Pöytäkirja Uusimaa 27.3.2018 Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2018 Paikka: Espoon ympäristökeskus, Kirkkojärventie 6B, Espoo Aika: Keskiviikko 14.3.2018 klo 9:00 12:30 Linkki kokouksen esityksiin ja Espoon ympäristökeskuksen esittelyyn 1. Kokouksen avaus ja esittäytymiskierros Puheenjohtaja Satu Pääkkönen avasi kokouksen. Pidettiin esittäytymiskierros ja todettiin jäsentahoissa tapahtuneet muutokset: MTK metsälinjan edustaja Asta Sarkki palannut vanhempainvapaalta ja sijaisena toiminut Lauri Tapio on jäänyt pois yhteistyöryhmästä. Vihdin edustaja Kirsi Järvinen on jäänyt pois ja hänen tilalleen yhteistyöryhmään tulee Vihdin uusi ympäristöpäällikkö (ei ole vielä aloittanut tehtävässään). Joni Niiranen toimii Fortumin edustajana Anu Ropposen vanhempainvapaan ajan. Saijariina Toivikko toimii Nurmijärven Veden johtaja Päivi Kopran sijaisena ainakin lokakuulle saakka. 2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksyttiin kokouskutsun mukaan. 3. Espoon kaupungin vesistökunnostushankkeet ja tulvasuojelu Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskuksesta kertoi kaupungin vesistökunnostushankkeista ja tulvasuojelusta. Espoon kaupungilla on oma vesiensuojelun toimenpideohjelma vuosille 2016 2021. Ravinnekuormituksen ja kiintoainekuormituksen vähentäminen sekä vesieliöstön vapaan liikkuvuuden turvaaminen ovat keskeisiä kysymyksiä. Rakentamispaine, jätevedet ja hulevedet aiheuttavat suurimman riskin vesistöille. Toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan ympäristölautakunnalle kerran vuodessa. On hyvä, että asia käsitellään useammin kuin esim. kerran valtuustokaudella. Espoon vedenottovesistöjen säännöstelyn muutokset -projekti on meneillään. Projektiin kuuluvat Oittaan ja Dämmanin pohjapadot ja kalatiet, Nuuksion Pitkäjärven pohjapato sekä Gumbölen myllypadon kiertäminen kalatiellä. Gumbölen padon kiertäminen on erittäin tärkeä, UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 www.ely-keskus.fi/uusimaa Opastinsilta 12B 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
2/8 jotta ylempänä kannattaa tehdä muutoksia. Virhon talkookunnostuksilla on suuri merkitys Espoossa. Espoonjoen kunnostus on ajankohtainen, ja kunnostusta on tehty aiemminkin. Vuosina 2012 2013 toteutettu habitaattikunnostus onnistui hyvin ja oli edullinen (n. 22 000 ). Espoonjoen tulevassa kunnostuksessa yhdistetään tulvasuojelu ja luontoarvot. Useita rakennuksia ja aktiivisessa käytössä olevia alueita sijaitsee tällä hetkellä tulvalle alttiilla alueella. Näiden ympärille on rakennettava tulvasuojauksia sekä parannettava veden kulkua Espoonjoessa. Pelkkä ruoppaus ei kuitenkaan tule kyseeseen, eikä se auttaisi myöskään tulvatilanteeseen riittävästi. Suunnitelmissa on tehdä sedimentin ja kasvillisuuden poistoa paikoitellen, lietetaskuja sekä kalataloudellisia kunnostuksia. Jokeen laskeva Muuralanpuro on tärkeä taimenpuro. Kaupungin peltojen vuokrasopimuksiin tulee vaatimukset vesiensuojelutoimista. Luontoarvot huomioidaan myös mm. saukon kannalta. Kaivua rajoittaa riski happamien sulfaattimaiden esiintymiselle Kirkkojärven alueella. Espoon muina vesiensuojelutoimina mainittiin mm. keväällä käynnistyvä yhteistyö Kirkkonummen kanssa Loojärven tilan parantamiseksi. Mikromuoviongelman vähentämiseksi Blominmäen jätevedenpuhdistamolle on tulossa tehokkaammat suodattimet. Espoossa teknisellä puolella siltarumpujen vaellusesteellisyys vesieliöille on tiedostettu ja asia huomioidaan jo uusissa teissä. Maatalousneuvontaan on lähdetty panostamaan Espoossa entistä enemmän. Tilojen sukupolvenvaihdos on ajankohtaista ja uusi sukupolvi on vastaanottavaista uusille toimintatavoille. Neuvontaa tehdään enemmän ja positiivisen esimerkin kautta. Kokouksen jälkeen käytiin tutustumassa Kirkkojärven alueeseen Kristina Rochan opastuksella ja kuultiin lisää suunnitelmista tulvasuojelun tehostamiseksi. 4. Ympäristöhallinnon ajankohtaiset asiat Satu Pääkkönen kertoi maakuntauudistukseen ja vesien- ja merenhoitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista ympäristöhallinnossa. MAKU 2 -lakipaketti on mennyt eduskuntaan. Näillä näkymin maakuntalaki vahvistetaan kesäkuussa ja syksyllä LUOVAa koskeva laki. Kesällä aloittaa väliaikaishallinto. Vastustusta kuitenkin on, etenkin Uudellamaalla, ja uudistus on eduskunnan käsissä. Mikäli uudistus menee läpi eduskunnassa, maakuntaan menee Uudellamaalla n. 60000 henkilöä, josta sote-henkilöstöä on n. 55000. Uudellamaalla kasvupalvelut ja ympäristöterveydenhuolto saattavat muodostaa muista maakunnista poiketen kuntayhtymät. Uudenmaan maakuntavalmistelussa vesitehtävät sisältyvät ympäristö- ja luontopalveluihin, jotka kuuluvat Elinvoimatoimialaan, jonka valmisteluun on palkattu osa-aikaisesti Eeva-Riitta Puomio UUDELYstä. ELY-keskukselle tärkeä kysymys maakuntauudistuksessa on maakuntien välisen yhteistyön järjestäminen. Vesitalouden, kalatalouden sekä vesien- ja merenhoidon maakuntarajat ylittävää yhteistyötä valmistellaan. UUDELYstä valmistelussa mukana ovat Antti Mäntykoski ja Kari Rantakokko. Maakuntien yhtenäiset palvelut, tiedonkulku ja tietojärjestelmät ovat tärkeitä, samoin se miten paljon palvelujen laatu riippuu maakunnan poliittisesta tahtotilasta esim. ympäristönsuojelun edistämistehtävissä. Valtio-maakunta-kunnat-sidosryhmät yhteistyön
3/8 turvaaminen on tärkeää. Tiedontuottamisen rahoittaa nykyään ympäristöministeriö, mutta se on jatkossa maakunnan tehtävä ja rahoitettava. Esim. SYKEn tuottaman tiedon osalta tilanne mahdollisesti muuttuu joiltakin osin. Uudenmaan maakuntastrategiaan ei ole saatu vesiasiaa, mutta ilmastonmuutos on hyvin strategiassa mukana. Strategia on tärkeä maakunnan päättäjien työkalu. Sote -asioissa hyvinvointi on nostettu keskeiseksi ja ympäristön hyvä tila edistää hyvinvointia. Maakuntastrategian valmistelu on nyt poliittisessa päätöksentekovaiheessa, ja mm. päättäjiin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa strategian ympäristösisällön vahvistamiseen. Uudenmaan liiton sivuilta löytyy nykyisen maakuntavaltuuston jäsenet. LUOVAn valmistelussa mietitään parhaillaan valtakunnallisia, yhtenäisiä, asiakaslähtöisiä toimintatapoja. Yhteistyö joka tasolla on tarkastelussa. Ympäristötoimialan toimintamallien valmistelua tehdään neljänä projektikokonaisuutena. Riitta Ikäheimo ESAVIsta on luvat ja valvonta -projektiryhmässä. Yleisen edun valvonta on puhuttanut mediassa. Kalatalouden yleisen edun valvonta menee maakuntiin, mutta ympäristönsuojelulain tai luonnonsuojelulain osalta maakunnalla ei ole valvontaroolia. Kritiikkiä on herättänyt valtion ympäristöviranomaisen valitusoikeuden häviäminen. Yhteistyöryhmästä kommentoitiin yleisen edun valvonnan olevan aivan keskeinen valtion tehtävä. Elinvoimatoimialan valmistelua vetävä Jaakko Pesola kokoaa maakuntavalmisteluun sparrausryhmiä, joihin sidosryhmät voivat osallistua. Häneen voi olla yhteydessä, jos elinvoimatoimialan valmistelusta tulee kysyttävää. Satu Pääkkönen kertoi myös, että vesien tilan seuranta kilpailutetaan tänä vuonna. 5. Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Antti Mäntykoski esitteli tämän vuoden tehtäviä vesien- ja merenhoidossa (ks. esitys). Kuuleminen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta jatkuu 9.7. saakka. Syksyn yhteistyöryhmän kokouksessa esitellään kuulemispalautetta. Merenhoidon kuuleminen on päättynyt 16.2. VARELY kokoaa palautteen keväällä. Palaute laitetaan nähtäväksi Uudenmaan yhteistyöryhmälle. Pintavesimuodostumien rajausmuutokset on ensimmäinen vaihe 3. suunnittelukauden valmistelussa. Vesimuodostumien rajauksella on oleellinen merkitys luvituksessa, kun tilaa ei saa heikentää. Uudellamaalla on tulossa mukaan 21 uutta muodostumaa (ks. Antin esitys). Antti Mäntykoskelle voi lähettää kommentteja ja voidaan yrittää vielä muuttaa listaa. Luokittelu valmistuu keväällä 2019, viimeistään ennen 2019 loppua. Pohjavesien rajauksia tarkistetaan luokkien muutoksen yhteydessä. Seurantaohjelman kilpailutusta 3 + 1 vuodeksi valmistellaan ELY-keskuksissa. Tarkoitus on saada seurantaohjelma jatkumaan yli maakuntien alkamisen. Uusi sopimuskausi alkaa 1.1.2019. Toivottavasti tulee pienemmät hankinta-alueet kuin nyt, jotta saadaan aitoa kilpailua. 6. Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuksen edistäminen ja seuranta Tiina Ahokas esitteli toimenpiteiden toteutumisen edistämistä ja vuosien 2016 2018 toimenpidetietojen kokoamista (ks esitys). Vesienhoidon toimenpiteiden toteutuminen vuosien 2016 2018 ajalta raportoidaan EU:lle tämän vuoden joulukuussa. Ohjeistusta raportoinnin tarkkuudesta ei ole ELY-keskuksiin vielä saatu, mutta tietojen kokoaminen ELYn omaan
4/8 tarpeeseen on aloitettu. On tärkeää nähdä missä mennään toteutuksessa ja missä on tarvetta toimenpiteiden aktiivisemmalle edistämiselle. Lisäksi ELY-keskuksella on aikomus viestiä mitä vesienhoidossa on saatu aikaan. Pohjavesien toimenpiteet ovat kaikki edenneet, mutta Esko Nylanderin mukaan hitaanpuoleisesti siihen nähden että takaraja 2021 häämöttää jo. Pohjavesitutkimuksia ja pohjavesialueiden rakenneselvityksiä tehty Mittavampia tekopohjavesihankkeita meneillään kaksi Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistaminen etenee aikataulussa, kuntakokouksineen ja kuulutuksineen valmista vuoden 2019 alkupuolella Pohjavesiseurantaa toteutettu, pohjavesien tilasta on saatu tarkempaa tietoa Toimenpideohjelmaan merkityt pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat laadittu Useita pohjavesien yhteistarkkailuohjelmia aloitettu ja vanhoja tarkkailuja jatkettu Liukkauden torjunnassa kokeillaan kaliumformaatin käyttöä kriittisimmillä tieosuuksilla Teiden luiskasuojauksia pohjavesialueilla on tehty, mutta toimenpideohjelmassa esitettyihin kilometreihin nähden vaatimattomasti Pilaantuneita maita on kunnostettu ja puhdistettu, tätä nykyä PIRELY:n toimesta. Mitään suuren luokan pohjavesipilaantumisia ei ole sattunut viime vuosina, mutta vuosikymmenten takaisia liuotinainelorahduksia ei ole liioin saatu puhdistettua Vaikea seurata/raportoida numeroilla esim. pohjavesiriskikohteiden sijoittamista pohjavesialueiden ulkopuolelle. Toteutetaan kuntien, ELYjen ja AVIen ympäristö- ym. lupapäätöksissä. Pintavesiä koskevien toimenpiteiden tietojen kokoaminen on aloitettu kunnostustoimenpiteistä. Kunnostusta on toteutettu mm. Hiidenvedellä ja Tuusulanjärvellä. Virtavesien elinympäristökunnostuksia on tehty runsaasti eri puolilla Uuttamaata. Hoitokalastuksia on tehty useilla järvillä. Tuusulanjärven säännöstelypadon kalatie on valmistunut. Kalatieselvityksiä ja - suunnitelmia on valmistunut. Karjaanjoen kahden alimman voimalaitoksen kalateiden rakentaminen on käynnistymässä. Useimpien toimenpideohjelmassa esitettyjen kunnostustoimenpiteiden osalta ELY on yhteydessä vesiensuojeluyhdistyksiin, Virhoon ja kuntiin tietojen kokoamiseksi. Metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä on vesienhoidon toimenpideohjelman lisäksi Uudenmaan metsäohjelmassa. Niiden toteuttamiseksi Metsäkeskus ja ELY selvittävät rahoituslähteitä ja toteuttajatahoja. ELYssä on tekeillä metsätalouden vesistövaikutuksille herkimpien vesistöjen määrittely. Näillä kohteilla vesiensuojeluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tietojen kokoamiseksi muilta sektoreilta ELY on yhteydessä Maaseutuvirastoon, vesihuoltolaitoksiin, vesiensuojeluyhdistyksiin (haja-asutuksen jätevesineuvonta) ja ympäristölupavalvojiin. Jäsentahot kertoivat osaltaan toimenpiteiden edistymisestä: Uudenmaan liitto: Uusimakaava 2050 -valmisteluaineisto on lausunnolla. Merialuesuunnittelu on käynnistymässä ja siihen liittyen on tilaisuus 18.4. Vesilaitokset
5/8 o Nurmijärven Vesi: Jäteveden ohijuoksutuksia jouduttu tekemään, ja niiden vähentämiseksi on rakennettu tasausallas. Hulevesien hallinta ja vähentäminen viemäriverkostossa edellyttää strategian laatimista. Tieto-ohjaus hyvissä ajoin on keskeinen keino hulevesien hallinnassa. o Hyvinkään Vesi: Pienpohjavesialueiden suojelusuunnitelma on tehty. Hulevesioppaan laadinta on alkamassa. Nopon pohjavesialueen puhdistamisen suunnittelu etenee. Maatalous o Hankkeet: Vilkku-hankkeen ja UusiRaha-hankkeiden nettisivut on avattu. Kannattaa tutustua. o MTK: Ympäristökorvausjärjestelmän kautta on saatu niin suuri kiinnostus että korvausrahat eivät riitä. Suurin saavutus on ollut talviaikaisen kasvipeitteisyyden kasvu. Uusia hankkeita tarvitaan. Kunnat o Länsi-Uudenmaan rannikkokunnat: Snappertunan Brobyssa on valmistunut kaksi uutta kosteikkoa. Havsmanualen 2 -hanke on käynnistymässä. Salon Järkihankkeen ruotsinkielistä versiota suunnitellaan. Hankkeita tulisi edistää myös "ylhäältä alaspäin". o Espoo: Uuma-hanke happamista sulfaattimaista. Hulevesiohjelmaa päivitetään jatkuvasti. Puroputsausprojekti toteutetaan tänä vuonna. Kärkihanke Helsingin kanssa: Kaupunkivedet kuntoon (Otsolahti). Träsanjan ojan hanke etenee luvitukseen. Lippajärven ja Pitkäjärven hankkeessa pääpainona hapetus ja hoitokalastus sekä kunnostussuunnitelman laatiminen vuosille 2018 2027. Siirretään painopistettä valuma-alueelle ja tehdään uusi hajakuormitusselvitys. o Askola: Alueelliset vesiensuojeluyhdistykset tärkeitä pienille kunnille. o Lohja: Lohjanjärven säännöstelyn muutokset on ajankohtainen asia. Pohjavesiasioita. Aktiivisia hoitoyhdistyksiä löytyy mukavasti. Kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä on uusittu. Metsätalous o MTK-metsä: Kerätty uutta tietoa toimenpiteistä. Monimetsä-hankkeessa tavoitteena metsätoimijoiden vesistötietoisuuden parantaminen. Vesiensuojelun parempi huomioiminen Uudellamaalla on hyvä asia. Osaamista on ollut vähän kun kunnostusojituksia tehdään alueella vähän, mutta pitää muistaa että vesiensuojelusta huolehtiminen myös metsän uudistusaloilla on tärkeää. o Metsäkeskus: Toteuttaa Monimetsä-hanketta. Kemera-hankkeita on vuosittain. Vuonna 2017 oli Hirvijärven luonnonhoitohanke. Toiveena on käynnistää isompia yhteistyöhankkeita eri toimijoiden kanssa. Monimuotoisuus ja virtavedet -teema olisi kiinnostava. o Metsähallitus: Toimijoiden koulutusta tehty. Soiden ennallistamista tehdään Metsähallituksen vähätuottoisilla suometsäalueilla. Metsähallitus tekee myös vaelluskalaesteiden poistamista, pienvesien tutkimusta ja kunnostusta. Hankkeita LIFE-hankkeet, VELMU. Osallistuu merialuesuunnitteluun. Organisaationa Metsähallitus pyrkii muovittomuuteen. Teollisuus: Kuormituksen vähentämisessä keskeisimpänä ovat BAT-päätelmät eri toimialoille ja sitä kautta ympäristölupiin. Voimalaitoksille on tulossa uudet BAT-päätelmät elokuussa. Kemikaaleja pitäisi seurata paremmin. Nesteen Kilpilahden jätevesipuhdistamon uudistaminen on alkamassa.
6/8 Kalastajat o Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö: Toiminnan fokuksena on vastuullinen, kestävä kalastus. Vantaankoskella toteutettu kunnostus 2017 ja tänä vuonna jatketaan. Järjestö tekee työtä kalakantojen hoidon siirtymiseksi istutuksista kunnostuksiin. Kunnostuksen lisäksi kalastuksen säätely on keskeistä kalakantojen tilan parantamisessa. Uusille kalastusalueille laaditaan käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Lainsäädäntöön ja strategioihin vaikuttaminen on tärkeä osa järjestön työtä. o Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto: Ammattilaisia tärkeä saada mukaan uusien kalastusalueiden vetäjiksi. Vesiensuojeluyhdistykset o VHVSY: Vantaanjoelle on laadittu toimenpideohjelma. Käynnissä on noin 10 hanketta ja uusille kärkihankkeille on haettu rahoitusta. Kalastuksen valvontaa ja jokitalkkaritoimintaa on tehty. Pienpuhdistamojen kuormituksen vähentämiseen on tulossa hanke. o LUVY: Karjaanjoelle on tulossa tänä vuonna kaksi kalatietä, taimenen emokalakanta perustettu Laukaalle ja raakkuja on kuntoutuksessa Jyväskylän yliopiston tutkimusasemalla. Lohjanjärven säännöstelyn tarkistus on käynnistymässä. Hiidenveden valuma-alueen kunnostus jatkuu. Siuntionjoen visio on käynnistynyt. Rannikkovedet rantakuntoon-hankkeelle on haettu kärkihankerahaa. Tavoitteena on saada Länsi-Uudellamaalla vedet kuntoon yhdistyksen koordinoimana. Etelä-Suomen aluehallintovirasto o Vesienhoitoa toteutetaan lupamääräyksien kautta. AVI osallistuu vesien- ja merenhoidon ympäristötavoitteista poikkeamista koskevaan VesiPokehankkeeseen. Kari Rantakokko: UUDELY avustaa vesiensuojelutoimenpiteiden toteutusta. Tavoitteena on isot kokonaisuudet. Toimenpiteiden toteutuksen edistämistarpeesta todettiin, että tarvittaisiin myös ylhäältä alas ohjausta hankkeiden käynnistämiseksi. Tulisieluisia vesiensuojelijoita, jotka saavat omalla ajalla käyntiin hankkeita, on harvassa. 7. Muut asiat Ei muita asioita. 8. Seuraavasta kokouksesta, kokouspaikasta ja siellä käsiteltävistä asioista päättäminen Seuraava kokous pidetään syksyllä. Kokousajasta sovitaan sähköpostitse. Kokouspaikaksi toivotaan jälleen yhteistyöryhmän jäsentahoa. ELYyn voi ilmoittaa, mikäli on kiinnostusta toimia kokousisäntänä/-emäntänä. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen ja kiitti osallistujia sekä Espoon ympäristökeskusta. JAKELU Yhteistyöryhmän jäsenet ja varajäsenet
7/8 OSALLISTUJALISTA Puheenjohtaja: Satu Pääkkönen Kaarina Rautio Uudenmaan liitto Riitta Ikäheimo Etelä-Suomen aluehallintovirasto Jari Ilmonen Metsähallitus Sanna Kotiharju Suomen metsäkeskus Jaakko Holsti MTK Uusimaa Bengt Nyman SLC Nyland Juha Helenius ProAgria Etelä-Suomi Outi Piirainen Neste Oyj, Porvoo Mari Virtanen Suomen Kalankasvattajaliitto ry Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupunki Ville Wahteristo Hangon kaupunki Risto Mansikkamäki Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Läsnä: Tanja Lamminmäki Uudenmaan liitto Erja-Riitta Tarhanen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Esko Maukonen Metsähallitus Annikka Selander Suomen metsäkeskus Asta Sarkki MTK/metsälinja Häme, Uusimaa Bjarne Westerlund SLC Nyland Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Jenni Kukkonen Sappi Kirkniemi Anu Ropponen Fortum Power and Heat Oy Eeva Nuotio Espoon kaupunki, ympäristökeskus Patrik Skult Inkoon kunta Mika Lavia Hyvinkään kaupunki Läsnä: Tommi Maasilta Askolan, Pukkilan, Myrskylän ja Pornaisten kunnat Risto Murto Lohjan kaupunki Maud Östman Loviisan kaupunki Marita Honkasalo Hyvinkään Vesi Risto Saarinen Porvoon vesi Saijariina Toivikko Nurmijärven Vesi Anu Oksanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun Virpi Nikulainen Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus Jaana Pönni Länsi Uudenmaan vesi ja
8/8 vesiensuojeluyhdistys ry Juha Niemi Itä Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien ja ilmansuojeluyhdistys Jaana Rantakokko Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Mirja Rosenberg Suomen Purjehdus ja Veneily ry Aki Laitila Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry Magnus Lindholm Itäisen Uudenmaan kalastusalue ympäristö ry Anna Liisa Kivimäki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Martti Palojärvi Uudenmaan kalatalousyhteisöjen Liitto ry Gabi Lindholm Östra Nylands, Borgå-Sibbo, Kyrkslätt-Sjundeå, Ingå, Ekenäs- Pojo ja Västra Nylands fiskeområde sekä Nylands Fiskarförbund Jonna Engström-Öst Ammattikorkeakoulu Novia Mikael A. Manninen Virtavesien hoitoyhdistys ry Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry Antti Mäntykoski Tiina Ahokas Harri Aulaskari Kari Rantakokko Tarja Söderman Espoon ympäristökeskus Saara Olsen Espoon ympäristökeskus Eva Sandberg-Kilpi Ammattikorkeakoulu Novia Pekka Lindblad Virtavesien hoitoyhdistys ry Marcus Wikström Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry Eeva-Riitta Puomio Esko Nylander Johan Sundberg Leena Sjöblom Espoon ympäristökeskus Laura Härkönen Espoon ympäristökeskus