YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 116/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/457/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2011 ASIA HAKIJA Voimalaitostuhkien hyödyntäminen rakennettavan energiapuun käsittelyalueen pohjarakenteissa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Seinäjoki Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Vaskiluodon Voima Oy rakentaa energiapuun käsittelyalueen omistamalleen entiselle turvetuotantoalueelle. Käsittelyalueen pohjarakenteissa on tarkoitus käyttää turve- ja kivihiilivoimalaitosten lento- ja pohjatuhkaa. Rakentamisen aikana alueella suunnitellaan myös varastoitavan ja stabiloitavan tuhkaa. Käsittelyalueella tullaan sen valmistuttua varastoimaan ja murskaamaan energiapuuta, mm. hakkuutähteitä, kantoja, runko- ja kuitupuuta. Toiminta tulee sijaitsemaan noin 15 km Seinäjoen keskustaajamasta itään Ruhan kylässä tilalla Kurjensuo RN:o 743-410-25-0. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 1 momentin kohdan 13 f mukaan jätteen ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tulee olla ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) mukaan sellaisen toiminnan lupahakemuksen, joka koskee vähintään 10 000 jätetonnin ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä vuodessa. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 16.11.2010. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Koska kyseessä on uusi toiminta, sillä ei ole aikaisempia lupia. Toiminnalla on ympäristövahinkovakuutus. Toimintapaikkaa ei ole kaavoitettu eikä sen käyttöä ole ohjattu maakuntakaavassa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu kokonaan hakijan omistamalle tilalle Kurjensuo (RN:o 743-410-25-0). Tilan kokonaispinta-ala on noin 290 ha, josta noin 8,0 ha varattu käsittelyalueelle. Kulkuyhteys alueelle on Kuortaneentieltä (KT 697). Tilalla on turvetuotantoalueen tarpeisiin rakennettuja sorapintaisia teitä. Alueen sijainti käy ilmi liitteenä olevasta kartasta. Alue on tällä hetkellä pääosin rakentamaton. Rakennettava käsittelyalue on enimmäkseen entistä turvetuotantoaluetta, joka on nykyisin ruokohelpipeltona. Alueella on myös maansiirtokoneiden varastoalue sekä läjitettynä kantoja. Käsittelyalueen ulkopuolinen maasto on pääosin turvetuotannossa. Turvetuotantoalueen ympärillä olevat maat ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Stabilointialueen ja kantatien välissä on tiheää metsää noin 50 metrin leveydeltä. Käsittelyalueelta poistetaan pintamaata pohjamaahan saakka. Alueen maaperä on pääosin hiesua, moreenia ja savea. Rakennettavan käsittelyalueen maanpinnan korkeus on nykyisellään +91,90 +94,72 (N60). Maanpinta viettää osalla alueesta loivasti luoteeseen. Osaksi maanpinta on rakennettua viettäen etelään päin. Maastokartoituskäynnillä ojavesien pinta oli tasolla + 91. Alueen ylävesipinta on HW = + 92,3. Lähin vakituinen asutus sijaitsee yli kahden kilometrin etäisyydellä ja kesäasutus yli kilometrin etäisyydellä suunnitellusta alueesta. Kurjennevan talo maantien 697 pohjoispuolella on alueen turvetuotantourakoitsijan hallussa. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle tai sellaisen läheisyyteen. Lähin luonnonsuojelualue on toiminnan koillipuolella yli kahden kilometrin päässä sijaitseva soidensuojeluohjelmaan kuuluva Suppelonneva (SSO100287). Hirvijärven ja Varpulannevan tekojärvet sijaitsevat toiminnan pohjoispuolella noin 2,5-3,0 kilometrin etäisyydellä. Hirvijärven vedenpinnankorkeus on peruskartan mukaan + 88,6 (N60). Alue sijoittuu Nurmonjoen vesistöalueen osa-alueeseen Hirvijärven lähialue (44.092), jonka valuma-alueen suuruus on noin 228 km 2.
3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminta Hakija rakentaa energiapuulle käsittelyalueen, jonka rakenteissa tullaan käyttämään turve- ja kivihiilivoimalaitosten pohja- ja lentotuhkaa. Alueen rakentaminen tulee ajoittumaan vuosiin 2011 2021. Alue rakennetaan neljässä vaiheessa siten, että kerrallaan valmiiksi rakennettu alue päällystetään asfaltilla mahdollisimman pian sen valmistumisen jälkeen. Energiapuun varastointi aloitetaan heti ensimmäisen vaiheen valmistuttua, ja sen varastointi ja murskaus tulee olemaan jatkuvaa. Rakentamisessa tullaan käyttämään Seinäjoen turvevoimalaitoksen lentotuhkaa (jätekoodi 10 01 03) ja pohjatuhkaa (10 01 01), Vaasan Vaskiluoto 2-voimalaitoksen kivihiilen poltossa syntyvää lentotuhkaa (10 01 02) ja pohjatuhkaa (10 01 01), Kristiinankaupungin voimalaitoksen kivihiilen poltossa syntyvää lento- (10 01 02) ja pohjatuhkaa (10 01 01) sekä Vapo Oy Atrian turvevoimalaitoksen lento- (10 01 03) ja pohjatuhkaa (10 01 01). Tuhkat tullaan kuljettamaan kuorma-autoilla joko säiliöissä tai peitettynä. Tuhkarakenne Suodatinkerrokseen käytettävän pohjatuhkan tehtävänä on katkaista veden kapillaarinousu rakenteeseen sekä estää maa-ainesten lajittuminen. Lentotuhkia tullaan hyödyntämään pengermateriaalina sekä stabiloituna jakavassa kerroksessa. Suodatinkerroksen alapuolelle rakennetaan salaojat (etäisyys tuhkarakenteeseen 50 senttimetriä. Salaojat johtavat vedet alueen ympärysojiin. Tuhkaa käytetään rakenteisiin enintään 104 000 tonnia (rakennevaihtoehto A) tai 129 000 tonnia (rakennevaihtoehto B). A: Lentotuhkarakenne - Päällyste AB 50 mm - Kantava kerros, murske # 0 32 400 mm - Kantava kerros, murske # 0 64 300 mm - Jakava kerros, lentotuhka 850 1 000 mm - Pohjatuhka 200 mm 1 800 1 950 mm B: Stabiloitu lentotuhkarakenne - Päällyste AB 50 mm - Kantava kerros, murske # 0 32 250 mm - Stabiloitu lentotuhka (Yse 4-7 %) 300 mm - Jakava kerros, lentotuhka 850 1 000 mm - Pohjatuhka 200 mm 1 650 1 800 mm
4 Stabilointi Stabilointitarve ja stabilaatti määräytyvät käytettävän tuhkan ja sen ominaisuuksien sekä käyttökohteen teknisten vaatimusten mukaisesti. Stabilointi tehdään stabilointisuunnitelman mukaisella reseptillä ja laitteistolla. Stabiloinnissa lentotuhkaan lisätään tarvittaessa vettä ja sideainetta lujittamaan tuhkarakennetta. Tuhkan stabiloinnissa käytetään mm. yleissementtiä. Sekä tuhkan stabilointitapa että rakenne tarkentuvat varsinaisen rakennussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Hakemuksen mukaan suunnitelmat hyväksytetään paikallisella ELY-keskuksella. Varastointi Tuhkaa varastoidaan alueella työmaan tarpeisiin korkeintaan yhden vuoden ajan. Varastoitava enimmäismäärä on 10 000 tonnia lentotuhkaa ja välivarastointipaikan koko on noin yksi hehtaari. Tuhkat varastoidaan löysissä pintatiiviissä kasoissa suunnitellusti niin, että niiden tekninen laatu säilyy varastoinnin aikana. Tuhkan varastoalueen kaltevuudet suunnitellaan siten, että alueelle ei jää vettä kerääviä painanteita. Kuivatus Käsittelyalueen kuivatuksesta huolehditaan sala- ja avo-ojin laadittavan kuivatussuunnitelman mukaisesti. Mahdollisissa maaleikkauksissa rakenne toteutetaan laatikkorakenteena, joka luiskissa tiivistetään huonosti vettäläpäisevällä täytteellä. Leikkauksissa rakenne kuivatetaan salaojituksella. Muualla rakenne kuivatetaan avo-ojilla. Käytettävien tuhkien laatu ja määrä Tuhkien laadunvalvonta- ja hyötykäyttökelpoisuustestit ovat hakemuksen liitteenä. Testien perusteella Kristiinankaupungin voimalaitoksen pohja- ja lentotuhka soveltuu höytykäytettäväksi maarakentamisessa asetuksen 403/2009 mukaisesti ilmoitusmenettelyllä päällystetyissä rakenteissa. Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitoksen pohjatuhka soveltuu maanrakentamiseen edellä mainitun asetuksen mukaisesti sekä peitetyissä että päällystetyissä rakenteissa ilmoitusmenettelyllä. Kyseisen voimalaitoksen lentotuhkaa ei sitä vastoin voida hyödyntää ilmoitusmenettelyllä. Tuhka ylittää asetuksen päällystetyn rakenteen raja-arvot arseenin ja molybdeenin kokonaispitoisuuden osalta sekä peitetyn rakenteen raja-arvot sulfaatin osalta. Arseenin kokonaispitoisuus, 74 mg/kg, ylittää asetuksen mukaisen raja-arvon, joka on 50 mg/kg. Mittausepävarmuus huomioon ottaen (18%) pitoisuus on 60 mg/kg. Vaikka arseenin pitoisuus ylittää raja-arvon, sen liukoisuus itse rakenteessa on hakemuksen mukaan verrattain pieni. Molybdeenin kokonaispitoisuus kuiva-aineessa oli 11 mg/kg ja liukoisuus 3,2 mg/kg. Asetuksen 591/2006 mukainen molybdeenin kokonaispitoisuusraja-arvo on 50 mg/kg ja liukoisuusraja-arvo peitetylle rakenteelle 0,5 mg/kg ja päällystetylle 6,0 mg/kg, joten molybdeenin liukoisuusarvo alittaa päällystetyn rakenteen
5 raja-arvon. Hakemuksen mukaan molybdeenin haittavaikutusten arvioidaan olevan paikallisia ja melko vähäisiä, sillä maarakeita peittävät Fe- ja Mnoksidikalvot pidättävät liuennutta molybdaattia tehokkaasti. Lisäksi liuottavan sadeveden määrä on vähäistä ja jaksoittaista. Sulfaatin liukoisuudeksi on määritetty 4 700 mg/kg. Asetuksen 591/2006 rajaarvo peitetylle rakenteelle on 1 000 mg/kg ja päällystetylle 10 000 mg/kg, joten sulfaatinkin liukoisuusarvo alittaa päällystetylle rakenteelle asetetun rajaarvon. Sulfaatti on helppoliukoinen aine ja on oletettavaa, että sen pitoisuudet ovat suurimmmillaan maanrakennustöiden aikana sekä parin ensimmäisen käyttövuoden aikana. Hakemuksen mukaan sulfaatilla ei ole kuitenkaan terveydellisiä haittavaikutuksia kuin pitoisuustasolla 500 1 000 mg/l. Käytettävä lentotuhkamäärä on tähän pitoisuuteen verrattuna suhteellisen pieni. Laadunvalvonta- ja hyötykäyttökelpoisuustestien mukaan Vaskiluodon Voima Oy:n Vaasan voimalaitoksen pohjatuhka soveltuu maarakentamiseen peitetyissä ja päällystetyissä rakenteissa ilmoitusmenettelyllä, mutta lentotuhka vain päällystetyissä rakenteissa. Vapo Oy:n Atrian Nurmon höyrykattilalaitoksen pohjatuhkaa voidaan käyttää maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä sekä peitetyissä että päällystetyissä rakenteissa VNa:n asetuksen 591/2006 mukaisesti. Tämän voimalaitoksen lentotuhkan käyttöä maanrakennuksessa peitetyssä rakenteessa ei suositella VNa 591/2006 :n mukaisella tavalla molybdeeni-, seleeni- ja sulfaattiraja-arvoylitysten vuoksi. Ko. lentotuhkan maanrakennushyötykäyttö edellä mainitun asetuksen mukaisella ilmoitusmenettelyllä on mahdollista ainoastaan päällystetyissä rakenteissa. Eri voimalaitosten pohjatuhkia käytetään suodatinkerroksessa korvaamassa suodatinhiekkaa. Hakemuksen mukaan pohja- ja lentotuhkien käyttö maanrakennuskohteissa on vakiintunutta. Käytettävien tuhkien teknisistä ominaisuuksista ja soveltuvuudesta stabilointikohteisiin on tehty tutkimuksia. Tutkimusten mukaan Kristiinankaupungin, Seinäjoen ja Vaasan lentotuhkien ominaisuudet lujittavat rakennetta. Rakentamisessa hyödynnetään pääosin Seinäjoen voimalaitoksen tuhkia. Muiden laitosten pohja- ja lentotuhkia käytetään, mikäli rakennustöiden nopeus sitä edellyttää. Pienten tuhkantuottajien (Vapo Oy Atrian tehdas) tuhkia tullaan käyttämään enintään 10% kokonaistuhkamäärästä (pohjatuhka enintään 2 400 tonnia, lentotuhka enintään 8 000 tonnia, lentotuhka sijoitetaan massiivirakenteeseen). Terminaalialueen rakentamisessa suunnitellaan käytettävän voimalaitostuhkia seuraavasti: - pohjatuhka, massiivirakenne, yhteensä enintään 16 000 m 3 rtr (24 000 t) - lentotuhka, massiivirakenne, yhteensä enintään 80 000 m 3 rtr (80 000 t) - lentotuhka, stabiloitu rakenne, yhteensä enintään 25 000 m 3 rtr (25 000 t)
Polttoaineet 6 Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, siihen käytetään tilavuudeltaan riittävän suurta kaksivaippaista säiliötä. Vedenhankinta ja viemäröinti Stabilointiprosessin vedentarve riippuu varastoitavan tuhkan vesipitoisuudesta. Mahdollisesti tarvittava vesi tuodaan paikalle säiliöautoilla. Viemäröintiä ei tarvita. Alueelta kerätään sadevesi sitä ympäröiviin avo-ojiin ja niitä pitkin Hirvijärveen. Energian käyttö ja energiatehokkuus Liikenne Hakemuksen mukaan alueen rakentamisessa käytettävien maanrakennuskoneiden energian käyttö ei poikkea normaalista. Liikennöinti alueelle tapahtuu olemassa olevan tieverkoston kautta (kantatie 697). Alueelle on jo nyt raskasta liikennettä turvetuotantoalueen takia. Toimintapaikan ja Seinäjoen voimalaitoksen etäisyys on 25 kilometriä. Maanrakennuksen aikana raskasta liikennettä on arvioitu tulevan paikalle useita kuormia päivässä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vastaavan kaltaisten rakenteiden toteuttamisesta Seinäjoen voimalaitoksen tuhkalla on useassa muussa kohteessa. Käsittelyalueen rakentaminen tehdään hyvää rakentamistapaa noudattaen. Stabiloinnissa käytetään reseptointia, jolloin stabiloidun tuhkan laatuvaatimukset niin rakentamisen kuin ympäristön kannalta täytetään. Tuhkan hyötykäyttäminen vähentää myös luonnosta peräisin olevan kiviaineksen käyttötarvetta. Bioterminaalialueen rakentaminen palvelee tuhkan hyötykäyttöä jatkossa siitä saatavien kokemusten muodossa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Vesistöön kohdistuvia päästöjä ei tuhkan välivarastoinnista tai tuhkarakentamisesta katsota muodostuvan tai ne ovat niin pieniä, ettei niillä katsota olevan merkitystä. Päästöt ilmaan Hakemuksen mukaan tuhkarakentamisesta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Ilmapäästöt aiheutuvat pääosin maanrakennuskoneiden ja kuljetusautojen aiheuttamista pakokaasuista. Tuhkan varastointi saattaa aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista pölyämistä. Samoin tuhkan stabiloinnin ja homogenisoinnin aikana syntyy paikallista pölyämistä tuhka-aumojen sekoituksen sekä tuhkan ja stabilaatin lisäyksen yhteydessä. Hakemuksen mukaan tämä pölyäminen on kuitenkin paikallista ja sidoksissa stabilointikoneiden toimintaan.
Melu ja tärinä 7 Tuhkan varastoinnista ja käsittelystä tai maanrakennuksesta ei aiheudu hakemuksen mukaan normaalia suurempia melupäästöjä tai tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnasta ei synny jätteitä. Päästöt maaperään tai pohjaveteen TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakemuksen mukaan toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Toiminnasta voi aiheutua paikallista melua noin 400 metrin säteen sisällä. Muuten toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Tuhkarakenteen tiivistämistä seurataan mm. vesivolymetrisin mittauksin sekä työtapatarkkailuna (yliajokertojen määrä). Välivarastoon ajetun sekä hyötykäytetyn tuhkan määristä pidetään kirjaa laitos- ja tuhkalajikohtaisesti. Kirjanpidosta vastaa Vaskiluodon Voima Oy. Päästö- ja vaikutustarkkailu Hakija esittää 24.03.2011 jättämässään hakemuksen täydennyksessä/muutoksessa, ettei ympäristötarkkailua tarvita. Hakija katsoo, että lupahakemuksen mukaisesti toteutettavasta tuhkarakenteesta liukenevat haittaainepitoisuudet ovat sen verran pieniä, ettei ympäristötarkkailua tarvita. Paikka sijaitsee myös suhteellisen kaukana virtavesistä. Raportointi Vaskiluodon Voima Oy toimittaa vuosittain valvovalle viranomaiselle yhteenvedon, mistä ilmenee kuukausittain ajetun tuhkan määrä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakija katsoo, että terminaalialueen rakentaminen voimalaitosten lento- ja pohjatuhkista eikä niiden väliaikaisvarastointi alueella aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Muita tuhkia kuin Seinäjoen voimalaitoksen lentotuhkaa voidaan ns. maanrakennusasetuksen (valtioneuvoston asetus 591/2006, muutos 403/2009) perusteella käyttää päällystetyissä rakenteissa myös ilmoitusmenettelyllä. KORVAUKSET Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu korvattavaa haittaa.
8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on muutettu 24.3.2011 ja 5.7.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 13.4. 12.5.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu sanomalehti Ilkassa. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Seinäjoen kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemuksen johdosta on kiinteistölle suoritettu tarkastuskäynti 22.06.2011. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. 12.5.2011 antamansa lausunnon mukaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: 1) Puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. 2) Esitettyjä tuhkia voidaan hyötykäyttää esitetyissä rakenteissa, kun rakennettavat alueet asfaltoidaan asfaltilla, jonka tyhjätila on alle 5 %. Valvontaviranomainen ei pidä tarpeellisena erityistä jätevesien tarkkailua. Rakenteissa käytetyt ja alueella vuodenvaihteessa varastossa olevat tuhkamäärät tulee vuosittain, helmikuun loppuun mennessä raportoida sähköisesti TYVIpalvelun kautta. 3) Suunnitelmista ei ilmene tuhkien etäisyyttä pohjaveteen. ELY-keskus on katsonut aikaisemmissa tuhkan hyötykäyttöluvissa, että tuhkakerroksen alapinnasta tulee olla vähintään 60 cm salaojan pohjaan. 4) Luvan saajan tulee huolehtia siitä, että otettaessa hyötykäyttöön ulkopuolisten toimijoiden tuhkia, niistä on tehty vuosittaiset tuhkan kaatopaikka- ja Mara-asetusten edellyttämät laadunvalvontatestit. 5) Katsoo, että puuperäisten polttoaineiden varastointi alueelle ei tarvitse ympäristölupaa. Puuperäisen polttoaineen murskauksesta aiheutuu ympäristöön melu- ja pölyhaittaa, jolloin eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettu kohtuuton rasitus saattaa ylittyä (YsL 28 2. mom. 3-kohta)
9 Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomainen on antanut hakemuksesta lausuntonsa 18.5.2011: Tuhkarakentamiskohde sijaitsee alueella, jossa jo nykyisin on häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Paikka on hyvä, koska alueella ei ole eikä sinne ole suunnitteilla asutusta. Loma-asutusta on yli kilometrin päässä Hirvijärven ja kauempana Kuorasjärven rannoilla. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Suppelonneva ja sen eteläpuolella luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu yksityinen sarka. Kaupunginhallitus on tehnyt vuoden 2011 alussa esityksen Roomionniemen ja Teerinevan suojelemiseksi luonnonsuojelulain nojalla. Kentän rakentaminen ja toiminta sen jälkeen ei estä luontoarvojen säilymistä. Kuljetuksiin on aina tarpeen kiinnittää huomiota. Aines tulee tuoda peitettynä ja mahdollisuuksien mukaan kostutettuna, jotta pölyhaitta jää pieneksi. Alueen vieressä oleva päätie on etu, mutta myös huomioitava asia. Liikenteelle ei saa aiheutua haittaa esimerkiksi pölystä tai ravasta. Murskauksesta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, jossa näkyvät mm. toimintaajat ja murskattavat ainekset. Paikallisena ympäristönsuojeluviranomaisena haluamme ilmoituksen ympäristöön ja ihmisiin vaikuttavista ongelma- tai häiriötilanteista koskien tuhkarakentamista ja kentillä tapahtuvaa toimintaa. Hakija esittää, ettei tarkkailua tehdä. Kohde on laaja tuhkarakennuskohde, joka toimii pitkään. Jatkuva vuositarkkailu ei varmaan päällystetyssä rakenteessa ole tarpeen. Lentotuhka sisältää kuitenkin mm. Mo, Se, As, sulfaatti, joiden pitoisuudet saattavat olla rakentamiseen käytetyssä aineksessa koholla ja rajoittavat nykyään samalla ainesten hyötykäyttöä ilmoitusmenettelyllä. Ainakin edellä mainittujen metallien, yhdisteiden ja ph:n seuranta on tarpeen, jotta rakennetun kentän ympäristövaikutuksista saadaan tietoa. Joskus on tarpeen osoittaa luotettavasti myös, ettei haitallisia vaikutuksia ole. Ensimmäinen tarkkailu tulee tehdä ennen rakentamista, toinen rakentamisvaiheen kestäessä ja työn valmistumisen jälkeen esimerkiksi viiden vuoden välein. Tarkkailua tulee voida muuttaa tai lopettaa saatujen tulosten perusteella. Alueelle tulee tehdä kokooma-tarkkailukaivo, jotta saadaan usean vuorokauden kokoomanäyte. Ympäristöluvassa on tarpeen päättää kentän pysyvyydestä tai purkamisesta. Koska tuhkan käyttöä säädellään rakentamisvaiheessa, on sen ominaisuuksien vuoksi vaadittava ennen kentän käyttöönottoa suunnitelma toiminnan aikaisista tuhkakerroksiin ulottuvista korjaustöistä sekä muista töistä, joilla tuhkakerroksia häiritään. Mikäli tuhkaa joudutaan sijoittamaan uuteen paikkaan, on se tehtävä Kurjennevalla erillisen suunnitelman mukaisesti. Paikkaa vaihdettaessa lienee tarpeen uusi ympäristölupa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine 10 Hakijalle on 19.05.2011 päivätyllä kirjeellä annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta jätettyihin lausuntoihin. Hakija ei antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristöluvan voimalaitostuhkien hyödyntämiseen rakennettavan energiapuun käsittelyalueen pohjarakenteissa Seinäjoen kaupungin Ruhan kylässä tilalla Kurjensuo RN:o 743-410-25-0 lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Hakemuksen mukainen energiapuun käsittely hakemuksessa esitetyssä paikassa ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Lupamääräykset 1. Tilalle Kurjensuo RN:o 743-410-25-0 rakennettavan energiapuun käsittelyalueen pohjarakenteissa voidaan käyttää hakemuksessa mainittujen turvevoimaloiden lentotuhkaa (jätekoodi 10 01 03) ja pohjatuhkaa (10 01 01) sekä kivihiilivoimalaitosten lentotuhkaa (10 01 02) ja pohjatuhkaa (10 01 01) yhteensä enintään 129 000 tonnia. 2. Rakentamisessa voidaan käyttää edellä mainittujen voimalaitosten tuhkia, joiden koostumus ja haitta-aineiden liukoisuudet vastaavat hakemuksessa esitettyjen tuhkien laatua. Tuhkien laatu tulee tutkia vähintään vuosittain valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisesti. 3. Tuhkat tulee kuljettaa alueelle joko peitettyinä tai säiliöissä pölyämisen estämiseksi. Tuhkien kuljettajan tulee olla merkitty ELY-keskuksen jätetiedostoon. 4. Tuhkaa saa varastoida alueella kerrallaan enintään 10 000 tonnia. Tuhkia varastoitaessa, stabiloitaessa tai muuten käsiteltäessä on pidettävä huolta, etteivät ne pääse leviämään ympäristöön tuulten tai sadevesien mukana. Mikäli tuhkia uhkaa levitä merkittäviä määriä ympäristöön, tulee toiminta keskeyttää ja ryhtyä tarvittaviin suojaustoimenpiteisiin tuhkien leviämisen estämiseksi. 5. Alue tulee ojittaa sekä salaojittaa siten, ettei tuhkakerros joudu missään olosuhteissa kosketukseen pohjaveden kanssa. Rakennetut alueet on päällystettävä mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään ennen alueen tai alueen osan käyttöönottoa asfaltilla, jonka tyhjätila on enintään 5 % tai sitä tiiviimmällä materiaalilla.
11 6. Kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestolaite. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Öljysäiliöt tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. 8. Rakenteista ja tuhkien stabiloinnista sekä vesien johtamisesta, ojista ja salaojista tulee lähettää tarkemmat suunnitelmat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen tarkistettavaksi kolme kuukautta ennen töiden aloittamista. Suunnitelmista tulee käydä ilmi ojien sekä salaojien ja kokoojakaivojen paikat. 9. Tuhkarakenteen laadun tarkkailua on tehtävä mm. vesivolymetrisin mittauksin ja työtapatarkkailuna (yliajokertojen määrä). 10. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä hyödynnettävien jätteiden laaduista ja määristä. Vuosittain, helmikuun loppuun mennessä, tulee raportoida (vuosiraportti) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomaiselle käytetyt tuhkamäärät ja laadut sekä vuodenvaihteessa alueella varastossa olevien tuhkien laatu ja määrä. 11. Hakijan on ilmoitettava osa-alueiden työn aloittamisesta ja päällystämisestä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle työn/työvaiheiden suorittamisen jälkeen. Työn valmistumisesta tulee ilmoittaa kirjallisesti Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Samoin tulee ilmoittaa valvojalle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomaiselle mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. Alueen valmistuttua tulee ELY-keskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomaiselle toimittaa rakentamisesta loppuraportti, jossa on selitetty lyhyesti työn kulku, hyödynnetyt tuhkamäärät, työnaikaisten tarkkailujen tulokset, mahdolliset poikkeukselliset tilanteet ja lupamääräysten täyttyminen työn aikana. 12. Luvan saajan on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräysten noudattamisesta ja toimitettava tämän nimi ja yhteystiedot Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
12 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää luvan voimalaitostuhkien käyttöön energiapuun käsittelykentän pohjarakenteissa, koska tuhkien käyttö ja käsittelyalueen rakentaminen voidaan järjestää ympäristösuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset on aikaisempien kokemusten perusteella arvioitu niin vähäisiksi, ettei tarkkailusta ole katsottu aiheelliseksi antaa määräyksiä. Tätä ratkaisua tukee myös hanketta valvovan Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen hakemuksesta antama lausunto. Energiapuun käsittely hakemuksessa esitetyssä paikassa ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain tai naapuruussuhteista annetun lain 17 :n perusteella. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää, etteivät toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomainen katsoo, että Vaskiluodon Voima Oy:n hakema toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan ja muuten toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Vakuutta ei vaadita toiminnan laatu huomioon ottaen. Hakija on myös riittävän vakavarainen ja kykenee huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Toiminnanharjoittajalla katsotaan olevan riittävä asiantuntemus jätelain edellyttämään jätteiden ammattimaiseen käsittelyyn. Lupamääräysten perustelut Määräyksissä on yksilöity hyötykäytettävät tuhkat, niiden laatu sekä tuhkamäärät toiminnan ympäristövaikutusten hallitsemiseksi. Voimalaitostuhkien laatu voi vaihdella, joten toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä rakentamisessa käyttämiensä tuhkien laadusta (lupamääräykset 1 ja 2) Tuhkien kuljetuksista on annettu tarpeelliset määräykset, joilla on tarkoitus estää tuhkan pölyäminen ja siitä aiheutuvat terveys- ja ympäristöhaitat. (lupamääräys 3) Määräys tuhkien käsittelystä ja varastoinnista on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän suojelemiseksi. (lupamääräys 4)
13 Määräys alueen suunnitelmallisesta ojituksesta ja vesien johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tiiviillä pinnoitteella vähennetään tuhkasta liukenevien haitta-aineiden määriä. Pohjaveden suojaamisen kannalta ei ole katsottu tarpeelliseksi vaatia tietyn paksuista suojakerrosta jäterakenteen ja pohjaveden ylimmän pinnan välille. Syynä on pohjaveden pinnan tason huomattava alueellinen ja paikallinen vaihtelu. Pohjaveden korkeus tulee kuitenkin huomioidaan, kun tehdään määräyksen 8 mukainen rakentamissuunnitelma ja siinä esitettävä kuivatusjärjestelmä. (lupamääräys 5) Varastointia koskevat lupamääräykset annetaan maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisen estämiseksi, sillä öljyn ja kemikaalien varastointiin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. (lupamääräykset 6 ja 7) Rakennussuunnitelmia, tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa sekä työn etenemisestä ja siitä ilmoittamisesta koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten, vaikutusten ja haittojen sekä haittojen vähentämistarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiseksi. (lupamääräykset 8-11) Jäteasetuksen mukaan hyödyntämispaikalla tulee olla vastaava hoitaja. (lupamääräys 12) VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 ja 10. Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomaisen lausunto on otettu huomioon päätöksen määräyksissä 3 ja 11. Käsittelyalueen purkamisesta tai korjaustöistä ei ole annettu määräyksiä, koska alueen pohjarakenteiden korjaustyöt ovat epätodennäköisiä ja käsittelyalue on tarkoitettu pysyväksi rakenteeksi, jonka purkamisesta ei ole suunnitelmia. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa 31.12.2021 asti. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 )
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 14 Vaskiluodon Voima Oy on hakenut ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen täytäntöönpanosta hakemuksen ja lupamääräysten mukaisilla menettelyillä ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia ympäristölle. Tilanne voidaan palauttaa ennalleen poistamalla käsittelykentän pohjarakenteet, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lain edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa. Aluehallintovirasto katsoo, että haettu toiminta voidaan aloittaa tätä päätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toimintaa varten tulee asettaa 20 000 euron erillinen vakuus ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden tarkoituksena on palauttaa tilanne ennalleen. Vakuus on asetettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevan päätöksen toimeenpanon. (YsL 101 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 4-6, 7-8, 28, 41-43, 45, 46, 55, 56, 62, 81, 83 ja 101 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 5 ja 30 Jätelaki (1072(93) 3, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/93) 7, 8 ja 10 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 2006/591 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (2006/591) liitteiden muuttamisesta 2009/403 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 4 870 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Tässä tapauksessa maksu
15 määräytyy Valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) nojalla. Asetuksen mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätteitä vähintään 10 000 tonnia vuodessa, ympäristöluvan perusmaksu on 4 870 euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Seinäjoen kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä sanomalehti Ilkassa. Hakija Ilmoitus päätöksestä Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomainen Seinäjoen kaupunginhallitus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Sijaintikartta Valitusosoitus Christel Engman-Andtbacka Aira Halmetoja Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Aira Halmetoja.
16
Liite 1. KARTTA
Liite 2. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 31.10.2011 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.