ÖLJYLUOLASTON PUHDISTUS BIOLOGISESTI MAHDOLLISTAA UUSIOKÄYTÖN LÄMPÖENERGIAVARASTONA

Samankaltaiset tiedostot
POHJAVEDEN IN SITU PUHDISTAMINEN UUDELLA MENETELMÄSOVELLUKSELLA

TOIMIALATIEKARTTA KESTÄVÄN PIMA RISKIENHALLINNAN KEHITTÄMISEKSI Pilaantuneiden maa-alueiden kokeiluohjelman päätösseminaari Aura Nousiainen 1.10.

Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

SAVUKAASUPESUREIDEN LUVITUSKÄYTÄNNÖT JA JÄTEVESIEN JA LIETTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Kirsi Koivunen

MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.

MUOVIN ROOLI BIOKIERTOTALOUDESSA INDUSTRY SUMMIT 2019 / CIRCDAY Katri Luoma-aho Pöyry Finland Oy

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Energiakaivot. Tärkeä osa lämpöpumppualan liiketoimintaa. SULPU - Lämpöpumppu seminaari Tomi Mäkiaho

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

In situ kunnostusmenetelmän valinta MUTKU-PÄIVÄT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

Utön merentutkimusasema

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Hiidenveden vedenlaatu

Kipsi vähentää peltomaan

KYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ

Vesiensuojelukosteikot

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Käytännön kokemuksia jatkuvatoimiseen mittaukseen liittyvistä epävarmuustekijöistä

Kestävä sanitaatio Juomavesi

Kokeneempi. Osaavampi

KUNTALIITON HULEVESIOPPAAN PÄIVITYSTILANNE Hulevesien hallinta Vantaanjoen valuma-alueella haasteita ja ratkaisuja Vantaa,

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

UBINAM Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä

KOMPENSAATIOMEKANISMIT JA BIODIVERSITEETIN MITTAAMINEN Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari William Velmala, Pöyry Finland Oy 25.1.

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

HULEVESIOPPAAN PÄIVITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTUTTUA Vesihuolto 2017 Jyväskylä, Henna Leppänen Pöyry Finland Oy

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Nanoriutan perustaminen

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,

ERISTESEINÄRAKENTEEN JA MEREN VÄLISEN FOSFORIVARANNON SELVITTÄMINEN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

ULTRATEHOKKAAN TERTIÄÄRIKÄSITTELYN PILOTOINTI LAPPEENRANNAN UUDELLE JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Sisäilman mikrobitutkimus

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Arvio NP3-rikastushiekka-altaalle tulevien prosessikemikaalien jäämien pitoisuuksista ja niiden pysyvyydestä ja mahdollisesta muuntumisesta.

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

PEX-PUTKISTA LIUKENEVA TBA (TERT-BUTYYLIALKOHOLI

PIMA & MAANKÄYTTÖ: ENNAKOIMALLA KESTÄVÄMPIÄ RATKAISUJA. MUTKU-päivät Sirkku Huisko

Capito-varaajat ENERGIA HYBRIDI KERROS PUSKURI

COACHAUS VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA ALLIANSSIHANKKEESSA

Veden happamuuden mittaaminen ph-tabletilla

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

Lämpöpumppu- ja valaistusseminaari

Molekyylibiologiaan perustuvat mikrobiyhteisömääritykset ja niiden käyttökohteet yhdyskuntajätevesien käsittelyssä

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

UBINAM Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

Transkriptio:

ÖLJYLUOLASTON PUHDISTUS BIOLOGISESTI MAHDOLLISTAA UUSIOKÄYTÖN LÄMPÖENERGIAVARASTONA Energiateollisuuden tutkimusseminaari Aura Nousiainen, Pöyry Finland ja Anna Reunamo, SYKE Merikeskus 30.1. 2019

KRUUNUVUOREN ÖLJYLUOLIEN UUSIOKÄYTTÖ Dieselöljyn kausivaraston uusi elämä lämpöenergian tuotossa Kuva: Helen Oy Kaksi luolaa, joiden tilavuus on yhteensä 300 000 m 3 Luolia suunnitellaan lämpöenergian varastoina. Energia on sitoutuneena kesällä auringon lämmittämästä pintavedestä. Luolat täytetään kesällä, ja hyödynnetään talvella lämpöpumppujen energianlähteenä Meriveden kausivarastoinnille ei ole esteitä, ja ne ovat käyttökelpoisia sellaisenaan Lämpöenergia riittäisi kattamaan jopa kolmasosan alueen lämpöenergiantarpeesta Luolat on kertaalleen pesty, mutta kalliorakosista tihkuu dieseliä vielä pitkään Öljy on kerrostunut. 1-5 m syvyydessä sitä on noin 200 mg/l. Tavoite 1 mg/l. Hankkeen energiataloudellinen arvo on vähäinen, joten ympäristövaikutusten eliminoiminen on hankkeen toteutumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää PÖYRY PRESENTATION 2

PIENET SUURET BAKTEERIT Itämeren vedessä on luontaisesti bakteereja, jotka voivat hajottaa öljyä Itämeren vedessä on noin 10 6 bakteeria litrassa. Useilla Itämeren bakteeriryhmillä on kyky käyttää öljyhiilivetyjä ruokanaan. Öljyn hajoaminen on tehokkainta, jos ympäristön olosuhteet ovat suotuisat. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi veteen liuennut hapen määrä, lämpötila ja ravinteet (typpi,fosfori ja mikroravinteet) Öljyn hajottajien lukumäärää voidaan arvioida laskemalla, paljonko vedessä on bakteerien öljynhajotuksessa tarvitsemia geenejä Öljyn hajoamiseen vaikuttavia olosuhteita voidaan arvioida paremmin, jos tiedetään, mitä bakteeriryhmiä merivedessä on. Erikoistutkija Anna Reunamo ottamassa vesinäytteitä merenpinnan mikrokerroksesta Stenskärissä Nauvossa. Kuva SYKE. PÖYRY PRESENTATION 3

PILOTTIKOKEEN KOEASETELMA Kolmella akvaariolla simuloidaan, mitä tapahtuu jos olosuhteita luolassa muutetaan PÖYRY PRESENTATION 4

KUVIA NÄYTTEENOTOSTA LUOLASSA JA HAAKONINLAHDELLA PÖYRY PRESENTATION 5

3500 3000 2500 2000 ÖLJYN MÄÄRÄ VÄHENEE KAIKISSA KÄSITTELYISSÄ Öljy hajoaa nopeammin niissä käsittelyissä, joissa on lisätty merivettä Öljypitoisuus (µg/l) 4000 Luolavesi y = -498,93x + 3542,4 Luolavesi+ Luolavesi+ hapetettu Lin. (Luolavesi) Lin. (Luolavesi+) Lin. (Luolavesi+ hapetettu) Aika (viikkoa) Luolavesi öljy mg/l Luolavesi + öljy mg/l Luolavesi + Hapetettu Öljy mg/l 0 3044 1065 1065 1 3640 111 414 2 2547 59 146 6 449 58,5 67 1500 Öljyn määrä kokeen 1000 lopussa (%) 14,7 5,5 6,3 y = -130,13x + 715,96 500 y = -112,36x + 576,36 0 0 1 2 3 4 5 6-500 Aika (viikkoja) PÖYRY PRESENTATION 6

BAKTEERIEN GEENIT VALOTTAVAT ÖLJYN HAJOAMISTA Öljyn yhdisteiden hajotusgeenien määrät olivat akvaarioissa suurempia kuin Haakoninlahdella tai öljyluolassa. PAH-hajotusgeenit Alkaanin hajotusgeenit Bakteerien kokonaismäärä 4,00E+05 3,50E+05 3,00E+05 2,50E+05 0 viikkoa 1 viikkoa 2 viikkoa 6 viikkoa 9,00E+09 8,00E+09 7,00E+09 6,00E+09 0 viikkoa 1 viikkoa 2 viikkoa 6 viikkoa 8,00E+08 7,00E+08 6,00E+08 5,00E+08 0 viikkoa 1 viikkoa 2 viikkoa 6 viikkoa 2,00E+05 1,50E+05 1,00E+05 5,00E+09 4,00E+09 3,00E+09 2,00E+09 4,00E+08 3,00E+08 2,00E+08 5,00E+04 1,00E+09 1,00E+08 0,00E+00 Luola in situ Meri in situ Luolavesi Luolavesi + Luolavesi+ hapetettuna 0,00E+00 Luola in situ Meri in situ Luolavesi Luolavesi + Luolavesi+ hapetettuna 0,00E+00 Luola in situ Meri in situ Luolavesi Luolavesi + Luolavesi+ hapetettuna PÖYRY PRESENTATION 7

TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Pilottikokeessa öljyn määrä vähenee. Öljyn hajoaminen on todennäköisesti biologista, ja sitä vauhdittaa meriveden lisäys luolaveteen Öljyn määrä väheni kaikissa käsittelyissä Jos merivettä ei lisätty, öljypitoisuus väheni 85 % kuudessa viikossa Meriveden lisäys aiheutti noin 95 % öljyn hajoamisen kahdessa viikossa. Hapetuksella ei ollut merkitystä Hajotusgeenien perusteella Haakoninlahdessa ja öljyluolassa on luontaisesti pieniä määriä öljynhajotukseen kykeneviä bakteereja. Pilottikokeen aikana hajotusgeenien määrä lisääntyi kaikissa käsittelyissä. Hapettaminen vaikutti erityisesti alkaaninhajotusgeenimääriin. PAH-yhdisteiden hajotusgeenit olivat yleisimpiä pelkässä luolavedessä. Meriveden lisäys luolaveteen nopeuttaa öljyn hajoamista. Bakteerimäärät eivät juuri muutu, mutta erityisesti alkaaniyhdisteiden hajotusgeenit yleistyvät. On myös mahdollista, että kiihtynyt hajotusnopeus johtuu jostakin muusta seikasta kuin meriveden sisältämistä bakteereista. Tätä kysymystä voidaan ratkoa sekvensoimalla pilot-kokeen jäsenistä DNA, ja tunnistamalla sen perusteella miten bakteeriryhmät reagoivat ympäristön muutokseen PÖYRY PRESENTATION 8

MITÄ ILOA MOISESTA PILOTTIKOKEESTA ON? Tieteellisesti testattua lisätietoa päätöksenteon tueksi Öljyluolien uusiokäyttö on uraauurtava hanke Ympäristövaikutusten ennustaminen on vaikeaa, sillä muuttujia on paljon Parhaiden asiantuntijoiden käyttö ja kokeellinen tutkimus antaa lisää tietoa päätöksenteon tueksi Seuraavan askelen ottaminen on helpompaa. PÖYRY PRESENTATION 9

Consulting. Engineering. Projects. Operations. www.poyry.com