Imatran seutua kuvattiin jo 1800-luvulla maalauksin ja piirroksin, joita tekivät mm. Severin Falkman, Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela.

Samankaltaiset tiedostot
Taidemuseoiden kokoelmakartoitus

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Taidetta Turun taidemuseossa

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

TEKIJÄNOIKEUSOPAS NÄYTTELYNJÄRJESTÄJILLE

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Taidemuseo

Etkot & Jatkot. Ateneumin taidebattle

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (5) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (6) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Taidemuseo

VANTAAN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Bryk & Wirkkala -katseluvarasto. Henna Paunu Intendentti, kokoelmat EMMA Espoon modernin taiteen museo

TAMPEREEN TAIDEMUSEON KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 1.0

Taidemuseon tervehdys Asemanrannan yleinen taidekilpailu, esittelytilaisuus Taidemuseon johtaja Taina Lammassaari

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 3/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (13) Taidemuseo 22/

Ottaisin mieluummin ponin

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KAAKKURI. Taiteen Vuoksi Saimaa kuvataiteessa, sivu 6. Imatran taidemuseo täyttää 60 vuotta, sivu 3. Ars 11 Kouvolan taidemuseossa, sivu 9

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

Aboa Vetus & Ars Nova -museon kokoelmapoliittinen ohjelma

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Ideoita ja tehtäviä Museovierailuun

Kokoelmahallinnon tärket

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet

Päijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous RADIO JA TV-MUSEO MASTOLA

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

PALVELUKUVAUS LIITTYEN HELSINGIN KAUPUNGIN TAIDEMUSEON NÄYTTELYRAKENTEIDEN TUOTTAMISEN KILPAILUTUKSEEN VUOSILLE

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (8) Taidemuseo

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Tampereen taidemuseon. kokoelmapoliittinen ohjelma 2.0. Kuva: Jari Kuusenaho

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä Prosentti taiteelle -hanke

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Helsingfors stad Föredragningslista 14/ (5) Stadsfullmäktige Kj/

Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö sr ja kotipaikka Helsinki.

Piratismi ja taide Eeva Laakso

Päijät-Hämeen ja Mäntsälän museoiden työryhmän kokous SOPENKORVEN KOKOELMAKESKUS

MUSEOVIRASTON VALTAKUNNALLINEN PAIKALLISMUSEOKYSELY

HANNU ARTINAHO s.1946 TEOKSIA KOKOELMISSA MM. :

Ylivoimaisia digitaalilsia palveluita kuvataiteen sektorille Galleristeille, taiteilijoille, museoille, taidemessuille, taidevuokraamoille,

Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma

HARALD HERLIN - OPPIMISKESKUS. Tulevaisuutta tehdään täällä

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008

Osapuolet 1. ( Taiteilija ), henkilö / y-tunnus: 2. ( Galleria ), y-tunnus:

NELJÄ ELEMENTTIÄ TEHTÄVÄMATERIAALI

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA IRTAIMEN OMAISUUDEN LUETTELOINTI- JA POISTO-OHJEET

Taide rakentamisen yhteydessä kokemuksia ja näkökulmia TAIDETTA SAIRAALOIHIN - SEMINAARI

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

26 Sara Hildénin taidemuseon talousarvion seurantaraportti Sara Hildénin taidemuseon näyttelyohjelman valmistelun nykytilanne

Miten taiteilija voi itse parantaa työllistymistään julkisen taiteen hankkeissa? Hanna Hannus, projektisuunnittelija

KIRSIKODIN StRategINeN SuuNNItelma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Taidemuseon johtokunta TMJ/

Helsingin taidemuseon kokoelmapolitiikka 2012

Pooli 6 Koulutus, taide, korkeakulttuuri ja hyvinvointi*

VALTION TAIDETEOSTOIMIKUNNAN KILPAILUSÄÄNNÖT

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2016

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

KANSALLIS GALLERIAN KOKOELMATOIMINTA

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2010

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

v v Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmapolitiikka v

Kulttuurilautakunta , 8, liite 3 MARTTILAN KUNNANKIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

Etkot & Jatkot. Rembrandtin siivellä

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Kuvataiteen aineopinnot (35 op) - ayukuv1800

KYSELY: Prosenttiperiaate Suomen suurimmissa kaupungeissa 2012

Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2009

On muitakin sanoja Taidetta Kansalliskirjastossa

Toimintakertomus 2016

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Jyväskylän yliopiston museon taidekokoelmat. Yliopistotutkija Hanna Pirinen

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä

Etkot & Jatkot. Art Pro

Transkriptio:

Imatran taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma 1. Kokoelman historiaa ja taiteilijoita Imatran seutua kuvattiin jo 1800-luvulla maalauksin ja piirroksin, joita tekivät mm. Severin Falkman, Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela. 1900-luvulla Imatraa maalasivat useat eturivin taiteilijat, jotka tulivat diplomi-insinööri Jalo Sihtolan (1882-1969) vieraiksi Tainionkosken Harakanhoviin. Tähän joukkoon kuuluivat mm. Mikko Oinonen, Väinö Kamppuri, Uuno Alanko, Otto Mäkilä, Juho Mäkelä, Aimo Kanerva ja Tuomas von Boehm. Jalo Sihtolan panos Imatran taide-elämälle oli ratkaiseva. Häntä voi pitää sekä Imatran taideyhdistyksen että Imatran taidemuseon perustajana. Imatralle 1951 perustettu taidemuseo oli maamme ensimmäisiä maaseutukaupunkien taidemuseoita. Taidemuseon kokoelma koostuu Imatran kaupungin ja Imatran taideyhdistyksen omistamista teoksista, joita yhteensä on yli 1.600 teosta. Kokoelman painopiste on kotimaisessa 1900- luvun taiteessa. Valtakunnallisesti merkittävä on Sihtolan Imatra-kokoelma. Se on osa Imatran kaupungin kokoelmaa. Sihtolan Imatra-kokoelma sisältää 1900-luvun modernistista taidetta Suomesta, Ruotsista, Ranskasta ja Italiasta, yhteensä vajaat 400 taideteosta. Sihtolan Imatra-kokoelman teokset ovat lähes kaikki Jalo Sihtolan lahjoittamia ja myymiä sekä Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön ja yksityisten henkilöiden lahjoittamia. Taidemuseon kokoelmassa on teoksia mm. Akseli Gallen-Kallelalta ja Hugo Simbergiltä sekä seuraavilta 1900-luvun alkupuolen tekijöiltä: Magnus Enckell, Verner Thomé, A. W. Finch, Yrjö Ollila, Mikko Oinonen, Tyko Sallinen, Juho Mäkelä, Eero Nelimarkka, Väinö Kamppuri, Uuno Alanko ja Wäinö Aaltonen. Modernismin vuosikymmenenä tunnettu 1950-luku on edustettuna hyvin kattavalla Tuomas von Boehmin teosten ryhmällä. Mukana ovat myös mm. Otto Mäkilä, Ole Kandelin, Tapani Raittila, Helge Dahlman, Anitra Lucander, Ina Colliander, Aimo Kanerva, Per Stenius, Olli Miettinen, Unto Pusa, Unto Koistinen ja Sam Vanni. Kokoelman ulkomaista taidetta edustavat J. B. Jongkind, Auguste Renoir, Marc Chagall, Pablo Picasso, Fernand Léger, Massimo Campigli, Jules Cavailles, Roland Oudot, Jean Deyrolle, Georges Dayez, Marcel Mouly, Henri de Waroquier, Albin Amelin ja Eduard Viiralt. Taidemuseon kokoelmaan kuuluu myös pieni ryhmä japanilaisia puupiirroksia 1800-luvun alusta, tekijöinä Eisen, Kunisada, Utagawa Kuniyoshi ja Yoshiiku.

Museon näyttely- ja taidevalistustoiminta keskittyy 1900-luvun suomalaiseen, etenkin kaakkoissuomalaiseen kuvataiteeseen. Vuosittain järjestetään kokoelmateosten näyttelyjä ja noin kymmenen vaihtuvaa näyttelyä sekä esitelmäsarjoja kuvataiteesta ja arkkitehtuurista. Taidemuseon nykyiset toimitilat sijaitsevat arkkitehti Arto Sipisen suunnittelemassa 1986 valmistuneessa Kulttuuritalo Virrassa. 2. Kokoelmaan liittyvät lait, asetukset ja sopimukset Imatran taidemuseo noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä mm. museoita koskevia lakeja ja asetuksia. 2.1. Imatran kaupungin omistamat teokset Imatran kaupungin kokoelma ja siihen sisältyvä Sihtolan Imatra-kokoelma kuuluvat Imatran kaupungin omistukseen. Jokainen Sihtolan Imatra-kokoelmassa oleva teos kuuluu siten myös Imatran kaupungin kokoelmaan. Imatran kaupungin kokoelmaa kartutetaan ja hoidetaan kaupungin talousarviossa myönnetyillä varoilla. Imatran kaupungin kokoelma, lukuun ottamatta Sihtolan Imatrakokoelman teoksia, on luonteeltaan suomalaisen nykytaiteen, erityisesti kaakkoissuomalaisen, nykytaiteen kokoelma. Sihtolan Imatra-kokoelma koostuu teoksista, jotka ovat aikoinaan kuuluneet insinööri Jalo Sihtolalle. Teokset on saatu lahjoituksina, joita ovat tehneet Jalo Sihtola, Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiö sekä yksityishenkilöt suvuista Sihtola, von Boehm ja Tawaststjerna. Kokoelmassa on myös Jalo Sihtolalle kuuluneita teoksia, jotka Imatran kauppala, ja myöhemmin Imatran kaupunki, on ostanut Jalo Sihtolalta ja ko. sukujen edustajilta. Suurin yksittäinen lahjoitus sisälsi 221 teosta, jotka Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiö lahjoitti vuonna 2001. Lahjoituksesta on tehty säätiön ja Imatran kaupungin välinen Lahjoitussopimus 26.10.2001. Sopimukseen sisältyy mm. lahjoitettujen teosten esilläpitovelvoite. Kaupungin omistamiin kokoelmiin kuuluu myös Sinikka Kurkisen kokoelma. Lahjoituksesta on tehty lahjoitussopimus 10.6.2008. Lahjoitus sisältää 47 Sinikka Kurkisen omaa ja 17 muuta teosta. Lahjoitukseen sisältyy mm. esilläpitovelvoite. 2.2. Imatran taideyhdistyksen omistamat teokset Imatran taideyhdistyksen kokoelman aseman määrittelee Imatran taideyhdistyksen ja Imatran kaupungin välinen sopimus Sopimus Imatran taideyhdistyksen hoidossa olevien taidelaitosten kunnallistamisesta (Taidemuseo, Kuvataidekoulu), joka astui voimaan 1.1.1977. Kokoelma sisältää yli 250 teosta.

Sopimuksen 2. kohdassa mainitaan mm. seuraavaa: Yhdistyksen nykyiset kokoelmat siirtyvät kaupungin kulttuurilautakunnan alaisena toimivan taidemuseon hoitoon, mutta jäävät taideyhdistyksen omistukseen. Kokoelmia ei taideyhdistys saa myydä eikä luovuttaa muulle kuin Imatran kaupungille. Imatran taideyhdistys kartuttaa mahdollisuuksiensa mukaan kokoelmaansa. Kokoelman taidehistoriallisesti arvokkaimman osan muodostavat suomalaisen modernismin teokset 1950-luvulta. 3. Toiminnan eettiset periaatteet Museon toiminta noudattaa voimassaolevia lakeja, asetuksia sekä UNESCO:n alaisen Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n määrittelemiä museotyön ammattieettisiä periaatteita. Toiminta on yhteensopiva Imatran kaupunkiorganisaation sääntöjen, määräysten ja toimintastrategioiden kanssa. 4. Kartuntapolitiikka ja taideteosten hankkiminen Imatran kaupungin kokoelmaa kartutetaan ostoin ja lahjoituksin. Teoksia ostetaan talousarvioon varatulla määrärahalla. Kokoelmaan on mahdollista liittää talletuksia. Teosten ostamisessa on painopistealueena suomalainen ja laajassa mielessä kaakkoissuomalaiseksi miellettävä nykytaide. Intendentti tekee päätöksen taidekokoelmaan liitettävän teoksen ostosta sekä lahjoituksen tai talletuksen vastaanottamisesta. Mikäli kyse on teoksen ostamisesta, tekee intendentti kirjallisen päätöksen. Päätöksessä on esitettävä perustelut hankinnalle, tuotava julki näkemys teoksen taiteellisesta arvosta ja teoksen merkityksestä osana museon kokoelmaa. Lahjoituksista ja talletuksista tehdään kirjalliset sopimukset. Sihtolan Imatra-kokoelmaan on mahdollista liittää teoksia, jotka ovat aikoinaan kuuluneet insinööri Jalo Sihtolalle tai ovat jollakin muulla tavalla mielekkäitä ko. kokoelmassa. Intendentti päättää teoksen liittämisestä Sihtolan Imatra-kokoelmaan. Imatran taideyhdistys tekee päätökset kokoelmaansa liitettävistä teoksista. Imatran taidemuseo noudattaa museotoiminnan keskeistä periaatetta, jonka mukaan kokoelmaan liitetty teos on liitetty siihen pysyvästi. Mikäli teos kuitenkin on välttämätöntä poistaa kokoelmasta, esim. tuhoutumisen, katoamisen tai vaurioitumisen vuoksi, tekee intendentti poistosta merkinnän ko. teoksen luettelointitietoihin. Päätöksessä on esitettävä perustelut poistolle, tuotava julki näkemys teoksen taiteellisesta arvosta ja poiston merkityksestä museon kokoelmalle.

5. Kokoelman dokumentointi ja rekisteröinti Kokoelmateokset inventoidaan kartuntasarjoihin juoksevan numeroinnin mukaisesti. Kartuntasarjaan IK kuuluvat Imatran kaupungin omistamat taideteokset. Kartuntasarjaan IT kuuluvat Imatran taideyhdistyksen omistamat teokset. Teoksen yhteydessä käytetty merkintä SI tarkoittaa Sihtolan Imatra-kokoelmaa. Määräajaksi ja toistaiseksi talletetuista teoksista pidetään erillistä luetteloa, jonka dokumentointi ja rekisteröinti vastaa muiden teosten kohdalla noudatettua käytäntöä. Kokoelmaan liitettävälle taideteokselle annetaan inventointinumero, joka merkitään sekä teokseen että luettelointitietoihin. Teokset luetteloidaan käytössä olevaan luettelointijärjestelmään ja manuaaliseen kortistoon. Luettelointitiedoissa mainitaan tieto ainakin tekijästä, teoksen nimestä, ajoituksesta, tekniikasta, koosta, merkinnöistä ja hankintatiedoista. Kokoelmateoksiin liittyvä muu tieto tai aineisto, esim. sijainti-, lainaus-, alkuperä-, inventointivakuutus- ja konservointitiedot, taidehistoriallisen tutkimuksen tuloksena syntynyt tieto ja kirjallisuudessa olevat maininnat, tallennetaan luettelointijärjestelmään, manuaaliseen kortistoon tai muuhun yhteyteen. Kokoelmaan liitetyt teokset valokuvataan. Teoskuvat luetteloidaan ja niitä säilytetään taidemuseon valokuva-arkistossa. Digitaalinen kuva liitetään sähköiseen luettelointijärjestelmään. Valokuvan paperivedos liitetään manuaaliseen teoskorttiin. 6. Kokoelmaan ja sen teoksiin liittyvä tutkimus Museoiden tulee harjoittaa ja edistää alan tutkimusta. Kokoelmateosten ja -taiteilijoiden dokumentointi sekä konservaattorien tekemä tutkimus on olennainen osa museon keräämää ja tuottamaa tietoa. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on saattaa kokoelmaan liittyvä aineisto käyttökelpoiseen muotoon. Museon on huolehdittava siitä, että sen hankkima ja levittämä tieto on luotettavaa. Tutkimustulokset on esitettävä yleistajuisesti. Kokoelmaan ja sen teoksiin suuntautuva teoreettinen pohdiskelu on muun toiminnan ohella hedelmällistä. On huomattava, että museo toimii ns. taidemaailmassa, yhdessä eri toimijoiden, esim. muiden taidemuseoiden ja instituutioiden, taiteilijoiden, tiedotusvälineiden ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Jokainen kokoelmaan liitetty teos, ja jopa harkinnan jälkeen tietoisesti pois jätetty teos, on kannanotto. Päätökset edellyttävät mielipiteen muodostamista ja yksittäisten teosten arvottamista. Museon kokoelmassa ja näyttelyissä olevat teokset heijastavat vääjäämättä mielikuvaa siitä mikä museon mielestä on ns. hyvää taidetta ja mikä sitä ei ole. Teoreettinen pohdiskelu voi parhaimmillaan olla väline mm. päätöksiä tekevän henkilökunnan itseymmärryksen parantamisessa.

7. Säilytys, hoito ja turvallisuus Intendentti päättää kokoelmassa olevien teosten säilytyksestä, hoidosta ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Hän vastaa esim. teosten käytöstä, hoidosta, konservoinnista, sijoittamisesta eri kiinteistöihin ja lainaamisesta esim. näyttelyihin Imatran ulkopuolelle. Päätöksiä tehdessään intendentin on tarpeen vaatiessa keskusteltava eri alojen asiantuntijoiden kanssa. 7.1. Säilytys Kokoelmaan kuuluvat teokset sijaitsevat Imatran taidemuseon näyttely- ja varastotiloissa tai muualla Imatran kaupungin alueella. Taidemuseon ulkopuolelle teoksia sijoitetaan lähinnä Imatran kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Taidemuseon tilat sijaitsevat betonirakenteisessa kiinteistössä Kulttuuritalo Virrassa. Taideteosten varastot ovat palo-ovien takana. Museon näyttely- ja varastotilat on varustettu palo- ja murtohälytyslaitteilla sekä tallentavalla kameravalvonnalla. Tiloissa on koneellinen ilmastointi, joka mahdollistaa ilman kostutuksen ja kuivatuksen. Ilman kosteudessa noudatetaan ohjearvoa 45-55 % RH ja lämpötilassa 18-20 C. Taidemuseon ulkopuolisiin tiloihin sijoitettavista teoksista päättää intendentti. Päätöksiä tehtäessä on harkittava sijoittamiseen liittyvät riskit, jotka aiheutuvat mm. teosten vaurioitumisesta tai katoamisesta. Museon ulkopuolelle ei pääsääntöisesti sijoiteta teoksia, joiden taidehistoriallinen tai taloudellinen arvo on huomattava, jotka ovat alttiita vaurioitumiselle tai jotka ovat tarpeellisia museon omassa näyttelytoiminnassa. Taideteosten käsittelemisessä, pakkaamisessa ja kuljettamisessa käytetään ammattitaitoista työvoimaa. Taidemuseon kokoelmateokset on vakuutettu samalla tavalla kuin Imatran kaupungin muukin irtaimisto. Vakuutusarvoista päättää intendentti. 7.2. Hoito Taideteosten vahingoittuminen, tuhoutuminen ja katoaminen pyritään ehkäisemään ennakolta. Riskit pyritään minimoimaan mm. kohdassa 7.1. mainituilla tavoilla. Kokoelmaan kuuluvien teosten kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Konservointipalvelut ostetaan museon ulkopuolelta ammattitaitoisilta toimijoilta. Kokoelma pyritään inventoimaan kymmenen vuoden jaksoissa. Riskialttiita teoksia tarkistetaan useammin.

7.3. Turvallisuus Kokoelmateosten turvallisuudesta huolehditaan mm. kohdassa 7.1. ja 7.2. mainituilla tavoilla. Taidemuseon näyttelytilassa ei ole jatkuvaa henkilövalvontaa. Valvonta hoidetaan tallentavan kameravalvonnan ja henkilökunnan tekemin kierroksin. Varastamisia tai vakavampaa ilkivaltaa ei toistaiseksi ole ilmennyt. Vartiointipalvelut ostetaan vartiointiliikkeestä, johon murtohälytyslaitteiston tekemät hälytykset ohjautuvat öisin. 8. Kokoelman esilläpito Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kanssa 26.10.2001 tehdyn sopimuksen mukaisesti taidemuseo pitää jatkuvasti esillä vähintään kymmentä säätiön lahjoittamaa teosta. Taidemaalari Sinikka Kurkisen kanssa tehdyn lahjoitussopimuksen 10.6.2008 mukaisesti Sinikka Kurkisen kokoelman teoksia pidetään vähintään 2 kappaletta esillä taidemuseon tiloissa. Kokoelmateoksia on jatkuvasti esillä niille varatussa osassa taidemuseon näyttelytilaa. Valikoimaa vaihdetaan säännöllisesti. Laajempi kokonaisuus on esillä kesäisin ja vuodenvaihteen tienoilla. Teoksia on yleisön saatavilla myös digitaalisessa muodossa. Kokoelmateosten sähköisiä kuvia on selattavissa museon tiloissa. Kokoelmaan kuuluvia teoksia sijoitetaan taidemuseon ulkopuolelle Imatran kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Kyseeseen tulevat lähinnä uudemmat teokset ja niistäkin ne, jotka eivät ole erityisen vahingoittumisalttiita tai erityisen arvokkaita taidehistorialliselta arvoltaan. 9. Lainaus- talletus- ja sijoittamisperiaatteet Intendentti tekee päätökset lainaamisista, talletuksista ja sijoittamisista. Päätökset ja sopimukset tehdään kirjallisina. Teosten lainaaminen ei saa haitata taidemuseon omaa toimintaa. Päätöksiä tehtäessä on arvioitava ko. teoksiin kohdistuvat riskit. Teoksia, joiden taidehistoriallinen arvo on huomattava, lainataan ainoastaan tiloihin, joiden olosuhteet täyttävät minimivaatimukset mm. teosten käsittelyn ja vartioinnin sekä lämpötilan ja ilman kosteuden osalta. Se taho, jonka esittämä lainapyyntö on hyväksytty, on velvollinen maksamaan kaikki lainaamisesta aiheutuvat kustannukset ja vakuuttamaan teokset Imatran taidemuseon antamien vakuutusarvojen mukaisesti.

Taidehistorialliselta arvoltaan vähäisempiä teoksia voidaan sijoittaa taidemuseon ulkopuolelle Imatran kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Ainoastaan poikkeustapauksissa teoksia voidaan sijoittaa muihin tiloihin. Imatran taideyhdistyksen kokoelmaan kuuluvien teosten lainaamiselle ja sijoittamiselle taidemuseon tilojen ulkopuolelle tulee kussakin tapauksessa saada taideyhdistyksen hyväksyntä. Imatran taideyhdistyksen kanssa tehdyssä sopimuksessa ( Sopimus Imatran taideyhdistyksen hoidossa olevien taidelaitosten kunnallistamisesta, 2 ) mainitaan, että Imatran Taideyhdistyksen kokoelmien sijoituspaikkana tulee olla Imatran kaupungin taidemuseo. 10. Julkiset teokset Imatran kaupungilla on muutamia julkisia teoksia, pääsääntöisesti veistoksia. Julkiset teokset on luetteloitu ja dokumentoitu kokoelmateoksiksi muiden kokoelmateosten tavoin. Sovellettavat periaatteet ovat samat muiden kokoelmateosten kanssa. Niin sanottua prosenttiperiaatetta on noudatettu, joskaan ei aina. Ko. periaatteen mukaan rakennettavaan kiinteistöön hankitaan taideteoksia summalla, jonka suuruus on yksi prosentti kiinteistön rakennuskustannuksista. Imatralla 10.1.2019 Eero Laajo