UPM METSÄ, Suomi YMPÄRISTÖSELONTEKO 7
UPM-Kymmene Oyj (UPM) on yksi maailman johtavia metsäteollisuusyrityksiä. Yhtiön liiketoiminta keskittyy painopapereihin, tarralaminaatteihin ja puutuotteisiin. Yhtiöllä on tuotantoa 14 maassa ja sen palveluksessa työskentelee 26 henkilöä. Konsernin liikevaihto ylitti 1 miljardia euroa vuonna 7. Yhtiön kotimaa on Suomi, jossa UPM:llä on 24 puuta käyttävää tuotantolaitosta. UPM:n osakkeet on listattu OMX Pohjoismaiseen pörssiin Helsingissä ja yhtiöllä on ADR-ohjelma Yhdysvaltojen OTC-markkinoilla. UPM Metsä on UPM:n metsäosasto Suomessa. Metsäosasto vastaa Suomen ja Ruotsin puunhankinnasta ja yhtiön omistamien metsien hoidosta Suomessa, joita on 9 hehtaaria. UPM Metsän puunhankinta vuonna 7 oli 26,9 miljoonaa kuutiometriä. Puu toimitettiin yhtiön omille tuotantolaitoksille ja yhtiön osakkuus- ja ulkopuolisille tehtaille. UPM Metsä hankkii puuta pääosin suomalaisilta yksityismetsänomistajilta, kaksi kolmasosaa hankitusta puumäärästä. Lisäksi puuta hankitaan yhtiön omista metsistä, ulkomailta ja valtion metsistä. Runkopuun lisäksi UPM Metsä hankki metsäenergiaa eli hakkuutähteitä, kantoja ja nuorten kasvatusmetsien energiapuuta. Puun korjuun ja kuljetuksen toteutuksesta vastaavat korjuu- ja kuljetusyrittäjät. 2
Ympäristöasioiden hallinta UPM Metsän tehtaille toimittaman sertifioidun puun osuus Suomi Ympäristöasioiden ja puuraaka-aineen hallinta UPM Metsän ympäristöasioiden hallinta perustuu UPM:n toimintaohjeisiin, Metsiä ja puuhankintaa koskeviin sääntöihin (liite 1), sertifioituihin ISO 11 -ympäristö- ja ISO 91 -laatujärjestelmään ja Euroopan unionin EMAS-järjestelmään. UPM on sitoutunut kestävään metsätalouteen ja metsien käsittelymenetelmiin, jotka perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin periaatteisiin. UPM tukee ja käyttää luotettavia metsäsertifiointijärjestelmiä. UPM Metsä on sitoutunut Suomen FFCS (Finnish forest Certification System) -metsäsertifiointijärjestelmään, joka on hyväksytty PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) -järjestelmään. Metsäsertifiointi on osoitus metsien taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä hoidosta ja käytöstä. Metsäsertifioinnilla yhdessä puun alkuperän hallintajärjestelmän (Chain of Custody, CoC) kanssa hallitaan puun alkuperää ja metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Puun alkuperän hallintajärjestelmällä varmistetaan, että puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja se mahdollistaa sertifioidun puuraakaaineen seurannan ja raportoinnin. UPM Metsällä on käytössään PEFC ja FSC-sertifioidut puun alkuperän hallintajärjestelmät. UPM:n tavoitteena on edistää metsäsertifiointia ja lisätä sertifioidun puun käyttöä. Vuonna 7 UPM:n Suomessa sijaitsevien tehtaiden puusta 72 oli peräisin sertifioiduista metsistä. 5 6 7 ISO 91 ISO 11 PEFC/2-31-4 Kestävän metsätalouden edistämiseksi Lisätietoja: www.pefc.org REG.NO. FI-38 Riippumaton osoitus vastuuntuntoisesta metsien hoidosta SGS-COC 2238 FSC Trademark 1996 FSC A.C. (FSC-SECR-156) 3
Puunkorjuu ja kuljetus Puunkorjuu tehdään koneellisesti. Hakkuukone kaataa, karsii, katkoo, mittaa ja merkitsee puut. Puunkorjuussa huolehditaan erityisesti, ettei maaperään tai jäävälle puustolle aiheuteta korjuuvaurioita. Monimuotoisuudelle tärkeät lahopuut ja arvokkaat luontokohteet otetaan huomioon puunkorjuussa ja ajourien sijoittelussa. Junalla puuta kulkee kerralla enemmän. Vaikka kuljetusmatkat ovat usein puutavara-autojen reittejä pidempiä, on junakuljetus vähäpäästöisempi kuljetusmuoto. 4
Katkotut puut kuljetetaan tienvarteen metsätraktorilla. Puut jätetään puutavaralajien mukaisiin pinoihin odottamaan kaukokuljetusta. Metsäkuljetuksessa pyritään erityisesti mahdollisten maaperävaurioiden hallitsemiseen ja monimuotoisuudelle tärkeiden maalahopuiden säilyttämiseen ehjänä niiden alkuperäisillä paikoillaan. Puutavara-autolla puut kuljetetaan tehtaalle jatkojalostettavaksi tai siirretään juna- tai vesikuljetusreitin varteen. Talvella korjattu puutavara kuljetetaan pois metsästä tai peitetään ennen kuin tuhohyönteiset ehtivät niissä lisääntyä. Tehdasvarastolla puutavara-autot, junat, alukset ja uittoniput puretaan odottamaan jatkojalostusta. Tehdasvarastoilla huolehditaan, että puutavaran kasteluun käytetty vesi johdetaan asianmukaisesti sadevesikaivoihin. 5
Merkittävät ympäristönäkökohdat ja ympäristöpäämäärät Osana ympäristöjärjestelmäänsä, UPM Metsä on kartoittanut merkittävät ympäristönäkökohtansa ja asettanut toiminnalleen ympäristöpäämäärät. Kartoituksessa merkittäviksi ympäristönäkökohdiksi nousivat: toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen toiminnan päästöjen vaikutus maaperään, veteen, vesiluontoon ja ilmaan Ympäristöpäämäärät ovat pitkän aikavälin tavoitteita, joihin yhtiö pyrkii jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen. UPM Metsän ympäristöpäämäärät ovat: 1 Toiminnan parantaminen luonnon monimuotoisuuden kannalta, erityisesti arvokkaiden luontokohteiden tunnistaminen ja suojeleminen ja parhaiden käytäntöjen soveltaminen metsien hoidossa ja puunhankinnassa. 2 Toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, erityisesti maaperään, veteen ja vesiluontoon sekä ilmaan joutuvien päästöjen hallinta. 3 Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen. PÄÄMÄÄRÄ 1 Toiminnan parantaminen luonnon monimuotoisuuden kannalta, erityisesti arvokkaiden luontokohteiden tunnistaminen ja suojeleminen ja parhaiden käytäntöjen soveltaminen metsien hoidossa ja puunhankinnassa. UPM on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja. Metsiä hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Metsät on sertifioitu FFCS-järjestelmän mukaan. UPM monimuotoisuusohjelma UPM Metsä on toteuttanut vuodesta 1998 alkaen monimuotoisuusohjelmaa Suomessa. Vuonna 7 monimuotoisuusohjelma laajennettiin kansainväliseksi koskemaan UPM:n omistamia metsiä Suomessa, Iso-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa. UPM:n asiantuntijatyönä laaditun ohjelman tavoitteena on säilyttää ja lisätä metsien monimuotoisuutta ja edistää kestävän metsänhoidon parhaita käytäntöjä. Ohjelma perustuu asiantuntijatyössä nimettyihin, monimuotoisuuden kannalta tärkeisiin pääaiheisiin ja jokaisen pääaiheen perusteella määriteltyihin kansainvälisiin tavoitteisiin ja kansallisiin toimintaohjelmiin. GLOBAALIT TAVOITTEET Säilyttää ja lisätä luontaisten puulajien osuutta ja luontaisia puulajeja. Säilyttää ja luoda monipuolinen lahopuusto. Suojella arvokkaat elinympäristöt. Säilyttää ja lisätä luonnonmetsille tyypillistä rakenteellista vaihtelua. Säilyttää vesiekosysteemit. Suojella luonnontilaiset metsät. 6
Havuhuppukuoriainen Stephanopachus linearis Haapajumi Ptilinus fuscus Pajunkissaluiho Henoticus serratus Leppäkelokärsäkäs Allandrus undulatus Pitkähukka Corticeus longulus UPM:n säästöpuiden lajistovaikutuksia selvittävässä tutkimuksessa on löytynyt useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. UPM monimuotoisuusohjelman hanke-esimerkit Harjuluontohanke UPM on toteuttanut harjuluontohanketta omissa metsissään vuodesta 3 alkaen ja osallistunut valtakunnalliseen harjupaahdehankkeeseen sen alusta, vuodesta 6 alkaen. Harjuilla elävät paahdelajit ovat harvinaistuneet ja uhanalaistuneet harjujen umpeenkasvun myötä. Lisäksi tehostunut palontorjunta on vähentänyt harjuilla luontaisten palojen määrää. UPM:n harjuluontohankkeen ensivaiheessa keskityttiin harjujen paahteisten rinteiden paikallistamiseen. Harjujen rinteitä, joille on ominaista auringon paahteisuus ja korkeat lämpötilat, hoidetaan suunnitelluin toimenpitein. Harjujen paahderinteiden tehokkain hoitotapa on niiden avoimuuden lisääminen. Hoitohakkuut, kulotus ja kivennäismaan paljastaminen lisäävät paahdelajien elinvoimaisuutta ja kykyä levitä. Hoitotoimenpiteitä suunnitellaan yhteistyössä viranomaisten kanssa ja toimenpiteiden vaikutuksia eri lajiryhmiin seurataan eri sidosryhmien ja tutkimustahojen kanssa. Paloelinympäristöhanke Boreaalisen metsän kiertoon kuuluu olennaisena osana luontaiset metsäpalot. Tehostunut palontorjunta on vähentänyt luontaisten palojen määrää. Palaneeseen puuhun sekä karikkeeseen sitoutunut lajisto on siksi harvinaistunut ja uhanalaistunut. Paloelinympäristöhankkeen tavoitteena on löytää kustannustehokkaita uusia kulotusmenetelmiä, joilla voidaan turvata paloympäristöihin sidoksissa olevaa lajistoa. Hankkeessa selvitetään erilaisten menetelmien lajistollisia vaikutuksia ja toimenpiteiden kustannuksia. Hiiltynyttä puuta on tuotettu mm. suojeltuja metsäkohteita polttamalla, uudistusalojen kulotuksella sekä polttamalla säästöpuuryhmiä. Erilaisten polttojen vaikutuksia muun muassa kovakuoriaisiin seurataan yhteistyössä tutkimustahojen kanssa. Tutkimus säästöpuiden lajistovaikutuksista Noin viidennes Suomen metsälajeista tarvitsee lahopuuta elääkseen. Yksi tärkeistä lahopuuluokista on järeä runkolahopuu, jota lisätään monin eri keinoin. Yksi menetelmä on jättää hakkuissa säästöpuita, jotka lahoamisvaiheessaan tarjoavat elinmahdollisuuden lahopuulla eläville lajeille. Säästöpuiden lajistovaikutuksia tutkitaan seuraamalla tekopökkelöiden kovakuoriaislajistoa. Tutkimuksessa hakkuualalle jätettiin säästöpuiksi kuusi- ja haapapökkelöitä, joiden kovakuoriaislajistoa selvitetään. Seurannassa on havaittu ensimmäisen neljän vuoden aikana lähes eri kovakuoriaislajia. Vuosi Lajimäärä 4 32 5 2 6 552 7 583 Seurannan tulokset ovat rohkaisevia. Ensimmäisestä seurantavuodesta alkaen kohteilta on löytynyt useita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, kuten uhanalaiset isohukka (Corticeus fraxini) ja leppäkelokärsäkäs (Allandrus undulatus). UPM luonnonhoitopalvelut UPM luonnonhoitopalvelut on yksityisille metsänomistajille suunnattu, puuntuotannon rinnakkaistavoitteita painottava palvelukokonaisuus. Luonnonhoitopalvelut perustuvat UPM:n monimuotoisuusohjelmaan ja yhtiön metsissä toteutettuihin hankkeisiin ja selvityksiin. UPM:n luonnonhoitopalveluasiakkaana metsänomistaja voi valita itselleen sopivimman, koko tilan kattavan suunnitelman tai vaihtoehtoisesti voidaan toteuttaa metsänomistajan tavoitteen mukaisia yksittäisiä ratkaisuja tai hankkeita metsätilalla. Toimenpiteet mahdollistavat metsänomistajalle suunnitelmallisen vaihtoehdon omien, metsätilalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäksi UPM luonnonhoitopalvelut edistävät kestävää metsätaloutta yksityismetsissä ja tukevat kansallisten ja kansainvälisten metsätaloutta koskevien ympäristötavoitteiden saavuttamista. Metsänhoito- ja ympäristöohjeet Yhtiön omistamissa metsissä on toteutettu luontoarvojen kartoitus. Luontoarvojen kartoituksessa paikannettiin lain ja metsäsertifioinnin suojelemat kohteet sekä yhtiön omalla päätöksellä käytön ulkopuolelle jätettävät kohteet. Viisivuotisen 7
hankkeen aikana löydettiin 1 lakiperusteista suojelukohdetta ja saman verran kohteita suojeltiin yhtiön omalla päätöksellä. Vuonna 7 järjestelmässä oli tiedot yhteensä 23 arvokkaasta elinympäristöstä. UPM:n metsiä käytetään jatkuvasti metsän- ja luonnonhoidon menetelmien kehittämisessä yhtiön omissa hankkeissa ja yhtiön metsissä toteutettavia toimenpiteitä ja niiden onnistumista seurataan systemaattisesti osana laadunhallintaa. Oman tutkimus- ja kehitystyön lisäksi UPM Metsällä on yhteistyöhankkeita yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kestävän metsätalouden kehittämiseksi. UPM Metsän hankkeista ja omista metsistä saatujen kokemusten perusteella yhtiölle on laadittu omat metsänhoito- ja ympäristöohjeet, jotka perustuvat metsän- ja luonnonhoidon parhaimpaan osaamiseen. Ohjeet päivitetään uusimman saatavissa olevan tiedon perusteella. Metsätalouden lisäksi UPM:n maaomaisuutta hyödynnetään maa-ainesliiketoiminnassa. Maata jalostetaan myös Bonvestatonteiksi. Taimien alkuperän hallinta Päästöt ilmaan 7 Korjuu Kuljetus Muut UPM Metsän taimitarhalla käytetään vain kotimaisesta, laadukkaasta siemenalkuperästä kasvatettuja taimia. Laadukkaalla metsänuudistamismateriaalilla varmistetaan uuden, tuottavan ja laadukkaan puusukupolven synty ja kasvu. Taimitarhalla tuotetut metsäpuun taimet viljellään yhtiön omiin sekä metsäpalveluasiakkaiden metsiin. Taimitarhalla kehitetään taimituotanto- ja kasvatusmenetelmiä jatkuvasti. Keskeisimpiä vastuita taimituotannossa on siementen ja niistä kasvatettavien taimien alkuperän hallinta. Alkuperätieto ja hallitut alkuperäsiirrot varmistavat tuottavan metsän siemenestä uudistushakkuuseen asti. Taimien kasvatuksessa mekaanisten torjuntamenetelmien kehittäminen, tuotetun jätteen kierrättäminen ja erityisesti jätteen määrän vähentäminen ovat keskeinen osa taimitarhalla tehtävää kehitystyötä. HC NO X CO 2 Hiukkaset SO 2 CO PÄÄMÄÄRÄ 2 Toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, erityisesti maaperään, veteen ja vesiluontoon sekä ilmaan joutuvien päästöjen hallinta. Energiapuun korjuun luontolaatu Korjuuala Runkopuun korjuun luontolaatu Hyvä Välttävä Heikko Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Päästöt UPM Metsä seuraa toimintansa aiheuttamia päästöjä. Päästöjen seuranta kattaa puun korjuun, kaukokuljetuksen, metsänhoitoja perusparannustyöt sekä henkilöstön työmatkat. Suurin osa päästöistä syntyy puun korjuussa ja kaukokuljetuksessa. Toiminnassa syntyneitä päästöjä vähennetään kuljetusten optimoinnilla ja hyödyntämällä vähäpäästöisiä kuljetusmuotoja. Autokuljetusten päästöjä vähennetään optimoimalla puutavara-autojen reitit ja käyttämällä monipistekuljetuksia. Autokuljetukselle vaihtoehtoisia, vähäpäästöisempiä kuljetusmuotoja ovat juna- ja vesitiekuljetukset. UPM Metsä toteutti vuoden 7 aikana hankkeen, jossa selvitettiin vesitiekuljetusten mahdollisuutta etelärannikolta Pietarsaareen. Onnistuessaan vesitiekuljetuksia voidaan lisätä myös muille yhtiön tehtaille. Luonnonhoidon laatu Vuonna 7 käynnistettiin UPM Metsän aloitteesta Metsäalan luonnonhoitokortti -hanke. Hanke on metsäalan ammattilaisille, toimihenkilöille, koneenkuljettajille ja metsureille suunnattu luonnonhoitoon painottuva opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on parantaa henkilöstön ammattitaitoa ja korjuun laatua. 8
Osana laadunhallintaansa UPM tulee edellyttämään luonnonhoitokortin osaamiskoetta toimihenkilöiltään ja yrittäjiltään. Luonnonhoitokortti tulee korvaamaan luonnonhoitotutkinnon opintokokonaisuuden. UPM Metsä seuraa jatkuvasti hakkuidensa luontolaatua. Hakkuiden luontolaadulla tarkoitetaan metsässä tehtyjen toimenpiteiden laatua, painottuen erityisesti niiden ympäristönäkökohtiin. Arvioinnin keskeisimpiä osia ovat arvokkaiden elinympäristöjen huomioon ottaminen, järeän runkolahopuun lisääminen ja vesiensuojelu. Luontolaadun seuranta käsittää työntekijän itse tekemän työn laadunarvioinnin, yhtiön tekemän laadunarvioinnin ja ulkopuolisen, yhtiöstä riippumattoman tahon tekemän luontolaadun arvioinnin. Arvioinnit koskevat sekä UPM:n omien metsien hakkuita että hakkuita yksityismailla. Vuonna 1996 aloitettu yhtiön ulkopuolisen tahon tekemä arviointien sarja osoittaa UPM:n hakkuiden luontolaadun parantuneen aina viimeisiin vuosiin asti, jonka jälkeen luontolaatu on säilynyt saavutetulla tasolla. UPM Metsän energiapuun korjuun luontolaatua on arvioitu vuodesta 4 lähtien. Energiapuun korjuun luontolaadun arvioinnit toteutetaan hakkuiden luontolaadun arviointia vastaavalla menetelmällä energiapuun korjuun jälkeen. Vuonna 7 arvioitiin kantojen ja hakkuutähteen korjuun lisäksi ensimmäistä kertaa energiaharvennustan laatua. UPM Metsän toteuttama energiapuun korjuu on ollut alusta asti ohjeistettua toimintaa. Uuden tutkimustiedon ja saatujen kokemusten perusteella ohjeet on vuosittain päivitetty vastaamaan uusinta saatavissa olevaa tietoa. Vuosittaisen koulutuksen ja ohjeistuksen kehittämisen myötä energiapuunkorjuun luontolaatu on hyvällä tasolla. Kuitenkin laadun tasossa on edelleen parantamista ja osana laadunhallintaa ja luonnonhoidon laadun paranemista UPM jatkaa energiapuun korjaajien koulutusta keskeisten aihealueiden osalta. Vesiensuojelu ainespuunkorjuussa Erinomainen Hyvä Välttävä PÄÄMÄÄRÄ 3 Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen. Sidosryhmäyhteistyö UPM Metsän sidosryhmiä ovat muun muassa metsäasiakkaat, puuta jalostavat tehtaat, tutkimus- ja tiedeyhteisöt, ympäristöjärjestöt ja suuri yleisö. UPM käy sidosryhmiensä kanssa aktiivista vuoropuhelua ja toteuttaa erilaisia hankkeita ja selvityksiä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Metsäntutkimuslaitoksen kanssa aloitettiin energiapuun korjuuseen liittyvä tutkimushanke, jossa selvitetään hakkuutähteen ja kantojen korjuun metsänhoidollisia ja ympäristövaikutuksia. Osana Sääksisäätiön kanssa tehtävää yhteistyötä selvitettiin sääksen (Pandion haliaetus) muutonaikaista käyttäytymistä aurinkokennolla toimivan satelliittilähettimen avulla. Satelliittisääksi Peten syysmuutosta Afrikkaan saatiin seurannassa paljon uutta tietoa sääksen muutonaikaisesta käyttäytymisestä. UPM järjestää aktiivisesti koulutustapahtumia. WWF Suomen kanssa järjestetään vuosittain peruskoululaisille suunnattuja metsäpäiviä eri puolilla Suomea. Talousmetsien luonnonhoitokurssi järjestettiin Biologian ja maantieteiden opettajien liiton jäsenille. Kurssilla tutustuttiin metsätalouteen ja talousmetsien luonnonhoidon menetelmiin ja vaikutuksiin. UPM kerää ja käsittelee sidosryhmiltänsä saaman palautteen osana toimintansa jatkuvaa parantamista Lisäksi yhtiö kirjaa toiminnastansa poikkeamia, milloin toiminta ei ole täyttänyt sille asetettuja lakisääteisiä vaatimuksia tai toiminnassa on aiheutunut ennalta odottamattomia, ympäristölle haitallisia tapahtumia. Vuoden 7 aikana ei oikeuden päätöksiä ympäristölainsäädännön rikkomisesta ilmennyt. 5 6 7 Arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen 5 6 7 Säästöpuuston laatu 5 6 7 Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko Erinomainen Hyvä Välttävä Heikko 9
Ympäristötavoitteet 7 ja niiden toteutuminen Tavoite/vastuutaho Toteutuminen Ympäristötoiminto UPM:n monimuotoisuusohjelman toteuttaminen Monimuotoisuusohjelman koulutusmateriaali laadittiin, koulutuksia järjestettiin ja siitä viestittiin. UPM luonnonhoitopalvelujen toteuttaminen UPM luonnonhoitopalveluesite laadittiin. Luonnonhoitopalvelut koulutettiin ja niistä viestittiin. Sopimusyrittäjien ympäristöosaamisen parantaminen Metsäalan luonnonhoitotutkinnon uudistaminen aloitettiin. Ympäristökoulutusta annettiin. Sidosryhmäkontaktien kehittäminen Sidosryhmäyhteistyö oli monipuolista ja aktiivista, useita sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin. Päästöjen seuranta Päästöjen seurantaa jatkettiin ja tulokset tilastoitiin. Luonnonhoidon laadun tulokset hyviä tai Hakkuiden luonnonhoidon laadun tuloksista hyvien ja erinomaisten määrä oli 83. erinomaisia Metsätalousprosessi Omien metsien monimuotoisuusohjelman toteuttaminen. Maankäyttöhankkeiden vaikutusten arviointimenettelyn käyttöönotto. Kaatopaikalle tai poltettavaksi toimitettavan vermikuliittipaperisäkkijätteen vähentäminen. Ostoprosessi UPM luonnonhoitopalvelujen toteuttaminen. Hankintaprosessi Sopimusyrittäjien ympäristöosaamisen parantaminen. Toimijakohtaiset tavoitteet toteutuivat. Maankäyttöhankkeiden vaikutusten arviointimenettely luotiin ja käyttöönotettiin. Käsittelylaitteisto muutettiin suursäkkien käyttöön soveltuvaksi ja vermikuliittia toimitettiin vain kierrätettävissä suursäkeissä. Toimenkuvakohtaiset tavoitteet toteutuivat. Luonnonhoidon laadunarvioinnin tavoitteista jäätiin hieman. Ympäristökoulutusta annettiin ja yrittäjäsopimusten palvelukuvausten ympäristökriteerit päivitettiin. Ympäristötavoitteet 8 Tavoite/vastuutaho Ympäristötoiminto UPM:n monimuotoisuusohjelman toteuttaminen Kunnostusojitus- ja lannoitusohjeiden päivitys UPM luonnonhoitopalvelujen kehittäminen Yhteistyöhankkeiden lisääminen Silvestan ja avainyrittäjien henkilöstön kouluttaminen Päästöjen ja hakkuiden luontolaadun seuranta Metsätalousprosessi UPM monimuotoisuusohjelman toteuttaminen Rikkakasvistoa vastaan käytettävien kemikaalien vähentäminen Maankäyttöhankkeiden suunnittelumenetelmän laatiminen ja käyttöönotto Ostoprosessi UPM luonnonhoitopalvelujen toteuttaminen Hankintaprosessi Avainyrittäjien ja heidän henkilöstön ympäristöosaamisen varmistaminen Kehitystoiminto Työn laadunseurantajärjestelmän laatiminen Toimenpiteet ja mittarit Seurantajärjestelmä kehitetty Kunnostus- ja lannoitusohjeet päivitetty Luonnonhoitopalveluopas laadittu Yhteistyöhankkeita lisätty Koulutushankkeen toteuttaminen, luonnonhoitokortin käyttöönotto, laadun itsearvioinnin käyttöönotto Seurantayhteenvedot laadittu Toimijakohtaiset tavoitteet toteutettu. Selvitys ulkokenttien rikkakasvilajistosta ja sen leviämisteistä toteutettu ja rikkakasviston leviämistä rajoitettu mekaanisesti Menetelmä laadittu ja käyttöönotettu. Luonnonhoitopalveluiden toteuttamista jatkettu Laadun itsearviointimenetelmä käyttöönotettu, Tapion luontolaadun yleisarvosana vähintään hyvä Laadunseurantajärjestelmä laadittu 1
Metsiä ja puunhankintaa koskevia sääntöjä (liite1) 1 Yleiset periaatteet UPM:n toimintaohjeen mukaisesti tavoitteena on luoda pitkäaikaista, tuottavaa liiketoimintaa eettisellä ja vastuullisella tavalla ottaen huomioon taloudelliset, inhimilliset, sosiaaliset sekä ympäristötekijät. UPM:n tuotteiden pääasiallinen raaka-aine on uusiutuva luonnonvara, puu. UPM on sitoutunut kestävään metsätalouteen ja metsien käsittelymenetelmiin, jotka perustuvat kansainvälisesti hyväksyttyihin kestävän metsätalouden periaatteisiin. UPM noudattaa toiminnassaan kunkin maan lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä. UPM:n Metsät ja puunhankinta vastaa puuraaka-aineen hankinnasta konsernin tehtaille sekä konsernin vastuulla olevien metsien kestävästä käytöstä ja hoidosta. Yhtiö hoitaa ja käyttää konsernin omia metsiä siten, että niiden luontainen tuottokyky hyödynnetään tehokkaasti ja kestävästi. Tavoitteena puunhankinnassa on hyödyntää parhaita käytäntöjä niin, että minimoidaan toimintojen vaikutus maaperään, veteen, ilmaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Myös vaikutus maisemaan, kulttuurikohteisiin ja naapureihin otetaan huomioon. UPM kunnioittaa kulttuuri- ja uskonnollisia arvoja sekä edistää yhteistyötä niiden paikallisten yhteisöjen kanssa, joissa se toimii. 2 Vastuullinen puunhankinta UPM ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon metsien käytön taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden. Yhtiö edellyttää sopimuskumppaneiltaan vastuullista toimintaa, joka on sopusoinnussa UPM:n politiikan ja sääntöjen kanssa. UPM valvoo vastaanottamansa puun alkuperää. UPM ei hanki puuta suojelualueilta, joista viranomaiset ovat kieltäneet puun korjaamisen. UPM tekee parhaansa välttääkseen seuraaviin luokkiin kuuluvan puun hankkimista: Puu, joka on korjattu paikallisilta suojeluarvoiltaan merkittävistä metsistä Puu, joka on peräisin puuviljelmiltä 1, jotka on perustettu koskemattomien luonnonmetsien paikalle vuoden 1994 jälkeen Puu, jonka tuotannosta ja myynnistä saatuja varoja käytetään aseellisten konfliktien rahoittamiseen. UPM ei käytä geneettisesti muunneltua puuraaka-ainetta. 3 Sääntöjen toteutus Metsät ja puunhankinnan johtoryhmä katselmoi vuosittain toiminnan ja sääntöjen noudattamisen tason. Johtoryhmä myös arvioi jatkuvasti sääntöjen soveltuvuutta, riittävyyttä ja tehokkuutta. Metsäosastot ovat vastuussa sääntöjen toteuttamisesta osana koko toimintansa suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. 4 Koulutus ja kehittäminen Metsäosastot parantavat jatkuvasti toimintaansa ja kouluttavat aktiivisesti henkilöstöään ja sopimuskumppaneitaan niin, että nämä tuntevat UPM:n toimintaperiaatteet sekä puunhankintaja metsänhoitotavoitteet ja sitoutuvat noudattamaan niitä. 5 Sidosryhmäviestintä ja yhteistyö UPM viestii metsä- ja ympäristöasioistaan oma-aloitteisesti ja avoimesti henkilöstölleen, asiakkailleen ja muille sidosryhmille. UPM toimii aktiivisessa yhteistyössä viranomaisten, tutkijoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa ja siten edistää yhteisten asioiden kehittämistä ja uusimman tiedon hyväksikäyttöä omassa toiminnassaan. Nämä säännöt ovat saatavissa kaikista UPM:n metsäosastojen paikallistoimistoista ja internetistä. Jaakko Sarantola Johtaja Metsät ja puunhankinta 28.11.7 1 Istuttamalla tai kylvämällä perustetut metsiköt, joiden puut kuuluvat eksoottisiin lajeihin ja kasvavat säännöllisissä riveissä. 11
REG.NO. FI-38 DNV Certificaton Oy/Ab (FIN- 2) on akkreditoituna todentajana tarkastanut UPM Metsän ympäristöselonteon 7. Tarkastuksen 19.5.8 perusteella on todettu, että ISO 11 -mukainen ympäristöjärjestelmä ja EMAS-ympäristöselonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) Nro 761/1 vaatimukset. Yhteystiedot UPM Metsä, PL 32, 371 Valkeakoski, p. 41 6121 info@upm-kymmene.com Metsäpäällikkö Sixten Sunabacka sixten.sunabacka@upm-kymmene.com Puh. 41 63 Ympäristöpäällikkö Timo Lehesvirta timo.lehesvirta@upm-kymmene.com Puh. 41 6465 Lisää yhteystietoja: www.upm-kymmene.fi/metsa UPM-Kymmene Oyj UPM Metsä PL 32 371 Valkeakoski Puh. 41 6121 Faksi 41 61 www.upm-kymmene.fi 9/8