvelujen osuus tuotoksesta kasvoi suhteessa saman verran, eli n. 1.6 prosenttiyksikköä (taulukko 6). Tuotoksen euroarvoista vähentymistä on Suomessa vv. 2001 2006 tapahtunut maataloudessa (- 8.3 %), massan- ja paperin valmistuksessa (- 4.2 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (-1.1 %) (taulukko 1). Taulukko 2. Toimialakohtainen arvonlisäys (brutto) miljoonaa euroa Suomessa vv. 2000 2006. Lähde: Tilastokeskus. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Maatalous 1 584 1 671 1 688 1 534 1 524 1 561 949 Metsätalous 2 402 2 383 2 443 2 418 2 452 2 422 2 654 Mineraalien kaivu 268 320 342 366 376 370 510 Puutavaran & -tuotteiden valmistus 1 379 1 435 1 431 1 421 1 370 1 352 1 529 Massan, paperin, yms. valmistus 7 134 7 440 6 654 5 952 6 022 5 407 5 935 Perusmetallien ja -tuotteiden valm. 3 123 3 391 3 188 3 358 3 606 3 919 4 702 Koneiden ja laitteiden valmistus 3 177 3 554 3 260 3 290 3 514 3 798 4 185 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 7 651 6 932 7 760 7 708 7 228 7 528 8 294 Kulkuneuvojen valmistus 869 1 056 1 167 1 130 900 1 056 1 085 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 988 2 248 2 602 2 881 3 099 2 918 3 326 Rakentaminen 6 323 6 740 6 512 6 678 7 198 8 053 8 756 Tukku- ja vähittäiskauppa 11 155 12 196 12 905 13 204 14 016 14 611 15 293 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 535 1 772 1 773 1 795 1 946 2 030 2 143 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 12 069 13 224 13 762 13 658 14 320 14 180 14 602 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 4 949 4 421 4 247 2 801 3 397 3 083 3 800 Liike-elämän muut palvelut 9 447 10 699 10 989 11 532 12 606 13 617 17 743 Julkinen hallinto 5 559 5 881 6 106 6 343 6 530 6 822 6 985 Koulutus 5 405 5 688 5 970 6 228 6 502 6 801 6 991 Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 8 886 9 558 10 112 10 641 11 222 11 937 12 528 Muut yht.kunnalliset palvelut 4 010 4 325 4 379 4 548 4 784 4 952 5 226 Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) 115 167 122 489 125 699 126 585 132 621 136 595 144 957 Yksityiset palvelutoimialat yhteensä 47 466 51 300 52 790 52 549 56 582 58 492 65 663 Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 41,2 41,9 42,0 41,5 42,7 42,8 45,3

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 19 (80) Arvonlisäys on palvelutoiminnassa kasvanut vv. 2001 2006 keskimäärin n. 38 %, arvonlisäyksen ollessa keskimäärin kaikkien toimialojen osalta n. 26 %. Suhteessa toiminnan arvonlisäystä eniten 2000 luvulla kasvattaneet toimialat ovat mineraalien kaivu (90 %), liikeelämän muut palvelut (+ 88 %), sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (67 %), perusmetallien ja tuotteiden valmistus (51 %) sekä terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (41 %). Euromääräisesti arvonlisäyksen kasvu on ollut suurinta liike-elämän muissa palveluissa, ollen lähes 8.3 Mrd euroa. Pelkästään tämä ko. toimialan vuosittaisen arvonlisäyksen kasvu on lähes yhtä suuri kuin koko metsäklusterin arvonlisäys vuonna 2006 ja saman verran kuin on koko metallisektorin vuotuinen arvonlisäys. Tämä kertoo karua kieltään metsäklusterin rajusta taloudellisesta muutoksesta 2000-luvulla. Toisaalta se kertoo merkittävästä rakennemuutoksesta Suomessa kohti jälkiteollista tietoyhteiskuntaa. Siitä huolimatta, että Kainuussa liike-elämän muut palvelut ovat tuplanneet arvonlisäyksensä 2000-luvulla, ei jälkiteollinen rakennemuutos ole Kainuussa ollut tilastollisesti tarkastellen kovinkaan suurta, sillä alkutuotannon ja metsäklusterin rooli on ollut merkittävän suuri (taulukko 7). UPM:n lakkauttaminen Kajaanissa v. 2008 sen sijaan vauhdittaa rakennemuutosta erittäin nopeasti. Heikointa arvonlisäyksen kehitys vv. 2001 2007 Suomessa on ollut puolestaan maataloudessa (- 40.0 %), rahoitus- ja vakuutustoiminnassa (- 23.2 %) sekä massan ja paperin valmistuksessa (- 16.8 %). Taulukko 3. Kiinteän pääoman muodostus Suomessa (brutto) miljoonaa euroa vv. 2000 2006. Lähde: Tilastokeskus. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Maatalous 993 1 045 1 094 1 036 964 1 062 1 159 Metsätalous 346 362 340 376 389 388 420 Mineraalien kaivu 124 143 127 184 130 158 196 Elintarvikkeiden ja juomien valm. 352 406 438 415 325 401 371 Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm. 44 55 47 39 31 38 44 Puutavaran & -tuotteiden valmistus 279 260 235 243 167 216 223 Massan, paperin, yms. valmistus 892 1 520 705 916 784 844 871 Ei-metallisten mineraalituott. valm. 130 115 120 114 127 146 180 Perusmetallien ja -tuotteiden valm. 528 519 807 539 741 448 428 Koneiden ja laitteiden valmistus 256 253 219 309 194 216 250 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 708 744 553 481 484 578 538 Kulkuneuvojen valmistus 99 119 80 82 84 101 144 Muu valmistus ja kierrätys 71 64 57 69 41 62 77 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 868 963 961 921 1 246 1 241 1 337 Rakentaminen 505 459 466 538 564 631 693 Tukku- ja vähittäiskauppa 1 242 1 190 1 170 1 336 1 270 1 239 1 134 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 142 121 151 140 150 169 203 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 3 135 3 359 3 131 3 209 3 788 3 523 3 949 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 390 327 471 400 347 526 574 Liike-elämän muut palvelut 3 599 4 352 3 640 3 146 3 193 4 252 4 944 Asuntojen omistus ja vuokraus 7 212 6 804 6 712 7 387 8 133 9 144 9 997 Julkinen hallinto 867 944 912 1 014 1 055 792 510 Koulutus 674 787 872 941 949 829 851 Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 684 790 867 902 931 949 1 095 Muut yht.kunnalliset palvelut 1 041 1 023 1 088 1 196 1 189 1 246 1 350 Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) 25 604 27 233 25 833 26 432 27 772 29 779 32 212 Yksityiset palvelutoimialat yhteensä 9 881 10 771 9 990 9 690 10 558 11 581 12 834 Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 38,6 39,6 38,7 36,7 38,0 38,9 39,8

Kainuun Etu Oy PALVELUALOJEN ESISELVITYS 20 (80) Taulukko 3 kertoo millä toimialoilla Suomessa kiinteä pääoma muodostuu, eli mihin asioihin rahat kanavoituvat. Ylivoimaisesti suurin yksittäinen toimiala on asuntojen omistus ja vuokraus (pääosin omistus). Palvelutoimialojen rooli ja merkitys kiinteän pääoman muodostumisessa on pysynyt suunnilleen samana 2000-luvulla, joskin liike-elämän muiden palvelujen merkitys on lisääntynyt vahvimmin. Kainuussa vahvana pääomien sitoutumisen alueena on metsä- ja maatalous, joka ei taas koko Suomen mittakaavassa nouse erityisen merkittävään rooliin. Teollisuuden rooli kiinteän pääoman muodostamisessa sen sijaan on laskussa niin koko Suomen tasolla kuin Kainuussakin. Taulukko 4. Yrittäjien määrä Suomessa toimialoittain (henkilöä) vv. 2000 2006. Lähde: Tilastokeskus. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Maatalous 94 000 88 100 83 300 81 000 79 100 76 400 75 100 Metsätalous 6 800 7 300 7 400 7 100 6 800 7 000 7 600 Mineraalien kaivu 900 800 900 800 800 900 1 000 Elintarvikkeiden ja juomien valm. 1 500 1 400 1 500 1 400 1 200 1 300 1 400 Tekstiili- ja nahkatuotteiden valm. 3 600 3 700 3 800 3 500 3 100 3 100 3 100 Puutavaran & -tuotteiden valmistus 2 100 2 100 2 200 2 200 2 200 2 000 2 100 Massan, paperin, yms. valmistus 1 900 1 900 1 900 1 800 1 800 2 100 2 200 Ei-metallisten mineraalituott. valm. 1 000 900 900 900 700 800 700 Perusmetallien ja -tuotteiden valm. 2 600 3 000 3 100 2 900 2 700 3 000 3 100 Koneiden ja laitteiden valmistus 2 500 2 400 2 400 2 300 1 900 1 800 2 100 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 1 000 900 1 000 1 000 900 1 000 1 000 Kulkuneuvojen valmistus 700 700 800 600 600 900 900 Muu valmistus ja kierrätys 2 500 2 700 2 700 2 700 2 600 2 600 2 700 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 100 100 100 0 0 0 0 Rakentaminen 24 600 24 200 25 500 26 500 26 500 27 900 29 300 Tukku- ja vähittäiskauppa 30 400 29 400 28 600 28 200 28 200 28 400 31 200 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 12 300 12 300 11 900 11 600 11 500 11 700 11 000 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 21 200 21 300 21 400 21 500 22 800 21 100 21 200 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0 0 0 0 0 0 0 Liike-elämän muut palvelut 35 900 36 900 37 800 39 000 39 200 40 100 43 800 Asuntojen omistus ja vuokraus 0 0 0 0 0 0 0 Julkinen hallinto 0 0 0 0 0 0 0 Koulutus 800 700 700 700 700 800 1 000 Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 24 100 26 600 28 800 31 300 32 800 34 600 34 100 Muut yht.kunnalliset palvelut 8 900 9 000 9 300 9 700 10 100 10 900 11 300 Kaikki yht. (myös mainitsemattomat) 281 300 278 200 277 900 277 500 277 900 280 100 287 800 Yksityiset palvelutoimialat yhteensä 158 300 160 500 164 100 168 500 171 800 175 500 182 900 Yksityisten palvelujen osuus kokonaisuudesta % 56,3 57,7 59,1 60,7 61,8 62,7 63,6 Palvelualojen yrittäjien määrä on Suomessa räjähdysmäisesti kasvanut 2000-luvulla, sillä palvelualojen yrittäjien määrä on lisääntynyt lähes 25 000:lla. Prosentuaalisesti tämä tarkoittaa yli 7 prosenttiyksikön kasvua vv. 2000 2006, eli n. prosentin per vuosi. Yrittäjien kokonaismäärä on kuitenkin samana aikana lisääntynyt vain n. 6 500:lla, eli hieman yli 2 %. Rajuinta kasvu on ollut terveydenhoito- ja sosiaalialoilla, jossa yrittäjien määrä on lisääntynyt yli 41 % eli n. 10 000 uudella yrittäjällä v. 2000 2006. Liike-elämän muissa palveluissa kasvu on ollut n. 22 % ja rakentamisessa n. 19 % (taulukko 4). Yrittäjien määrä on valtakunnallisesti laskenut maataloudessa, elintarvike- ja tekstiiliteollisuudessa sekä koneiden ja laitteiden valmistuksessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoimessa.