Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi.

Jatkuvaa työtä ympäristön hyväksi. Noudatamme Finavian ympäristöpolitiikkaa. ympäristövuosiraportti 25 Jatkuvan seurannan avulla vähennämme suunnitelmallisesti toimintamme ympäristövaikutuksia. Ympäristötyössämme painottuvat erityisesti pinta- ja pohjavesien suojelu, lentokonemelun hallinta ja jätehuollon kehittäminen. Ympäristöasiantuntija ymparisto@finavia.fi Faksi (9) 8277 3395 PL 29, 1531 VANTAA www.helsinki-vantaa.fi

YMPÄRISTÖTYÖ TÄHTÄÄ TULEVAISUUTEEN Pilaantuneita maita kunnostettiin Sisällysluettelo Finavia on tehnyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla jatkuvaa ja suunnitelmallista ympäristötyötä jo kauan. Ensimmäiset lentokoneiden meluselvitykset laadittiin jo 196-luvulla ja säännöllinen pinta- ja pohjavesien tarkkailu aloitettiin yli 2 vuotta sitten. Vuosien kuluessa ympäristötyön painopisteet ovat vaihdelleet. Välillä on keskitytty lentokonemeluun, kehitetty jätehuoltoa, selvitetty päästöjä ilmaan tai vähennetty vesistöjen kuormitusta. Viime vuosina ympäristölainsäädäntöä on yhtenäistetty. Finavialle se on merkinnyt, että ympäristötyön eri osa-alueita on suunniteltava ja kehitettävä tasapuolisesti. Finavia hakee nykylainsäädännön mukaista ympäristölupaa Helsinki- Vantaan lentoasemalle vuoden 27 kuluessa. Lupahakemusta varten tehdään toimintakuvauksia ja ympäristöselvityksiä koko lentoasematoiminnasta. Lentoliikenneala on muuttunut nopealiikkeiseksi, ja sen kehittymistä pitkälle tulevaisuuteen on entistä vaikeampi arvioida. Ennustamisen haasteista huolimatta Finavia tekee parhaansa kuvatakseen ne ympäristövaikutukset, jotka aiheutuvat vastaamisesta lentoliikennealan tulevaisuuden kysyntään. Elina Kauppila Ympäristöasiantuntija Pilaantuneita maita kunnostettiin...3 Ympäristökehitys Liikenne...4 Finavian ympäristöpolitiikka...15 Melu...6 Vesi ja maaperä...1 Tietoa ilmailun ympäristöasioista...15 Energia, ilma ja jätteet...12 Vuorovaikutus...14 English summary...16 Kiitotien 2 itäpuolella sijaitseva edellisvuonna pilaantuneeksi todettu alue kunnostettiin kesällä 25. Kunnostettu alue sijaitsee pohjavesialueella ja sen kunnostustarve katsottiin kiireelliseksi pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Aluetta on aikoinaan käytetty kaatopaikkana ja se oli osittain voimakkaasti öljyn, metallien sekä PCB- ja PAH-yhdisteiden pilaama. Pilaantunut alue päätyi Finavian omistukseen 197-luvulla ja sen kunnostuskustannus oli noin 9 euroa. Ympäristövuosi 25 Kiitotie 1 oli suljettuna peruskorjauksen ajan puoli vuotta vuoden 25 aikana. Kiitotien sulkemisen ajan lentokoneiden melu lisääntyi tilapäisesti Nurmijärvellä Palojoen suunnalla ja Tuusulan länsiosissa sekä Tikkurilassa ja Pohjois-Helsingissä. Lentokoneiden melu väheni tilapäisesti Tuusulassa Maantiekylän suunnalla ja Vantaan koillisosissa ja Myyrmäen suunnalla sekä Keravalla. Peruskorjauksesta ja sen vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentokonemeluun tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä sekä Finavian internet-sivuilla. Lyhytaikaisia 3 6 kk kestäviä lentokonemelumittauksia tehtiin kolmella asuinalueilla Vantaalla vuonna 25. Mittauspaikat sijaitsivat Askistonpuistossa, Vantaanpuistossa ja Hämeenkylässä. Vantaan ympäristökeskus järjesti asukkaille tiedotustilaisuuden lentokoneiden melusta Martinlaaksossa syyskuussa. Finavia oli mukana tiedotustilaisuudessa vastaamassa asukkaiden kysymyksiin. Tilaisuudessa esiteltiin myös melumittausten tuloksia. Marraskuussa 25 otettiin käyttöön uudet lähestymismenetelmät, joissa koneita ohjataan laskeutumaan lyhyin väliajoin vuorotellen rinnakkaisille kiitoteille. Rinnakkaisia kiitoteitä käytetään laskeutumisiin vilkkaimpina aikoina iltapäivällä ja alkuillasta 1 2 tunnin ajan päivässä, mikä lisää kapasiteettia ja lyhentää ruuhka-aikaa. Uusien lähestymismenetelmien lisäksi tarkistettiin lentoonlähtöreittejä ja poistettiin vähänkäytettyjä reittejä. Lennonjohdon sisäisissä työskentelytavoissa muutokset olivat merkittäviä, mutta niiden vaikutuksella lentokoneiden melun seudulliseen leviämiseen ei ole suurta merkitystä. Kiitotien 3 yhteyteen on rakennettu lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyjä varten niin kutsuttu keskitetty jäänestopaikka. Finavia käynnisti syksyllä 25 HelJä-projektin, jonka tavoitteena on ottaa jäänestopaikka käyttöön ja siirtää lähivuosina vähitellen merkittävä osa lentokoneiden jäänesto- ja poistokäsittelyistä keskitetylle alueelle. Keskitetyn jäänestopaikan käyttöönotto parantaa lentokoneiden siiviltä ja rungolta valuvien glykolipitoisten jäänestoaineiden hallintaa lähivuosien aikana. Vuoden 25 ympäristötavoitteina olivat pilaantuneen maa-alueen kunnostus lentoaseman itäpuolella niin kutsutun Raatteentien alueella, lyhytaikaisten lentokonemelumittausten jatkaminen asuntoalueilla ainakin kolmessa paikassa, tiedottaminen Kiitotien 1 peruskorjauksen meluvaikutuksista ympäristön asukkaille ja jäänestoaineiden likaamien lumien keräilypaikan laajentaminen. Kaikki tavoitteet saavutettiin. 3

Ympäristökehitys 25 Liikenne Operaatioiden kasvu maltillista KiiTOTEidEN KäYTTö Eri VUOrOKAUdENAiKOiNA 45 LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN TUNNEITTAIN 4 Vuonna 25 Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli 167 liikenneilmailun operaatiota, mikä on noin,5 % enemmän kuin edellisvuonna. Matkustajien määrä kasvoi vajaa 4 % 11,1 miljoonaan. Arkipäivät ovat lentoasemalla ja -liikenteessä selvästi vilkkaampia kuin lauantait ja sunnuntait. Vuorokaudenajoista vilkkaimpia ovat aamut kello 7 9 ja iltapäivät kello 15 18. Öisin kello 1 6 operaatioita on vähän, suurin osa laskeutumisia. Vuoden 25 vilkkaimmat kuukaudet olivat huhtikuu, syyskuu ja lokakuu. Vähiten liikennettä oli heinäkuussa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuu tai sieltä lähtee yhteensä keskimäärin 3 suihkukonetta ja 15 potkurikonetta päivittäin. Matkustajia kulkee lentoaseman kautta keskimäärin 3 päivässä. Heistä reilu kolmasosa saapuu omalla autolla, noin kolmasosa bussilla ja noin kolmasosa taksilla. Päivittäin lähes 9 linja-autoa ja noin 6 taksia kuljettaa matkustajia lentoasemalle tai sieltä pois. Lentoasema-alueella toimii noin 1 organisaatiota, joiden palveluksessa työskentelee noin 11 työntekijää. L 66 % P E laskeutumisista i KiiTOTiE 3 9 % KAiKKi LiiKENNE % 4 % 59 % 3 % KiiTOTiE 1 nousuista KiiTOTiE 2 5 % 13 % 6 % Operaatioita tunnissa 35 3 25 2 15 1 5 klo -1 2-3 4-5 6-7 8-9 1-11 12-13 14-15 16-17 18-19 Lentoonlähdöt Laskeutumiset LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN ERI VIIKONPÄIVILLE 6 2-21 22-23 Kiitotievalinta on turvallisuuskysymys Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme kiitotietä, joita käytetään sääolosuhteiden ja liikenteen vaatimalla tavalla. Lentokoneiden on turvallisinta nousta ja laskeutua vastatuuleen. Turvallisuusnäkökohtien lisäksi tärkeä peruste kiitotien valinnassa on lentokoneiden aiheuttama melu. Käytettävän kiitotien valinnassa noudatetaan niin sanottua ensisijaisuusperiaatetta, jossa otetaan huomioon turvallisuustekijät, lentokoneiden aiheuttama melu ja liikenteen määrä. Tavoitteena on hoitaa kysyntää vastaava lentoliikennemäärä siten, että melualueella (L DEN 55 db) asuvien asukkaiden määrä on mahdollisimman pieni. Erityisesti yöaikaan laskeutumisiin käytetään ensisijaisesti Kiitotietä 2 luoteen suunnasta ja lentoonlähtöihin Kiitotietä 3 lounaaseen. Suihkukoneiden laskeutumisia Kiitotielle 2 kaakon suunnasta ja lentoonlähtöjä Kiitotieltä 2 kaakkoon vältetään tiheän asutuksen vuoksi. Öisin myös potkurikoneiden operaatiot kaakon suuntaan ovat kiellettyjä, mikäli lentoturvallisuus ei muuta vaadi. Lentoturvallisuus on tärkein syy siihen, ettei melunhallinnan kannalta parasta kiitotietä voida aina valita. Vuonna 25 kiitotie 1 oli suljettuna peruskorjauksen vuoksi toukokuun alusta lokakuun loppuun. Yhden kiitotien sulkeminen vähentää valinnanmahdollisuuksia erilaisissa liikennetilanteissa ja muuttaa lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia niiltä osin kun normaalitilanteessa olisi käytetty suljettuna olevaa kiitotietä. Kiitotien 1 sulkeminen vaikutti kiitoteiden käyttöön vähemmän kuin edellisenä kesänä toteutettu Kiitotien 2 peruskorjaus, sillä nyt käytössä olivat ensisijaiset lentoonlähtö- ja laskeutumiskiitotiet. Kiitotien 1 sulkeminen lisäsi kuitenkin jonkin verran lentoonlähtöjä Kiitotieltä 2 kaakon suuntaan ja laskeutumisia Kiitotielle 2 kaakon suunnasta. Ensisijaista laskeutumissuuntaa eli Kiitotietä 2 luoteesta käytettiin koko vuonna 59 %:iin laskeutumisista ja ensisijaista lentoonlähtösuuntaa eli Kiitotietä 3 lounaaseen käytettiin noin 66 %:iin lentoonlähdöistä. Lentoonlähdöistä noin 6 % tehtiin Kiitotieltä 2 kaakon suuntaan ja laskeutumisista noin 5 % Kiitotielle 2 kaakon suunnasta. Yöaikaan Kiitotietä 2 käytettiin noin 65 %:iin laskeutumisista ja Kiitotietä 3 noin 72 %:iin lentoonlähdöistä. 1 % 8 % 61 % 72 % LiiKENNE illalla (klo 19 22) laskeutumisista KiiTOTiE 3 LiiKENNE YöLLä (klo 22 7) laskeutumisista KiiTOTiE 3 % 6 % % 65 % 1 % 2 % 3 % 2 % 15% KiiTOTiE 1 KiiTOTiE 1 61 % nousuista KiiTOTiE 2 5 % nousuista KiiTOTiE 2 13 % 3 % 6 % 1 % 2% Miljoonaa matkustajaa Operaatioita päivässä 5 4 3 2 1 maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai LIIKENNEILMAILUN KEHITYS 12 1 8 6 4 2 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Matkustajat Operaatiot 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Tuhatta operaatiota 4 5

Ympäristökehitys 25 Melu Kiitotien 1 perusparannustyöt Meluennuste, verhokäyrä vuosille 23 22 Lentokonemelu Lentokonemelualue, L DEN 55 db Melualueen kehitys Vuosi Alue km 2 Asukkaat 199 165 97 1992 13 6 1998 135 45 2 85 15 23 56 9 24 58 11 21 65 8 ennuste Kiitotie 1 oli suljettuna peruskorjauksen vuoksi puoli vuotta. Kiitotien sulkemisen ajan melu lisääntyi tilapäisesti Nurmijärvellä Palojoen suunnalla ja Tuusulan länsiosissa sekä Tikkurilassa ja Pohjois-Helsingissä. Lentokoneiden melu väheni tilapäisesti Tuusulassa Maantiekylän suunnalla, Vantaan koillisosissa ja Myyrmäen suunnalla sekä Keravalla. Lentokonemeluennuste Vuonna 21 julkaistussa Helsinki-Vantaan melunhallintasuunnitelmassa arvioitiin melualueiden kehittymistä vuosina 23, 21 ja 22. Ennusteista muodostettiin verhokäyrä, joka on sisällytetty maakuntakaavaan. Ennusteen toteutumista seurataan toteutuneisiin liikennemäärä- ja lentoreittitietoihin perustuvilla lentokonemeluselvityksillä vuosittain. Vuoden 25 toteutuneet lentokonemelulaskelmat julkaistaan erikseen syksyllä 26. Lentoonlähtöreittien sijoittuminen vuonna 25 L DEN > 65 db 6 65 db 55 6 db Lähde: Finavia A14/22 Finavian lentokonemelun hallintakeinot Helsinki-Vantaan lentoasemalla: ensisijainen kiitotiejärjestelmä: käytetään ensisijaisesti lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntia, joissa asukasmäärä on pienin lentoreitit suunnitellaan mahdollisimman paljon asuinalueita kiertäviksi yhteistyö kaavoitusviranomaisten kanssa, jotta maankäytön suunnittelussa huomioitaisiin myös lentokonemelualueet Mitä tarkoittaa L DEN? Suomessa käytetään lentokonemelun kuvaamiseen päivä-ilta- Muutoksia lennonjohtomenetelmissä yömelutasoksi kutsuttua tunnuslukua L DEN. Tunnusluku kuvaa meluenergian vuorokauden ajalla painotettua keskiarvoa, jossa ilta-ajan melunmittausasemat 4 Vihdintie 1 Hämeenlinnantie 7 3 5 m Lentoasema Kehä iii Kehä i Tuusulantie 2 1 Lahdentie 6 Marraskuussa 25 otettiin käyttöön uudet lähestymismenetelmät, joissa koneita ohjataan laskeutumaan lyhyin väliajoin vuorotellen rinnakkaisille kiitoteille. Rinnakkaisia kiitoteitä käytetään laskeutumisiin vilkkaimpina aikoina iltapäivisin ja alkuillasta parin tunnin ajan päivässä, mikä lisää kapasiteettia ja lyhentää ruuhkaaikaa. Rinnakkaiskiitoteiden käyttö vaikuttaa myös lentokoneiden laskeutumis- ja lentoonlähtösuuntiin. Iltapäivällä ja alkuillasta Keravan tai Espoon suunnasta laskeutuu lentokoneita enemmän kuin aiemmin. Uusien lähestymismenetelmien lisäksi tarkistettiin lentoonlähtöreittejä muun muassa lounaaseen kiitotieltä 3 nousevien oikealle kääntyvien suihkukoneiden osalta. Myös vähänkäytettyjä reittejä poistettiin. Kiitotietä 1 lounaan suuntaan käytetään potkurikoneiden lisäksi myös vähämeluisten suihkukonetyyppien nousukiitotienä päiväaikaan. Tällaisia konetyyppejä ovat muun muassa Airbus 319 321, B737 (Boeing) ja RJ85/1 (Avro). (klo 19 22) lentomelutapahtumiin on lisätty +5 db ja yöajan (klo 22 7) lentomelutapahtumiin +1 db. Painotusta käytetään, jotta melun häiritseväksi kokemisen erot eri vuorokauden aikoina voidaan ottaa huomioon. Muiden liikennemuotojen melua kuvataan käyttäen tunnuslukuna melun keskiäänitasoa Leq, joka on meluenergian painottamaton keskiarvo tarkastelujaksolla. Keskiäänitaso lasketaan yleensä erikseen päivä- ja yöajalle. Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 Nro 6 Nro 7 Nro 1 Korso Tikkurila martinlaakso Kalajärvi Kerava marja-vantaa Nurmijärvi Lyhytaikaisia melunmittauksia jatkettiin Finavialla on seitsemän pysyvää lentokoneiden melun mittausasemaa eri puolilla lentoasemaa. Näiden lisäksi ympäristöviranomaisten kanssa on sovittu lyhytaikaisista noin 3 6 kk kestävistä melunmittauksista asuinalueilla lentoaseman ympäristössä. Vuonna 25 lyhytaikaisia mittauksia suoritettiin Vantaanpuistossa, Askistonpuistossa ja Hämeenkylässä. Laskeutumisreittien sijoittuminen vuonna 25 6 7

Ympäristökehitys 25 Melu Lentoyhtiöt vaihtaneet koneitaan vähämeluisiksi Lentokoneiden aiheuttamaa melua vähentää merkittävimmin se, että lentoyhtiöt korvaavat konekalustoaan uusilla vähämeluisemmilla konetyypeillä. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana kaluston muutos on ollut nopeaa. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO jakaa ääntä hitaammat lentokoneet neljään meluluokkaan. Meluisimman luokan 1 koneet poistuivat liikenteestä jo 198-luvulla, ja luokan 2 koneet kiellettiin vuonna 22. Tällä hetkellä Suomessa liikennöivät koneet kuuluvat meluluokkaan 3. Meluluokan 3 koneista meluisimpia ovat muun muassa MD8-sarjan koneet ja hiljaisimpia esimerkiksi A32-sarjan koneet. Niiden lentoonlähtömelu on suuren ohivirtaussuhteen moottoreiden vuoksi merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi MD8-sarjan koneiden. Laskeutumisessa aerodynaamisen melun osuus on suurempi, joten moottoreiden melun vähenemisellä ei siinä ole samanlaista merkitystä kuin lentoonlähdössä. Uusi meluluokka 4 on voimassa vuoden 26 alun jälkeen tyyppihyväksyttäville koneille. Uusimmat käytössä olevat meluluokan 3 koneet esimerkiksi A319 ja A32 täyttävät jo meluluokan 4 vaatimukset. Konekalusto muuttui vähämeluisempaan suuntaan, mutta muutokset olivat pienempiä kuin muutamina aiempina vuosina. A32-sarjan koneiden osuus nousi 26 %:sta 28 %:iin operaatioista, ja muiden vähämeluisampien suihkukoneiden osuus nousi 2 %:sta 22 %:iin. MD8-sarjan koneiden osuus putosi 13 %:sta 1 %: iin, kun vielä vuonna 21 DC-9- ja MD8-sarjan koneiden osuus liikenteestä oli noin kolmannes. Suihkukoneita hiljaisempien potkuriturbiinikoneiden osuus liikenteestä oli noin 31 %. Lentokoneiden koekäyttöpaikka ympäröity maavalleilla Lentoyhtiöt tekevät lentokoneille moottorihuoltojen jälkeen koekäytön. Huoltokoekäytöt suoritetaan lentoaseman teknisellä alueella sijaitsevalla koekäyttöpaikalla, joka on ympäröity noin 9 metriä korkeilla maavalleilla. Melun leviämiselle suotuisilla sääolosuhteilla melu voi meluvalleista huolimatta kuulua lähimmille asuinalueille asti. Vuonna 25 yöaikaisia suihkukoneiden osa- tai täysteholla suoritettuja koekäyttöjä tehtiin keskimäärin 14 kertaa kuukaudessa. 5 45 LIIKENTEEN JAKAUTUMINEN KONETYYPEITTÄIN Operaatioita vuorokaudessa 4 35 3 25 2 15 1 5 21 22 23 24 25 Potkurikoneet Muut suihkukoneet Helikopterit, sotilaskoneet MD8, DC9 (meluvaimennettu) A32-sarja, < 89 EPNdB Meluluokka 2 Muut suihkukoneet < 89 EPNdB 8 9

Ympäristökehitys 25 Vesi ja maaperä Jäänestoaineita sisältävien lumien keräilypaikkaa laajennettiin JÄÄNESTOAINEIDEN KÄYTTÖ VUOSITTAIN Jäänesto- ja poistokäsittelyt Lentokoneiden jäänestoon ja -poistoon käytetään kolmen tyyppistä jäänestoainetta. Tyypin I jäänestoaine sisältää 8 % propyleeniglykolia, väriainetta ja korroosioinhibiittejä sekä noin 2 % vettä. Tyyppien II ja IV jäänestoaineet sisältävät 5 % propyleeniglykolia, väriainetta, korroosioinhibiittejä ja paksunnosainetta sekä lähes 5 % vettä. Jälkimmäisiä käytetään jäänestoon vaikeammissa sääolosuhteissa, esimerkiksi lumisateella, koska paksunnosaine estää nesteen valumisen pois ruiskutetuilta pinnoilta. Lentoasema on määritellyt lento- ja maahuolintayhtiöille sallitut jäänestokäsittelyalueet, joista suurin osa on yhdistetty jätevesiviemäriin. Muilta alueilta jäänestoaineet kerätään talteen imuriautolla. Kerätty jäänestoaine toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai mädättämölle. Jäänestoaineita sisältävät lumet kootaan erikseen asematasoalueelta ja viedään keräilypaikalle, josta sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Lentoaseman alueella on kaksi tällaista lumien keräilypaikkaa. Toista keräilypaikkaa laajennettiin kesällä 25 siten, että runsaslumisina talvina jäänestoaineita sisältävät lumet mahtuvat paremmin keräilypaikoille. Määrä m 3 45 4 35 3 25 2 15 1 5 21 22 23 24 25 Tyyppi II+IV Tyyppi I Tyyppi I+II+IV Talvella lentokoneiden pinnoilta on poistettava lumi ja jää sekä estettävä uuden jään muodostuminen ohjainpinnoille. Tästä syystä maahuolintayhtiöt käsittelevät lentokoneet ennen lentoonlähtöä kuumalla vedellä ja propyleeniglykolilla. Näin varmistetaan ilmaaluksen lento-ominaisuudet ja -turvallisuus, sillä lentokoneen moottoriin joutuessaan irtoava jää voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa. Propyleeniglykoli ei ole vaaralliseksi luokiteltu aine, mutta vesistöön joutuessaan se hajotessaan kuluttaa happea ja aiheuttaa epämiellyt- Liukkaudentorjunta-aineiden kulutus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan JÄÄNESTOAINEIDEN KÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN 12 tävää hajua. Nestemäisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä lisääntyi vuonna 25 noin 2 %:lla ja rakeisen 1 liukkaudentorjunta-aineen väheni noin 3 %:lla. Sääolosuhteet aiheuttavat suurimmat muutokset liukkaudentorjunta-aineiden kulutukseen vuosittain. Myös kiitotien 3 lisääntynyt käyttö ja mahdollisesti nestemäisen liukkaudentorjunta-aineen vaihto asetaatista formiaatiksi ovat aiheuttaneet muutoksia kulutusmäärissä. Määrä m 3 8 6 4 Louhepenkereiden toimintaa tarkkaillaan 2 Kiitotiellä 3 syntyvät liukkaudentorjunta-ainepitoiset valumavedet imeytetään puhdistusta varten rakennettuihin maanalaisiin louhepenkereisiin, joissa liukkaudentorjunta-aineet hajoavat biologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi. Puhdistuneet valumavedet johdetaan lähiympäristön ojiin. Louhepenkereiden toimintaa tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Talvikauden 24 25 tarkkailutulosten perusteella biologinen kuormitus väheni maaperäkäsittelyssä yli 8 %. tammi helmi maalis huhti touko syys loka marras joulu 21 22 23 24 25 LIUKKAUDENTORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ VUOSITTAIN 25 Liukkaudentorjunta-aineet Jotta lentokone voi nousta ja laskeutua turvallisesti, tulee kiitotien Vesien laatua seurataan Jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden vaikutuksia seurataan säännöllisesti. Näytteitä otetaan sekä pintaettä pohjavesistä ja niistä määritetään mm. kemiallinen hapenkulutus, typpiyhdisteet, veden happamuus, sähkönjohtavuus ja happipitoisuus. Jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden käyttö näkyy hapenkulutuksen nousuna pintavesissä talvikaudella. Määrä, tonneja 2 15 1 5 pinnassa olla tarpeeksi kitkaa. Tarvittavaa kitkaa ei talviaikana saada pelkästään kiitoteitä auraamalla ja harjaamalla. Tämän vuoksi kiitoteille levitetään liukkaudentorjuntakemikaaleja sulattamaan mekaanisten käsittelyjen jälkeen kiitotielle jäävä jää ja lisäksi estämään uuden jään muodostuminen. Pohjavedenotto ennallaan Lentoasemalla on oma pohjavedenottamo, josta otetaan juomavesi koko lentoasema-alueelle. Vuonna 25 vedenotto oli noin 267 m 3. Tästä noin 19 m 3 meni omaan kulutukseen ja loput lentoasemalla toimiville yrityksille. 9 8 21 22 23 24 25 Asetaatti nestemäinen t/v Formiaatti nestemäinen t/v Asetaatti rakeinen t/v LIUKKAUDENTORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ KUUKAUSITTAIN Kenttäalueen liukkaudentorjunnassa käytetään Helsinki-Vantaan lentoasemalla rakeista natriumasetaattia ja nestemäistä kaliumasetaattia tai -formiaattia. Ne eivät ole vaaralliseksi luokiteltuja aineita, mutta kuluttavat happea vesistöön joutuessaan. Formiaatin Pilaantuneita maa-alueita kunnostettiin 7 biologinen hapenkulutus on noin puolet pienempi kuin asetaatin. 1 Vuonna 24 toteutetuissa selvityksissä pilaantuneeksi todettu Kiitotien 2 itäpuolella sijaitseva niin kutsuttu Raatteentien alue kunnostettiin kesällä 25. Alue sijaitsee pohjavesialueella ja sen kunnostustarve katsottiin kiireelliseksi pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi. Aluetta on aikoinaan käytetty kaatopaikkana ja se on päätynyt Finavian omistukseen 197-luvulla, jolloin maaperän puhtauteen ei vielä osattu kiinnittää huomiota. Alueen pinta-ala on noin 7 4 m 2. Maaperä oli osittain voimakkaasti öljyn, metallien sekä PCB- ja PAHyhdisteiden pilaama. Kunnostustyö toteutettiin vaihtamalla pilaantunut maa-aines puhtaaseen. Yhteensä alueelta poistettiin pilaantuneeksi luokiteltuja massoja noin 15 tonnia. Työ kesti 3 kuukautta ja sen kustannukset olivat noin 9 e. Kunnostustyön jälkeen pohjaveden laatua tarkkaillaan pohjavesinäytteillä. Lisäksi Kiitotien 2 itäpuolella kunnostettiin muuntamon eteläpuolinen alue, josta poistettiin asfaltin paloja ja pieni määrä öljyllä pilaantunutta maata. Määrä, tonneja 6 5 4 3 2 tammi helmi maalis huhti loka marras joulu 21 22 23 24 25 Kuvassa on esitetty valmiiden tehdastuotteiden käyttömäärät. Nestemäinen liukkaudentorjunta-aine sisältää noin puolet vettä ja puolet kaliumasetaattia tai -formiaattia. 11

Ympäristökehitys 25 Energia, ilma ja jätteet Lämpölaitos kuuluu CO 2 -päästökaupan piiriin Helsinki-Vantaan lentoaseman Energia ja Vesi -yksikkö huolehtii lentoasema-alueen lämmön, sähkön ja veden jakelusta. Lentoasema-alueella lämpöä käytettiin leudon vuoden johdosta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteensä vuonna 25 lämpöä käytettiin 15 GWh, josta vain 1,3 GWh eli noin 1,2 % tuotettiin itse ja loput ostettiin Vantaan Energialta. Lentoaseman omaa lämpövoimalaitosta käytetään lähinnä pakkaspäivinä tasaamaan lämmönkulutusta ja varmistamaan lämmönsaantia. Verkostohäviöt käytetystä lämpömäärästä olivat vajaa 4,6 %. Lentoaseman osuus lämmön käytöstä oli noin 28 % ja lentoasemalla toimivien yritysten osuus noin 72 %. Lentoaseman lämpökeskus kuuluu hiilidioksidipäästökaupan piiriin (teho yli 2 MW) ja vuoden 25 CO 2 -päästömäärä oli noin 459 tonnia. Sähköä käytettiin koko lentoasema-alueella vuonna 25 yhteensä 132 GWh. Tästä 4 % meni lentoaseman omiin tarpeisiin ja 6 % lentoasemalla toimiville yrityksille. GWh LÄMMÖNKULUTUS LENTOASEMALLA 12 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 Oma kulutus (Finavia) Lentoasemalla toimivat yritykset Muutoksia ilmapäästöjen määrissä SÄHKÖNKULUTUS LENTOASEMALLA Lentoasema-alueella päästöjä ilmaan aiheuttavat lentoliikenne, lentoasemalle suuntaava autoliikenne, ajoneuvoliikenne kenttäalueella ja lentoaseman oma lämpövoimalaitos. Lentokoneiden LTO-syklin aikaisten päästöjen määrä kasvoi hieman vuonna 25. Hiilimonoksidipäästöt kasvoivat noin 15 % ja muut päästöt 1 4 %. Päästöjen kasvu johtuu lentokonekalustossa tapahtuneista muutoksista, esim. uusi moottoritekniikka vähentää typenoksidien päästöjä, mutta lisää hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjä. Finavian maakalustoa ovat muun muassa talvikunnossapidossa, asematasovalvonnassa sekä korjaus- ja huoltotoiminnassa käytettävät ajoneuvot. Maakaluston päästöt lasketaan polttoaineen kulutus- ja kalustotietojen perusteella. Vuoteen 24 verrattuna maakaluston polttoaineen kulutus on pysynyt ennallaan, samoin kuin hiilidioksidipäästöjen määrä. Hiilimonoksidipäästöt kasvoivat 18 % ja hiilivetypäästöt 5 %. Typenoksidi- ja hiukkaspäästöt puolestaan vähenivät 3 4 %. Muutokset päästöjen suhteissa johtuivat siitä, että bensiinin kulutus nousi ja vastaavasti dieselin ja polttoöljyn kulutus väheni hieman. GWh 14 12 1 8 6 4 2 21 22 23 24 25 Oma kulutus (Finavia) Lentoasemalla toimivat yritykset Pelastusvalmius pysyy yllä harjoitusten avulla 25 JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖDYNTÄMINEN Lentoasemalla on paloharjoitusalue, jossa simuloidaan erilaisia palotilanteita ja harjoitellaan niiden varalle. Alue sijaitsee Kiitoteiden 1 ja 3 välissä. Käytännön harjoittelu on välttämätöntä ilmailumääräysten vaatimien sammutustaitojen saamiseksi ja ylläpitämiseksi. Alueella harjoittelevat lentoaseman pelastuspalvelun lisäksi muun muassa Avia Collegen ja Finnairin pelastuskoulutukseen osallistuvat kurssilaiset. Vuonna 25 paloharjoituksia järjestettiin 36 kertaa. Polttoaineena käytettiin 25 litraa polttoöljyä ja jonkin verran puuta ja olkia. Sammutteina käytettiin sammutusjauhetta, kalvovaahtoa ja vettä. Tonnia 2 15 1 5 Jätteiden kokonaismäärä väheni Vuonna 25 jätteiden määrä väheni noin 16 % rakennusjätteen vähenemisen vuoksi. Rakennusjätteen määrä oli vain noin 4 % edellisvuotisesta määrästä ja sen osuus koko jätemäärästä oli. Rakennusjätteen määrän vaihtelu vuosittain on luonnollista kulloinkin meneillään olevien rakennustöiden mukaan. Muilta osin jätemäärä on pysynyt ennallaan, mutta jätejakeiden välillä on tapahtunut muutoksia. Kaupan ja teollisuuden pakkausjätteen jatkolajittelu on loppunut vastaanottotilanteen muuttumisen vuoksi, mikä on siirtänyt merkittävän osan poltettavaksi menevästä jakeesta kaatopaikalle menevään jätteeseen. Kaatopaikalle menevän jätteen osuus kaikesta jätteestä oli noin 42 %. Biojätteen määrä kasvoi noin 15 %, kun taas kierrätykseen toimitettavien jätteiden määrä väheni hieman. Tämä johtui osittain rakennusjätteen määrän vähenemisestä ja osittain edellisvuotisista metalliromun siivoamisista. Viereisen sivun kuvassa esitettyjen jätemäärien lisäksi glykolipitoista hiekkaa ja lietettä on toimitettu käsittelyyn noin 2 tonnia ja pilaantuneita maamassoja 15 tonnia. 21 22 23 24 25 Ongelmajätteet Kompostointiin Käytettäväksi raakaaineena (paperi, pahvi, Kaatopaikalle Käytettäväksi energiana metalli, lasi) PÄÄSTÖT ILMAAN 25 (t/a) CO HC NOx PM SO 2 CO 2 Lentokoneiden päästöt 76 9 58 5 158 9 Finavian maakalusto 13 4 22 1,3 289 Lämpövoimalaitos,9,5,7 459 PM = hiukkaset LTO-sykli Lentokoneiden päästöt lasketaan kansainvälisesti määritellylle ns. LTO-syklille (Landing and Take off Cycle). Laskentaan otetaan mukaan lentoonlähdön, laskeutumisen ja niihin liittyvien rullausten aiheuttamat päästöt 3 jalan (n. 9 m) korkeuteen asti. Tämä tarkoittaa päästöjä noususuunnassa noin 6 kilometrin matkalta ja laskeutumissuunnassa noin 18 kilometrin matkalta. 12 13

Ympäristökehitys 25 Vuorovaikutus Finavian Tietoa ilmailun ympäristöpolitiikka ympäristöasioista Ympäristöaiheiset yhteydenotot 25 Kaupunki Eri henkilöitä Yhteydenottoja yhteensä Espoo 68 211 Helsinki 89 113 Hyvinkää 1 2 Karkkila 1 1 Kauniainen 2 3 Kerava 9 9 Kirkkonummi 7 7 Lahti 1 1 Nurmijärvi 6 8 Pornainen 1 1 Porvoo 1 1 Sipoo 4 7 Siuntio 2 2 Tuusula 16 2 Vantaa 112 192 Vihti 1 1 Muu tai ei tiedossa 8 8 Yhteensä 329 587 Asukkaat tiedustelivat peruskorjauksesta Kiitotie 1 oli suljettuna peruskorjauksen vuoksi puoli vuotta toukokuun alusta lokakuun loppuun. Sen vaikutuksista lentoliikenteeseen ja lentokonemeluun tiedotettiin alueen asukkaille lehdistön välityksellä sekä Finavian internet-sivuilla. Helsinki-Vantaan lentoasemalta voi tiedustella ympäristöasioista puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse. Kaikki yhteydenotot kirjataan ja niiden määrä raportoidaan ympäristöviranomaisille neljännesvuosittain. Vuonna 25 yhteyttä otti 329 henkilöä, mikä oli 55 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna. Yhteydenottojen kokonaismäärä väheni 722:sta 587:ään. Lähes kaikki yhteydenotot liittyivät lentokonemeluun ja noin 15 % koski Kiitotien 1 peruskorjauksen aiheuttamien tavanomaisista poikkeavien lentoonlähtö- ja laskeutumissuuntien aiheuttamaa melua. Yhteydenottajien kotikunnat selviävät viereisestä taulukosta. Finavian internet-sivuilta, osoitteesta www.finvia.fi/ymparisto, saa runsaasti tietoa Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöasioista. Muun muassa kaikki uusimmat ympäristöasioihin liittyvät julkaisut ovat saatavilla sieltä pdf-muodossa. Ympäristötavoitteet 26 Suunnittelemme kuinka toiminta keskitetyllä jäänestopaikalla käynnistyy sekä laadimme kehityshankkeeseen liittyvät ympäristövaikutustarkastelut. Käynnistämme Kiitotien 3 vedenkäsittelyjärjestelyjen kehittämistä koskevan suunnittelun. Haemme ympäristölupaa lentoaseman lämpölaitokselle. Valmistelemme yhdessä Ilmailulaitos Finavia -konsernin ympäristötiimin kanssa lentoaseman ympäristölupahakemuksessa tarvittavia tietoja. Jatkamme lyhytaikaisia lentokonemelumittauksia asuntoalueilla ainakin kolmessa paikassa. Tiedotamme ympäristön asukkaille kiitoteiden käytön väliaikaisista muutoksista, jotka aiheutuvat Kiitotien 2 sulkemisesta asematason peruskorjauksen aikana. I Ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi Finavia toimii siten, että ilmailu ei kuormita ympäristöä tarpeettomasti. Ilmailun kehitysedellytykset halutaan turvata ottamalla ympäristöasiat huomioon jo ennakolta. Finavian tavoitteena on turvallinen, säännöllisesti ja taloudellisesti toimiva lentoliikenne, joka haittaa mahdollisimman vähän ympäristöä. II Osaaminen ja vastuuntunto Jokainen työntekijä ottaa omassa toiminnassaan huomioon Finavian ympäristöpäämäärät ja -tavoitteet sekä ympäristövelvoitteet. Finavia huolehtii henkilöstönsä ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä niin, että he pystyvät työskentelemään ympäristön kannalta vastuullisesti. III Ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen ja toiminnan jatkuva parantaminen Finavia ehkäisee toimintansa haitalliset ympäristövaikutukset tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Laitos seuraa ja arvioi toimintansa ympäristövaikutuksia, sekä tiedottaa seurannan tuloksista. Finavia kehittää arvioiden perusteella jatkuvasti toimintaansa haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. IV Ympäristöasioiden hallinta Finavia hyödyntää toiminnassaan ympäristöjohtamisjärjestelmää ja ympäristötavoitteiden seuraaminen on osa sen normaalia raportointia. V Aktiivinen kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisen yhteistyö on keskeinen keino vaikuttaa moniin ilmailun haitallisiin ympäristövaikutuksiin. Finavia osallistuu aktiivisesti kansainvälisten ilmailuorganisaatioiden ympäristövaikutuksia vähentävään työhön. Finavia seuraa alan kansainvälistä ympäristötutkimusta ja tekee yhteistyötä ulkomaisten lentoasemien ja ilmailuorganisaatioiden kanssa. Ilmailulaitos Finavia www.finavia.fi/ymparisto Ruotsin ilmailulaitos www.lfv.se Avinor, Norja www.avinor.no Iso-Britannian ilmailulaitos www.caa.co.uk Kansainvälinen ilmailujärjestö ICAO www.icao.int Liikenne- ja viestintäministeriö www.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto Uudenmaan ympäristökeskus http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=172&lan=fi Vantaan kaupunki www.vantaa.fi Finnair http://www.finnairgroup.com SAS www.sasgroup.net Lochard Ltd:n melumittausjärjestelmä (käytössä Helsinki-Vantaalla) www.lochard.com.au Seuraava ympäristöraportti Liikenteen päästöt, LIPASTO-tietokanta http://www.lipasto.vtt.fi Seuraava ympäristöraportti julkaistaan kesäkuussa 27. Siinä tarkastellaan Helsinki- Vantaan lentoaseman ympäristökuormitukseen vaikuttavia tekijöitä ja vuodelle 26 asetettujen ympäristötavoitteiden toteutumista. Kauppa- ja teollisuusministeriönn energiansäästökeskus Motiva www.motiva.fi 14 15

8 % Environmental report 25 English summary 16 Environment year 25 Runway 1 was closed for renovation for six months. The renovation resulted in a temporary increase in noise in some areas around the airport. A contaminated site east of Runway 2 was restored in summer 25. The site is situated in a groundwater area and therefore the need for restoration was considered urgent. A centralized aircraft de-icing area has been constructed in connection with Runway 3. The Civil Aviation Administration launched a project aiming at employing the de-icing area and gradually transferring the bulk of aircraft de-icing treatment to this area over the next few years. The environmental objectives for 25 were to restore contaminated soils east of the airport, continue short-term aircraft noise measurements on at least three sites in residential areas, inform residents in the vicinity about the noise impacts arising from the renovation of Runway 1 and extend the collection area of snow containing de-icing fluid. All of these objectives were reached. Traffic During 25, there were 167, air transport operations at Helsinki-Vantaa Airport, which is about.5 per cent more than in the previous year. Passenger numbers rose by 4 per cent to 11.1 million. Aircraft take off and land against the wind Helsinki-Vantaa Airport has three runways, which are used in accordance with weather conditions and traffic situation. It is safest for aircraft to take off and land against the wind. Aside from air safety aspects, aircraft noise management also affects the choice of runway. Choice of take-off and landing direction in which least people live helps to minimise the number of residents in noise areas (L DEN 55 db). Under the so-called preferential principle, Runway 2 is primarily used for landings from the northwest and Runway 3 to the southwest for take-offs. The renovation of Runway 1 had an impact on the use of the runways, although the impact was less significant than that of the previous year s rehabilitation of Runway 2. This was because the primary landing and take-off directions could still be used: Runway 2 from the northwest was used for 59 per cent of landings, and Runway 3 to the southwest was used for 66 per cent of takeoffs. Noise Rehabilitation of Runway 1 The rehabilitation of Runway 1 resulted in a temporary increase in noise in Nurmijärvi, western Tuusula, Tikkurila and northern Helsinki. There was a temporary decrease in noise in the Maantiekylä area of Tuusula, in northwestern Vantaa, the Myyrmäki area and Kerava. Local residents were informed about the impacts of the renovation on aircraft noise in the press and on the Cicil Aviation Administration website. Million passengers Movements per hour Movements per day 12 1 8 6 4 2 45 4 35 3 25 2 15 1 5 6 5 4 3 2 1 TRENDS IN AIR TRANSPORT MOVEMENTS AND PASSENGERS hrs -1 1995 1996 1997 66 % 2-3 W 4-5 1998 1999 2 21 22 KiiTOTEidEN KäYTTö Eri VUOrOKAUdENAiKOiNA Passengers Operations N s Per cent of landings E runway 3 9 % LiiKENNE illalla (klo 19 22) laskeutumisista KiiTOTiE 3 6-7 LiiKENNE YöLLä (klo 22 7) laskeutumisista runway UsE % 4 % 59 % 3 % runway 1 61 % % 15% 2 % KiiTOTiE 1 % 65 % 1 % 2 % nousuista nousuista 23 Per cent of departures runway 2 KiiTOTiE 2 13 % Departures Landings 6 % 1 % 6 % 5 % 61 % DIVISION OF TRAFFIC ACCORDING TO THE DAY OF THE WEEK KiiTOTiE 3 8-9 1-11 12-13 KiiTOTiE 1 14-15 16-17 KiiTOTiE 2 5 % 6 % DIVISION OF TRAFFIC ACCORDING TO THE HOUR 18-19 13 % 1 % Monday Tuesday Wednesday Thursday Friaday Saturday Sunday 24 2-21 25 22-23 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Thousand movements Aircraft noise calculations to be published in the autumn Published in 22, the Helsinki-Vantaa Noise Control Plan assessed the development of noise areas in 23, 21 and 22. The forecasts were used to create a noise contour map, which was included in the regional land-use planning master plan. The accuracy of the forecasts will be monitored on the basis of annual aircraft noise assessments based on actual traffic volumes and flight route information. The calculations of actual aircraft noise in 25 will be published separately in autumn 26. Vantaa Environmental Centre organised an information event about aircraft noise for local residents in the Martinlaakso area, in which the Civil Aviation Administration also participated. November 25 saw the launch of new approach methods where aircraft are directed to land at short intervals, alternating between the parallel runways. The parallel runways are used for landings during the busiest periods. This increases capacity and shortens periods of congestion. Take-off routes were also revised and the use of some low-volume routes was discontinued. Slight increase in the share of quieter aircraft The most significant way in which airline companies can reduce aircraft noise is to upgrade their aircraft fleet. The International Civil Aviation Organization (ICAO) divides aircraft sub-sonic into four noise categories. Aircraft currently flying in Finland are certified to the Chapter 3 standard. A new Chapter 4 standard is valid for aircraft approved after the beginning of 26. The aircraft fleet continued to undergo changes in 25: A32 aircraft accounted for 28 per cent of operations, up from 26 per cent. Their take-off noise is considerably lower than that of aircraft including those in the MD8 series. MD8 aircraft accounted for 1 per cent of operations, down from 13 per cent. Some 31 per cent of traffic was operated using low noise turboprop aircraft. Aircraft noise Helsinki-Vantaa Airport manages aircraft noise primarily by preferential use of runways, planning flight routes to skirt residential areas as far as possible, and by working in cooperation with the planning authorities. Water and soil Ice prevention and de-icing To ensure safe manouverability of the aircraft ground handling companies wash the aircraft with a solution of hot water and propylene glycol before take-off. Propylene glycol is not classified as a hazardous substance, but if let into waterways it consumes oxygen and emits an unpleasant odour when decomposing. For environmental reasons, the airport has designated areas where de-icing treatment is permitted, most of which are provided with drains connected to the wastewater sewer system. In other areas, suction sweepers collect the de-icing fluid. Snow containing de-icing fluid is collected separately from the apron area and taken to two dumps, where the melt water is conducted into the wastewater drainage system. One of the snow collection points was expanded to better accommodate snow containing de-icing fluid during snow-rich winters. Operations per day Volume m 3 Volume m 3 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 12 1 8 6 4 2 NOISE CONTOUR DEVELOMPENT AND FORECASTS, L DEN 55 db Year Area km 2 Inhabitants 199 165 97 1992 13 6 1998 135 45 2 85 15 23 56 9 24 58 11 21 65 8 forecast OPERATIONS PER AIRCRAFT TYPE 21 22 23 24 25 Propeller aircraft Other jet engine aircraft Helicopter, military aircraft MD8, DC9 (hush kit) A32-series aircraft, < 89 EPNdB Chapter 2 Other jet engine aircraft < 89 EPNdB YEARLY USE OF AIRCRAFT DE-ICING AGENTS 21 22 23 24 25 Type II+IV Type I Type I+II+IV MONTHLY USE OF AIRCRAFT DE-ICING AGENTS January February March April May September October November December 21 22 23 24 25 17

Environmental report 25 English summary The consumption of anti-skid chemicals varies according to weather conditions Adequate friction is required on runways for aircraft to be able to take off and land safely. To ensure this, anti-skid chemicals are spread on the runways to melt the ice and to prevent it from reforming after mechanical treatment. These chemicals are not classified as hazardous substances, but consume oxygen if they pass into a waterway. Anti-skid fluids consist of about 5 per cent water. The use of liquid anti-skid fluids increased by approximately 2 per cent during 25, and the use of granular anti-skid fluids decreased by approximately 3 per cent. Weather conditions were the factor with the greatest impact on consumption. The changes in consumption were also due to increased use of Runway 3 and the introduction of a new chemical: liquid potassium formiate. The impacts of ice prevention and anti-skid chemicals are monitored through regular sampling. Samples are taken from surface and groundwater to examine issues such as chemical oxygen consumption, nitrogen compounds and oxygen levels. Efficiency of the water treatment system monitored Runoff water containing anti-skid substances from Runway 3 is absorbed into specially built underground rock embankments. The efficiency of the embankments is monitored in accordance with the programme accepted by the Uusimaa Regional Environment Centre. Based on observations from winter 24/25, the soil treatment of runoff water decreased the biological load by over 8 per cent. Groundwater intake remains unchanged Drinking water for the entire airport area is extracted from the airport s own groundwater intake plant situated east of Runway 2. In 25, some 267, cubic metres were extracted, of which around 19, cubic metres went for airport use and the remainder for companies operating at the airport. Contaminated areas restored A contaminated site east of Runway 2 was restored in summer 25. The area was previously used as a landfill area during the previous owners and the soil was in parts strongly contaminated by oil, metals as well as PCB and PAH compounds. The contaminated ground altogether 15, tonnes was replaced with clean material. The quality of groundwater is monitored through sampling. Additionally, another site east of the Runway 2 was restored by removing asphalt and a small amount of soil contaminated by oil. Tons Tons GWh 25 2 15 1 5 9 8 7 6 5 4 3 2 14 12 1 8 6 4 2 12 1 YEARLY USE OF RUNWAY DE-ICING AGENTS 21 22 23 24 25 Acetate liquid t/a Formiate liquid t/a Acetate granular t/a MONTHLY USE OF RUNWAY DE-ICING AGENTS January February March April October November December 21 22 23 24 25 ELECTRICITY CONSUMPTION AT THE AIRPORT 21 22 23 24 25 Own consumption (Finavia) Companies at the airport HEAT CONSUMPTION AT THE AIRPORT Energy, air and waste Heat generation plant included in the CO 2 emissions trading scheme Heat consumption throughout the entire airport area in 25 was 15 GWh, of which only 1.3 GWh was generated by the airport and the remainder bought from Vantaa Energy. The airport accounted for 28 per cent of all heat consumption and companies operating at the airport for the rest. Electricity consumption at the airport was 132 GWh, of which 4 per cent was used by the airport and 6 per cent by companies operating at the airport. The airport heat generation plant is included in the carbon dioxide emissions trading scheme (above 2MW capacity). In 25 CO 2 emissions amounted to around 459 tonnes. Changes in amounts of air emissions Airborne emissions in the airport area are caused by air traffic, vehicles heading for the airport, vehicular traffic in the airport area and the airport s own heat generation plant. Aircraft emissions are calculated from an internationally defined landing and take-off cycle (LTO cycle). Calculations include emissions from take-off, landing and associated taxiing, up to a height of 3 feet (approx. 9 m). This means emissions in the take-off direction for a distance of approximately 6 kilometres and approximately 18 kilometres in the landing direction. Carbon monoxide emissions during the LTO cycle rose by approximately 15 per cent and other emissions by 1 to 4 per cent. The growth was due to issues such as new engine technologies which decrease nitrous oxide emissions but increase carbon monoxide and carbon hydrogen emissions. Emissions from the Administration s ground traffic were calculated on the basis of fuel consumption figures and vehicle data. Ground traffic includes vehicles used in winter maintenance, apron control, repair and servicing work. Compared to 24, ground vehicle fuel consumption remained unchanged, and so did carbon dioxide emissions. Carbon monoxide emissions rose by 18 per cent whereas nitrous oxide and particle emissions dropped by 3 to 4 per cent. Rescue readiness maintained by fire practices The airport has a fire practice area between Runways 1 and 3 where various fire incidents are simulated and practices carried out in the event they become reality. Apart from the airport rescue service, Avia College and Finnair trainees also practice in the area. During 25, 36 fire practices were held in which 25, litres of Tons 25 2 15 1 fuel oil and some wood and straw were used. Extinguishing powder, film-forming foam and water were used as extinguishing agents. Nearly 6 per cent of waste is sorted In 25, the amount of waste was cut by some 16 per cent. This was largely owing to a decrease in building waste. Otherwise the amount of waste has remained unchanged, but changes have taken place between the different waste fractions. The change in the reception of packaging waste has resulted in a considerable amount of waste that used to be destined for incineration now ending up in the landfill. The share of waste destined for the landfill was some 42 per cent. The amount of bio-waste grew by some 15 per cent while there was a slight decrease in the amount of recyclable waste. Communication Fewer contacts by residents Helsinki-Vantaa Airport answers enquiries about environmental issues by telephone, email or letter. All contacts are registered and the amounts are reported quarterly to the environmental authorities. In 25, 329 people contacted the airport. Almost all queries were to do with aircraft noise. Following environmental report The following environmental report will be published in June 27 and will examine the factors affecting environmental impact at Helsinki-Vantaa Airport and the achievement of environmental objectives for 26. 5 THE TOTAL AMOUNT OF WASTES 21 22 23 24 25 Hazardous waste Composted Recycled as To the landfill Recycled as energy raw material 8 GWh 6 EMISSIONS TO AIR 25 (t/a) 4 CO HC NOx PM SO 2 CO 2 2 Air traffic 76 9 58 5 158 9 21 22 23 24 25 CAA ground traffic 13 4 22 1,3 289 Heat power plant,9,5,7 459 18 Own consumption (CAA) Companies at the airport PM = particles 19