LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 20/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 69 Annettu julkipanon Jälkeen 15.3.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kotonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Merikarvia. Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kotoneva sijaitsee Merikarvian kunnassa, Pori Vaasa tien länsipuolella noin 16 km Merikarvian kirkonkylästä koilliseen. Kotonevalla on ollut tuotantoa vuonna 1986 54 ha:n alueella ja vuosina 1995 1997 6 ha:n alueella. Tällä hetkellä alueella ei ole tuotantoa. Hankealueen pinta ala on 248,4 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 202,6 ha. Vapo Oy on 31.12.2004 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kotonevan turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Kotonevalla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa osan tuotantoalueesta. Osan tuotantoalueesta hakija on vuokrannut maanomistajilta sopimuksin, joiden voimassaolo päättyy vuosina 2011 2050. Satakunnan voimassa olevassa seutukaavassa Kotoneva on varattu turvetuotantoalueeksi.
2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistön tila ja käyttö Kotonevan tuotantokelpoisesta alueesta on tuotantokunnossa lohkoilla 1 ja 2 yhteensä 54 ha. Osa lohkoista 1 (26 ha), 2 (58,6 ha) ja 3 (33 ha) on sarkaojitettu ja sarkojen pinnat on käsitelty ja muotoiltu. Lohko 4 (31 ha) on sarkaojitettu. Kuntoonpanotöitä jatketaan, kun toiminnalle on myönnetty täytäntöönpanokelpoinen ympäristölupa. Kotonevan lähistöllä on viisi asuinkiinteistöä, joista lähin sijaitsee suon pohjoispuolella noin 190 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja muut noin 300 500 metrin etäisyydellä. Suon lähiympäristö on pääasiassa metsää ja suoaluetta, mutta asumusten ympärillä on pienehköjä peltolohkoja. Kotonevan itäpuolella lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä suosta kulkee Pori Vaasa valtatie. Kotonevalta noin 3 km länteen sijaitsee Mankanevan Natura 2000 alue (FI0200018). Kotonevan kaakkoispuolella sijaitsevat Kuvaskankaan ja Paulakankaan I luokan pohjavesialueet ja vedenottamot. Pohjavesialueen lähin reuna on noin 1 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Kotoneva sijaitsee Kasalanjoen (83.073) ja Teinijärvenojan (83.071) valuma alueilla. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kolmen laskuojan kautta Herrannevanojaan, josta vedet virtaavat Kasalanjokeen ja edelleen Pohjanlahteen. Kotonevan neljäs laskuoja johtaa vedet Hellunojaan ja edelleen Lauhakorvenojan ja Teinijärvenojan kautta Pohjanlahteen. Vesiensuojelun tehostamissuunnitelmien toteutuksen jälkeen Kotonevan kuivatusvesiä ei johdeta enää Teinijärvenojan valuma alueelle. Kasalanjoen valuma alueen pinta ala on 108 km 2. Keskiylivirtaama (MHQ) on 10,0 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 1,03 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,093 m 3 /s. Herrannevanojan keskiylivirtaama (MHQ) Kotonevan alapuolella on 2,40 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 0,23 m 3 /s ja keskialivirtaama (MNQ) 0,021 m 3 /s. Iso Rydistönkeitaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Honkajärveen, joka laskee Herrannevanojaan Kotokeitaan yläpuolella. Herrannevanojan muu vesistökuormitus koostuu lähinnä maa ja metsätalouden sekä hajaasutuksen aiheuttamasta hajakuormituksesta. Kasalanjoen alaosalla on keväällä jonkin verran hauen ja muiden jokeen nousevien kalojen pyyntiä. Kasalanjoessa on rapuja, joita myös pyydetään. Viimeisten vuosien metsä ja suo ojitukset ovat ilmeisesti heikentäneet rapukantaa. Tarkkaa saalismäärää ei ole tie
3 dossa, mutta se on useita satoja ja parhaimmillaan jopa joitakin tuhansia kappaleita vuodessa. Kasalanjokeen ei ole tehty kala tai rapuistutuksia. TURVETUOTANTO Hankealueen pinta ala on 248,4 ha, josta tuotantokelpoista aluetta on 202,6 ha. Kotonevan kuntoonpano on aloitettu vuonna 1982. Kotonevalla on ollut tuotantoa vuonna 1986 54 ha:n alueella ja vuosina 1995 1997 6 ha:n alueella. Tällä hetkellä alueella ei ole tuotantoa. Tuotannon on arvioitu päättyvän vuoden 2035 loppuun mennessä. Kotonevalla on tarkoitus tuottaa jyrsinpoltto ja ympäristöturvetta HAKUmenetelmällä, imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantomenetelmä valitaan olosuhteiden ja tuotettavan tuotteen mukaan. Palaturvetta tuotetaan palaturvemenetelmällä. Tuotantopäiviä on kesän aikana 30 50. Jyrsinpolttoturpeen tärkeimmät käyttökohteet ovat Porin lämpövoima Oy:n voimalaitos ja UPM Kymmene Oy:n Rauman voimalaitos. Ympäristöturve toimitetaan lähiseudun pienasiakkaille. Ympäristöturpeiden laivatoimitus Eurooppaan on myös viime vuosina lisääntynyt. Tähän tarkoitukseen Merikarvian suot sijaitsevat edullisesti suhteessa vientisatamiin. Kotonevalta on tähän mennessä nostettu pieniä määriä ympäristöturvetta. Kotonevan ja lähellä sijaitsevan Iso Rydistönkeitaan turvetuotantoalueen (203 ha) vuosituotanto on yhteensä noin 210 000 m 3 silloin, kun koko tuotantokelpoinen alue on tuotannossa. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat. Todennäköisin käyttö on maatalous. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Kotonevan vesienkäsittelymenetelminä käytetään sarkaoja altaita, päisteputkipidättimiä ja laskeutusaltaita (2 kpl). Laskeutusaltaat on rakennettu vuosina 1983 ja 1984. Laskeutusaltaiden kautta kulkevat kuivatusvedet 131,9 ha:n alueelta. Lisäksi 83 ha:n alueelta kuivatusvedet virtaavat sarkaojien ja kokoojaojien kautta laskuojiin. Hakija on esittänyt, että Kotonevan vesien johtaminen ja vesiensuojelurakenteet toteutetaan kokonaan uudelleen. Lohkolle 1 rakennetaan kaksi uutta laskeutusallasta. Myös lohkolle 2 rakennetaan kaksi uutta laskeutusallasta. Altaat varustetaan virtaamaa säätävillä patolaitteilla ja pintapuomeilla. Niiden viereen rakennetaan läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten. Altaista vedet johdetaan pumppausaltaaseen ja pumppaamon 1 kautta 5,7 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle 1. Pintavalutuskentältä vedet ohjataan kokoojaojan ja mittapadon kautta laskuojaan 2 ja edelleen Herrannevanojaan. Laskuoja 1 ja laskeutusallas 1 jäävät pois käytöstä ja niihin johdetaan ainoastaan tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä.
4 Lohkoille 3 ja 4 rakennetaan kummallekin yksi uusi laskeutusallas. Altaat varustetaan virtaamaa säätävillä patolaitteilla ja pintapuomeilla. Niiden viereen rakennetaan läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten. Altaista vedet johdetaan pumppausaltaaseen ja pumppaamon 2 kautta 4,3 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle 2. Pintavalutuskentältä vedet ohjataan kokoojaojan ja mittapadon kautta laskuojaan 4 ja edelleen Herrannevanojaan. Laskuoja 3 ja laskeutusallas 2 jäävät pois käytöstä ja niihin johdetaan ainoastaan tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä. Pintavalutuskenttä 1 on lähes luonnontilaista, osin 1980 luvulla sarkaojitettua suoaluetta. Sarkaojat ovat tukkeutuneet ja kasvittuneet ja alueella kasvaa puustoa ja varvikkoa. Pintavalutuskenttä 2 on lähes luonnontilaista suoaluetta. Molemmat alueet ovat hakijan omistuksessa. Pumppaamoilta vedet johdetaan jakoputkella kenttien yläosaan, josta ne virtaavat pintavaluntana kenttien alaosiin kaivettaviin kokoojaojiin ja edelleen mittapatojen kautta laskuojiin. Pintavalutuskentät ympäröidään penkerein ja eristysojin. Pumppaamot ja pintavalutuskentät ovat käytössä ympärivuotisesti. Hakija on esittänyt, että tuotannon loppuvaiheessa sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen. Sarkaoja altaita ei kaivettaisi kivennäismaahan. Vesienkäsittelymenetelminä käytettäisiin edelleen päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, virtaamansäätöpatoja ja pintavalutuskenttiä. Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, että sarkaojia ei puhdistettaisi säännönmukaisesti joka vuosi. Päästöt vesistöön Kotonevalla ei ole ollut päästötarkkailua. Hakijan muiden Länsi Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutulosten perusteella Kotonevan uusien vesiensuojelujärjestelyjen jälkeiset nettopäästöt on arvioitu seuraaviksi: Kokonaisfosfori 20 kg/a Kokonaistyppi 930 kg/a Kiintoaine 2 500 kg/a Pöly, melu ja liikenne Hakemuksen mukaan pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Pölypäästöjä voidaan parhaiten vähentää sijoittamalla aumat suojaisiin paikkoihin ja mahdollisimman kauas asutuksesta. Näkyvää turvepölyä voi ajoittain esiintyä enimmillään 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 000 metrin vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta.
5 Melua syntyy työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta ja sitä voidaan vähentää suojavyöhykkeillä ja menetelmien valinnalla. Kotonevalta on kuljetusreitti työmaatien kautta valtatielle nro 8 ja edelleen Porin suuntaan. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa marras huhtikuun välisenä aikana. Toimituksia Kotonevalta ja läheiseltä Iso Rydistönkeitaalta on yhteensä noin 58 87 vuorokauden ajan 20 30 rekkakuormaa vuorokaudessa. Varastointi ja jätteet Keskenään lähes yhtäsuurten tuotantoalueiden Kotonevan ja läheisen Iso Rydistönkeitaan tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita yhteensä noin 190 000 l, voiteluöljyjä noin 1 300 l ja vaseliinia noin 270 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoaineet irrallisissa ja siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaan varikkoalueella. Jäteöljyjä arvioidaan kertyvän Kotonevalla ja Iso Rydistönkeitaalla yhteensä vuosittain 1 300 l, muuta öljyistä jätettä 210 kg, akkuromua 60 kg, metallia 840 kg, sekalaista talousjätettä 6 m 3 ja aumanpeittomuovia 11 000 kg. Työmaalle järjestetään keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Hankealueen jätehuoltosuunnitelma päivitetään tarvittaessa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Kotonevan turvetuotannolla ei ole etäisyydestä johtuen vaikutusta Mankanevan Natura 2000 alueeseen. Alue on jo tuotantokunnossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa. Hakemuksen mukaan lähialueilla on muita marjastuskohteita. Tuotantoajan ulkopuolella alueella voidaan metsästää. Kotonevan ja Iso Rydistönkeitaan vuotuiset välilliset ja välittömät työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 59 henkilötyövuotta. Hakemuksen mukaan Kotonevan kuivatusvedet aiheuttavat selvän typpipitoisuuden nousun ja kohtalaisen kiintoaine ja fosforipitoisuuden nousun Herrannevanojassa ja Hellunojassa. Kotonevan uusien vesiensuojelujärjestelyjen toteuduttua kuivatusvesien vaikutus Hellunojaan poistuu kokonaan ja kuormitus kohdistuu vain Herrannevanojaan. Vesiensuojelun tehostuessa pitoisuusvaikutus Herrannevanojassa ei kuitenkaan kasva merkittävästi nykyisestä. Hakija on katsonut, että suunnitelman mukaisella tavalla puhdistettuina Kotonevan kuivatusvesistä ei luvan myöntämisen jälkeen aiheudu sanot
Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit 6 tavia haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiselle käytölle. Metsä ja suo ojitukset ovat viime vuosina heikentäneet Kasalanjoen rapukantaa. Joella on kalastuksellista merkitystä vain aivan alaosalla, joten vaikutus kalastukseen on vähäinen. Hakijan käsityksen mukaan Kotonevan turvetuotanto jälkikäyttövaiheineen ei vaaranna Kuvaskankaan ja Paulakankaan pohjavesialueiden veden laatua tai antoisuutta. Turvetuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Turvetuotanto ei kuitenkaan aiheuta terveysriskiä, joka voitaisiin epidemiologisin menetelmin todeta. Viidellä tuotantoaluetta lähimpänä sijaitsevalla tilalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla, auma alueiden sijoittamisella sekä huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Kotonevan auma alueet sijoittuvat suurimmaksi osaksi tuotantoalueen keskelle. Hakemuksen mukaan melun ohjearvot eivät todennäköisesti ylity lähimmän asutuksen kohdalla, vaikka tuotantokoneiden äänet ovat varmasti kuultavissa. Tuotantoalueelle on nimetty palo ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetty palosuojelusuunnitelma. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tuotantoalueelta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi otetaan kahtena vuonna vesinäytteitä Kotonevan purkupisteistä touko, kesä, heinä ja elokuussa. Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailua tehdään kahden vuoden ajan luvan lainvoimaiseksi tulon jälkeen yhteistarkkailuohjelman ai
7 kataulun mukaisesti. Hakija ei ole pitänyt kalatalous, pöly tai melutarkkailua tarpeellisena. HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN JA EHKÄISEMINEN Kalatalousvelvoitteet KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Kasalanjoessa aiheutuvan kalataloudellisen vahingon hakija on esittänyt estettäväksi yhteensä 350 euron vuosittaisella kalatalousmaksulla Iso Rydistönkeitaan ja Kotonevan hankkeiden vaikutusalueella. Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Merikarvian kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 7.10. 7.11.2005 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 30.9.2005 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselta, Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Merikarvian kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Merikarvian kunnalta. 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että Kotonevan suunnitelman mukaiset vesienkäsittelyrakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön mukaisia. Hakijan on kuitenkin vesienkäsittelyrakenteiden mitoituksissa otettava huomioon mahdolliset tulvatilanteet ja niitä ehkäisevät toimenpiteet sekä varmistettava rakenteiden toimivuus poikkeustilanteissa. Ohivirtausojia suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon, ettei vesiä saa pumppaamoiden häiriötilanteessakaan johtaa suoraan alapuoliseen vesistöön, vaan niille on tällaisten tilanteiden varalta oltava jokin korvaava vesienkäsittelytapa tai varastointialue. Samoin on varmistettava, että ojien kaivutyö tehdään siten, ettei tulvatilanteita tai oikovirtauksia pääse suurivirtaamaisissakaan olosuhteissa syntymään tuotantokentältä suoraan lasku tai muihin ojiin. Myös eristyspenkereet on toteutettava siten, ettei ohivirtauksia eristysojiin pääse syntymään. Turvetuotantoalueen eristys tai muitakaan ojia ei saa kaivaa pohjamaahan asti ulottuviksi eikä turvekerroksen alla olevia savikerroksia
8 saa puhkaista sellaisilla alueilla, missä pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Tämä on erityisen tärkeää tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevien vedenottoon soveltuvien yksityisten kaivojen kannalta. Mikäli turvetuotannon ojitus tai kuivatustoimenpiteistä kuitenkin jatkossa aiheutuu selkeää haittaa lähialueen kaivoille niiden antoisuuden tai vedenlaadun suhteen, hakijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin syntyvien haittojen poistamiseksi ja/tai niiden korvaamiseksi esimerkiksi muilla vedensaantijärjestelyillä. Ympäristökeskus on katsonut, ettei tuotantoalueelta todennäköisesti kohdistu vaikutuksia Kuvaskankaan ja Paulakankaan pohjavesialueisiin. Suunniteltujen vesienkäsittelyrakenteiden mitoitukset sekä toteutustavat on tarkistettava ja varmistettava siten, että järjestelmät kykenevät suurissakin tulvatilanteissa käsittelemään ja johtamaan kuivatusvedet oikeaan purkusuuntaan, eikä oikovirtauksia tuotantokentältä myöskään pohjavesiin tai pohjavesialueiden välittömään läheisyyteen pääse syntymään. Ympäristökeskus on katsonut, ettei tuotantoalueen lähiympäristössä sijaitseville suojelualueille kohdistu sellaista turvetuotannosta aiheutuvaa haittaa, että luvan myöntämiselle olisi estettä. Hakija on velvoitettava harjoittamaan turvetuotantoa siten, että pöly, melu ja liikennehaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Uutta tuotantoaluetta valmisteltaessa ympäröivään maastoon on mahdollisuuksien mukaan jätettävä ja tarvittaessa myös istutettava riittävästi suojapuustoa tai muuta kasvipeitteistöä estämään turvepölyn leviämistä. Ainakin yhden tuotantoalueen vedenottopaikoista on oltava ehtymätön vesilähde. Palavien ja muiden vaarallisten aineiden varastoinnissa ja käytössä on noudatettava niistä erikseen voimassaolevia määräyksiä. Jätehuollon osalta ympäristökeskus on pitänyt esitettyjä järjestelyjä riittävinä. Ympäristökeskus on katsonut, että tuotantoalueen vesien jatkuva ja vuosittain toistuva tarkkailu ja seuranta on sisällytettävä lupamääräyksiin. Lupamääräyksiin on sisällytettävä, että Kotonevan turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia on seurattava ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on lähetettävä ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Ympäristökeskus on esittänyt, että melu ja pölytarkkailu toteutetaan tässä vaiheessa osana tuotantoalueen käyttötarkkailua. Turvetuotantoalueesta on myöhemmin laadittava erillinen, koko tuotantoaluetta koskeva jälkihoitosuunnitelma. Ympäristökeskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, mikäli edellä esitetyt kannanotot otetaan lupamääräyksissä huomioon. 2) Merikarvian kunnanhallitus on todennut, että hakijan on noudatettava luvassa määrättyjä ehtoja.
9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine 3) AA ja BB Merikarvian kunnan Riispyyn kylässä sijaitsevan tilan Heinikari RN:o 1:134 omistajina ovat vastustaneet hanketta. Muistuttajien kesäasunto sijaitsee Kasalanjoen suistossa Riispyyn lahdella. Joki työntää jo muutenkin humusta mereen ja värjää veden tumman ruskeaksi. Turvetuotanto tulee entisestään saastuttamaan Kasalanjoen suistoalueen vesiä lisäämällä humusta, väriä sekä kiintoaine ja ravinnepitoisuuksia. Siitä aiheutuisi loma asukkaille huomattavaa ympäristöhaittaa ja se myös alentaisi kesäasuntojen arvoa. Hakija on todennut 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että vesiensuojelurakenteiden suunnittelussa on käytetty rakenteille asetettuja mitoitusohjeita, jotka ottavat osaltaan huomioon myös mahdolliset tulvatilanteet. Lisäksi pintavalutuskentille tulevaa kuormitusta tasaavat niiden yhteyteen rakennettavat pumppaamot, joiden pumppausteho mitoitetaan 100 l/s/km 2 valumalle. Lisäksi valumia tasaavat alueelle rakennettavat virtaamansäätöpadot. Pumppaamojen häiriötilanteiden varalle tullaan rakentamaan sulkupadot, jotka voidaan avata häiriötilanteissa. Vedet voidaan näin ohjata pumppaamojen ja pintavalutuskenttien ohi. Tällaisissa tilanteissa vesiensuojelurakenteina toimivat sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot. Vesien laajamittaisempi varastointi tuotantoalueella ei ole mahdollista. Lyhyissä häiriötilanteissa ohijuoksutusta ei käytetä. Ympäristökeskuksen vaatimus ojien kaivamisen kieltämisestä pohjamaahan ulottuviksi ja turvekerroksen alla olevan savikerroksen puhkaisemisen kieltämisestä on hakijan mielestä Kotonevan kohdalla perusteeton, koska alue sijaitsee kaukana pohjavesialueista ja sitä ympäröivät metsä, pelto ja muuta kuivatustoimintaa varten kaivetut kivennäismaahan ulottuvat kuivatusojat. Kyseinen kielto vaikeuttaisi alueen turvevarojen hyödyntämistä ja alueen jälkikäyttöä. Pohjavesialueiden sijainnista johtuen vesien virtaaminen tuotantoalueelta pohjavesialueille ei ole tulvatilanteissakaan mahdollista, eikä suunnitelmaa näin ollen ole tarpeen tarkistaa. Hakija on todennut, että tuotantoalueen suunnittelussa on otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon mahdolliset melu ja pölyhaitat. Suota ympäröivän suojapuuston osalta hakija pystyy vaikuttamaan ainoastaan omistuksessaan olevien alueiden puuston pysyvyyteen. Puuston istutusvelvollisuus on hakijan käsityksen mukaan Kotonevan osalta perusteeton. Päästö ja vesistötarkkailun osalta hakija on katsonut hakemuksessa esittämänsä tarkkailusuunnitelman olevan riittävän, eikä sitä tarvitse muuttaa ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Hakija on katsonut, että jälkihoidon ja käytön osalta voidaan toteuttaa vakiintunutta lupapäätöskäytäntöä.
10 Hakija on todennut 3) AA ja BB:n muistutuksesta, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Hästikarin saaressa noin 1,4 km:n etäisyydellä Kasalanjoen purkukohdasta mereen ja noin 20 km:n etäisyydellä Kotonevasta. Tuotantoalueen kuivatusvesien puhdistus on esitetty toteutettavan ympärivuotisesti pintavalutuksella niin tehokkaasti, että muistutuksessa epäiltyjä haittavaikutuksia ei aiheudu. Sen vuoksi esitetyt vaatimukset on hylättävä aiheettomina. Toiminnan aikaisemmat vaikutukset ovat pienestä valuma alueosuudesta ja pitkästä etäisyydestä muistuttajien kiinteistölle johtuen olleet hyvin vähäisiä eivätkä ole aiheuttaneet korvattavaa vahinkoa tai haittaa. Mikäli vahinkoa tai haittaa vastoin hakijan käsitystä katsotaan aiheutuneen, on 1.1.2004 voimaan tulleet saatavien vanhentumista koskevat säännökset otettava korvausratkaisussa huomioon. Tarkastus Ympäristölupavirasto on 29.8.2006 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. MERKINTÄ YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Tuotanto Länsi Suomen ympäristölupavirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 19/2007/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Iso Rydistönkeitaan turvetuotantoon Merikarvian kunnassa. Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Kotonevan turvetuotantoon Merikarvian kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennyksen mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 238 ha:n hankealuetta. Tuotantoaluetta pienennetään hakijan esittämästä noin 10 ha päätöksen karttaliitteen 2 mukaisesti rajattuna. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1) Turvetta saadaan ottaa enintään noin 193 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
11 Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja laskeutusaltaiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Aumaalueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, jotta turvetta ei joudu ojiin. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Eristysojissa on oltava lietesyvennykset. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ennen tuotantokenttien kuntoonpanon jatkamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkistettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turve
Varastointi ja jätteet 12 pölyä aiheuttavia. Lohkoilla 1 ja 2 turpeen keräilyssä on käytettävä imuvaunumenetelmää tai muuta päästöiltään vastaavaa menetelmää. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22 7. Lomaasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7 22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22 7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Häiriö ja poikkeustilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla on oltava valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.
13 Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on tarkkailtava tuotannosta aiheutuvan pölyn ja melun vaikutusta lähiasutukselle Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 1 200 euroa kalatalousmaksua Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 17) Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
14 Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Lounais Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka turvetuotannon vesienkäsittelyssä on yleensä pintavalutus. Kotonevan kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Lähiasutukselle aiheutuvia pöly ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja rajaamalla tuotantoaluetta pienemmäksi lohkolla 3. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Kun otetaan huomioon Kotonevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen ja tuotantoalueen läheisyydessä olevalle asutukselle aiheutuvan pölyhaitan vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupa
15 määräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Pölyn leviämismallilaskelman mukaan pölyä voi levitä lohkoilta 1 ja 2 asuinkiinteistöille erityisesti turvetta kuormattaessa. Sen vuoksi näillä lohkoilla määrätään käytettäväksi vähäpäästöistä tekniikkaa turpeen keräilyssä. Sen ja tuotantoalueen ympärillä olevan metsävyöhykkeen suojaavan vaikutuksen vuoksi tuulioloihin sidotut toimintarajoitukset eivät ole tarpeen. Turvepölypäästöjä syntyy erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Etäisyysmääräyksellä turvataan aumojen riittävä minimietäisyys asutukseen. Aumojen paikkoja voi olla tarpeen muuttaa lupakauden aikana. Niiden sijoittelua ei voida jättää luvan saajan harkintaan ilman rajoituksia. Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Kotonevan läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, joten pohjaveden suojelemiseksi ei ole tarpeen antaa erityisiä määräyksiä. Jatkuvatoiminen päästötarkkailu ei ole tarpeen, kun päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa olevan Iso Rydistönkeitaan tuotantoalueen virtaamatietoja. Ympäristölupavirasto toteaa 3) AA ja BB:n muistutuksesta, että ympäristölupa myönnetään tämän päätöksen ratkaisusta ilmenevin perustein. Kotonevan turvetuotantoalueen vaikutukset vesiin kohdistuvat lähinnä Herrannevanojaan. Turvetuotantoalueen päästöjen vaikutus on pieni noin 20 km:n päässä Kasalanjoen suualueella, jossa muistuttajien omistama tila sijaitsee. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
16 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.1.2017 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Uusien tuotantoalueiden kuntoonpanoa saadaan jatkaa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 940 euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)
17 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö ja päästötarkkailusuunnitelma Johanna Juvonen Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Johanna Juvonen sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Johanna Juvonen. JJ/sn
VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.4.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2 Tuotannosta pois rajattu alue (noin 10 ha) on merkitty vinoviivoituksella.
Liite 3 KOTONEVAN KÄYTTÖ JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät tuotantomenetelmä ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat kunnostukset ja tuotannon eteneminen vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen ojastojen puhdistukset mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt sadanta, haihdunta ja tuuli muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet näytteiden ottoajat pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly ja melupäästöihin toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojista 2 ja 4 seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä 15.4. 15.5.) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/ vk 1 kerta/ kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Tuotantovaihe Vesinäytteet otetaan laskuojiin 2 ja 4 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskenttiä ja niiden jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis toukokuu, kesä heinäkuu, syys lokakuu ja jouluhelmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, COD Mn, kok P, kok N ja ph.
Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia mittaustuloksia ja Iso Rydistönkeitaan jatkuvassa tarkkailussa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Pitoisuuksina käytetään tuotantoalueen omia mittaustietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena Iso Rydistönkeitaan jatkuvassa tarkkailussa olevan tuotantoalueen pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta alojen suhteen. Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis ja muutossuositukset.