YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 126/2005/3 Dnro LSY-2003-Y-278 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 126/2005/3 Dnro LSY-2003-Y-278 Annettu julkipanon jälkeen 23.11.2005 ASIA LUVAN HAKIJAT Ympäristölupa kalankasvatukseen maa-altaissa kiinteistöllä Pukaralammi RN:o 1:14 sekä lupa veden johtamiseen kalanviljelylaitokselle Honkajoen kunnan Pukaran kylässä. Pertti ja Raila Pukaralammi Pukarantie 502 38950 HONKAJOKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Pertti ja Raila Pukaralammi kasvattavat istutuksiin käytettäviä kalanpoikasia maa-altaissa omistamallaan kiinteistöllä Pukaralammi RN:o 1:14 ja johtavat vettä kalanviljelylaitoksella käytettäväksi Honkajoen kunnan Pukaran kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin mukainen vesistöön rakentamista ja 9 luvun 2 :n mukainen veden johtamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Vesilain 2 luvun 2 ja 9 luvun 2. Pertti ja Raila Pukaralammi ovat saattaneet hakemuksensa vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa 18.9.2003 ja täydentäneet hakemustaan lisäselvityksillä 29.10.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Laitos on ollut toiminnassa vuodesta 1986 ja toiminta on perustunut vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen mukaiseen ennakkoilmoitukseen. Vesi- ja ympäristöhallitus on

2 15.10.1987 päivätyllä kirjeellä nro 829/500 VYH 1986 antanut Pertti ja Raila Pukaralammin ilmoituksesta lausunnon. Lausunnon mukaan laitoksella voidaan kasvattaa kalaa noin 4 000 kg lisäkasvuna ilmaistuna vuodessa ilman vesioikeuden lupaa. Ruokintaan saadaan käyttää enintään 6 000 kg kuivarehua vuodessa. Pertti ja Raila Pukaralammi ovat tehneet Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisen ilmoituksen kalankasvatuslaitoksen toiminnasta. Lounais-Suomen ympäristökeskus on 5.12.2002 päivätyllä päätöksellään velvoittanut Pertti ja Raila Pukaralammin hakemaan toiminnalleen ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Pertti ja Raila Pukaralammi omistavat kiinteistön Pukaralammi RN:o 1:14 Honkajoen kunnan Pukaran kylässä. Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Pertti ja Raila Pukaralammin Pukaralammin kalanviljelylaitos sijaitsee Honkajoen kunnassa. Laitosalue rajautuu osin lähteiseen maaalueeseen, jolla ei ole suurempaa käyttöä, sekä osittain peltoon. Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Kalanviljelylaitos sijaitsee lähellä Pukaran pohjavesialuetta nro 02 099 09, jonka antoisuus on 1 600 m 3 /d eli 19 l/s, josta pääosa otetaan laitokselle. Samasta lähteestä ottaa vettä myös Pukaran vesiosuuskunta, jonka käyttämä vesimäärä on noin 10 m 3 /d eli 0,12 l/s. Tällä hetkellä käytössä olevat maa-altaat sijaitsevat pohjavesialueen rajauksen ulkopuolella ja lisäksi alavirtaan pohjavesien kulkeutumissuuntaan nähden. Kalanviljelylaitoksen etäisyys Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen Karvianjoen kosket, koodi FI0200130, on yli 6 km. Kuvaus vesistöstä Pukaralammin kalanviljelylaitos sijaitsee Honkajoen kunnassa Karvianjokeen laskevan Pikkujoen valuma-alueella. Pikkujoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen ja tarkemmin Honkajoen alueeseen. Alavesistöalue on Pukaran Pikkujoen vesistöalue. Purkuvesistö on kokonaisuudessaan virtavesistöä. Järviä vaikutusalueella ei ole. Käyttövesi otetaan Pukaran pohjavesialueen luontaisesta purkaumasta, joten varsinaista yläpuolista vesistöä ei ole. Pukaralammin kalanviljelylaitokselta vedet johdetaan tällä hetkellä alimmasta kala-altaasta yhden purkuputken ja jatkossa kahdesta kala-altaasta eri purkuputkien kautta peltojen halki laitoksen alapuoliseen purkuojaan, joka laskee noin 400 metrin etäisyydellä Pikkujokeen Pukarajärven vesijättöalueen alapuolella. Purkuojalla ei ole muuta käyttöarvoa. Pikkujoki laskee Karvianjokeen.

3 Kalanviljelylaitoksen purkuojan virtaama muodostuu lähes yksinomaan Pukaran pohjavesialueen lähteistä tulevista vesistä, joista pääosa kulkee nykyisen laitosalueen läpi. Lisäksi purkuojaan laskee vähäisessä määrin vesiä myös toisesta samaan pohjavesiesiintymään kuuluvasta lähteestä. Purkuojan virtaama on joitakin litroja sekunnissa. Purkuojan yläosan varrella on kaksi allasta, jotka on tarkoitus jatkossa ottaa kalankasvatuksen käyttöön. Pikkujoen valuma-alue on 60,32 km 2 ja järvisyys vain 0,17 %. Pikkujoen keskivirtaamaksi on vesi- ja ympäristöhallituksen 15.10.1987 antamassa lausunnossa nro 829/500 VYH 1986 mainittu 0,59 m 3 /s ja teoreettiseksi keskialivirtaamaksi 0,04 m 3 /s. Lähdevedet huomioon ottaen keskialivirtaama pysynee ainakin tasolla 0,06 m 3 /s. Karvianjoen valuma-alue on noin 3 km Pikkujoen liittymän alapuolella sijaitsevan Jyllinkosken kohdalla 738 km 2 ja tätä alempana Honkajoen keskustaajaman kohdalla sijaitsevassa Lankoskessa 901 km 2. Jyllinkosken keskivirtaama on 7,4 m 3 /s ja keskialivirtaama 1,03 m 3 /s. Veden laatu Pertti ja Raila Pukaralammin Pukaralammin kalanviljelylaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Vapo Oy:n Satamakeitaan turvetuotantoalueen velvoitetarkkailua. Pikkujoen valuma-alue on voimakkaasti hajakuormitettu ja lisäksi sillä sijaitsee Vapo Oy:n Satamakeitaan turvetuotantoalueeseen kuuluvia kenttiä yhteensä 748 ha, joiden osuus valuma-alueesta on 12,4 %. Peltojen, yhteensä 586 ha, osuus joen valuma-alueesta on 9,7 %. Joen alajuoksun veden laatu ennen Karvianjokea on yläjuoksua heikompi. Pikkujoen vesi on hygieenisesti likaantunutta jo kalanviljelylaitoksen yläpuolella. Kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuudet kohoavat samoin kuin fosforipitoisuus. Happiongelmia ei ole esiintynyt. Pikkujoen veden laatuluokka on välttävä ja heikoimmillaan huono. Karvianjoki on voimakkaasti hajakuormitettu jokivesistö, johon johdetaan myös kunnallisia jätevesiä sekä Vapo Oy:n ja muiden toiminnanharjoittajien turvetuotantoalueiden kuivatusvesiä. Joen vesi on valuma-alueen suovaltaisuuden vuoksi humuspitoista. Lisäksi Karvianjoen vesi on eri kuormittajien yhteisvaikutuksesta runsasravinteista. Varsinkin joen yläosan fosforipitoisuus on korkea. Myös typpipitoisuus on puhtaita humusvesiä korkeampi. Happitilanne pysyy tyydyttävänä läpi vuoden, joskin Karvianjärven heikko talvinen happitilanne on näkynyt yläjuoksulla lievänä happivajeena. Voimakkaimpien hajakuormitushuippujen aikana veden laatu on huono samalla, kun kiintoainetta on erittäin runsaasti liikkeellä. Myös hygieeninen likaantuminen voi aika ajoin heikentää veden laatua. Veden yleislaatuluokka on välttävä. Kalasto ja kalastus Pikkujoessa tavattaneen ainakin haukea ja ahventa sekä todennäköisesti myös särkeä. Kun keskivirtaama on noin 0,6 m 3 /s, ainakin joen alajuoksulla ennen Karvianjokea on mahdollista harjoittaa ka-

4 lastusta. Jokiuoma kulkee kokonaisuudessaan peltojen keskellä, joten kalastusolot eivät ole kovin hyvät. Karvianjoessa esiintyvät ainakin seuraavat kalalajit: ahven, hauki, harjus, kiiski, kirjolohi (istutettuna), lahna, made, purotaimen, ruutana, salakka, siika, särki, säyne, sulkava ja taimen. Rapua esiintyy myös paikka paikoin, mutta kanta on hyvin heikko. Yleisimpiä pyyntivälineitä ovat urheilukalastusvälineet ja mato-onki sekä hitaammin virtaavilla jokiosuuksilla myös katiskat. Verkkopyynti on vähäistä. Kalastus on vapaa-ajan virkistyskalastusta sekä jossain määrin myös kotitarvekalastusta. Ammattimaista kalastusta ei harjoiteta. Alueen muu käyttö Kalanviljelylaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita tai yleisiä uimarantoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. LAITOKSEN TOIMINTA Harjoitettu toiminta Pertti ja Raila Pukaralammin Pukaralammin kalanviljelylaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina 1996-2004: Vuosi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Keskiarvo Lisäkasvu (kg/a) 1 670 4 160 4 200 2 880 3 220 2 500 2 140 3 000 2 350 2 900 Rehun fosfori 34 42 37 31 38 35 32 36 26 34 (kg/a) Rehun typpi 235 280 263 231 248 227 211 249 180 236 (kg/a) Fosforipäästö 27 25 20 19 25 25 24 24 16 23 (kg/a) Typpipäästö (kg/a) 193 166 147 151 160 159 152 166 116 157 Rehumäärä (kg/a) 3 350 4 000 3 650 3 075 3 300 3 025 2 800 3 550 2 575 3 258 Rehukerroin 2,0 1,0 0,9 1,1 1,0 1,2 1,3 1,2 1,1 1,2 Fosforin 16 6 5 7 8 10 11 8 7 9 ominaispäästö (g/kg) Typen ominaispäästö (g/kg) 115 40 35 53 50 63 71 55 49 59 Hakemuksen mukainen toiminta Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Pukaralammin kalanviljelylaitoksella on tarkoitus kasvattaa meritaimenen poikasia entisellä paikalla kiinteistöllä Pukaralammi RN:o 1:14 siten, että kalojen lisäkasvu on noin 7 600 kg vuodessa. Poikaset jatkokasvatetaan 1-vuotiaista 2-vuotiaiksi.

5 Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia 108 kg/a ja typpeä 720 kg/a. Käytettävä rehumäärä on noin 9 900 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan käsin. Pertti ja Raila Pukaralammi ovat hakeneet lupaa toistaiseksi. Laitoksen rakenteet Pukaralammin kalanviljelylaitos on maa-allaslaitos. Laitos koostuu seitsemästä maa-altaasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1 596 m 2 ja tilavuus 2 442 m 3. Laitos ottaa vetensä Pukaran pohjavesialueen lähteistä. Käytettävä vesi on ylivuotovettä. Lähdealueelta purkautuva vesi valuu pintavaluntana laitosalueen yläpuolelle rakennettuun altaaseen nro 5, josta se johdetaan omalla paineellaan halkaisijaltaan 160 mm:n putkella altaaseen nro 1 ja edelleen altaisiin nrot 2, 3 ja 4. Tämän jälkeen vedet johdetaan altaan nro 4 poistomunkista halkaisijaltaan 200 mm:n putkella purkuojaan. Altaat nrot 6 ja 7 saavat vetensä ensiksi mainitun altaan yläpuolisista lähdesilmistä. Altaan nro 6 vedet laskevat edelleen altaaseen nro 7, josta vedet laskevat poistomunkista pientä avo-ojaa pitkin samaan purkuojaan kuin altaiden nrot 1 5 vedet. Laitoksen aiheuttama päästö Kalanviljelylaitos ottaa käyttövetensä sen omistajien omistamalla kiinteistöllä Pukaralammi RN:o 1:14 sijaitsevista lähteistä purkautuvista vesistä. Pukaran pohjavesialueen antoisuus on 1 600 m 3 /d eli 18,5 l/s. Kun Pukaran vesiosuuskunnan ottama vesimäärä on noin 10 m 3 /d eli 0,12 l/s, jää lähteiden tuotosta käyttämättä enimmillään 1 590 m 3 /d eli noin 18,4 l/s. Siten pohjaveden vuorokausitasolla käytettävä maksimimäärä on enimmillään noin 1 590 m 3 /d. Vettä kalanviljelylaitokselle ei oteta pumppaamalla vaan se on kokonaisuudessaan peräisin luontaisesti purkautuvista lähdevesistä. Siten, vaikka vesiosuuskunnan ottama vesimäärä lisääntyisi, se ei muuta millään tavalla kalanviljelylaitoksen vedenottojärjestelmää. Kalanviljelylaitokselle otettavien vesimäärien mittaamiselle ei ole järjestetty seurantaa. Arvioidut vesimäärät perustuvat viranomaisen laskelmaan Pukaran pohjavesialueen antoisuudesta sekä tarkkailua suorittaneen konsultin näytteenottojen yhteydessä laitoksen alapuolisesta ojasta suorittamiin mittauksiin. Vesimäärien arviointi näytteenottojen yhteydessä on suoritettu uoman poikkileikkauksen, vedenpinnan korkeuden ja virtaamisnopeuden perusteella. Laitoksen alapuolisesta ojasta suoritetut virtaamamittaukset ovat sopusoinnussa pohjavesialueen antoisuuslaskelman kanssa. Jatkossa on tarkoitus rakentaa kolmiomittapadot esimerkiksi poistomunkkeihin tai alapuoliseen purkuojaan paikkaan, jossa kaikki laitokselta poistuvat vedet ovat mukana, virtaamien määrän seurantaa varten. Kalankasvatuksen fosforipäästö vesistöön on hakemuksen mukaan 78 kg/a ja typpipäästö 510 kg/a.

6 Jätehuolto Kuolleet kalat, joiden määrä on pieni, haudataan maahan hakijoiden Pertti ja Raila Pukaralammin omistamalle kiinteistölle Pukaralammi RN:o 1:14. Maa-altaat puhdistetaan lietteestä kerran vuodessa toukokuussa. Liete hyötykäytetään pelloilla. Lietteen määrä on keskimäärin tasolla 10 12 m 3 /a. Toiminnasta ei synny ongelmajätettä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset vesistön käyttöön Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Pukaralammin kalanviljelylaitokselta vesistöön kohdistuvan ravinnekuormituksen vaikutukset Pikkujoen ravinnepitoisuuksiin jäävät keskivirtaamatilanteessa vähäisiksi. Laitoksen aiheuttama laskennallinen fosforipitoisuuden nousu on haetun luvan mukaisella keskikuormituksella ja keskivirtaamalla noin 4 µg/l. Kesään painottuvan kalojen kasvatuskauden hetkellisellä kuormitustasolla vaikutusaste on maksimissaan keskivirtaamalla noin 9 µg/l. Ylivirtaamakausina kalanviljelylaitoksen kuormituksella ei ole käytännön merkitystä Pikkujoen veden laadulle, joka tällöin määräytyy lähinnä hajakuormituksen mukaan. Alivirtaamien aikana laitoksen vaikutukset ovat suurimmillaan. Lupahakemuksen mukainen hetkellinen päästö voi olla maksimissaan suuruusluokkaa 0,48 kg/d, mikä puolestaan keskialivirtaamaan 0,06 m 3 /s suhteutettuna kohottaisi fosforipitoisuutta noin 90 µg/l ja typpipitoisuutta 350 µg/l. Pikkujoen fosforipitoisuus on korkea jo kalanviljelylaitoksen yläpuolella. Laimenemisolot huomioon ottaen kalanviljelylaitoksen vaikutukset eivät ulotu selvinä Karvianjoen puolelle. Hakemuksen mukaan hankkeesta aiheutuva päästö on ollut niin pieni, ettei merkittäviä vaikutuksia arvioida syntyvän kalastolle ja kalastukselle. Kalanviljelylaitoksen poistovedet ovat olleet kirkkaita ja lohikalojen kyseessä ollessa hapekkaita. Veden laadun osalta laitos kohottaa ensisijaisesti Pikkujoen fosforipitoisuutta, minkä merkitystä kalaston kannalta on virtaavassa vedessä vaikea tarkemmin yksilöidä. Kalanviljelylaitoksesta aiheutuvalla Pikkujoen rehevyystason nousulla ei ole suurta merkitystä. Joen koko mahdollistaa lähinnä vapapyynnin ja mahdollisesti alajuoksulla katiskapyynnin. Karvianjoessa vesistökuormituksen vaikutukset jäävät niin vähäisiksi, ettei kalataloudellisia vaikutuksia välttämättä ole löydettävissä. Kuormitus on lähinnä pienenä osana lisäämässä joen rehevyyttä, mikä lisää pyydysten limoittumista sekä periaatteessa suosii särkikalojen lisääntymistä. Pyynti on pääasiassa vapa- ja katiskapyyntiä. Virtavesien kyseessä ollessa verkkopyynnin osuus jää vähäiseksi. Laitoksen toiminta, laitteet tai rakenteet eivät estä kalojen kulkua ve-

7 sistössä. Laitos ei myöskään rajoita kalastuksen harjoittamismahdollisuuksia alapuolisessa Pikkujoessa. Kalankasvatustoiminta ei muutoinkaan aiheuta haittaa ympäristölle eikä sen käytölle. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Pertti ja Raila Pukaralammi ovat esittäneet, että Pukaralammin kalanviljelylaitoksen päästö- ja vesistötarkkailua jatketaan osana Vapo Oy:n Satamakeitaan turvetuotantoalueen velvoitetarkkailua. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Honkajoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 21.11. 22.12.2003 välisenä aikana. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle siten, että kalojen vuosittainen lisäkasvumäärä saisi olla enintään 4 000 kg. Ympäristökeskus on tuonut esille, että Pukaralammin kalanviljelylaitoksen alapuolisessa vesistössä Karvianjoessa on muutaman kilometrin päässä Natura 2000 verkostoon kuuluva alue, jossa on myös luontodirektiivin liitteen II lajia, jokihelmisimpukkaa. Mikäli laitoksen kuormitus pysyy ennallaan, hakemuksessa esitetyt selvitykset hankkeen vaikutuksista Natura alueeseen ovat riittäviä. Jos laitoksen aiheuttama kuormitus lisääntyy, hankkeella voi olla vaikutusta Natura-alueeseen. Ympäristökeskus on vaatinut hakemuksessa esitettyä tarkempaa selvitystä hankkeen vaikutuksista Naturaalueeseen ja sen luonnonarvoihin kuuluvaan jokihelmisimpukkaan. Samassa yhteydessä tulee selvittää myös muiden hankkeiden yhteisvaikutus luonnonsuojelulain 65 :n mukaisella tavalla. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien maa-altaiden pinta-ala saisi olla yhteensä enintään 1 596 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 2 442 m 3. Laitokselta Pikkujokeen johdettava fosforipäästö saisi olla yhteensä enintään 30 kg vuodessa ja typpipäästö yhteensä enintään 225 kg vuodessa. Kalojen ruokintaan saataisiin käyttää vain kuivarehua. Laitoksen päästöjä on pyrittävä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 4 g fosforia ja 40 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittajat tulisi velvoittaa poistamaan maaaltaisiin kertyvä liete vähintään kerran vuodessa, käsittelemään ja sijoittamaan liete siten, että siitä ei aiheudu vesistön pilaantumista, pitämään laitokselta kertyvän lietteen määrästä kirjaa sekä analysoimaan lietteen fosfori- ja typpipitoisuus vähintään kerran vuodessa.

8 Toiminnanharjoittajat tulisi velvoittaa mittaamaan laitokselle tuleva vesimäärä ja sieltä lähtevä vesimäärä sekä määrittämään laitokselta lähtevän veden fosfori- ja typpipitoisuudet vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä pitämään niistä kirjaa. Toiminnanharjoittajat tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen kaikkien rehun toimittajien antamat selvitykset vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja -laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, huomioimaan mahdollinen kalatautiriski, joka voi haitata jokihelmisimpukan lisääntymistä alapuolisessa vesistössä, suorittamaan kalanviljelylaitoksen päästö- ja vesistötarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailutiedot asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että tarkkailu olisi tarkoituksenmukaista suorittaa mahdollisuuksien mukaan turvetuotantolaitoksen kanssa yhteisesti. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle 31.12.2010 mennessä. 2) Honkajoen Hongon osakaskunta on muistutuksessaan vaatinut, että mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, toiminnanharjoittajat velvoitetaan huolehtimaan, ettei siitä aiheudu kaloille tarttuvien tautien kulkeutumista eteenpäin laskeutuviin vesiin. Lisäksi vesiensuojelusta vastaava viranomainen tulee seurata vuosittain kalanviljelylaitoksen toimintaa ja siitä aiheutuvia päästöjä niin, etteivät ne ylitä vesistölle asetettuja rajoja. 3) Lauhalan osakaskunta on muistutuksessaan vaatinut, että mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, toiminnanharjoittajat velvoitetaan huolehtimaan kalojen sairauksien ehkäisemisestä ja siitä, ettei sairauksia pääse leviämään vesistön kalakantoihin. Myöskään ravinnekuormat eivät saa merkittävästi heikentää vesistön tilaa. Hakijoiden selitys Hakijat ovat 4.3.2004 toimittaneet ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakijat ovat 1) Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta katsoneet, että edellytykset luvan myöntämiselle hakemuksen mukaisesti ovat olemassa. Hankkeella ei ole juurikaan vaikutusta veden laatuun Karvianjoen puolella eikä se siten vaikuta myöskään alempana sijaitsevaan Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen Karvianjoen kosket. Kalanviljelylaitoksen aiheuttama kuormitus ei vaikuta haetulla tuotantotasolla Karvianjoen fos-

9 foritasoon edes 1 µg/l:n verran. Laitoksen poistovedet ovat humuksettomia ja kirkkaita. Kalanviljelylaitoksen vesistövaikutukset Naturaalue mukaan lukien on huomioitu toimintaa suunniteltaessa. Laitoksen tuotantotaso on pyritty mitoittamaan sopivaksi huomioimalla sekä sen toimintaedellytykset että vesistökuormituksen pitäminen niin alhaisena, ettei se heikennä merkittävästi Karvianjoen veden laatua eikä vaikuta siten heikentävästi noin 4 km Pikkujoesta alavirtaan sijaitsevan Karvianjoen koskien Natura-alueeseen. Hakijat ovat katsoneet, etteivät luonnonsuojelulain 65 :n mukaiset edellytykset, joiden perusteella hankkeen sekä muiden hankkeiden ja suunnitelmien vaikutuksia Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoihin olisi arvioitava, täyty. Karvianjoen veden laatu määräytyy Pikkujoen alapuolella ensisijaisesti hajakuormituksen ja ylempää tulevan kuormituksen mukaan. Kalanviljelylaitoksen vesistövaikutukset Karvianjoen ravinnepitoisuuksiin jäävät keskivirtaamatilanteessa haetulla tuotantotasollakin pieniksi. Tämä pienentää myös kalanviljelylaitoksen aiheuttaman kuormituksen mahdollista yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa. Lähinnä alivirtaamatilanteessa veden fosforipitoisuus voi hieman kohota, mutta tällöinkin vähemmän kuin muiden kuormitustekijöiden johdosta. Kalanviljelylaitoksen nykyisen kuormituksen pitoisuutta kohottava vaikutusaste on ollut keskivirtaamalla 0,1 0,3 µg/l, ja haetun toiminnan mukaisessa tilanteessa se tulisi olemaan 0,2 0,7 µg/l eli edelleen alle 1 µg/l. Harvoin esiintyvien keskialivirtaamien aikana vastaavat laskennalliset arvot ovat 1 2 µg/l (nykytilanne) ja 2 5 µg/l (maksimitilanne). Muutokset eivät näin ollen vaikuta oleellisesti Karvianjoen jo muutenkin erittäin korkeaan rehevyystasoon. Kalankasvatustoiminnan aiheuttaman kuormituksen loppuminen kokonaan ei laskisi merkittävästi joen fosforitasoa. Laitoksen kuormituksen vaikutukset Karvianjoen veden laatuun jäävät niin pieniksi, ettei niillä ole oleellista vaikutusta Karvianjoen koskien Natura-alueen luonnonarvoihin yksinään tai yhdessä muidenkaan hankkeiden kanssa. Jokihelmisimpukan kannalta haitallisimpana tekijänä pidetään soilta tulevaa humus- ja kiintoainekuormitusta, jota kalanviljelylaitokselta ei tule. Hakijat ovat ilmoittaneet vastustavansa tarpeettomana ympäristökeskuksen muistutuksessaan esittämää lupamääräystä, että toiminnanharjoittajat tulisi velvoittaa analysoimaan pelloille levitettävän lietteen fosfori- ja typpipitoisuus kerran vuodessa. Lisäksi hakijat ovat ilmoittaneet vastustavansa ympäristökeskuksen muistutuksessaan esittämää lupamääräystä siitä, että toiminnanharjoittajat tulisi velvoittaa mittaamaan laitokselta lähtevä vesimäärä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kahdella näytteenotolla nykyisen yhden näytteenottokerran sijasta ei saada oleellista lisäinformaatiota poistovesien laadusta. Hakijoilla ei ole ollut huomautettavaa 2) Honkajoen Hongon osakaskunnan ja 3) Lauhalan osakaskunnan tekemien muistutusten osalta.

10 Hakijoiden lisäselvitys YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakijat ovat 20.10.2005 toimittaneet ympäristölupaviraston pyynnöstä suunnitelman hakemuksessa esitettyä tehokkaammasta jäteveden käsittelystä. Lietteenpoistoa tehostetaan altaiden nrot 1, 2, 3, 5 ja 6 osalta siten, että niihin kertynyt liete ja kiintoaine poistetaan vähintään kerran vuodessa; tavoitteen ollessa kuitenkin kahdesti vuodessa kalatilanteesta riippuen. Kyseessä olevien altaiden vesi johdetaan suunnitellussa kierrätysjärjestelmässä altaan pinnasta poistomunkin kautta seuraaviin altaisiin, mikä estää kiintoaineksen siirtymisen seuraavaan altaaseen altaiden toimiessa samalla laskeutusaltaina. Altaisiin nrot 4 ja 7, joista vedet purkautuvat lopuksi vesistöön, rakennetaan lietetaskut lietteen keräämisen tehostamiseksi. Lietetaskut tyhjennetään tarvittaessa; kalojen kasvatuskaudella kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa pumpulla ja letkulla imemällä. Syntynyt liete käytetään hyväksi pelloilla. Käsittelyä on tarvittaessa mahdollista edelleen tehostaa purkuojaan altaiden nrot 4 ja 7 purkujen alapuolelle kaivettavalla, lietteenpoistoon tarkoitetulla lokerikkoaltaalla, jossa ei kasvateta kalaa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Pertti ja Raila Pukaralammille ympäristöluvan kalojen kasvattamiseen maalla sijaitsevissa altaissa Honkajoen kunnan Pukaran kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä Pukaralammi RN:o 1:14 sekä luvan veden ottamiseen sillä sijaitsevista Pukaran pohjavesialueen lähteistä ja veden johtamiseen Pikkujokeen laskevaan laskuojaan (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Veden johtamisesta laitokselle ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Kalanviljelylaitokselle saadaan johtaa Pukaran pohjavesialueen lähteistä ylivuotovettä enintään 1 590 m 3 /d. Laitokselle johdettava vesimäärä on mitattava luotettavasti. Selvitys mittausmenetelmästä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 31.3.2006 mennessä.

11 2) Maa-altaiden pinta-ala saa olla enintään 1 600 m 2. 3) Luvan saajien on pidettävä veden johtamiseen ja kalankasvatustoimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa niin, ettei toiminnasta aiheudu ympäristölle tai sen käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 4) Maa-altaisiin nrot 1, 2, 3, 5 ja 6 kertyvä liete ja kiintoaine on poistettava vähintään kerran vuodessa. Maa-altaiden nrot 4 ja 7 lietetaskut on tyhjennettävä vähintään kerran kuukaudessa. Altaisiin kertyvä liete on poistettava, käsiteltävä ja sijoitettava siten, että siitä ei aiheudu vesien pilaantumista eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 5) Kalankasvatuksen vuotuinen fosforipäästö saa olla enintään 30 kg ja typpipäästö enintään 240 kg. Laitoksen ominaispäästö ei saa ylittää 6 g fosforia eikä 45 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaispäästö lasketaan jakamalla laitoksen aiheuttama kokonaispäästö kalojen vuotuisella lisäkasvulla. 6) Kalojen ruokintaan saadaan käyttää vain kuivarehua. Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajien on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori- ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman pienet. 7) Kalanviljelylaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu- eikä hajuhaittoja ympäristölle. 8) Kasvatuksen aikana kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 9) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Luvan saajien on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista Lounais-Suomen ympäristö-

Tarkkailu- ja raportointimääräykset 12 keskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 11) Luvan saajien on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 12) Luvan saajien on suoritettava laitoksen käyttö- ja päästötarkkailua. Luvan saajien on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä tiedot laitoksen käyttämästä vesimäärästä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta-alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetuista kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, otetuista vesinäytteistä ja analyysituloksista, kuolleiden kalojen, lietteiden ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajien on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 13) Luvan saajien on tarkkailtava kalanviljelylaitoksen aiheuttamia päästöjä, jätteiden määrää sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkkailu on tehtävä siten, että sen perusteella on mahdollista luotettavasti määrittää laitoksen ympäristöpäästöjen suuruus ja jätemäärät. Vesistöpäästöjen tarkkailun on perustuttava otettavan veden ja vesistöön johdettavan jäteveden määrän mittaamiseen sekä jätevedestä otettavien näytteiden tutkimiseen sekä myös rehunkulutuksen ja lisäkasvun mukaiseen ainetasetarkasteluun. Laitoselta lähtevästä jätevedestä on otettava neljä kertaa kasvatuskauden aikana vuorokauden kokoomanäyte. Näytteestä on analysoi-

13 tava standardimenetelmin ainakin lämpötila, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lietteestä on kerran vuodessa analysoitava lietteen kiintoaine sekä kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Yksityiskohtainen päästötarkkailuohjelma on toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto päästöistä. Yhteenvedossa on esitettävä laskelmiin perustuva ainetasetarkastelu laitoksen päästöistä vesistöön sekä selvitys jätteiden määrästä ja käsittelystä. Laskelmat on tehtävä siten, että niiden oikeellisuus on tarkistettavissa. Luvan saajien on vaadittaessa annettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle tarpeelliset tiedot ja selvitykset tarkkailuraporteissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 14) Luvan saajien on tarkkailtava kalankasvatuksen vesistövaikutuksia Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vaikutustarkkailuohjelmaksi on toimitettava edellä mainitulle viranomaiselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Honkajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 15) Luvan saajien on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa.

LUVAN VOIMASSAOLO TOIMINNAN LOPETTAMINEN 14 Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lupa on voimassa 31.12.2011 saakka. Jos luvan saajien on tarkoitus jatkaa kalanviljelytoimintaa vielä vuoden 2011 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2010. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. Lupahakemukseen tulee muun ohella liittää selvitys ja suunnitelma jätevesien puhdistustehon parantamisesta siten, että se täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT). Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristövaikutukset Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 1996 2004 on ollut keskimäärin 23 kg/a ja typpipäästö 157 kg/a. Pertti ja Raila Pukaralammin Pukaralammin kalanviljelylaitos sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella toiminnanharjoittajien omistamalla kiinteistöllä Honkajoen kunnassa. Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Kalanviljelylaitoksen kuormituksen vaikutukset kohdistuvat lähinnä Pikkujokeen, jota kuormittaa kalanviljelylaitoksen lisäksi muun muassa turvetuotanto ja maatalous. Laitoksen toiminta painottuu kesäkaudelle. Vesistön tarkkailututkimusten tulosten perusteella kalanviljelylaitoksen vesistövaikutukset peittyvät jokien mukanaan tuomaan kuormitukseen. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää vesistön rehevöitymistä, koska päästöt pysyvät lähes ennallaan. Hanke ei vaaranna Pukaran pohjavesialueen nro 02 099 09 pohjaveden laatua ja antoisuutta. Laitoksen poistovesien pääsy pohjaveteen maaperän kautta ei ole todennäköistä, koska maa-altaat sijaitsevat pohjavesialueen rajauksen ulkopuolella ja lisäksi alavirtaan pohjavesien kulkeutumissuuntaan nähden. Laitos hyödyntää Puka-

Alueen soveltuvuus toimintaan 15 ran pohjavesialueen lähteistä painovoimaisesti purkautuvaa pohjavettä, eikä se siten vaikuta myöskään lähteiden antoisuuteen. Kalanviljelylaitoksen etäisyys Natura 2000 verkostoon kuuluvaan alueeseen Karvianjoen kosket, koodi FI0200130, on yli 6 km, eikä se vaikuta niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Lupamääräysten mukainen kalankasvatustoiminta ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Hakemuksessa tarkoitettu paikka soveltuu kalankasvatukseen ja toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Luvan voimassaolo Lupaharkinta Lupa on myönnetty määräaikaisena ja sen voimassaolon rajoittaminen ympäristölupaviraston ratkaisun edellä kohdan Luvan voimassaolo mukaisesti on tarpeen, koska kalankasvatustoiminnan ympäristövaikutukset on voitava ottaa huomioon kohtuullisin väliajoin. Kalanviljelylaitoksen jätevesien puhdistustekniikka ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT) vaatimusten mukainen eikä hakijoiden täydennyksessä esittämä suunnitelmakaan täytä sitä. Edellytyksiä laitoksen päästöjen suurentamiselle ei siten ole. Edellytyksiä ei myöskään ole toistaiseksi voimassa olevan luvan myöntämiselle. Kun otetaan huomioon luvan lupamääräyksissä asetettu päästöjen enimmäismäärä, puhdistustekniikan tehostamisen vaatimien investointien suuruudet, lyhyt myönnetty lupa-aika sekä seuraavassa lupahakemuksessa esitettävät seikat, edellytykset luvan myöntämiselle ovat kuitenkin olemassa. Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Päätöksen mukaisen vesimäärän johtaminen laitokselle ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Luvan myöntämisen edellytykset nykyiseen veden ottoon ja tämän päätöksen mukaisesti toimivalle kalanviljelylaitokselle ovat siten olemassa. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentti ja 9 luvun 2.

VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 16 Vesistön rehevöityminen Päästöjen aiheuttama vesistön rehevöityminen on vähäistä. Sallitut päästöt Vaatimukset päästöjen rajoittamiseksi on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa esitetyillä tavoilla. Kalatautien leviämisen estäminen Lupamääräyksessä 15) on annettu määräykset kalatautien leviämisen estämisestä. Laitoksen tarkkailu ja tarkkailuohjelman hyväksyminen Tarkkailun tarkoituksena on toiminnan vaikutusten selvittäminen. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tehtävänä on valvoa toimintaa puolueettomana viranomaisena. Ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen toiminnan vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman. Natura-arviointi Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeen, koska kalankasvatustoiminta ei ratkaisun perusteluissa sanotulla perusteella heikennä alueen luonnonarvoja. Luvan voimassaolo Luvan voimassaoloa on rajoitettu siten, että se on voimassa 31.12.2011 saakka ratkaisun perusteluista ilmenevällä perusteella. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 420 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalanviljelylaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on alle 10 000 kg/a.

17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Hannu Kokko Juha Helin Kristina Kehrävuo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt esittelijä Kristina Kehrävuo. KK/mk

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.12.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2