Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke)

Samankaltaiset tiedostot
SALLA elinkeinot ja kehitysnäkymät KJ EP MRL-PÄIVÄT

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland

SMEAR Kuopio. Ari Leskinen IL / TUT / KUO

Utön merentutkimusasema

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Avoin tieto - avain korkeatasoiseen kansainväliseen tutkimukseen. Markku Kulmala Helsingin Yliopisto Fysiikan Laitos

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

ICOS Integrated Carbon Observation System

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

KUOLAN ILMANSAASTEIDEN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN KUOLAN ALUEELLA JA SUOMEN LAPISSA

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

ILPO. Juhani Ojala 1, Dina Solatie 2, Jukka Konnunaho 1. GTK, 2 Itä-Lapin Kuntayhtymä

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Arktinen kestävä matkailudestinaatio liisa kokkarinen

Ilmastonmuutoksen opetus Grönlannin lukioissa

ILMATIETEEN LAITOS STRATEGIA 2025

Ilmasto-opas.fi Klimatguide.fi Climateguide.fi

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Vastuullisuus kaivosteollisuudessa. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari,

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Mustan hiilen lähteet, pitoisuusvaihtelu ja kehitys pääkaupunkiseudulla

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Savon ilmasto-ohjelma

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

UEF:n metsätieteiden osaston profiili

Kokonaisvaltainen kansainvälinen järjestelmä hiilinielujen ja muiden ilmastovasteiden todentamiseen

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Sulautettu tietotekniikka Ubiquitous Real World Real Time

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

Hiilidioksidin, veden ja lämmön vaihto Helsingissä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

ILMASTOKASVATUS koulun arjessa

NUORTEN POROTALOUDEN- JA MUIDEN LUONTAISELINKEINONHARJOITTAJIEN ALOITUSTUKI

Miten mahtuu maito kaupungistuvaan maailmaan? Maitovalmennus Kaisa Karttunen

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )

Maaseuturahaston rahoitusmahdollisuuksista. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Raahen Lapaluodosta määritetään vuodesta toiseen Suomen suurimmat BaP pitoisuudet Miten tulkitsen tuloksia?

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

SPIRIT OF INARI LEADER MATKAILUYRITTÄJIEN ASIALLA

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?

Ilmaston ja sen muutoksen

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

Ilmanlaadun mittausverkosto ja ilmanlaatuportaali

Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Transkriptio:

Värriön Sub-arktisen tutkimusaseman tulokset paikallisen elinkeinoelämän käyttöön (VÄRI-hanke) Kimmo Neitola kimmo.neitola@helsinki.fi INAR Fysiikan laitos, Metsätieteiden osasto, Helsingin yliopisto

Yhteistyöhanke: VÄRI-hanke Värriön tutkimusasema ja Itä-Lapin kuntayhtymä (Kemijärvi, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi ja Posio). Kuntayhtymä palkkaa hanketyöntekijän. Rahoittajana Lapin Liitto (Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020, Suomen rakennerahastoohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto). Kesto: 2 vuotta (27.08.2018-31.07.2020). Tavoitteet: Lisätä tutkimusaseman ja paikallisen elinkeinon yhteistyötä Tutkimustiedon kansantajuistaminen ja jalostaminen alueen liiketoiminnan hyödyntämiseksi Vahvistaa Värriön tutkimusaseman, Itä-Lapin kuntien ja asukkaiden sekä alueen yritysten, alueen elinkeinotiimin, Luonnonvarakeskuksen ja muiden sidosryhmien yhteistyötä ja verkottumista.

Toteutus: VÄRI-hanke Nettisivut, sosiaalinen media (viestintä- ja markkinointikampanja) Järjestetään työpajoja, joissa kehitetään tutkimustiedon jalostamista ja suunnitellaan tuotteita paikallisten yritysten käyttöön. Työpajojen ideoiden perusteella kansantajuistetaan tutkimustietoa. Pitkien aikasarjojen saattaminen paikallisen elinkeinon käyttöön (marjasadot, metsäkanalintukannat, lintujen pesintä, lehtien puhkeaminen, ym.) Ilmastonmuutos, ilmanlaatu, Kuolan niemimaan saastekulkeumat Tutkimustiedon digitalisointi (esim. hiilipuu.fi) Värriön mittausdatan esittäminen near-real-time (NRT) tyyppisesti esimerkiksi Itä-Lapin kuntien tiloissa, matkailuyritysten toimipisteissä ja luontokeskuksissa. matkailuun liittyvä selvitys ja suunnitelma siitä, miten tutkimuslaitoksen tuloksia voidaan hyödyntää laajemminkin matkailussa. Tieteellisen tutkimustoiminnan ja sen tuloksien saattaminen tukemaan metsätaloutta, luonnontuoteja poroelinkeinoa, sekä harrastetoimintaa ja metsästysmatkailua. Verkottuminen Lapin muiden tutkimuslaitosten kanssa. Avoimien ovien päivät Värriön tutkimusasemalla alueen yritysten ja sidosryhmien edustajille.

Värriön sub-arktinen tutkimusasema, Helsingin yliopisto Perustettu 1967 (Erkki Pulliainen) Havaintoja luonnosta, fenologiasta, kasvistosta ja eläimistöstä Vuodesta 1991: Ilmakehän aerosolihiukkasten havainnointi (Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations, SMEAR) (Pertti Hari ja Markku Kulmala) Aerosolihiukkaset, happamoituminen, Miten Kuolan niemimaan teollisuuden päästöt vaikuttavat Itä-Lapin metsiin? Vuodesta 2013: Osana uutta kansallista ilmakehätutkimuksen instituuttia (INAR), Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto (johtajana Prof. Tuukka Petäjä) ACTRIS, GAW, ICOS, SMEAR verkostot Värriö on osa EU-rahoitteisia ympäristöntutkimusinfrastruktuureja (ACTRIS, ICOS, ANAEE, EXPEER, INTERACT), kansainvälistä WMO-GAW-verkkoa, sekä kansallista SMEAR-verkkoa ja Euraasian välistä tutkimusverkkoa (PEEX network). Henkilökunta: 5+1

Ekosysteemien hiilenvaihtomittaus on ilmastonmuutostutkimuksen tärkeä osa Pohjoisissa oloissa ekosysteemien tehokkuus hiilen sidonnassa (GPP) ja hengityksessä (TER) vaihtelee paljon vuodesta toiseen Lämpösumma Sademäärä Pintakasvillisuudella on suuri merkitys hiilen sidontaan (GPP) Puiden kasvu riippuu säätekijöistä

Hiilen sitoutuminen puiden latvuksiin ja maan pintakasvillisuuteen Suuri vaihtelu vuosien välillä ajoituksessa Mustikat ja muut varvut ovat tehokkaita hiilen sitojia

Ilmaston lämpeneminen Värriössä 1971 1973 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 30.6. 20.6. 10.6. 31.5. 21.5. 11.5. 1.5. 21.4. 11.4. Lapintiainen & Talitiainen Lapintiainen Talitiainen Äärilämpötilat yleistyneet. Lintujen pesintä aikaistunut. 10.6. 5.6. 31.5. 26.5. 21.5. 16.5. 11.5. 6.5. 1.5. 26.4. Kirjosieppo & Leppälintu Kirj Lep

Uusia mittaustiloja: SMEAR I laajennus + Nuorttijoen mittausasema (kylmä mittauspiste)

Uusia laitteita, SMEAR I, Toiminnassa elokuusta 2017 eteenpäin Particle Size Magnifier (PSM) Pienhiukkasten lukumääräpitoisuus > 1 nm hiukkasille Kehitetty Helsingin yliopistossa Kaupallistanut Airmodus Oy (spin-off yritys) Osa Eurooppalaista ACTRIS-mittausverkostoa Neutral clusters and Air Ion Spectrometer (NAIS) Pienhiukkasten ja luonnollisesti varattujen ionien pitoisuus ja kokojakauma (1 45 nm) Osa ACTRIS-mittausverkostoa Particle Soot Absorption photometer (PSAP) Mustahiilipitoisuus (noki) Osa ACTRIS-mittausverkostoa Nuorttijoen mittaukset 2019 alkaen Vedenlaatu jatkuvatoimisesti Liuenneet ravinteet Varautumista mahdolliseen Soklin kaivoksen toimintaan Suunnitelmissa (vuoden 2018 aikana) Ecotech Aurora nephelometer Aerosolien sirottava vaikutus Osa ACTRIS-mittausverkostoa Continuous Light Absorbption Photometer (CLAP) Mustahiilipitoisuus, parannettu versio PSAP:sta Osa ACTRIS-mittausverkostoa + NOAA:n mittausverkostoa (National Oceanic & Atmospheric Administration, USA)

Kiitos!