Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Samankaltaiset tiedostot
Väppi

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

VÄRE. Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla. Hankkeen suunniteltu toteutusaika

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankeen kokemuksia

Uudenmaan painotukset EAKR-hakuun

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 7/ (22) Helaakoski Leila Jämsä-Uusitalo Vaili Jäsen Jääskö Virpi. Lehtiniemi Timo

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA

Hiilineutraalit kunnat

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Bisnes ja ilmastonmuutos. EK:n tutkimuksen tuloksia, 2017

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Ohjelmakausi

Hämeen liiton rahoitus

EAKR seurantatietojen taustalomake EURA

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

VÄHÄHIILISYYS JA KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMA

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Lapin liiton myöntämä tuki 2018 Olli Pohjonen

HIILINEUTRAALI KYMENLAAKSO TYÖPAJOJEN KOOSTE 2019

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari Pellervo Matilainen, Skanska

CANEMURE. Towards Carbon Neutral Municipalities and Regions in Finland Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

Kestävää kasvua ja työtä

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävän matkailualueen suunnittelu ja rakentaminen

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030/Energian kulutuspiikkien hallinta

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala Lämpöyrittäjäpäivät Outokummussa

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat Taina Nikula, YM

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

AURINKOSÄHKÖRATKAISUT. Lammi

Energiatehokkaat kiinteistöt Alueellinen energiatietopalvelu. Eeva Pihlajaniemi / Wirma Lappeenranta Oy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) Paula Mikkola

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

Ilmastobisnes ja kiertotalous pkyritysnäkökulma. Jari Huovinen, EK

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari Juha Viholainen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Talousarvioesitys 2016

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo

Kampanjan tavoitteet

Transkriptio:

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017

Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa ja hajautetussa energiatuotannossa Globaali haaste: ilmastonmuutoksen hillitseminen Kansallinen haaste: energian tuontiriippuvuuden vähentäminen Alueellinen haaste: paikallisten energiavarantojen hyödyntäminen Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen Yhteisöt avainasemassa alueellisen energiatehokkuuden parantamisessa ja hajautetun energiatuotannon lisäämisessä. 2

Taustaa: Yhteisöjen rooli Tieteellisessä kirjallisuudessa on havaittu yhteisöjen merkittävä rooli pyrittäessä muuttamaan kuluttajien ja kotitalouksien energiankulutukseen liittyvää käyttäytymistä (mm. Heiskanen et al. (2010)) Sosiaalinen ja kollektiivinen käyttäytyminen on tarkeä motivaatiotekijä kun yksittäiset energiankulutusyksiköt tekevät energiankulutukseen liittyviä ratkaisuja (kts. myös Olli et al. 2001, Lucaset al. 2008). Huolellisesti suunnitelluilla yhteisöjen energiankulutukseen ja tuottamiseen liittyvillä toimilla voi olla hyvinkin laajamittaisia vaikutuksia. Vähähiiliset kuntahankkeet ovat merkityksellisä alueellisen vähähiilisyyteen tähtäävän kehityksen näkökulmasta arvioituna. 3

Taustaa: Hiilineutraalit kunnat hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten sitoutumisen näkökulmasta ajateltuna HINKU on vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävä prosessi Käynnistyi 2008 ja jatkuu vuoteen 2030 Mukana olevat kunnat sitoutuneet 80 % kasvihuonekaasupäästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä HINKUssa ovat mukana Kunnat (16 tällä hetkellä, n. 280 000 as., uusia kuntia on tulossa mukaan, tavoitteena on laajeneminen) Yritykset ja maa- ja metsätalous Asukkaat HINKUn toiminta keskittyy Materiaali- ja energiatehokkuuteen Uusiutuvan energian tuotannon ja käytön lisäämiseen Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen Cleantech-hankkeisiin yritysten kanssa HINKU-hankkeessa on opittu menettelytavat, miten pk-yritysten ja kuntien kanssa kannattaa toimia Tieto ei yksin riitä, hyvät toimet pitää viedä käytäntöön Tarvitaan ulkopuolinen toimija, joka sysää toimenpiteet liikkeelle Vaatii paljon työtä, aikaa, luottamusta ja asiantuntemusta HINKU on ollut menestystarina tähän asti, mutta uusia projekteja ja rahoituslähteitä tarvitaan hankkeen jatkuvuuden ja yhä vaativampien tavoitteiden saavuttamiseksi. 4

Hankkeen toteutus: Työpaketti 1 Kuntien energiatehokkuuden parantaminen ja kuntalaisten energiaratkaisut Tavoite: Tehdään kunnille uusiutuvaan energiaan, hajautettuun energiantuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuva suunnitelma ja kehitetään menettelyjä, joilla saadaan toteutettua cleantech -ratkaisuja kuntien alueilla sijaiseville kiinteistöille. Edistetään kuntalaisten energiahankintoja (mm. yhteishankinnat) Toteutus: 1. Lasketaan kunnan energiatase ja uusiutuvan energian potentiaali. 2. Tehdään suunnitelmat kunnille uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. 3. Valitaan kohdekunnan alueelta kiinteistöjä, joissa energiaintensiivisiä menettelytapoja sovelletaan 4. Kehitetään toimintamallia, jolla kunta saadaan käynnistämään kiinteistöjen energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen ja toimintatapojen muuttaminen vähähiilisemmiksi. 5. Välitetään energiatehokkuus-ratkaisuista tietoa kuntalaisille ja kiinteistöomistajille. 6. Järjestetään yhteishankintoja 7. Seurataan suunnitelmien toteutumista ja lasketaan niillä saadut ilmastonmuutos- ja kustannushyödyt. 8. Tallennetaan kohteet valtakunnalliseen paikkatietopohjaiseen kaikille avoimeen tietokantaan HINKUmappiin. 5

Työpaketti 2 Kestävä hajautettu energiantuotanto ja sen edistäminen Identifioidaan hankkeessa mukana olevien paikallisten alueiden hajautetun energiantuotannon potentiaali, tuotantoteknologiat ja tuotannon ajallinen profiili lähtien alueen ominaisuuksista (asukastiheys, luonnonvarat, aurinko- ja tuuli tunnit etc.) Arvioidaan menetelmät (taloudelliset ja informaatioon liittyvät) joiden avulla alueellinen hajautetun energiantuotannon potentiaali saadaan mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä. Suoritetaan hajautetun energiantuotannon alueellisen taloudellisen merkityksen kokonaisarvio (suorat- ja kerrannaisvaikutukset) hyödyntämällä panos-tuotospohjaista menetelmää. Kehitetään skenaariotyökalu, jonka avulla alueen tulevaisuuden hajautettuun energiantuotantoon liittyviä polkuja voidaan arvioida talouden, kestävyyden ja vähähiilisyyden näkökulmasta. 6 Etunimi Sukunimi

Tavoite: Kehittää toimintamalleja ja prosessi, joilla saadaan yritykset kehittämään toimintaansa ja tuotteitaan kohti hiilineutraalisuutta. Toteutus: Työpaketti 3 Vähähiilisyydestä kilpailuetua yrityksille 1. Valitaan hankkeen kestonajan joka kunnasta 3-5 kappaletta pk-yrityksiä. 2. Tehdään yrityksille alkuhaastattelu, jossa selvitetään yrityksen energia- ja materiaalitehokkuuteen ja cleantech -ratkaisuihin liittyvä lähtötilanne. 3. Arvioidaan valittujen yrityksen tuotantoprosessia, materiaali- ja energiatehokkuutta. Samalla kehitetään ja testataan SYKEn tekemää LCAklinikkakonseptista. 4. Kehitetään toimintamallia, jolla yritys saadaan käynnistämään materiaali- ja energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttaminen ja sekä cleantechin hyödyntäminen liiketoiminnassa. 5. Toteutuneet toimenpiteet tallennetaan valtakunnalliseen paikkatietopohjaiseen kaikille avoimeen tietokantaan HINKUmappiin. 6. Analysoidaan yrityskontaktit ja kehitetään prosessia, jolla yritykset saadaan kehittämään toimintaansa ja tuotteitaan kohti hiilineutraalisuutta nykyistä huomattavasti aktiivisemmin. 7

Projektin toteuttajat Micropolis, päähakija Suomen ympäristökeskus, osatoteuttaja Kunnat: Ii Tyrnävä Liminka Muhos Yritystahot: Jokaisesta mukana olevasta kunnasta 3 5 yritystä Yrityksiä eri toimialoilta 8

Projektin toteutusaika ja rahoitus 1.1.2015 31.12.2017, 3 vuotta Kokonaisbudjetti 545 000 Euro Micropolis 315 000 Euro (1,5 hlö yht. 48 kk) SYKE 230 000 Euro (1,2 hlö, yht. 36 kk) Rahoitus: EAKR 70% Kunnat 11 % -> 5000 Euro/vuosi Muu rahoitus; yritykset, Syke 19% 9