1 LUPAPÄÄTÖS Nro 77/09/2 Dnro Psy-2009-y-42 Annettu julkipanon jälkeen 22.10.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan maa-ainesten ottoalueen maisemointi- ja kunnostussuunnitelman vahvistaminen, Kiiminki Oulun Autokuljetus Oy Poikkimaantie 18 90400 Oulu
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta ja hankkeen tarkoitus... 3 Suunnitellut työt... 3 KAAVOITUSTILANNE... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Maankäyttö... 4 Pohjavesiolot... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Muistutukset ja vaatimukset... 6 Hakijan selitys... 7 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 PÄÄASIARATKAISU... 8 LUPAMÄÄRÄYKSET... 8 Maa-ainesten ottaminen ja pohjavesilammikon syventäminen... 8 Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt... 8 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus... 9 Tarkkailu- ja raportointimääräykset... 10 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 10 RATKAISUN PERUSTELUT... 10 Pääasiaratkaisun perustelut... 10 Lupamääräysten perustelut... 10 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 11 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 11 KÄSITTELYMAKSU... 11 Ratkaisu... 11 Perustelut... 11 Oikeusohje... 11 MUUTOKSENHAKU... 12
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Oulun Autokuljetus Oy on 3.4.2009 ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt Laivakankaan maa-ainesten ottoalueen maisemointi- ja kunnostussuunnitelman vahvistamista Kiimingin kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luku 7 HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta ja hankkeen tarkoitus Hakijan tarkoituksena on maisemoida ja kunnostaa Kiimingin kunnan Jäälin taajaman läheisyydessä oleva pohjavedenpinnan alapuolinen Laivakankaan vanha maa-ainesten ottoalue. Alue sijaitsee tilalla Lapinharju RN:o 58:13 Laivakankaan I-luokan pohjavesialueella. Maisemointi tapahtuu syventämällä vanhaa vesiallasta, luiskaamalla altaan pohjaa ja rantaa sekä kunnostamalla aluetta muutoin. Altaasta nostettavia maa-aineksia käytetään alueen maisemointiin ja niillä korotetaan maanpintaa rakentamisen edellyttämälle tasolle alueella, josta maa-aineksia on otettu lähelle pohjavedenpintaa ja joka on kaavoitettu rakentamiseen. Täytettävälle alueelle, joka sijaitsee tiloilla Laivala RN:o 58:33 ja Jäälin sora-alue RN:o 58:80, on Laivakankaan asemakaavan laajennuksessa suunniteltu rakennettavaksi asuinrakennuksia. Suunnitellut työt Suunnitelma-alueen kokonaispinta-ala on noin 4,25 ha ja syvennettävän ja maisemoitavan vesialtaan pinta-ala 1,65 ha. Altaasta nostetaan maaaineksia, pääasiassa hiekkaa 30 000 35 000 m 3. Altaan reunat luiskataan kaltevuuteen 1:2 1:10 siten, että alue mukautuu mahdollisimman hyvin ympäröivään maastoon. Suurin osa altaasta, nykyisen asutuksen puoli, maisemoidaan kaltevuuteen 1:10 tasolle -1,0 m altaan vedenpinnasta. Mikäli altaasta saatava maa-aines soveltuu täyttöön, alin kaivutaso on N 60 + 37,0 m. Altaan suurin syvyys on enintään 5 metriä. Maaliskuussa 2008 tehtyjen mittausten perusteella altaan vedenkorkeudeksi on määritetty N 60 + 42,10 m. Allas muotoillaan virkistyskäyttöön. Reunat loivennetaan suurimmalta osin kaltevuuteen 1:10 tasolle vedenpinta -1,0 m, eli noin 10 metrin päähän rannasta. Uimarannat rakennetaan altaan etelä- ja länsiosiin. Pohjoisreunan loiva ranta-alue jätetään virkistysalueeksi. Tarkemmasta loppukäytöstä sovitaan kunnan ja alueen asukkaiden kanssa. Eteläreunalla olevat harjanteet jätetään maiseman monipiirteisyyden säilyttämiseksi paikoilleen ja metsitetään. Kulku työalueelle järjestetään nykyisiä, suunnitelma-aluetta reunustavia teitä ja kulku-uria pitkin.
Töiden aikana polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja tankkausalueiden pohjat tehdään tiiviillä moreenilla tai siltillä vettä läpäisemättömiksi. Lisäksi varmistuksena käytetään muovikalvoa. 4 KAAVOITUSTILANNE Alueella on voimassa Kiimingin kunnanvaltuuston 2.4.1992 hyväksymä oikeusvaikutukseton "Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaava Jääli Välikylä -alueelta". Pohjavedenpinnan alapuolisen montun kohdalla on voimassa kaavamerkintä W (vesialue), jota ympäröi virkistysalue. Virkistysalueiden ympärille on kaavoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta. Eteläreunaltaan hankealue rajoittuu E/pw alueeseen (vedenottamon lähisuojaalue). Pohjavesilammikon kohdalla alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lammikon länsipuolisen täyttöalueen kohdalla on voimassa Jäälin Laivakankaan asemakaavan muutos ja laajennus, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 9.6.2008 ja joka on tullut lainvoimaiseksi 30.7.2008. Alueen keskeiset kaavamerkinnät ovat VL (lähivirkistysalue) sekä AKR-2 (asuinkerrostalojen korttelialuetta). Hankealueen pohjoispuolisen tien rajalta pohjoiseen sijoittuu Jäälin Laivakankaan asemakaavan muutos ja laajennus, jossa ovat voimassa seuraavat kaavamerkinnät: AO (erillistalojen korttelialue), VL (lähivirkistysalue) sekä AR (rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue). Kyseinen kaava on hyväksytty Kiimingin kunnanvaltuustossa 18.6.2001. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Maankäyttö Suunnitelma-alue on kunnostamatta olevaa vanhaa maa-ainesten ottoaluetta. Tilalla Lapinharju RN:o 58:13 otto on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Muodostuneen altaan syvyys on 1 2 metriä. Allas on ollut olemassa jo yli 30 vuotta. Lampi on osittain heinittynyt rannoiltaan ja paikalliset asukkaat ovat käyttäneet lampea uimapaikkana. Laivakankaan pohjavesialueelle on aikaisemmin suunniteltu pohjavedenottamoiden rakentamista, mutta hankkeista on luovuttu, koska alue on rakennettu taajama-alueeksi. Altaan eteläpuolella on kaksi luonnontilaista, 3 4 metriä vedenpinnan yläpuolelle kohoavaa harjannetta, joiden välissä altaan reuna-alue on rämemäistä, ohutturpeista suota. Tiloilla Laivala RN:o 58:33 ja Jäälin sora-alue RN:o 58:80 otto on ulottunut suurimmalla osalla aluetta alle 1,0 metrin päähän pohjavedenpinnasta ja alue on pinnanmuodoiltaan rikkonaista, osittain metsittynyttä hiekkakangasta. Suunnitelma-alueen luoteiskulmassa olevassa pohjaveden havaintoputkessa pohjavedenpinta on kesäkuussa 1979 ollut tasolla N 60 + 42,05 m. Alueen länsiosaan, tiloille Laivala RN:o 58:33 ja Jäälin sora-alue RN:o 58:80 on kaavoitettu asuinkerros- ja rivitaloja. Ottoalueella ei ole todettu muinaismuistoja tai muita suojeltavia kohteita.
5 Pohjavesiolot Suunnitelma-alue sijaitsee Laivakankaan I-luokan pohjavesialueella (11255051). Noin 200 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen eteläpuolella on 1980-luvulla tutkittu pohjavedenottamon paikka. Nykyisen asutuksen ja kaavoitussuunnitelmien vuoksi pohjavesialueen itäosaan, jossa suunnitelma-alue sijaitsee, ei ole suunniteltu pohjaveden ottoa. Laivakankaan pohjavesialueen länsiosaan, noin 3,5 kilometrin päähän suunnitelma-alueesta, on rakennettu Pyyryväisharjun pohjavedenottamo. Pohjaveden virtaus on suunnitelma-alueelta länteen. Ottoalueen vaikutuspiirissä ei ole yksityistalouksien kaivoja. Laivakankaan taloudet ovat liittyneet Kiimingin kunnan vesijohtoverkostoon. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Hankkeella ei ole haitallista vaikutusta alueen pohjavesitasapainoon. Vesialtaan syventäminen enimmillään 5 metrin syvyiseksi parantaa sen vedenlaatua. Nykyisen altaan syventäminen, ranta-alueiden luiskaaminen ja siistiminen eivät tule oleellisesti heikentämään altaan eivätkä myöskään toimenpidealueen ulkopuolisen pohjavesialueen vedenlaatua. Altaan vedenlaadun kannalta kaivutoimenpiteillä on positiivinen vaikutus, koska altaan vesisyvyyden kasvaessa veden vaihtuvuus altaassa voimistuu. Myös altaan rehevöityminen vähenee. Alueen pohjaveden virtaussuunta on länteen. Toimenpidealueen länsipuolinen osa pohjavesialueesta on tiiviin asutuksen aluetta eikä sinne ole suunniteltu pohjavedenottamoita, joiden vedenlaatuun suunnitellut toimenpiteet voisivat vaikuttaa haitallisesti. Pohjavesialueen muun osan vedenlaatuun toimenpiteillä ei ole vaikutusta. Koska länsiosan asuinrakentamiseen kaavoitetun alueen nykyinen maanpinta on pääosin vajaan metrin pohjavedenpinnan yläpuolella, joudutaan alueen maanpintaa korottamaan ennen alueelle rakentamista. Täyttämällä aluetta vesialtaasta saatavalla maa-aineksella varmistetaan, että täyttömaat ovat puhtaita. Kaikki korotettavan alueen maa-ainekset saadaan suunnitelma-alueelta. Täyttömaita ei tarvitse kuljettaa muualta, jolloin kuljetusten haitalliset ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnassa ei synny kaivannaisjätteitä. Talousjätteet ja koneiden jäteöljyt toimitetaan niille kuuluviin sijoituspaikkoihin. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen toiminnalla ei vaaranneta pohjavedenlaatua. Mahdollisten öljyvahinkojen torjuntaan alueelle varataan imeytysturvetta. Kiimingin kunnalla on samassa harjumuodostumassa pohjavedenottamo Pyyryväisharjussa, noin 3,5 km:n etäisyydellä. Suunnitellut kunnostus- ja maisemointitoimenpiteet eivät ennalta arvioiden vaikuta vedenottamon veden laatuun tai määrään.
6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta 30.4.2009 kaavoitustiedoilla ja arviolla toimenpiteiden vaikutuksesta hankealueen ulkopuolisen pohjavesialueen vedenlaatuun. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kiimingin kunnassa 19.5. 18.6.2009 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Lisäksi Kiimingin kunnan kaavoitusviranomaiselta on pyydetty hakemuksesta lausunto. Muistutukset ja vaatimukset 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että hanke sijaitsee yhdyskuntien tärkeäksi vedenhankinta-alueeksi luokitellulla Laivakankaan pohjavesialueella (112 550 51), joka muodostuu matalapiirteisestä kapeaytimisestä harjusta ja siihen liittyvistä rantakerrostumista. Luonteeltaan muodostuma on antikliininen purkaen pohjavettä ympäröiville soille ja Jäälinjärveen. Pitkittäissuuntainen vedenläpäisevyys on hyvä ja pohjaveden päävirtaussuunta on länteen. Pohjavesi on laadultaan happamahkoa (ph 5,8 6,2) ja itäosassa hieman rautapitoista ja länsiosassa laadultaan hyvää. Pohjavedenlaatua uhkaavat alueella maanotto, liikenne, asutus, vanha kaatopaikka, vanha jätevedenpuhdistuslammikko sekä taajama-alueen kiinteistöjen mahdolliset polttoainevuodot. Hankealueelta noin 3,1 km länteen sijaitsee Pyyryväisharjun vedenottamo, josta on vuosina 2005 2008 otettu hyvälaatuista pohjavettä 250 350 m 3 /vrk. Muodostumassa on lisäksi kuusi muuta tutkittua pohjavedenottamon paikkaa, joiden yhteinen arvioitu antoisuus on noin 2 750 m 3 /vrk. Lähin näistä ottamopaikoista sijaitsee noin 200 metrin päässä hankealueelta etelään. Muodostumassa on parhaillaan menossa koepumppaus, ja alustavien tulosten perusteella koepumppauspaikalle tullaan mahdollisesti hakemaan lupaa uuden lisäkaivon tai pohjavedenottamon rakentamiseen. Alueella ei suunnitelman mukaan ole yksityisiä kaivoja. Alueella sijaitsee useita pohjaveden havaintoputkia, joista suunnitelmaselostuksessa on esitetty tiedot ainoastaan yhdestä putkesta, jonka vedenpinta on ollut kesäkuussa 1979 tasolla N 60 + 42,05 m. Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole luonnonsuojelukohteita hankealueella. Ympäristökeskus on todennut, että suunnitellusta pohjavedenpinnanalaisesta maa-aineksen otosta ei tule todennäköisesti aiheutumaan haittaa alueelta tapahtuvalle vedenhankinnalle. Jo olemassa olevan matalan lammikon syventäminen viiteen metriin sekä alueen ja sen ympäristön kunnostaminen ja maisemoiminen parantavat lammikon vedenlaatua, mikä todennäköisesti edesauttaa myös pohjavedenlaadun säilymistä hyvänä. Hakemusasiakirjoissa ei ole kuitenkaan esitetty tarkkailusuunnitelmaa maaaineksen oton vaikutuksesta pohjaveteen, minkä osalta hakemussuunnitelmaa on täydennettävä.
Lisäksi ympäristökeskus on vaatinut, että alueella tehtävät toimenpiteet on suoritettava niin, että missään vaiheessa ei aiheuteta uhkaa maaperän eikä pohjaveden puhtaana säilymiselle. Öljytuotteet on säilytettävä tarkastetuissa ja lukittavissa kaukaloissa, joiden tilavuus on vähintään yhtä suuri kuin öljysäiliöiden tilavuus. Hakemussuunnitelmassa on esitetty kahta aluetta uimarantakäyttöön. Näihin suunnitelmiin ympäristökeskus ei ole ottanut kantaa, vaan alueen myöhemmän käytön edellytykset tarkastellaan erillisenä asiana. 2. Oulun seudun ympäristötoimi Ympäristötoimi on pitänyt keskeisellä paikalla Jäälin taajamassa sijaitsevan vanhan maa-ainesten ottoalueen kunnostamista tarkoituksenmukaisena. Kunnostaminen voidaan toteuttaa täyttämällä koko alue muualta tuotavilla massoilla tai syventämällä pohjavesilammikkoa ja käyttämällä näin saatavia massoja tarvittaviin täyttöihin. Lammen säilyttäminen on maisemallisesti perusteltua edellyttäen, että se voidaan toteuttaa aiheuttamatta vaaraa pohjavedenlaadulle. Pyyryväisharjun vedenottamo on noin 3,5 km:n etäisyydellä hankealueesta. Pohjaveden virtaus on ottamolle päin, minkä vuoksi hanketta toteutettaessa on tarkkailtava pohjaveden korkeutta ja laatua. Lammen länsiranta ja osin eteläranta on osoitettu uimarannoiksi. Ympäristötoimen mielestä pohjavesilammikkoa ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa ja rakentaa viralliseksi uimarannaksi. Koska hanke sijoittuu asutuksen välittömään läheisyyteen, ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi konevoimin tapahtuvalle toiminnalle on asetettava selkeät työajat ja kunnostustyö on toteutettava ripeässä aikataulussa. Työmaa-alue on merkittävä maastoon selvästi havaittavin merkinnöin ja tarpeellisilta osin suojauksin. 3. Kiimingin kunnan yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntalautakunta on todennut, että Kiimingin kunta ja hakija ovat Laivakankaan asemakaavassa laaditun kaavoitussopimuksen solmimisen yhteydessä hahmotelleet pääperiaatteet laaditulle kunnostussuunnitelmalle. Koska suunnitelma noudattaa näitä periaatteita, kunnalla ei ole huomautettavaa suunnitelmasta. Kunta on edellyttänyt kulkuyhteyttä etelänpuoleiselle rannalle. 7 Hakijan selitys Hakija on ympäristölupavirastoon 31.7.2009 toimittamassaan selityksessä esittänyt seuraavaa: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunnosta hakija on todennut, että se laatii tarkkailusuunnitelman maa-ainesten oton vaikutuksesta pohjaveteen ja hyväksyttää sen ympäristökeskuksessa ennen maa-ainesten oton aloittamista. Oulun seudun ympäristötoimen ja Kiimingin kunnan yhdyskuntalautakunnan lausunnosta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa. Lisäksi hakija on esittänyt, että hankkeelle myönnettäisiin lupa siten, että pohjavesilammikon rantoja ei rakennettaisi uimarannoiksi, vaan rannat jyr-
kennettäisiin kaltevuuteen 1:5 niillä alueilla, joissa suunnitelmassa on esitetty kaltevuutta 1:10. 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U PÄÄASIARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Oulun Autokuljetus Oy:lle luvan maisemoida ja kunnostaa Kiimingin kunnan Kiimingin kylässä tilalla Lapinharju RN:o 58:13 oleva maa-ainesten ottoalue. Hankealueella olevasta noin 1,65 hehtaarin kokoisesta pohjavesilammikosta saadaan ottaa maa-aineksia 30 000 35 000 m 3 viereisen kaavoitusalueen täyttöön. Ympäristölupavirasto määrää lupamääräyksistä ilmenevät vahinkoa estävät toimenpiteet. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Maa-ainesten ottaminen ja pohjavesilammikon syventäminen 1. Maa-ainesten ottaminen pohjavesilammikosta on toteutettava ja alue on maisemoitava ja kunnostettava hakemuksen liitteinä olevien, 17.3.2009 päivättyjen piirustusten "Suunnitelmakartta/Kaavoitus" MK 1:1 500, "Poikkileikkaukset " MK 1:2 000, 1:1 000/1:400 ja "Jälkitilannekartta" MK 1: 1 500 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla. Maa-ainesten otto saadaan ulottaa pohjavesilammikossa enintään tasolle N 60 + 37,0 m. Lammikon rannat luiskataan tasolle N 60 + 41,0 m piirustuksesta "Suunnitelmakartta/Kaavoitus" ilmenevästi kaltevuuksiin 1:2, 1:3 ja 1:5 sekä piirustuksesta poiketen 1:5 myös siellä, missä kaltevuudeksi on merkitty 1:10. Lammikosta kaivettavalla maa-aineksella täytetään tiloilla Laivala RN:o 58:33 ja Jäälin sora-alue RN:o 58:80 olevaa asuinrakennusten alueeksi ja lähivirkistysalueeksi kaavoitettua aluetta tasolle N 60 + 44,0 m. Vahinkoa estävät toimenpidevelvoitteet sekä viimeistely- ja maisemointityöt 2. Maa-ainesten ottoalue ja täyttöalue on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaana. Työkoneissa on käytettävä kasvipohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia hydrauliikkaöljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten poltto- ja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin tiivisiin, katoksellisiin suoja-altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat tulee tehdä nesteitä pidättäviksi niin, että maa-
perän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Luvan saajan on varauduttava tarpeen mukaiseen öljyvahinkojen torjuntaan hankkimalla alueelle muun muassa imeytysturvetta. Muualta tuotavia tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen jälkihoidossa. 3. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kiimingin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä alueelliselle pelastusviranomaiselle. Alueella tulee näkyvälle paikalle sijoittaa taulu, jossa on yhteystiedot vahinkotapausten ilmoittamiseksi. 4. Ottoalueella lammikossa ei saa olla ottoaikanakaan tarpeettomasti jyrkkiä luiskaamattomia rantoja. Lisäksi alueelle on asetettava riittävä määrä pohjavesilammikon rantojen jyrkkyyden osoittavia varoitustauluja. 5. Pohjavesilammikon rantojen tasauksessa ja muotoilussa saa käyttää ainoastaan puhdasta maa-ainesta. Humuspitoisen ja muun orgaanisen maan käyttö on sallittua ranta-alueen verhoiluun siten, että humusta ei pääse huuhtoutumaan pohjaveteen. Lammikon pohjavedenpinnan yläpuolisten luiskien aluskasvillisuus on palautettava kylvämällä siemenseosta, joka sisältää paikallisia oloja hyvin kestäviä heinä- ja ruoholajeja. Alue on tarvittavilta osin metsitettävä. Maa-ainesten ottamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että hankkeen toteuttamisen seurauksena alueen maisemakuva rikkoutuu mahdollisimman vähän. Ottoalueen ympäristöstä ei puustoa saa poistaa tarpeettomasti. 6. Ottoalueen viimeistely- ja maisemointityöt on tehtävä ympäristöoppaassa (Ympäristöopas 85, s. 67, YM 2001) esitetyn vaativan tason periaatteiden mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ohjeita noudattaen. 9 Toiminnan aloittaminen ja valmistumisilmoitus 7. Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on saatettava olennaisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8. Luvan saajan on ennakolta hyvissä ajoin ilmoitettava töiden aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle sekä Kiimingin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Maa-ainesten ottoalueen maisemointi- ja kunnostustöiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Kiimingin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa töiden ja toimenpiteiden päättymisestä lukien.
10 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 10. Luvan saajan on tarkkailtava toimenpidealueella ja sen lähiympäristössä pohjavedenkorkeuksia sekä maisemointi- ja kunnostustöiden vaikutuksia pohjavedenkorkeuteen ja -laatuun Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma tulee toimittaa hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi ympäristökeskukselle ja Kiimingin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä töiden ja toimenpiteiden päättymisestä. Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi vaatia luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. Jos toiminnasta aiheutuu melkoista haittaa, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty, voidaan haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu yleiseen etuun, asianomaisen viranomaisen hakemuksesta lupamääräyksiä muuttaa tai, mikäli haitta on huomattava, peruuttaa lupa. RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Suunniteltu vanha maa-ainesten ottoalue sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Hakemuksessa tarkoitetusta maisemointi- ja kunnostustöistä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla toimien ei ennalta arvioiden aiheudu pohjavedenlaadun haitallista muuttumista tai muita haitallisia pohjavesimuutoksia. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava toimenpiteestä aiheutuvaan vahinkoon verrattuna. Pohjavesilammen alue (Lapinharju RN:o 58:13) ja osa täyttöalueesta (Laivala RN:o 58:33) on hakijan omistuksessa. Osa täyttöalueesta (Jäälin sora-alue RN:o 58:80) on Kiimingin kunnan omistuksessa, ja sen käytöstä täyttöön hakija on sopinut kunnan kanssa. Lupamääräysten perustelut Pohjavesilammikosta tapahtuvasta maa-ainesten ottamisesta aiheutuvaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti toimintaa koskevin lupamääräyksin. Osa lupamääräyksistä on annettu valvonnallisista syistä.
11 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Oulun seudun ympäristötoimen vaatimukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja sen perusteluista sekä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaisiin töihin saadaan ryhtyä vasta tämän päätöksen saatua lainvoiman edellyttäen, että hakijalla on toimintaan myös maaaineslain mukainen lainvoimainen lupa. Tämä lupa ei vapauta toiminnanharjoittajaa velvollisuudesta hakea tarvittaessa ympäristönsuojelulaissa edellytettyä lupaa. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 12, 14a 1 ja 2 momentti ja 15 sekä 9 luku 8 1 momentti ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 1 210 euroa. Perustelut Kysymyksessä on alla mainitun asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukainen maa-aineksen ottamista koskeva hakemusasia, jossa maaaineksen ottomäärä on enintään 50 000 m³. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
12 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Simo Perkkiö Paavo Liimatta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Paavo Liimatta (esittelevä jäsen). Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. PL/es Liite Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 23.11.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 690 182; telekopio: 08-816 2870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.