LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-28 Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2005 ASIA Vesinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Jalasjärvi LUVAN HAKIJA Apemet A-P.N Ky Ilvesjoentie 661 61760 ILVESJOKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesinevan turvetuotantoalue sijaitsee Jalasjärven kunnan Koskuen kylässä noin 14 km Jalasjärven keskustasta Tampereen suuntaan. Se on uusi turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26,7 ha ja koko pinta-ala 30,0 ha. Apemet A-P.N Ky on 1.2.2005 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Vesinevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c)-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Hakija omistaa hankealueesta 6,85 ha ja on tehnyt muun alueen käytöstä sopimukset yksityisten maanomistajien kanssa.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalue Vesinevan vallitsevina suotyyppeinä ovat lyhytkorsiräme- ja tupasvillaräme sekä niiden ojikot ja muuttumat. Vesinevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta 26,65 ha. Noin kolmasosa suosta on luonnontilaista (keskiosan avosuoalue). Suo on lähes kokonaan ojitettu. Vesistön tila ja käyttö Vesinevan tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueeseen liittyvän Mustajoen valuma-alueen Koskutjoen alaosan osavalumaalueella (42.054). Alueen vedet kulkevat laskuojaa pitkin Koskutjokeen ja Mustajokea ja Jalasjokea myöten Kyrönjokeen. Vesinevan laskuoja kulkee noin 0,8 km:n matkan suo-, metsä- ja peltoalueiden kautta ennen Koskutjokea. Alue on kokonaan maatalouskäytössä. Koskutjoen virtaamat Koskutjoen alaosan osavaluma-alueen alarajalla ovat: keskiylivirtaama 7,81 m 3 /s, keskivirtaama 0,98 m 3 /s, keskialivirtaama 0,12 m 3 /s ja alivirtaama 0,01 m 3 /s. Ympäristöhallinnon vedenlaatutiedoston tulosten perusteella Mustajoen vesi on rehevää ja tummaväristä. Hakijan mukaan Vesinevan turvetuotannolla ei ole juuri vaikutusta alapuolisen vesistön virtaamiin ja valumiin. Koskutjoessa esiintyy lähinnä särkeä, ahventa ja haukea. Lisäksi joessa on satunnaisesti taimenta ja jonkun verran rapua. Kalastus on lähinnä virkistyskalastusta. Vesinevan virkistyskäytöstä ei ole tietoja. Alapuolisessa vesistössä ei ole virkistyskäyttöä. Suojeltavat kohteet Alueella ei ole erityisiä suojeluarvoja. Asutus ja maankäyttö Seutu on maatalousvaltaista. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Vesinevan tuotantoalueesta Koskutjoen yläjuoksulle päin noin kilometrin päässä on toinen yksityinen turvetuottaja, joka tuottaa jyrsin- /palaturvetta noin 20 ha:n tuotantoalalla. TURVETUOTANTO Tuotantoalueen pinta-ala on 26,7 ha. Lisäksi alueelle on varattu varastoalueiksi 1,8 ha ja pintavalutuskenttää varten 1,5 ha.
3 Vesinevalla on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta Fortumin lämpölaitoksille Valkeakoskelle ja Kauttuaan. Alueelta tuotetaan myös kasvuturvetta Bio-Humus Oy:n käyttöön sekä kuiviketurvetta lähialueen viljelijöille. Tuotannon määrä on noin 12 000 m 3 vuodessa. Tuotanto on tarkoitus aloittaa vuosina 2005-2006, ja sen arvioidaan kestävän noin 25 vuotta. Tuotantoalueen jälkikäyttö tullee olemaan uudelleen soistaminen tai metsitys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Tuotantoalue muodostuu kolmesta lohkosta. Vesinevalta lähtevät vedet johdetaan sarkaojiin rakennettujen lietesyvennysten ja päisteputkien päihin asennettujen lietteen pidättimien kautta virtaaman säätöpadoilla varustettuja kokoojaojia pitkin laskeutusaltaisiin (2 kpl) ja niistä edelleen kokoojaojaa pitkin pintavalutuskentälle, jonka koko 1,5 ha on 5,8 % tuotantoalasta. Vesinevan vuotuisen vesistökuormituksen Koskutjokeen on arvioitu olevan kuntoonpanovaiheessa seuraava: kiintoainetta 873 kg, orgaanisen aineksen hapenkulutusta 970 kg, fosforia 9,2 kg ja typpeä 116 kg ja tuotantovaiheessa seuraava: kiintoainetta 679 kg, orgaanisen aineksen hapenkulutusta 5825 kg, fosforia 5,3 kg ja typpeä 194 kg. Jyrsinturvetuotannossa syntyy tuotantokaudella runsaasti pölyä, erityisesti turpeen keräämisessä, aumauksessa ja lastauksessa. Hakijan mukaan pöly ei kuitenkaan ulotu lähimpään asutukseen asti. Melua syntyy työkoneista, työmaaliikenteestä ja kuljetustoiminnasta. Puusto vaimentaa alueelta kantautuvaa melua. Liikenteestä huolehtii 2-3 rekka-autoa, joille tulee keskimäärin kaksi käyntiä vuorokaudessa noin 1-2 kk:n aikana. Tuotantokaluston tarvitsema polttoaine varastoidaan ko. polttoaineen varastointiin tarkoitettuun maanpäälliseen 2000 litran säiliöön. Hakemuksen mukaan jäteöljyjä kertyy vuosittain noin 120 kg ja akkuja noin 1-2 kpl muutaman vuoden välein. Aumanpeittomuovit noin 500 kg vuodessa toimitetaan Kauttuan lämpövoimalaitokselle. Jätteet kerätään asianmukaisiin keräys- ja säilytysastioihin. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
4 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Hakemuksen mukaan hankkeella ei ole vaikutusta luontoarvoihin. Alue on jo kunnostettu turvetuotantoa varten. Turvetuotannon arvioidaan työllistävän yhden ulkopuolisen koneryhmän (2-3) henkilöä ja yhden kaivinkoneen. Talvella työllistyy lisäksi kolme henkilöä kuukauden ajaksi lastaus- ja kuljetustöihin. Hakijan arvion mukaan tuotannolla voi olla laskennallisesti havaittava vaikutus Koskutjoen veden laatuun ainakin kokonaisfosforin ja typen osalta jonkin matkaa Vesinevan purkupaikan suulta alaspäin. Hakemuksen mukaan Vesinevan kuormituksen aiheuttama haitta kalastolle tai kalastukselle on vähäinen. Hakemuksen mukaan hankkeesta aiheutuvan melun ja pölyn ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Lähimmän asuinkiinteistön ja tuotantoalueen väliin jää runsaspuustoinen metsätalousvyöhyke, joka hakijan mukaan vaimentaa melua ja estää turvepölyä leviämästä ympäristöön. Tuotannossa syntyvän melun voimakkuuteen voidaan vaikuttaa pitämällä koneet ja äänenvaimentajat kunnossa sekä tuotantomenetelmän valinnalla. Turvetuotanto lisää liikennettä Hirvontiellä. Ympäristöriskit Paloviranomaiset hyväksyvät alueen paloturvallisuussuunnitelman. Tuotantoalueelle nimitetään palo- ja pelastusorganisaatio. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty suunnitelma käyttö- ja päästötarkkailuksi.
5 Vaikutustarkkailu KORVAUKSET Hankkeen vaikutuksia vesistöön on tarkoitus seurata viranomaisten hyväksymällä tavalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Jalasjärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 15.4. 16.5.2005 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 8.4.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnalta. Lisäksi asian kuuluttamisesta on julkaistu ilmoitus Jalasjärven Peräseinäjoen Kunnallissanomat lehdessä. 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Mustajoesta on haettu vesinäytteitä pääasiassa 1980-luvulla sekä 2000 luvun alkupuolella muutama näyte Palon sillalta ja tien E79 sillalta. Analyysien perusteella kiintoainepitoisuus on vaihdellut 4,3 11 mg/l, fosforipitoisuus 69-200 µg/l sekä typpipitoisuus 610-1500 µg/l. Väriluku on vaihdellut 160-4000 mg Pt/l. Fosfori- ja typpipitoisuuden mukaan Mustajoen vesi on rehevää tai hyvin rehevää. Värin perusteella joen vesi on runsashumuksista suovettä. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 23.5.2005. Kaavan mukaan Kyrönjoki kuuluu turvetuotannossa suunnittelumääräys III:een. Suunnittelumääräyksen mukaan suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Ympäristökeskus on katsonut, että Vesinevalle esitetty vesien puhdistaminen pintavalutuksella perustason vesiensuojelutoimenpiteiden lisäksi on riittävä puhdistusmenetelmä ja lupa voidaan myöntää. Turvetuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus- ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti kuitenkin niin, että kuormitustarkkailua tehdään myös pintavalutuskentän yläpuolelta. Toiminnanharjoittajan tu-
6 lee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on huomauttanut, että kuivatusvesien aiheuttama kuormitus alapuolisessa vesistössä on pyrittävä pitämään mahdollisimman alhaisella tasolla. Pintavalutuskenttien koot täyttävät tehostetun vesiensuojelutoimenpiteiden vaatimukset. Arvioitu vuosittainen kuormitus ei ole erityisen suuri. Näin ollen lupa voidaan myöntää. Luvansaajan on tarkkailtava hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mahdollisuuksien mukaan tarkkailu on pyrittävä järjestämään yhteistarkkailuna. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on katsonut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat riittävät. Ympäristösihteeri oli käynyt alueella 15.4.2005 ja suolla oli tuolloin jo aloitettu kuivatustoimenpiteet (sarkaojitus, pintakasvillisuuden poisto, pinnan jyrsintä), mutta vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) olivat tekemättä ja kuivatusvedet pääsivät suoraan alapuoliseen vesistöön. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kanssa tehdyssä tarkastuksessa 13.5.2005 todettiin, että vesiensuojelurakenteet oli tehty ja vedet johdettiin niiden kautta. Ympäristö- ja rakennuslautakunta kuitenkin edellyttää, että tuotantoa ei saa aloittaa ennen ympäristöluvan myöntämistä. Alueella mahdollisesti säilytettävien polttoaineiden tulee olla joko kaksoisvaippasäiliöissä tai tiiviillä alustalla. Myös alueella olevien siirrettävien säiliöiden tulee olla asianmukaisia. Alueella syntyvät jätteet tulee käsitellä asianmukaisesti kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota aumamuovien keräämiseen. Myös öljyisten jätteiden keräyspisteiden tulisi olla kiinteällä alustalla tai muuten niin, että jätteiden pääsy maaperään on estetty. 4) Jalasjärven kunta on hyväksynyt ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon myös omaksi lausunnokseen. Hakijan vastine Hakija on ilmoittanut, että alueella tehdyt valmistelevat työt on tehty routakautena, jolloin vesi ei ole liikkunut. Alueella on ollut yli 200 m 3 :n kaivettu allas. Lisäksi hakija on täydentänyt hakemustaan 2.5.2005 otettujen vesinäytteiden tutkimustuloksilla.
7 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely Ympäristölupavirasto myöntää Apemet A-P.N Ky:lle luvan Vesinevan turvetuotantoon Jalasjärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee 30 ha:n hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta noin 26,7 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
8 3) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 4) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. 7) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 8) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 9) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
9 10) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 11) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut Korvaukset 12) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 14) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin, kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoi-
RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut 10 tu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Vesinevan turvetuotantoalue on uusi alue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintavalutus tai vastaava menetelmä. Hakijan esittämä vesienkäsittely pintavalutuskentän kautta vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kun otetaan huomioon Vesinevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3) ja 4). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5) ja melun osalta lupamääräys 6). Määräykset 7) ja 8) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 9), 12) ja 13) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 10) ja 11). VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vesiensuojelurakenteita ja tarkkailuja koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 2), 12) ja 13) ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimukset vesienkäsittelystä ja kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksissä 2) ja 13). Jalasjärven kunnan ja Jalasjärven kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan vaatimukset vesienkäsittelyrakenteista, jätteiden käsittelystä ja polttoaineiden varastoinnista otetaan huomioon lupamääräyksissä 2), 7) ja 8).
11 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.10.2015 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
12 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Toiminta saadaan aloittaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1470 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Tarkkailuohjelma Kristiina Toivila Jukka Leinonen Heikki Penttinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila ja ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Heikki Penttinen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sl
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 14.10.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
LIITE 2
VESINEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA LIITE 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pölyja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta neljä kertaa vuodessa: kolmasti sulan maan aikana (huhti-toukokuu, kesä-heinäkuu ja syys-lokakuu) ja kerran talvikautena (joulu-helmikuu). Näytteitä otetaan kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph Pitoisuuksia verrataan samalla vesistöalueella sijaitsevien pintavalutuskentällä varustettujen vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa.
Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan em. viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.