TOIMINTASUUNNITELMA 2019 1
Sisällys 1 JOHDANTO 3 1.1 SUOMEN KENNELLIITTO 3 1.2 KENNELLIITON ARVOT 3 1.3 KENNELLIITON VISIO 3 1.4 TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET 3 2 TOIMINNAN TARKOITUS JA KESKEISET STRATEGISET TEHTÄVÄT 6 2.1. SUOMEN KENNELLIITON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 6 2.2. KENNELLIITON STRATEGIA SEKÄ KESKEISET STRATEGISET TEHTÄVÄT VUONNA 2019 6 3 ORGANISAATIO JA PERUSTEHTÄVÄT VUONNA 2019 10 3.1 ORGANISAATIO 10 3.2 YLEISKOKOUS, VALTUUSTO JA HALLITUS 10 3.3. KENNELPIIRIT, ROTUJÄRJESTÖT JA -YHDISTYKSET, LAJILIITOT JA JÄSENYHDISTYKSET 11 3.4 HALLITUKSEN ALAISET TOIMIKUNNAT 11 3.5 HALLITUKSEN ALAISET TYÖRYHMÄT 18 3.6 HALLITUKSEN VALTUUTTAMAT KENNELPIIRIEN YHTEYSHENKILÖT 20 3.7 YHTEISTYÖELIMET 21 3.8 PROJEKTIT 23 3.9 KURINPITOLAUTAKUNTA 23 3.10 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 23 3.11 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 24 3.12 KENNELLIITON TOIMISTO JA HENKILÖSTÖ 25 3.13 TYTÄRYHTIÖT 27 3.14 SUOMEN KENNELSÄÄTIÖ 28 3.15 RAHASTOT 29 3.16 YHTEISTYÖSOPIMUKSET 29 4 ERITYISTEHTÄVÄT 30 4.1 KENNELLIITON UUDET TOIMITILAT 30 4.2 VALMISTAUTUMINEN KAIKKIEN KOIRIEN VIRALLISEEN REKISTERÖINTIIN JA TUNNISTUSMERKINTÄÄN 30 5 BUDJETTITAVOITTEET 31 5.1 KESKEISIÄ TUNNUSLUKUJA 31 5.2 KENNELLIITON TALOUDELLISET TAVOITTEET 31 2
1 JOHDANTO 1.1 Suomen Kennelliitto Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry edistää valtakunnallisena koira-alan asiantuntijajärjestönä puhdasrotuisten, rekisteröityjen koirien kasvattamista ja käyttöä. Päämääränä kaikessa toiminnassa on koirien terveys ja hyvinvointi. Lisäksi Kennelliitto - toimii koirien kasvattajien, harrastajien ja omistajien keskusjärjestönä ja edunvalvojana - edistää terveiden ja hyväluonteisten, käyttöominaisuuksiltaan, rakenteeltaan ja ulkomuodoltaan rodunomaisten koirien kasvattamista ja yleisen tietämyksen lisäämistä näistä tavoitteista - edistää koirien hyvinvointia sekä koiranpidon edellytyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa - vaalii suomalaisen koiranjalostuksen perinteitä erityisesti kotimaisten rotujen osalta. 1.2 Kennelliiton arvot Avoin kennelyhteisö Toimintamme on avointa ja demokraattista, vuorovaikutteista ja kansainvälistä. Terve ja yhteiskuntakelpoinen koira Ylläpidämme ja kehitämme rodunomaisia, terveitä koiria monipuolisiin seura-, harrastus- ja työtarkoituksiin. Kotimaiset rodut ovat kansallisaarteitamme Turvaamme kansallisten rotujemme elinvoimaisuuden sekä arvostuksen kotimaassa ja kansainvälisesti ylläpitämällä ja edistämällä niiden alkuperäisiä metsästys- ja muita käyttöominaisuuksia. Monipuolinen koiraosaaminen Vastaamme aloitteellisesti koiran, ihmisen ja toimintaympäristön tarpeisiin ja odotuksiin. 1.3 Kennelliiton visio Kennelliitto - Hyvää elämää koiran kanssa - Tänään ja tulevaisuudessa Otamme entistä vahvemman roolin koiratoiminnan suunnannäyttäjänä sekä omassa toiminnassamme että yhteiskunnassa. 1.4 Toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet Tilastokeskuksen keväällä 2018 julkistaman, vuoden 2016 Kuluttajatutkimukseen perustuvan arvion mukaan Suomessa on noin 700 000 koiraa. Kennelliiton rekisterissä on hieman yli 530 000 rekisteröityä koiraa. Näistä noin 16 000 on monirotuisia rekisteröityinä tunnistusmerkintä- ja omistajarekisteriin eli niin sanottuun FIX-rekisteriin. Haasteena on, että rekisteröidyn rotukoiran omistaminen ei ole koiraa hankkiville enää välttämättä tärkein kriteeri. Koira saatetaan hankkia epämääräisistä olosuhteista ja tutkimattomista taustoista, erityisesti maamme rajojen ulkopuolelta. Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustaminen vaikeutuu ja tartuntatautien leviämisen riski kasvaa. 3
Julkisessa keskustelussa kiinnitetään huomiota koiratoiminnan epäkohtiin. Samalla kun koiraharrastus on kasvattanut suosiotaan, on myös kriittisyys koiranpitoa ja rotukoirien kasvatusta kohtaan lisääntynyt. Koirien luonne ja käyttäytyminen sekä jalostuksen ongelmat tuovat haasteita Koiran luonteen ja käyttäytymisen merkitys on noussut yhä tärkeämmäksi koiranjalostuksessa. Aggressiivisesti käyttäytyvien koirien aiheuttamat vahingot muille koirille ja ihmisille ovat nousseet keskusteluun vuonna 2018. Poliisin rikosilmoitustilastojen mukaan koirien käyttäytymisestä tehdyt rikosilmoitukset ovat lisääntyneet voimakkaasti. On mahdollista, että julkisen keskustelun myötä tapahtumien ilmoituskynnys poliisille on madaltunut. Julkisessa keskustelussa on viitattu rotukieltoihin ja muihin mahdollisiin viranomaistoimenpiteisiin. Järjestäytyneen koirankasvatustyön parissa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota koiran luonteen ja käyttäytymisen jalostamiseen. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, millaisille omistajille koirat päätyvät, ja miten koiranomistajat sosiaalistavat ja kouluttavat koiransa yhteiskuntakelpoisiksi. Kennelliitolla on käytössä jalostuksen tueksi luonnetesti, MH-luonnekuvaus ja käyttäytymisen jalostustarkastus. Luonteen ja käyttäytymiseen arviointiin on tarpeen kehittää myös muita keinoja. Aggressiivisesti käyttäytyvistä koirista raportoidaan näyttelyistä, kokeista ja kilpailuista, ja näille koirille voidaan määrätä kilpailukielto. Koirien terveyteen ja hyvinvointiin liittyy myös suuria haasteita. Koirien sairaudet ja ongelmat nousevat säännöllisesti esille julkisessa keskustelussa. Eläinlääkärikunta osallistuu aktiivisesti keskusteluun esittäen huolensa erityisesti lyhytkuonoisten rotujen tilanteesta. Kennelliiton ja rotujärjestöjen on kyettävä osoittamaan, miten näitä rotuja voidaan tervehdyttää. Tilanne on haastava, sillä koiranjalostus on kansainvälistä toimintaa. Eri rotujen kotimaat määrittävät sen, millainen rodun rotumääritelmä on. Suomessa eri rotujen tilanteisiin voidaan puuttua jalostuksen tavoiteohjelmien (JTO) ja perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmien (PEVI- SA) avulla, mutta muiden maiden tilanteeseen on hankalaa vaikuttaa. Parhaat mahdollisuudet vaikuttaa on Pohjoismaiden yhteistyön kautta. Vuonna 2018 yhteensä 173 rodulla on JTO, ja 134 rodulla on PEVISA. Koiranjalostusta tukevat myös yhteispohjoismaiset, koiranäyttelyiden ulkomuototuomareille annetut rotukohtaiset ohjeet liioiteltujen piirteiden välttämisestä ulkomuotoarvostelussa (RKO). Näitä ohjeita sovelletaan kaikille roduille, ja erityistarkkailussa on 41 rotua. Pitkään valmisteltu eläinsuojelulain uudistus on etenemässä lausuntokierroksen jälkeen eduskunnan käsittelyyn. Kennelliitto antoi keväällä 2018 lausunnon lakiesityksen luonnoksesta, ja haluaa olla tiiviisti mukana asetusten valmistelussa. Kennelliitto on esittänyt kaikille koirille lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, sillä koiran alkuperän läpivalaisu edistäisi monin eri tavoin koirien terveyttä ja hyvinvointia. Maa- ja metsätalousministeriö on tiedottanut elokuussa 2018 hallituspuolueiden sopineen keskenään, että pakollinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tullaan sisällyttämään eläinten tunnistamislainsäädäntöön. Kennelliitolla on hyvät valmiudet osallistua rekisterin perustamiseen. Koirien kanssa harrastetaan monipuolisesti Koirien hyötykäyttö monipuolistuu. Eri harrastusmuodot kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta. Koiratoimintaan soveltuvien tilojen käyttö ja saatavuus voi olla vaikeaa ja aktiivinen harrastaminen vaatii suurempia taloudellisia uhrauksia. Joidenkin lajien suosio kasvaa niin paljon, että kaikki harrastajat eivät mahdu käytössä oleviin tiloihin. Tilastot osoittavat, että koiran kanssa harrastetaan paljon, ja harvinaisempiinkin lajeihin riittää osallistujia. Kennelliiton alaisissa kokeissa, kilpailuissa ja koiranäyttelyissä oli vuonna 2017 lähes 368 000 suoritusta. Koiranäyttelyt oli suosituin harrastusmuoto. Suosiotaan kasvattavat uudet, matalan harrastuskynnyksen koiraharrastuslajit kuten rally-toko ja nose work. Joidenkin perinteisten metsästyslajien suosio on laskenut. Ihmiset haluavat toimintaa, jossa voivat olla enemmän osallisina. Tämän osoittaa myös Kennelliiton kaverikoira- ja lukukoiratoiminnan vauhdilla kasvava suosio. Kaverikoiria on jo 1800 ja lukukoiria yli 170. Toiminta tavoittaa vuosittain reilusti yli 50 000 asiakasta. 4
Koiraharrastustoiminta on perinteisesti perustunut vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön. Tämä toimintamalli ei ole enää itsestäänselvyys missään harrastuksessa. Yhteisöllisyys on muuttanut muotoaan, ja eri harrastukset kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta. Kennelliiton jäsenmäärä on kuitenkin pysynyt melko vakaana. Haasteena joissain harrastusmuodoissa on toimihenkilökunnan ikääntyminen. Toisaalta uudet harrastuslajit keräävät uutta, nuorta harrastajakuntaa. Yhä useampi suhtautuu metsästykseen positiivisesti Riistakeskuksen vuonna 2018 Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan positiivinen suhtautuminen metsästykseen on lisääntynyt. Tutkimukseen vastanneista 66 % suhtautuu metsästykseen myönteisesti tai melko myönteisesti. Myös metsästykseen kriittisesti suhtautuvien määrä on laskenut. Kielteisesti metsästykseen suhtautui yli kymmenen prosenttia vastaajista. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat yhä yleisemmin, ettei metsästys vaaranna riistaeläinkantoja. Kansalliskoiramme suomenpystykorvan perinteinen käyttö edellyttää metsäkanalinnuille sopivia metsämaastoja. Kaupungistumisen myötä metsästyskoiraharrastajien käytössä olevat metsämaastot ovat yhä kauempana ja vaikeammin saavutettavissa. Luonnossa suurpedot vaikeuttavat koirien maastossa tapahtuvaa käyttökoe- ja harrastustoimintaa. Kennelliitto on tunnustettu koira-alan asiantuntija Kennelliiton vahva asiantuntija-asema on koiraharrastustoiminnalle mahdollisuus. Keväällä 2018 Taloustutkimus Oy:lla toteutettujen Kennelliiton jäsen- ja sidosryhmätutkimusten mukaan Suomen Kennelliitto koetaan ennen kaikkea asiantuntevana, luotettavana ja uskottavana koira-alan edunvalvojana. Jäsentutkimuksen 4799 vastaajasta yhteensä 77 prosenttia koki liiton edunvalvonnan syyksi kuulua liittoon ja sidosryhmävastaajista 92 prosenttia mainitsi spontaanisti Kennelliiton koirien ja koiranomistajien asiaa ajavana tahona. Vahvalla yhteiskunnallisella vaikuttamisella voidaan siis sekä lisätä jäsenten sitoutuneisuutta että tukea hyvää imagoa ja tunnettuutta. 5
2 TOIMINNAN TARKOITUS JA KESKEISET STRATEGISET TEHTÄVÄT 2.1. Suomen Kennelliiton tarkoitus ja tehtävät Suomen Kennelliitto edistää koira-alan valtakunnallisena asiantuntijajärjestönä rekisteröityjen, ulkomuodoltaan ja käyttöominaisuuksiltaan rodunomaisten sekä rakenteeltaan terveiden ja hyväluonteisten rotukoirien kasvattamista ja monipuolista koiraharrastusta. Vuonna 1889 perustettu Kennelliitto on Pohjoismaiden vanhin kenneljärjestö. Kennelliitto toimii koirien kasvattajien, harrastajien ja omistajien keskusjärjestönä ja edunvalvojana. Sen tehtävänä on koirien hyvinvoinnin ja koiranpidon edellytyksien edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi se vaalii suomalaisen koiranjalostuksen perinteitä erityisesti kotimaisten rotujen osalta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Kennelliitto pitää rotukirjaa ja koirarekisteriä sekä sääntelee ja järjestää koiranäyttelyitä, -kokeita ja -kilpailuja. Lisäksi Kennelliitto harjoittaa koulutus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää toimintaa. Toimintansa tukemiseksi Kennelliitolla on oikeus toimia vakuutusasiamiehenä. Kennelliitto voi pitää eläinten tunnistusrekisteriä. Edunvalvojana Kennelliitto seuraa ja ottaa aktiivisesti kantaa koira-alaan liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja lainsäädännön valmisteluun. Liitto ylläpitää hyviä yhteistyösuhteita sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin ja vahvistaa vuorovaikutusta erityisesti poliittisiin päätöksentekijöihin ja virkamiehiin. 2.2. Kennelliiton strategia sekä keskeiset strategiset tehtävät vuonna 2019 Vuoden 2019 toimintasuunnitelma noudattaa Kennelliiton valtuuston 26.11.2016 hyväksymää toimintastrategiaa vuosille 2017 2021. Kennelliiton tavoitteena on tämän vision toteuttaminen ja strategisen ajattelutavan tuominen Kennelliiton vuosittaiseen ja päivittäiseen tekemiseen. Kennelliiton vuoden 2019 tekemisillä käynnistetään tai jatketaan valittujen strategisten painopistealueiden vahvistamista: a) mahdollistamaan Suomen Kennelliitosta viranomaisen hyväksymä, ainoa koirarekisterin pitäjä, b) kehittämään harrastusmahdollisuuksia lisäämällä monipuolisen koiraharrastuksen tunnettavuutta ja kiinnostavuutta, turvaamalla alueellisten harrastusmahdollisuuksien saatavuutta sekä kotimaisten rotujen tulevaisuus, c) tuottamaan sellaisia nykyaikaisia, helppokäyttöisiä, avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja jäsentyytyväisyyttä lisääviä palveluita ja muita viestintätapoja, joilla Suomen Kennelliittoa voidaan pitää yhteiskunnallisesti vahvana vaikuttajana ja suunnannäyttäjänä. Vuoden 2019 yllä olevia strategisia painopistealueita tukevina keskeisinä toimenpiteinä ovat: a) koirien pakollisen rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän edistäminen, b) matalan harrastuskynnyksen edistäminen, c) oppimisen ja sähköisten oppimisalustojen kehittäminen, d) yhteiskunnallisen vaikuttamisen painottaminen Kennelliiton toiminnan tukena ja vuoden 2019 painopistealueiden esille tuojana. Vuoden 2019 teema on Yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Teemavuoden tavoitteena on edistää vastuullista pohjoismaista koirankasvatusta ja -pitoa sekä liiton pyrkimystä viralliseksi koirarekisterin pitäjäksi sekä osallistumista virallisen koirarekisterin perustamiseen ja ylläpitoon Suomessa. 6
2.2.1 Rekisteröity koira keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 Strategiset tavoitteet: Suomen Kennelliitto on viranomaisen hyväksymä, ainoa virallinen koirarekisterin pitäjä Suomessa. Suomalainen korkeatasoinen koirien kasvatustyö turvataan. Kennelliitto toimii koirien sekä sitoutuneiden, vastuullisten kasvattajien ja koiran omistajien edunvalvojana. Kennelliitto virallinen koirarekisterin pitäjä Kennelliiton tavoitteena on, että velvoitteesta kaikkien koirien tunnistumerkintään ja rekisteröintiin säädetään joko lain tai asetuksen tasolla. Kennelliiton tavoitteena on olla virallinen koirarekisterin pitäjä ja maakohtaisesta tunnistusmerkinnästä vastaava taho. Kennelliitto edistää tavoitetta yhteiskunnallinen vaikuttamisen kautta sekä kehittämällä koirarekisteriä ja sähköisiä palveluitaan. Kennelliitto ylläpitää ja kehittää hyvää tietosuojakulttuuria kaikissa toiminnoissaan. Terveys- ja kasvatustyö Kennelliitto edistää ja tukee kotimaista koirankasvatusta, jossa on tavoitteena terve ja hyvinvoiva, rekisteröity rotukoira. Tavoitteena on varmistaa eri koiraharrastuksiin soveltuvien koirien saatavuus myös tulevaisuudessa. Kennelliitto edistää jalostusstrategiansa ja yleisen jalostuksen tavoiteohjelman toteutumista muun muassa tehostamalla vuorovaikutusta rotuyhdistysten kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään rotuihin, joilla ei vielä ole systemaattista jalostuksen ohjausta rodussa yleisten tai lisääntyvien, vakavien perinnöllisten ongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Kennelliitto edistää kansallisen mikrobilääkeresistenssiohjelman toteutusta. Koiranjalostuksella voidaan vaikuttaa infektioriskeihin ja vähentää antibioottien käyttöä. Kennelliitto selvittää, millaisia toimenpiteitä tarvitaan koiran hyvän luonteen ja käyttäytymisen edistämiseen. Koiran hyvän luonteen edistäminen tulee olemaan osa vuoden 2020 teemaa Kennelliiton toiminnassa. Kotimaiset rodut Kotimaisten rotujen geenivaraohjelmaa jatketaan. Kotimaisten rotujen tunnettavuutta, käyttöominaisuuksia, elinvoimaisuutta, ulkomuotoa ja niiden arvostusta kotimaassa sekä kansainvälisesti kehitetään koe- ja kilpailutoiminnassa että näyttelytoiminnassa. Käyttötarkoitusta testaavaa koetoimintaa halutaan harjoittaa ja edistää jatkossakin. 2.2.2 Kehittyvät harrastusmahdollisuudet keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 Strategiset tavoitteet: Monipuolisen koiraharrastuksen tunnettavuutta ja kiinnostavuutta lisätään. Alueellisten harrastusmahdollisuuksien saatavuus turvataan. Kotimaisten rotujen tulevaisuus turvataan. Harrastusmahdollisuuksien turvaaminen Aktiiviset harrastajat: nykyiset ja uudet Kennelpiirien aluekouluttajat perehdyttävät kasvattajia ja uusia koiraharrastajia eri harrastusmuotoihin kasvattajakursseilla sekä koetoimitsija- ja ylituomarikursseilla. Kennelliitto valmistelee uuden matalan kynnyksen harrastusmuodon, nose workin, tuloa liiton viralliseksi harrastuslajiksi vuoden 2020 alusta. Kennelliitto käynnistää projektin, jolla selvitetään kokeiden ja kilpailuiden ylituomaritilannetta sekä eri koiraharrastusmuotojen vaativuutta. Kennelliiton kaverikoiratoiminnan ja lukukoiratoiminnan kehittämistä jatketaan yhteistyössä kennelpiireihin nimitettyjen kaveri- ja lukukoiravastaavien kanssa. 7
Kennelliiton nuorisotoiminnassa nuoria aktivoidaan liikkumaan ja harrastamaan myös kotikoirien kanssa suunnittelemalla nuorille sopivaa, ei-kilpailullista toimintaa. Viestintä koiraharrastusmahdollisuuksista Kennelliiton viestintää kehitetään siten, että se mahdollistaa vuorovaikutuksen Kennelliiton jäsenten, harrastajien, koiratoiminnasta kiinnostuneiden sekä Kennelliiton välillä. Kennelliitto tuo aktiivisesti eri kanavien kautta esille tietoa erilaisista koiraharrastusmahdollisuuksista ja ajankohtaisista koiriin liittyvistä asioista. Arvokilpailujen ja muiden koeja kilpailutapahtumien sekä nuorille suunnatun toiminnan arvostusta ja julkista näkyvyyttä lisätään. Kennelliitto osallistaa jäsenyhdistyksenä aktiiviseen viestintään. Nuoriso Kennelliitto kehittää nuorisotoimintaa ja nuorisotoiminnan arvostusta kennelyhteisössä erityisesti käynnistämällä ja hyödyntämällä omaa nuorisoteemaansa. Nuorten suosimien viestintäkanavien käyttöä kehitetään. 2.2.3 Palvelut ja viestintä keskeiset toimenpiteet vuonna 2019 Strategiset tavoitteet: Kennelliitto on yhteiskunnallisesti vahva vaikuttaja ja suunnannäyttäjä. Nykyaikaiset, helppokäyttöiset, avoimet ja läpinäkyvät sähköiset palvelut lisäävät jäsentyytyväisyyttä. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kennelliiton tavoitteena on olla yhteiskunnallisesti vahva vaikuttaja ja suunnannäyttäjä. Liiton 130. toimintavuoden yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemalla tuetaan erityisesti tämän tavoitteen toteutumista. Muiden toimien lisäksi liitolle luodaan vaikuttamisstrategia, jonka pohjaksi jäsenyhdistyksille tehdään sähköinen kysely vaikuttamisen ja viestinnän nykytilasta ja analysoidaan toimintaympäristöä loppuvuoden 2018 aikana. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemavuoden projektinvetäjänä toimii yhteiskuntasuhteiden koordinaattori. Slogan ja visuaalinen ilme luodaan syksyllä 2018. Lisäksi teemavuodelle luodaan erillinen viestintäsuunnitelma. Teemavuodella on kolme toisiinsa sidoksissa olevaa painopistealuetta: 1. Eläinten hyvinvointilain, koirarekisteriselvityksen ja muiden ajankohtaisten lainsäädäntöhankkeiden, toimintaympäristön muutosten sekä kehityskulkujen vaatimat resursoinnit poliittiseen vaikuttamistyöhön ja viestintään. Näitä ovat muun muassa vastuulliseen koiran kasvatukseen, hankintaan ja omistamiseen liittyvät kysymykset, harmaan ja laittoman koirakaupan lisääntyminen, antibioottiresistenssin ja tarttuvien tautien uhka, Kiinan maailmannäyttely sekä eduskunta-, europarlamentti ja mahdolliset maakuntavaalit. 2. Toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttamisen huomiointi kaikilla tasoilla. Viestinnällä ja yhteistyökumppanuuksissa tuodaan vahvasti esiin Kennelliiton työtä koirien terveyden ja hyvinvoinnin, ihmisen aktiivisen koirasuhteen ja hyvän koiranpidon edistämiseksi. Samalla vahvistetaan mielikuvaa Kennelliitosta kaikkien koirien edunvalvojana sekä sidosryhmä- ja jäsentutkimuksissa esille tullutta liiton imagoa asiantuntevana, luotettavana ja uskottavana toimijana. 3. Organisaation sisäinen vaikuttamisen, viestinnän ja varautumisen kehittäminen, jolla parannetaan edellytyksiä vahvistaa liiton yhteiskunnallista asemaa. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi Kennelliitto käynnistää tutkimushankkeita, joilla kerätään tietoa koiran roolista suomalaisessa yhteiskunnassa sekä koiraharrastuksen taloudellisesta vaikuttavuudesta. Tutkimustoiminnalle luodaan tutkimusstrategia. Nuorten osallistamisesta kennelorganisaation päätöksentekoon tehdään lähtökartoitus. 8
Nykyaikaiset sähköiset palvelut jäsenille Kennelliiton Omakoira-palvelua kehitetään edelleen lisäämällä uusia ominaisuuksia. Jäsenille suunnattuja mobiilipalveluita, muun muassa Omakoira-mobiilisovellusta ja sähköistä näyttelyluetteloa jatkokehitetään. Jäsenille luodaan mahdollisuus saada enemmän tietoa omistamastaan koirasta Omakoira-palvelusta muun muassa mahdollistamalla rokotetietojen tallentaminen ja siirto eri järjestelmistä. Mobiilipalveluiden viestintäominaisuuksia kehitetään. Jäsenille suunnattujen palveluiden parantamiseksi käynnistetään jäsentietojärjestelmän uudistaminen ja kehittäminen. Jäsentietoja käsitellään hyvän tietosuojakulttuurin mukaisesti kaikessa Kennelliiton toiminnassa. Kennelliiton sähköistä oppimisalusta Digitassua hyödynnetään mahdollisimman laajasti eri toimikuntien ja kennelpiirien järjestämissä koulutuksissa. Oppimisalustalle tuotetaan myös suurelle yleisölle suunnattua materiaalia, kuten Iloinen pentu -oppaan verkkoversio. Mediaviestintä ja brändin hoito Kennelliitto viestii aktiivisesti medialle koirien hyvinvointiin ja koiraharrastukseen liittyvistä asioita. Kennelliitto hoitaa tehokkaasti mediasuhteitaan ja palvelee mediaa nopeasti ja asiantuntevasti. Kennelliitto-brändiä vahvistetaan tuomalla sitä esille yhteiskunnallisesti sekä jäsenistön ja harrastajien välillä tarkoituksenmukaisissa yhteyksissä. Kennelliitto on asiantuntijana esillä siellä, missä keskustellaan koiraharrastuksen kannalta tärkeistä asioista. Kennelliitto kehittää päättäjien, toimiston asiantuntijoiden ja jäsenyhdistystensä toimihenkilöiden viestintäosaamista, ja tarjoaa heille työkaluja viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen käytännön työhön. 9
3 ORGANISAATIO JA PERUSTEHTÄVÄT VUONNA 2019 3.1 Organisaatio 3.2 Yleiskokous, valtuusto ja hallitus Yleiskokous Kennelliiton korkein päättävä elin on yleiskokous, joka kokoontuu kolmen vuoden välein. Yleiskokoukseen voivat osallistua kaikki Kennelliiton henkilöjäsenet ja jäsenyhdistykset. Yleiskokouksessa päätetään kaikista laajakantoisista ja periaatteellisista asioista, kuten Kennelliiton säännöistä. Yleiskokouksessa jäsenet valitsevat edustajansa Kennelliiton valtuustoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Seuraavan kerran yleiskokous kutsutaan koolle 24.11.2019. Valtuusto Kennelliiton jäsenten päätäntävaltaa, jota ei ole määrätty säännöissä yleiskokoukselle kuuluvaksi, käyttää valtuusto. Yleiskokous valitsee valtuuston kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtuusto koostuu 143 äänioikeutetusta edustajasta, joista 38 on valittu kennelpiireistä, 93 rotujärjestöistä ja 12 vapailta listoilta. Kennelliiton valtuusto kokoontuu vuoden aikana kahteen varsinaiseen kokoukseen, kevätkokoukseen 26.5.2019 ja syyskokoukseen 23.11.2019. Valtuustoseminaari järjestetään 25.5.2019. 10
Hallitus Kennelliiton hallitus johtaa Kennelliiton toimintaa ja hoitaa sen taloutta ja omaisuutta apunaan toiminnanjohtajan johtama toimisto. Hallitus koostuu puheenjohtajasta ja yhdeksästä jäsenestä, joista yksi on varapuheenjohtaja. Hallitus kokoontuu vuoden aikana noin kymmeneen kokopäiväiseen kokoukseen. Lisäksi hallitus kokoontuu kolmeen iltakouluun sekä pitää Kennelliiton toiminnan suunnittelupäivät 18. 19.1.2019. 3.3. Kennelpiirit, rotujärjestöt ja -yhdistykset, lajiliitot ja jäsenyhdistykset Kennelliitolla oli vuonna 2018 kaikkiaan 2069 jäsenyhdistystä (tilanne 22.10.2018). Kennelpiirit Kennelpiirit ovat Kennelliiton jäsenyhdistyksiä, jotka edustavat Kennelliittoa alueellaan. Kennelpiirit järjestävät koulutusta ja tapahtumia sekä kehittävät koiraharrastustoimintaa alueellaan. Kennelpiirejä on 19. Niillä on edustus Kennelliiton valtuustossa. Rotujärjestöt, rotua harrastavat yhdistykset ja valtakunnalliset rotuyhdistykset Rotujärjestöt johtavat eri rotujen jalostusta ja rotua harrastavat yhdistykset edistävät eri rotujen jalostusta. Näiden lisäksi toimii myös valtakunnallisia rotuyhdistyksiä. Vuonna 2018 toimi 94 rotujärjestöä, 44 rotua harrastavaa yhdistystä ja 44 rotuyhdistystä (tilanne 22.10.2018). Rotujärjestöt ovat suoraan Kennelliiton alaisia. Niillä on edustus Kennelliiton valtuustossa. Rotua harrastavat yhdistykset ja valtakunnalliset rotuyhdistykset ovat kennelpiirien jäseniä ja rotunsa tai rotujensa rotujärjestöjen jäseniä. Kennelyhdistykset Kennelyhdistykset harjoittavat paikallista tai alueellista koiraharrastustoimintaa tai metsästystä. Vuonna 2018 toimi kaikkiaan 1867 kennelyhdistystä (tilanne 22.10.2018). Kennelyhdistykset ovat kennelpiirien jäseniä. Lajiliitot Lajiliitto on Kennelliiton hyväksymää yhtä tai useampaa koe- ja kilpailutoimintaa edustava valtakunnallinen yhdistys. Kennelliiton alaisuudessa toimi vuonna 2018 yksi lajiliitto, Suomen Agilityliitto SAGI ry. 3.4 Hallituksen alaiset toimikunnat Vuoden 2019 aikana toimii kuusi hallituksen alaista toimikuntaa: jalostustieteellinen toimikunta, kasvattajatoimikunta, koe- ja kilpailutoimikunta, nuorisotoimikunta, näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunta ja tulevaisuustoimikunta. Kennelliiton hallituksen alaisuudessa toimii lisäksi Voittaja-näyttelyiden toimikunta. Toimikunnat koostuvat puheenjohtajasta, 4 8 jäsenestä sekä esittelijä-sihteeristä. Puheenjohtajat valitaan hallituksen järjestäytymiskokouksessa ja jäsenet hallituksen ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa. Toimikunnat kokoontuvat keskimäärin 4 8 varsinaiseen kokoukseen ja järjestävät tarpeen vaatiessa suunnittelukokouksia. Toimikunnat valmistelevat toimialoihinsa kuuluvia asioita Kennelliiton hallitukselle ja tekevät itsenäisiä päätöksiä toimiohjeittensa puitteissa. Toimikunnat koostuvat omien alojensa asiantuntijoista. Toimikunnat voivat kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita ja perustaa pysyviä sekä tilapäisiä työryhmiä valmistelemaan toimikunnan toimialaan liittyviä tehtäviä. Toimikunta nimittää työryhmien jäsenet ja antaa niille tehtävät ja noudatettavan aikataulun. Kennelliiton hallituksen puheenjohtajalla, toiminnanjohtajalla ja osastopäällikkötason toimihenkilöillä on oikeus osallistua toimikuntien kokouksiin. 3.4.1 Jalostustieteellinen toimikunta Jalostustieteellisen toimikunnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää koirien hyvinvointia ja terveyttä sekä rodunomaisia käyttöominaisuuksia. Tavoitteena on myös ylläpitää rotujen elinvoimaisuutta ja riittävää monimuotoisuutta. Toimi- 11
kunnan toimialaa ovat myös koirien rekisteröinti ja rotukohtaiset erityisehdot. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana noin kymmeneen kokoukseen. Jalostustieteellinen toimikunta kerää, tuottaa ja jakaa tietoa koirien hyvinvoinnista ja jalostuksesta sekä eri ominaisuuksien perinnöllisyydestä. Toimikunta ohjaa aktiivisesti kasvattajia koirien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen. Toimikunta kouluttaa ja ohjeistaa rotujärjestöjen jalostustoimikuntia sekä neuvoo jalostusta koskevan tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Toimikunta ohjaa aktiivisesti koirien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen ja avustaa jalostuksen tavoiteohjelmien (JTO) ja perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmien (PEVISA) laatimisessa. Toimikunta järjestää tarvittaessa tapaamisia rotujärjestöjen ja -yhdistysten kanssa toimikunnan tai yhdistysten aloitteesta. Toimikunnan jatkuvaa toimintaa edellyttävät rotukohtaiset JTO- ja PEVISA-ohjelmat, rotukohtaiset erityisehdot, rekisteröintiä ja rotumuunnosten välistä risteyttämistä koskevat anomukset sekä toimikunnan alaisten ohjeiden kehittäminen ja päivittäminen. Toimikunta kehittää koirien terveyden ja käyttäytymisen kartoitusta ja seuraa kartoitusten tuloksia sekä antaa parannusehdotuksia tietojen julkaisemisesta jalostustietojärjestelmässä. Terveyttä ja käyttäytymistä koskevien kyselyiden, rotukohtaisten PEVISA-ohjelmien, JTO:en sekä jalostusta koskevien suositusten liittämistä osaksi jalostustietojärjestelmää jatketaan. Yhteistyössä kasvattajatoimikunnan kanssa valmistellaan koirien terveydenhuolto-ohjelman käyttöönottoa. Toimikunta kehittää yhteistyötä eläinlääkäreiden kanssa, toimii aktiivisesti eläinlääkärivastaanottojen, tutkimuslaboratorioiden ja Kennelliiton välisten tietojärjestelmien rajapinnan kehittämisessä sekä tuottaa eläinlääkäreille ja eläintenhoitajille koulutusmateriaalia tietojen sähköisestä online-toimittamisesta Kennelliittoon. Toimikunta jatkaa kotimaisten rotujen geenivaraohjelman toteutusta. Toimikunnan toiminnassa ja tiedottamisessa huomioidaan antibioottiresistenttien bakteerikantojen muodostama uhka, ja siihen liittyen atopian ja allergian vastustaminen jalostusvalinnalla. Yhteistyössä kasvattajatoimikunnan kanssa valmistellaan uusi Koirarekisteriohje, ja siihen liittyvä uudistettu ohjeistus esitetään hyväksyttäväksi hallitukselle. PEVISA-sääntö ja -ohje päivitetään edelleen ja esitetään edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Toimikunta järjestää koulutusta eri sidosryhmille ja hyödyntää mahdollisimman laajasti sähköistä oppimisalustaa. Muun muassa seuraavat koulutukset järjestetään: - Kaksipäiväiset koulutuspäivät koirien käyttöominaisuuksien kehittämisestä. - Yleisötilaisuus antibioottiresistenssista. - Kasvattajille suunnattu koulutus koirien terveydenhuolto-ohjelmasta, jossa hyödynnetään sähköistä oppimisalustaa ja eläinlääkäreille 3-4 koulutuspäivää. Esitys suoratoistetaan. - Eläinlääkäreille suunnattu terveydenhuolto-ohjelmaan liittyvä koulutustapahtuma, joka pyritään saamaan eläinlääkäripäivien ohjelmaan. Esitys striimataan. - Kaksipäiväinen käyttäytymisen jalostustarkastajien ja vastaavien toimitsijoiden perus- ja jatkokoulutus. Lisäksi Kennelliitto toimii isäntänä FCI:n kansainvälisessä lonkkaniveldysplasian röntgenkokouksessa Suomessa vuonna 2019. Kennelliitto on näytteilleasettajana Eläinlääkäripäivien ja Suomen eläinlääkäripraktikoiden koulutuspäivien näyttelyissä. Jalostustieteellinen toimikunta ja kasvattajatoimikunta vastaavat päivillä jaettavasta informaatiosta. Toimikunnan puheenjohtaja ja jäseniä osallistuu tarvittaessa kansainvälisiin tapahtumiin ja kokouksiin. Toimikunnan edustajat osallistuvat Dog Health Workshopiin Lontoossa 30.5.-1.6.2019. Toimikunta voi asettaa tehtäväkohtaisia ja määräaikaisia työryhmiä. Toimikunnan alaisuudessa toimii yhdeksän työryhmää. 12
Toimikunnan alaiset työryhmät DNA-työryhmä seuraa eri sairauksien ja ominaisuuksien DNA-testausten kehitystä ja arvioi DNA-testien luotettavuutta. Työryhmän tavoitteena on lisätä roduille tarpeellisten Kennelliiton hyväksymien DNA-testitulosten määrää ja lisätä rotukohtaista tietoa näiden sairauksien osalta, kun tulokset tallennetaan näkyville jalostustietojärjestelmään koiran tietoihin. Tavoitteena on myös varmistaa eri roduissa käytettyjen DNA-tutkimusten ja tutkimuksia tekevien laboratorioiden luotettavuus ja tutkimusten merkityksellisyys eri roduille. Työryhmä kokoontuu kolme-neljä kertaa. Työryhmän edustaja osallistuu Sveitsissä 26.-29.5.2019 järjestettävään 10th International Conference on Canine and Feline Genetics and Genomics -tapahtumaan. Hyvinvointityöryhmä kokoontuu tarvittaessa kehittämään tiedonkeruuta rotujen erityyppisistä terveysongelmista. Työryhmä käsittelee muun muassa ulkomuodon jalostustarkastuksen ihanneprofiilit ja ottaa kantaa ulkomuodollisiin piirteisiin, jotka voivat vaikuttaa koirien hyvinvointiin sekä rotukohtaisiin ohjeisiin (RKO). Työryhmä kokoontuu pari kertaa vuodessa ja pitää puhelin- ja sähköpostineuvotteluja. JTO-työryhmä vastaa esitettyjen jalostuksen tavoiteohjelmien ennakkotarkastuksesta, kommentoinnista ja hyväksymisestä. Käyttäytymisen jalostustyöryhmä kommentoi JTO-ohjelmien luonne- ja käyttäytymisosioita sekä arvioi luonteeseen ja käyttäytymiseen liittyviä PEVISA-ohjelman esityksiä. Työryhmä vastaa myös jalostustarkastuksen käyttäytymisen arvioinnista. Työryhmä toimii yhteistyössä rotujärjestöjen ja -yhdistysten kanssa koirien luonteen sekä käyttäytymisen nykytilan ja jalostustavoitteiden arvioinnissa sekä soveltuvien toimenpiteiden suunnittelun apuna. Työryhmä kartoittaa seikkoja, jotka liittyvät koiran käyttäytymiseen ja sen kehittymiseen, ja selvittää millaista tukea Kennelliitto voi tarjota kasvattajille ja koiranomistajille. Tarvittaessa työryhmä esittää yhteistyötä esimerkiksi kasvattaja-, nuoriso-, koe- ja kilpailutoimikunnan sekä kaverikoiratyöryhmän kanssa. Työryhmä käsittelee erillisen toimiohjeen mukaisesti Kennelliitolle saapuneet ilmoitukset koirien vihaisesta käyttäytymisestä. Työryhmä osallistuu käyttöominaisuuksien kehittämispäivien suunnitteluun. Työryhmä kokoontuu noin kymmenen kertaa. Käyttäytymisen jalostustyöryhmän jäseniä osallistuu 10th International Conference on Canine and Feline Genetics and Genomics 26.-29.5.2019 -seminaariin sekä IPDF:n (International Partnership for Dogs) Dog Health Workshopiin 30.5.- 1.6.2019. Luusto- ja nivelsairauksien työryhmä käsittelee erilaisia luusto- ja nivelsairauksiin liittyviä asioita sekä arvostelee viralliset valituskuvat selkätutkimusten, olkanivelen osteokondroositutkimusten ja kyynärnivelen inkongruenssitutkimusten osalta. Työryhmä järjestää yhdestä kahteen polvipaneelia ja seuraa patellaluksaation uusintatutkimusten tuloksia. Työryhmä kokoontuu noin neljä kertaa. Työryhmän jäsenet ja Kennelliiton röntgenlausujat osallistuvat kansainväliseen lonkkaniveldysplasian röntgenkokoukseen ja avustavat sen ohjelman kehittämisessä. Kennelliiton röntgenlausuja voi osallistua myös IEWG:n (International Elbow Working Group) kokoukseen. Neurologiatyöryhmä vastaa uusien syringomyeliakuvaajien ja kuulotutkimuseläinlääkärien valmiuksien tarkastamisesta. Työryhmä käsittelee toimialaansa liittyvät valitusasiat. Työryhmä käsittelee tarvittaessa uusien kuvaajien perehdytyksen magneetin käyttöön. Työryhmä kokoontuu yhdestä kahteen kertaa. Neurologiatyöryhmän edustajat voivat tarvittaessa osallistua alan koulutustapahtumaan. Silmäsairaustyöryhmä seuraa rotujen silmäsairauksia ja yhtenäistää niiden dokumentointia ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) ohjeistuksen mukaisesti. Työryhmä pyrkii edistämään Kennelliiton ja Suomen Oftalmologieläinlääkäreiden (SOFT) välistä yhteistyötä ja valmistelee silmätutkimustulosten online-tallennusta. Työryhmä järjestää yhdessä SOFT:n kanssa kahdesta kolmeen silmätarkastuspaneelia vuoden aikana. Työryhmä kokoontuu kahdesta kolmeen kertaa. 13
Sydänsairaustyöryhmä käsittelee toimialaansa liittyvät valitusasiat. Työryhmä järjestää tarpeen mukaan ultraäänitutkimuksen näyttötilaisuuksia. Työryhmä kokoontuu yhdestä kahteen kertaa. Sydänsairaustyöryhmän jäsenet osallistuvat yhteispohjoismaisiin eläinkardiologien kokouksiin, joissa käsitellään yhteistyötä ja yhteispohjoismaisia diagnoosikriteerejä. Terveydenhuoltotyöryhmä jatkaa koirien terveydenhuolto-ohjelman käyttöönottoa ja kokoontuu noin viisi kertaa. Työryhmä valmistelee Kasvattajan perus- ja jatkokursseille sekä Koirankasvatus tänään -kursseille koirien terveydenhuolto-ohjelmasta valmiin luentomateriaalin ja työryhmän jäsenet käyvät luennoimassa aiheesta. Työryhmä järjestää kahdesta kolmeen kasvattajille suunnattua koirien terveydenhuollon koulutuspäivää, joissa hyödynnetään sähköistä oppimisalustaa. Myös eläinlääkäreille tarjotaan koulutusta. Työryhmä osallistuu jalostustieteellisen toimikunnan mukana Eläinlääkäripäiville. Lisäksi työryhmä osallistuu Koiramessuille, jossa esitellään ohjelmaa. Uudesta ohjelmasta tiedotetaan laajasti. Jalostustieteellinen toimikunta valmistelee Suomessa vuonna 2019 järjestettävää kansainvälistä röntgenkokousta. Toimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet osallistuvat tarvittaessa kansainvälisiin tapahtumiin ja kokouksiin. Luusto- ja nivelsairaustyöryhmän jäsenet osallistuvat PKU:n röntgenpaneelin toimintaan ja FCI:n (Fédération Cynologique Inter- Nationale) ja IEWG:n (International Elbow Working Group) järjestämiin röntgenkokouksiin. Sydänsairaustyöryhmän jäsenet osallistuvat yhteispohjoismaisiin eläinkardiologien kokouksiin, joissa käsitellään yhteistyötä ja yhteispohjoismaisia diagnoosikriteerejä. Käyttäytymisen jalostustyöryhmän puheenjohtaja ja jäsenet osallistuvat tarvittaessa alan kansainvälisiin tapahtumiin ja koulutuksiin sekä PKU:n puitteissa järjestettyihin kokouksiin. 3.4.2 Kasvattajatoimikunta Kasvattajatoimikunnan keskeinen tehtävä on edistää eettisesti kestävää koirankasvatusta. Toimikunnan toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäisevästi edesauttaa kasvattajia toimimaan Kennelliiton sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Kennelneuvontatoiminta kuuluu toimikunnan alaisuuteen. Toimikunta käsittelee koiria ja koiranpitoa koskevia asioita. Toimialaan kuuluvat koirien hyvinvointi, kennelneuvojatoiminta, koirankasvatus ja siihen liittyvä säännöstö sekä kasvattajien ja koiranomistajien rikkomukset Kennelliiton sääntöjä ja ohjeita vastaan, Vuolasvirta-palkintoasiat, DNA-näytteenottaja- ja tunnistusmerkitsijäasiat, polveutumisten varmistamisasiat sekä rekisteröintiin liittyvät asiat niiltä osin, kuin ne eivät kuulu jalostustieteelliselle toimikunnalle tai niitä ei ole delegoitu toimistolle. Toimikunnassa on mukana kasvattajajäsenten lisäksi eläinlääkäri ja lakimies. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana vähintään kahdeksaan varsinaiseen kokoukseen. Vuoden 2019 aikana kasvattajatoimikunta päivittää kennelnimisäännön esille nousseiden muutoskohtien osalta. Toimikunta jatkaa kennelneuvontajärjestelmän kehittämistä. Vuoden aikana laaditaan sähköiseen oppimisalustaan uusille kennelneuvojille tarkoitettu materiaali laadukkaan koulutusrungon takaamiseksi. Kennelneuvojille järjestetään keväällä koulutusviikonloppu ja syksyllä toiminnanohjauspäivä. Toimikunta järjestää vuoden 2019 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen -teemaan liittyen kennelpiireittäin kasvattajille suunnattuja tilaisuuksia yhdessä jalostustieteellisen toimikunnan kanssa. Kasvattajatoimikunnan esittelijä-sihteeri osallistuu FCI:n Breeding Commissionin kokouksiin. Lisäksi toimikunnan jäsen osallistuu terveydenhuoltotyöryhmän toimintaan. 3.4.3 Koe- ja kilpailutoimikunta Koe- ja kilpailutoimikunnan tavoitteena on palvella puhdasrotuisten koirien jalostusta ja koirien käyttöominaisuuksien kehittämistä niille sopivin rodunomaisin käyttökokein. Koirien hyvinvoinnin huomioon ottaminen on ensisijaisen tärkeää kaikessa koetoiminnassa. 14
Toimikunta työskentelee koe- ja kilpailutoiminnan asiantuntijana ja tähän toimintaan liittyvien asioiden valmistelevana elimenä sekä toimikunnalle delegoiduin valtuuksin myös päättävänä elimenä. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana viidestä seitsemään kokoukseen. Kokoukset voivat olla myös sähköposti- tai Skype-kokouksia. Toimikunta valmistelee kokeisiin ja kilpailuihin liittyviä sääntöjä ja sääntöihin liittyviä ohjeita yhdessä rotujärjestöjen, Suomen Vinttikoiraliiton, Suomen Palveluskoiraliiton ja Suomen Agilityliiton kanssa. Toimikunnan keskeinen tehtävä on koe- ja kilpailutoiminnan seuraaminen ja toiminnan kehittäminen erityisesti harrastuksessa mukana olevien toimihenkilöiden koulutuksen avulla. Vuonna 2019 toimikunta jatkaa Ylituomarin peruskurssin ja Koetoimitsijan peruskurssin valmistelua ja käyttöönottoa sähköisen toteutuksen osalta. Koe- ja kilpailukäyntien kasvu lisää kennelpiirien ja rotujärjestöjen työmäärää. Koe- ja kilpailutoimikunta tukee rotujärjestöjen ja kennelpiirien järjestämiä ylituomareiden jatkokoulutustilaisuuksia ja on mukana kehittämässä tuomareiden ja koetoimitsijoiden jatkokoulutusta. Toimikunta osallistuu Kennelliiton nuorisotoimikunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin, leireihin ja nuorille suunnattuihin kokeisiin ja kilpailuihin. Koe- ja kilpailutoimikunta on Suomen Riistakeskuksen, Suomen Metsästäjäliiton, Sisäasianministeriön Poliisiosaston ja Suomen Metsästysjäljestäjien kanssa Suurriistavirka-apu eli SRVA-toimikunnassa kehittämässä SRVA-toimintaa. Toimikunta päivittää ja kehittää Kennelliiton verkkosivuilla olevia koe- ja kilpailutoimintaan liittyviä materiaaleja. Yhteistyötä kennelpiirien ja rotujärjestöjen kanssa tiivistetään ja tuetaan tarvittaessa eri koulutustilaisuuksissa. Toimikunta jatkaa yhteistyötä Kennelliiton viestintäosaston kanssa arvokilpailujen ja muiden toimikunnan toimintojen julkisen näkyvyyden parantamiseksi. Kennelliiton koiratietojärjestelmän Koiranetin tapahtumia koskeva osio vaikuttaa kokeiden anomis- ja hyväksymisprosesseihin sekä tulosten tallentamiseen Kennelliiton koiratietokantoihin. Toimikunta osallistuu Koiranetiin liittyvän koulutuksen järjestämiseen esimerkiksi kennelpiireissä. Toimikunta osallistuu myös sekä osaltaan Koiranetin tietokantojen sisällön suunnitteluun sekä järjestelmän toiminnan ja käyttöominaisuuksien parantamiseen. Koe- ja kilpailutoimikunta toteuttaa resurssiensa mukaan Kennelliiton messuosaston tarpeelliseksi katsomiinsa tapahtumiin. Toimikunta voi kutsua asiantuntijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintasuunnitelmassa mainittuja tapahtumia. Toimikunta voi perustaa tarpeen mukaan projektityöryhmiä. 3.4.4 Nuorisotoimikunta Nuorisotoimikunnan keskeinen tehtävä on laadukkaan ja monipuolisen toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen nuorten koiraharrastuksessa. Tärkeänä tehtävänä on myös kohottaa nuorisotoiminnan arvostusta kennelyhteisössä ja saada näkyvyyttä nuorten koiraharrastukselle. Nuorisotoimikunta käsittelee toimikunnan toimialaan kuuluvia asioita ja aloitteita, valmistelee niitä hallituksen käsiteltäväksi, päättää toimikunnalle delegoiduista asioista sekä suunnittelee ja järjestää käytännön nuorisotoimintaa. Toimikunta myös suunnittelee ja järjestää koulutusta kennelpiirien nuorisotoiminnan kouluttajille. Toimikunta valmistelee uudet hanke- ja kehitysehdotukset sekä aloitteet hallituksen käsiteltäviksi ja päätettäviksi. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana vähintään kuuteen kokoukseen. Toimikunta voi nimetä työryhmiä. Toimikunta tekee yhteistyötä Kennelliiton muiden toimikuntien, nuoriso-, eläinsuojelu-, ja koira-alan järjestöjen sekä alan oppilaitosten kanssa. Vuonna 2019 jatketaan Nuorisoyhteistyö Allianssin jäsenyyttä ja osallistutaan Allianssin kokouksiin ja koulutuksiin. Lisäksi osallistutaan opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämiin tapahtumiin ja koulutuksiin. 15
Nuorisotoimikunta järjestää vuoden aikana kaksi omaa koulutustilaisuutta kennelpiirien nuorisotoiminnan kouluttajille. Lisäksi nuorisotoiminnan kouluttajille tarjotaan mahdollisuus osallistua Kennelliiton Agria Koira-Expoon. Toimikunta ohjaa ja tukee kennelpiirien nuorisojaostoja järjestämään nuoristoimikunnan koulutusta sekä koordinoimaan alueellista koiranuorisotyötä. Alueellista nuorisotoimintaa tuetaan myös toimittamalla nuorisotoiminnan kouluttajille välineitä, tarvikkeita ja materiaalia. Tavoitteena on saada kennelpiireihin, jäsenjärjestöihin ja rotuyhdistyksiin aktiivista ja monipuolista nuorisotoimintaa, joka vastaa alueelliseen kysyntään. Vuonna 2019 Kennelliiton nuorisotoiminnassa otetaan käyttöön verkko-oppimisympäristö ja mahdollisesti myös muita sähköisiä palveluita vapaaehtoisten ja nuorisojäsenten käyttöön. Toimikunta työstää Nuorisotyön näkökulmia koiraharrastuksessa -verkkokurssin. Lisäksi valmistellaan Koiraharrastus nuorisotyön muotona -koulutusmateriaali. Toimikunta osallistuu Kennelliiton teemavuoteen tekemällä lähtötason kartoituksen nuorten osallistamisesta kennelorganisaation päätöksentekoon. Nuorisotoimikunta järjestää vuonna 2019 kaksi tokon valmennusleiriä, kaksi rally-tokon valmennusleiriä, palveluskoiralajien koulutusleirin, nuorten eräleirin, yhdestä kahteen junior handler -koulutustilaisuutta sekä yhden leiriohjaajien koulutustilaisuuden. Nämä kaikki ovat viikonlopun mittaisia. Lisäksi toimikunta järjestää koulutustilaisuudet junior handler maajoukkue-edustajille, kaikille junior handler tuomarin tehtävistä kiinnostuneille, nuorisotoiminnan tapahtumaohjaajille, jäsenjärjestöjen ja rotuyhdistysten nuorisovastaaville sekä yhdistystoiminnasta kiinnostuneille nuorille. Toimikunta järjestää myös Kennelliiton nuorten kesäleirin 29. kerran. Toimikunta osallistuu nuorten Toko-SM-, rally-tokon SM-kilpailuiden sekä PK-SM -kilpailuiden järjestämiseen. Voittajanäyttelyiden yhteydessä järjestetään junior handler- SM-osakilpailu sekä SM-finaali. Toimikunta järjestää keväällä suuren kansainvälisen koiranäyttelyn yhteydessä Pohjoismaiden mestaruuskilpailun junior handler -karsintakilpailun, jossa valitaan Suomen edustusjoukkue. Nuorisotoimikunta aktivoi nuoria liikkumaan ja harrastamaan myös kotikoirien kanssa suunnittelemalla nuorille sopivaa, ei-kilpailullista toimintaa. Kennelliiton nuorisotoiminta esittäytyy nuoriso- ja koira-alan messuilla, näyttelyissä ja muissa tapahtumissa. Kennelliiton nuorten nettisivuilla ja Koiramme-lehdessä tiedotetaan nuorisotoimikunnan ja kennelpiirien nuorisotapahtumista. Nuorisotoiminnan viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnetään sosiaalisen median kanavia. Toimikunta tuottaa ja kehittää markkinointimateriaalia sekä nuorisotoimikunnan omaan että kennelpiirien nuorisotoiminnan kouluttajien käyttöön. Nuorisotoimikunta osallistuu PKU:n junior handler -työryhmän toimintaan. Toimikunta lähettää edustusjoukkueen junior handlerien Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin Tukholmassa, Ruotsissa. Vuonna 2018 Suomen mestaruusfinaalissa menestyneitä junior handlereita lähetetään edustamaan Suomea arvokilpailuihin Cruftsiin sekä Itävallassa järjestettävään Euroopan Voittaja -näyttelyyn. 3.4.5 Näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunta Näyttelytoiminnan tavoitteena on palvella rotukoirien jalostusta. Ulkomuototuomarien tehtävänä on palkita rodunomaisia, terveitä ja yhteiskuntakelpoisia koiria, jotka soveltuvat monipuolisiin seura-, harrastus- ja työtarkoituksiin. Koiran hyvinvoinnin huomioonottaminen on ensiarvoisen tärkeää kaikissa koiranäyttelyissä. Näyttelytoiminnan tehtävänä on myös ylläpitää ja kehittää kansallisten rotujemme ulkomuotoa, elinvoimaisuutta sekä niiden arvostusta kotimaassa ja kansainvälisesti. Näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunta työskentelee koiranäyttely- ja ulkomuototuomaritoiminnan asiantuntijana ja tähän toimintaan liittyvien asioiden valmistelevana elimenä. Sen keskeisimpinä tehtävinä ovat ulkomuototuomareiden perus- ja täydennyskoulutus sekä näyttelytoiminnan seuraaminen ja kehittäminen koulutuksen avulla. Toimikunnan alaisuudessa on rotumääritelmätyöryhmä. Toimikunta voi asettaa tehtäväkohtaisia ja määräaikaisia työryhmiä. Toimikunta kokoontuu vuoden aikana vähintään kuuteen kokoukseen. Tarpeen vaatiessa pidetään suunnittelukokouksia sekä puhelin- tai sähköpostineuvotteluita. Toimikunta voi pitää myös Skype-kokouksia. 16
Näyttelytoiminnan kehittämiseksi toimikunta järjestää alueellisesti näyttelytoimikuntien koulutusta. Vuonna 2019 edistetään ulkomuototuomari- ja kehätoimitsijakoulutuksen digitalisoitumista. Toimikunta tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia rotujärjestöille ja Ulkomuototuomarit ry:lle ulkomuototuomarikoulutuksessa järjestämällä yhdessä rotujärjestöjen ja tuomariyhdistyksen kanssa rotu- ja roturyhmäkohtaista jatko- ja täydennyskoulutusta. Koulutuksia varten on varattu viikonloput 16.-17.2., 12.-13.10. ja 16.-17.11.2019, jolloin ei järjestetä virallisia koiranäyttelyitä. Näyttely- ja ulkomuototuomaritoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet osallistuvat tarvittaessa maailman- ja maanosanäyttelyiden yhteydessä järjestettäviin neuvottelutilaisuuksiin. Toimikunnan puheenjohtaja osallistuu FCI:n Show and Judges Commissionin kokouksiin. Toimikunnan alaiset työryhmät Rotumääritelmätyöryhmän tehtävänä on kääntää Suomessa rekisteröityjen rotujen rotumääritelmät suomeksi, ehdottaa uusille roduille rotujärjestö ja esittää rodun Suomessa käytettävä nimi. Rotumääritelmätyöryhmä kokoontuu vähintään kuuteen kokoukseen. 3.4.6 Tulevaisuustoimikunta Tulevaisuustoimikunnan tarkoitus ja tehtävä hallituksen tukena on arvioida ja seurata kennelyhteisön toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia, valmistella, ohjata ja tukea Kennelliiton strategiatyötä sekä valmistella Kennelliiton hallitukselle mahdolliset uudet hankkeet ja tehdä näistä kehitysehdotukset. Hallitus voi myös antaa toimikunnalle muita tehtäviä. Toimikunta kokoontuu noin viiteen kokoukseen vuoden aikana. Toimikunta jatkaa Kennelliiton hallituksen tukena strategian jalkautusta ohjeistamalla Kennelliiton ja sen toimikuntien strategian suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvää toimintaprosessia. Näissä keskeisimpiä tehtäviä ovat toimintasuunnitteluprosessin valmistelu, toteuttaminen, seuraaminen ja toiminnan jatkuva tuki. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä Kennelliiton viestinnän kanssa. Toimikunta panostaa vuoden 2019 aikana koiraharrastustoiminnan tulevaisuuden ennakointiin liittyvien ilmiöiden ja tapahtumien havainnoimista sekä näiden ilmiöiden vaikuttavuusanalysointia suhteessa Kennelliiton sisäiseen ja sidosryhmätoimintaan sekä sen rakenteisiin. Tutkimus- ja tukitoiminta: - Tulevaisuustoimikunta koordinoi tutkimusstrategian suunnittelua. Tutkimusstrategialla yhtenäistetään Kennelliiton hallinnoimia tutkimusprojekteja palvelemaan strategista suunnittelua ja sen painopistealueita. Tavoitteena on tutkimusstrategiadokumentin hyväksyminen hallituksessa keväällä 2019. - Tulevaisuustoimikunta aloittaa tutkimusten faktatietojen keräämisen toiminnan lähtökohtien tai nykytilanteen ymmärtämiseksi sekä tulevan toiminnan ja sen tavoitteiden analysoimiseksi ja mittaamiseksi. - Tulevaisuustoimikunta teettää tarvittaessa Kennelliiton strategiaa tukevia tutkimuksia kuten esimerkiksi koiraharrastuksen ja toiminnan liikevaihdosta Suomessa. Tavoitteena on tukea Kennelliiton toimintaa yhteiskunnallisena vaikuttajana. Toimikunta suunnittelee ja toteuttaa Kennelliiton toiminnan suunnittelupäivät 18. 19.1.2019 ja Agria KoiraExpon Vantaalla 2. 3.2.2019. Agria KoiraExpoon kutsutaan Kennelliiton jäsenjärjestöjen edustajat. Tapahtuma on avoin kaikille Kennelliiton jäsenille. Tilaisuuteen odotetaan päivittäin noin 400 osallistujaa. Ajankohtaisten asioiden ja järjestötoimintaan liittyvien asioiden lisäksi ohjelmassa nostetaan esille Kennelliiton teemavuotta ja strategiaan liittyviä painotuksia. 3.4.7 Voittaja-näyttelyiden toimikunta Voittaja-näyttelyiden toimikunnan tehtävänä on suunnitella, valmistella ja toteuttaa Kennelliiton järjestämät vuotuiset Voittaja-koiranäyttelyt ja Koiramessut-tapahtuma. Lisäksi näyttelytoimikunnalla on käytössään eri vastuualueilla toimivia tapahtuma- ja toimintokohtaisia työryhmiä. Toimikunta kokoontuu neljästä kuuteen kertaa. 17
Koiramessut-tapahtumassa Helsingissä 7.-8.12.2019 järjestetään sunnuntaina 8.12.2019 kansainvälinen Voittaja 2019 -koiranäyttely ja lauantaina 7.12.2019 pohjoismainen NORD 2019 -koiranäyttely. Lisäksi viikonlopun aikana järjestetään erilliset epäviralliset pentunäyttelyt. Kennelliitto suunnittelee ja järjestää näyttelyt yhdessä Showlink Oy:n kanssa. 3.5 Hallituksen alaiset työryhmät Hallitus voi tarvittaessa perustaa työryhmiä. Työtään jatkavat Antidopingtyöryhmä, Kansallisen geenivaraohjelman työryhmä, Kaveri- ja lukukoiratyöryhmä, Kennelpiirien neuvotteluryhmä, Kennelliiton sääntötyöryhmä ja vakiosopimuslomakkeet-työryhmä, Koiranet-työryhmä sekä Metsästyskoiratyöryhmä. 3.5.1 Antidopingtyöryhmä Antidopingtyöryhmä seuraa ja kehittää antidopingvalvontaa ja sen toteutumista kentällä ja lisää tarvittaessa ohjeistusta. Tarkoituksena on myös avata ja selkeyttää antidopingvalvontaan liittyvää ohjeistusta ja siten edistää koirien eettistä pitoa sekä terveydenhuoltoa. Työryhmä on tarvittaessa yhteydessä eläinlääketieteellisiin ja farmakologisiin asiantuntijoihin, ja kehittää edelleen antidopingvalvonnan yksityiskohtia valvovan tahon kanssa. Kennelliiton internetsivuilla olevaa antidopingosioita sekä lääkelistaa päivitetään tarpeen mukaan. Vuonna 2019 on antidopingtyöryhmän tarkoitus kokoontua vähintään kaksi kertaa. Lisäksi tavoitteena on osallistua vuosittain järjestettäville eläinlääkäripäiville, jossa vuorovaikutusta ja yhteystyötä eläinlääkäreiden kanssa voidaan tiivistää. Työryhmän jäsenet osallistuvat mahdollisuuksien mukaan myös Kennelliiton järjestämille toiminnansuunnittelupäiville 18.-19.1.2019. Vähintään yksi työryhmän jäsen osallistuu Suomen antidopingtoimikunnan (ADT) kokouksiin. Dopingtestejä on tarkoitus ottaa vähintään saman verran kuin vuonna 2018. Mahdollisuuksien mukaan testimääriä nostetaan, jotta näkyvyys ja tietoisuus testaustoiminnasta sekä kilpailujen oikeudenmukaisuudesta paranevat entisestään. Tarvittaessa koulutetaan uusia dopingvalvojia. Työryhmä järjestää dopingtestaajien koulutusviikonlopun ja sekä toiminnanohjauspäivän vuoden 2019 aikana. 3.5.2 Kansallisen geenivaraohjelman työryhmä Työryhmä hallinnoi ja seuraa koirien geenivaraohjelman budjettia ja toimenpiteitä. Työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden kanssa kansallisen geenivaraohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2019 toiminta keskittyy sopivien urosten valintaan ja hyväksyntään sukusolujen pakastamiseksi geenipankkiin. Vuonna 2019 uroksilta kerätään siementä pitkäaikaissäilytykseen vähintään kahdella paikkakunnalla, joista toinen on Pohjois-Suomessa ja toinen Etelä-Suomessa. Keruut noin 10-15 uroksesta järjestetään keväällä 2019. Työryhmä kokoontuu vuoden aikana noin neljä kertaa. 3.5.3 Kaveri- ja lukukoiratyöryhmä Kaveri- ja lukukoiratyöryhmä koordinoi yhdessä Kennelliiton toimiston kanssa Kennelliiton valtakunnallista kaveri- ja lukukoiratoimintaa. Kaverikoiratoimintaa on lähes jokaisessa kennelpiirissä. Lukukoiratoiminta on käynnistynyt vuoden 2018 aikana. Kaverikoiratoiminnassa koiranomistajat vierailevat koiriensa kanssa eri kohderyhmien kuten lasten, vammaisten ja vanhusten luona esimerkiksi palveluasumisyksiköissä, kouluissa, päiväkodeissa ja päiväkeskuksissa. Lukukoiratoiminta keskittyy pääasiassa kirjastoihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Kaverikoiraryhmiä on tällä hetkellä 69 (tilanne 22.10.2018). Uusille paikkakunnille perustetaan vuosittain kaverikoiraryhmiä. Aktiivisesti toimivia kaveri- ja lukukoiraohjaajia on noin 1 700. Kaverikoiria noin 1 800 ja lukukoiria noin 170. 18