1 LUPAPÄÄTÖS Nro 62/08/1 Dnro Psy-2007-y-176 Annettu julkipanon jälkeen 28.11.2008 ASIA Koneellinen kullankaivu Miessijoen varrella, Inari LUVAN HAKIJA Raimo Kanamäki Miessi 99885 Lemmenjoki
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO...4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 Ympäristöluvan hakemisen peruste... 4 Vesitaloushakemuksen peruste...4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE... 4 LAITOKSEN TOIMINTA... 5 Tuotanto... 5 Prosessi... 5 Käyttö- ja voiteluaineet... 5 Päästöt... 6 Jätevedet... 6 Päästöt ilmaan ja melu... 6 Jätteet... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka... 6 VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS... 6 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 6 Vesistö- ja pohjavesiolot... 6 Alueen käyttö... 6 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 7 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 7 Vaikutus vesistöön... 7 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 7 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY...8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet... 8 Hakijan selitys... 11 Tarkastus... 11 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 11 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 11 VESITALOUSLUPARATKAISU... 12 LUPAMÄÄRÄYKSET... 12 Yleiset toimintaa koskevat määräykset... 12 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 12 Vesitalousluvan määräykset... 13 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet... 13 Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen... 13 Tarkkailu ja raportointi... 14 RATKAISUN PERUSTELUT... 14 Ympäristölupa... 14 Vesitalouslupa... 15 Lupamääräysten perustelut... 15 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA... 17 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 17 Päätöksen voimassaolo... 17 Lupamääräysten tarkistaminen... 17 Korvattava päätös... 17 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 17 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 18 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 18 KÄSITTELYMAKSU... 18 Ratkaisu... 18
Oikeusohje... 18 MUUTOKSENHAKU... 19 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Raimo Kanamäki on 20.12.2007 ympäristölupavirastoon toimitetulla hakemuksella pyytänyt lupaa koneelliseen kullankaivuun Inarin kunnassa hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. Lapin ympäristökeskus on siirtänyt hallintolain 21 :n perusteella lupahakemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle sen toimivaltaan kuuluvana. Koneellista kullankaivua on tarkoitus harjoittaa valtion maalla Ylä-Lapin luonnonhoitoalueella Lemmenjoen kansallispuistossa Miessijoen varrella olevassa kaivospiirissä Kairan kulta, kaivoskirja nro 4053/1a. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristöluvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7a) kohdan mukaisesti koneellisella kullankaivulla ja 5a) kohdan mukaisesti polttonesteiden jakeluasemalla, jonka polttonesteiden säiliötilavuus on vähintään 10 m 3, on oltava ympäristölupa. Vesitaloushakemuksen peruste Vesilain 1 luvun 15 :n mukaisesti vesistössä tai maalla ei saa ilman lupaa ryhtyä toimenpiteisiin, jonka seurauksena voi aiheutua haitallinen vesiympäristön muutos. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee koneellisen kullankaivuun ympäristölupaasian. Polttonestesäiliötä koskeva päätös kuuluu ympäristönsuojeluasetuksen mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan, mutta siirtyy tässä tapauksessa ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin mukaisesti ympäristövirastolle. Vesilain 2 luvun 2 :n mukaisesti ympäristölupavirasto voi myöntää luvan toimenpiteeseen, josta voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettu muutos. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on 13.12.1994 myöntänyt Raimo Kanamäelle kaivoskirjan kaivospiirille Kairan kulta, kaivosrekisteri nro 4053/1a.
Lapin ympäristökeskus on 29.2.2000 myöntänyt Raimo Kanamäelle toistaiseksi voimassa olevan ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. 5 LAITOKSEN TOIMINTA Tuotanto Prosessi Käyttö- ja voiteluaineet Tuotteena on kultarikaste; eri karkeusasteinen irtokulta eli upakulta. Lisäksi kaivetaan korukiviä. Käsiteltävä maamäärä on 5 000 10 000 m 3 vuodessa. Alueen pinta-ala on 4,705 ha. Alue on kokonaan käyttöaluetta. Kaivospiirillä riittää kaivettavaa ainakin 20 30 vuodeksi. On todennäköistä, että kaivun edistyessä uusia esiintymän osia löytyy ja kaivu jatkuu vieläkin pitempään. Tällä perusteella hakija on anonut, että lupa myönnetään toistaiseksi voimassaolevaksi. Toiminta ajoittuu toukokuun alun ja syyskuun lopun väliseen aikaan. Kaivupäiviä on kesässä 80 120. Ensimmäisenä poistetaan pintamaa, turve tai kuntta. Maa-ainesta irrotetaan kallioon saakka, pesuseulotaan ja rännitetään kiertovedellä. Toiminnassa käytettävä huuhdontavesi kierrätetään suljetussa järjestelmässä. Kierrossa oleva vesimäärä on arviolta 4 500 m 3. Kaivutyön aikana mahdollinen ylivuotovesi pumpataan yli 200 m:n päähän ja imeytetään sadettamalla maastoon. Viemäröinti on tarpeeton. Kierrätysaltaisiin tulee kaivun aikana luonnostaan vesi. Miessijoesta ei tarvitse ottaa lisävettä. Koneina käytetään kaivinkonetta, 20 kw:n aggregaattia, pumppua, jonka teho on 3 000 l/min ja itse tehtyä pesulaitetta. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Moottoreissa käytettävä polttoöljy, enintään 10 000 l, kuljetetaan 200 l:n tynnyreissä kevättalvella ja varastoidaan maanpäällisessä10 000 l:n säiliössä, jonka alle tehdään valuma-allas ja päälle katos. Kulutusarvio on enintään 100 l/vrk. Hakija on pyytänyt, että biohajoavia öljyjä ei määrättäisi pakolliseksi. Ne aiheuttavat kaikenlaista harmia, muun muassa ihottumaa sekä konevaurioita. Ne eivät onnettomuustilanteessa maaperässä hajoa kylmyyden vuoksi sen nopeammin kuin tavalliset öljyt. Hajoavuus on ilmoitettu noin +20 o C:ssa. Tunturi-Lapissa maaperän lämpötila ei nouse niin korkealle. Kesällä voi korkeimmillaan 10 cm:n syvyydessä olla jopa 10 o C ja 50 cm:n syvyydessä muutama aste.
6 Päästöt Jätevedet Päästöt ilmaan ja melu Jätteet Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnasta tuleva maa-aineksien samentama vesi imeytetään maaperään. Toiminnan päästöt ovat dieselmoottorien pakokaasuja. Käytännössä päästöt ovat minimaaliset. Kaivinkoneen, dieselmoottorien ja kaivukaluston melu kuuluu korkeintaan kolme kilometriä. Melu saattaa kuulua läheisille kaivospiireille, joilla myös harjoitetaan kullanhuuhdontaa. Jäteöljyä arvioidaan tulevan noin 100 l/kaivukausi ja öljynsuodattimia sekä akkuromua noin 50 kg/kaivukausi. Jäteöljy, akkuromu ja muu ongelmajäte varastoidaan suljettuihin, eristettyihin astioihin ja kuljetetaan talvella Inarin kunnan ongelmajätteiden vastaanottopisteisiin. Käyttökelpoisin tapa rikastaa kultaa maaperästä on käyttää hydraulista kaivukalustoa sekä pesuseulontaa ja suljettua kiertovesijärjestelmää. VESITALOUSHANKKEEN KUVAUS Kaivun aikana siirretään Miessijoen uomaa tilapäisesti. Hakijan ilmoituksen mukaan Miessijoen uomaa ei toiminnan johdosta ole siirretty. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Vesistö- ja pohjavesiolot Alueen käyttö Havaintojen mukaan Miessijoen tulvakorkeus on enimmillään yksi metri. Miessijoen virtaama on normaaliaikana 50 l/s ja tulva-aikana noin 80 l/s. Hakijan käsityksen mukaan Miessijoella ei ole merkitystä virkistysalueena tai taimenen poikastuotantoalueena. Kullankaivua on harjoitettu kymmeniä vuosia Miessijoen varrella, joten koskematonta vesiluontoa ei ole, jolle toiminta aiheuttaisi vahinkoa. Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueella ei ole vedenottamoja eikä kaivoja. Toiminta sijaitsee Lemmenjoen kulta-alueella. Alue on tunturien ympäröimä kanjoni, jossa ei ole muuta kuin kullankaivutoimintaa. Kaivospiirille liikennöidään paikallistietä Lemmenjoen Njurgalahteen, josta talvella kuljetaan moottorikelkalla Metsähallituksen osoittamaa reittiä pitkin.
Kesällä Njurgalahdesta kuljetaan veneellä noin 25 km Lemmenjokea ylävirtaan ja noin 15 km maastouraa. Asutus on tilapäistä. Kesäaikana alueella työskentelee kullankaivajia. 7 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus vesistöön Toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön. Alue on sivussa yleisiltä luontopoluilta. Toiminnalla ei ole vaikutusta alueen luonnonvaraisiin lintuihin. Toiminnalla ei ole myöskään osoitettu olevan vaikutusta alueen luonnon monimuotoisuuteen eikä pohjoisen havumetsän arvoihin. Toiminta saattaa aiheuttaa hetkellistä vähäistä samentumista. Sillä ei ole vaikutusta kalastoon tai muihin vesieliöihin. Kaivu ei muuta Miessijoen uomaa lopullisesti. Maisemointivaiheessa uoma palautetaan alkuperäiseen kohtaansa. Vesinäytteiden analyysien perusteella ei ole annettu huomautuksia eikä ohjeistuksia. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kaivupäivistä, kaivumääristä, kaivospiirille tulevan ja lähtevän veden sameudesta, saostusaltaiden kunnosta ym. toiminnasta havaituista vaikutuksista pidetään päiväkirjaa. Vesiä tarkkaillaan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Alueen konekaivajilla on yhteistarkkailu. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Altaiden hajoaminen ja huuhdontaveden pääsy vesistöön aiheuttaa ainoan ympäristöriskin. Muun muassa sen vuoksi käytetään useampia altaita ja niiden kuntoa tarkkaillaan päivittäin. Maahan voi päästä pieni määrä polttotai voiteluainetta esimerkiksi tankkauksen tai letkun rikkoutumisen yhteydessä. Tätä varten varastoidaan tarvittava määrä turvetta, keräysastioita ja jätesäkkejä.
8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1. Lapin ympäristökeskus Hakija on täydentänyt hakemusta 29.1.2008, 13.2.2008 ja selityksessään 12.5.2008 toimintaa koskevilla tiedoilla. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa suomeksi ja Inarin kunnassa suomeksi, pohjoissaameksi ja inarinsaameksi 6.3. 7.4.2008 sekä erityistiedoksiantona viranomaisille ja asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu paikallislehti Inarilaisessa 5.3.2008. Euroopan yhteisöjen komissio on 22.12.2003 (alpiinisen alueen osalta) ja 13.1.2005 (boreaalisen alueen osalta) tekemillään päätöksillä hyväksynyt Lemmenjoen (FI 130 0201) Natura 2000 -alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alue on myös ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPAalue). Alueen valinnan perusteena ovat olleet siellä esiintyvät yhteensä 19 luontodirektiivin liitteen l mukaista luontotyyppiä ja yhteensä 5 liitteen II lajia sekä yhteensä 29 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lintulajia. Kaikessa Natura 2000 -alueilla harjoitettavassa toiminnassa on huolehdittava siitä, ettei toimenpiteillä merkittävästi heikennetä alueen valinnan perusteena olevia luontotyyppejä tai lajien elinympäristöjä. Merkittävän heikentymisen todennäköisyys on aina selvitettävä ja tällaisen heikentymisen vaikutukset arvioitava asianmukaisella tavalla ennen luvan myöntämistä tai suunnitelman hyväksymistä. Lapin ympäristökeskus kiinnittää ympäristölupaviraston huomiota siihen, ettei ympäristölupahakemuksessa ole kattavasti esitetty toiminnan vaikutuksia alueen luontotyyppeihin. Keskeisimmät luontotyypit, joihin Lemmenjoen Natura -alueella harjoitettavalla koneellisella kullankaivulla on ilmeisiä vaikutuksia, ovat Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (3210) sekä pikkujoet ja purot (3260). Alueella ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä (Ympäristöhallinnon Eliölajittietojärjestelmä tilanne 31.3.2008) eikä suurten petolintujen pesiä. Hakija esittää, ettei koneiden hydrauliöljyinä tarvitsisi käyttää biohajoavaa öljyä sen huonompien käyttöominaisuuksien ja vähäisen ympäristösuojelullisen merkityksen vuoksi. Markkinoilla on myös sellaisia hydrauliöljylaatuja, jotka eivät ole täysin biologisia, mutta luokitellaan helposti biologisesti hajoaviksi (OECD 301 B menetelmä). Hakijan tulisi selvittää tarkemmin millaisia öljyjä koneissa on tarkoitus käyttää. Eri öljyistä on saatavissa käyttöturvallisuustiedotteita ja tuotelehtiä, joissa ilmoitetaan mm. öljylaatujen biologinen hajoavuus ja ekotoksisuus. Vaskojoen vesistö on merkittävä taimenen poikastuotantoalue. Havaintoja taimenista on tarkastusten yhteydessä tehty myös Miessijoen kullankaivualueelta. Miessijoen konekaivulla on todettu ajoittain olevan vaikutusta vesistön vedenlaatuun. Lapin Kullankaivajainliiton yhteistarkkailun tulosten mukaan vuosina 2006 ja 2007 on Miessijoen alajuoksulla todettu selvästi kohonneita kiintoainepitoisuuksia sekä sameutta. Alajuoksulta Postijoelta
saakka on tullut ilmoituksia samentumista. Näitä vaikutuksia ei ole voitu jälkikäteen yhdistää tiettyyn toiminnanharjoittajaan. Lapin ympäristökeskus on katsonut, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. Lupapäätöksessä tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: - Kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmiksi tai aidattava. - Huuhdonnassa on käytettävä suljettua kiertovesijärjestelmää, jonka altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kahden tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Mikäli huuhdontavettä on tarkoitus imeyttää kaivospiirin ulkopuolelle, tulee tähän hankkia Metsähallituksen suostumus. Huuhdontaalueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. - Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. - Vesienkäsittelyrakenteisiin ja niiden sijoitukseen saadaan tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sellaisia muutoksia, jotka eivät vaaranna niiden toimivuutta. - Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Valtausalueella tulvarajan alapuolella olevat kiertovesialtaat ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli altaita käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan vesi ei pääse altaisiin. - Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljyt on kaivospiirillä varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna. Polttoöljyä sisältävät irtosäiliöt on varastoitava sellaisella tiiviillä alustalla, josta vuodon sattuessa polttoaine voidaan kerätä talteen tai imeyttää. - Luvan saajan tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavat imeytysominaisuudet omaavaa materiaalia mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen imeyttämiseksi. - Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista (mm. vesistön samentumat) sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä kyseisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava välittömästi myös alueen pelastuslaitokselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi. - Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue muuhun ympäristöön sopeutuvaksi siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaara vesistöön estyy. Humuspitoista pintakerrosta on käytettävä maisemoinnissa pinta-aineena. Maisemoinnin valmistumisesta ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. - Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava kiertovesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista, -määristä ja -ajoista, muodostuvista jätteistä sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. - Toiminnanharjoittajan on liityttävä Lapin Kullankaivajainliiton alueella toteuttamaan koneellisen kullankaivun yhteistarkkailuun. - Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja yhteistarkkailun toteuttajalle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto harjoitetusta toiminnasta ympäristökeskuksen määräämällä tavalla. Vuo- 9
siyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. - Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteen käsittelymääräysten mukaisesti. Jätehuolto on järjestettävä asianmukaisesti. - Mikäli kaivospiiri vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. Toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. Lapin ympäristökeskus on katsonut, että koneellisen kullankaivun ympäristöluvissa ei ole tarpeellista esittää kaivukaudelle määräaikaa. Luonnonolosuhteet määrittelevät mahdollisen toiminta-ajan. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta, koska kaivussa käytettäviä vesiä ei johdeta suoraan läheisiin pintavesiin, vaan ylimääräinen vesi imeytetään pintavalutuskentälle. 3. Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Hakemuksen mukaan toimintaa on tarkoitus jatkaa entisenlaisena. Kaivospiiri sijaitsee puiston perusosassa ja erämaaosan puolella eikä kaivospiirin läheisyydessä ole merkittyjä retkeilyreittejä. Tällä hetkellä kaivospiiriltä ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä. Metsähallitus on katsonut, että hakijalle koneellista kullankaivua varten myönnettävän ympäristöluvan ehtojen on oltava vastaavat kuin mitä alueelle on konekaivutoimintaan viime vuosina myönnetty. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kaivualueilta poistettavien pintamaiden erillään varastoimiseen kaivualueen sulkemis- ja maisemointitöitä varten. Ylivuotovesien imeyttäminen tulee tapahtua kaivospiirin sisällä. Vesiä ei saa pumpata tai sadettaa kaivospiirin ulkopuolelle. Hakijan tietojen mukaan Miessijoella ei ole merkitystä virkistysalueena tai taimenen poikastuotantoalueena. Metsähallitus kuitenkin huomauttaa, että Miessijoki laskee Postijokeen ja edelleen Vaskojokeen. Vaskojoki ja sen sivujoet ovat tärkeitä vaeltavan taimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Taimenen lisäksi vesistöalueella on alkuperäisiä harjus-, siika-, hauki- ja ahvenkantoja, jotka ovat merkittäviä alueen luontaiselinkeino- ja kotitarvekalastajille. Miessijoki kuuluu samanarvoisena alueena Lemmenjoen kansallispuistoon kuin muutkin alueet ja sen virkistysarvo on vähentynyt kullankaivun aiheuttamien luonnonolosuhteiden muutosten vuoksi. Kalakantojen selviytyminen ympäristömuutoksista perustuu niiden riittävän laajaan geenipohjaan. Lohikalojen osalta geenipohjan monimuotoisuutta lisäävät vesistöalueen osakannat. Taimenen osalta jokainen sivupuro aina latvoille asti turvaa Vaskojoen alkuperäisen taimenkannan olemassaolon. Miessijoen taimenen osakanta on osa Vaskojoen alkuperäistä taimenkantaa. Taimenen osakannat ovat usein pienissä latvapuroissa eläviä purotaimenia eli tammukoita, jotka varmistavat geenipohjan säilymisen osallistumalla isojen monikiloisten taimenien kutuun. Miessijoen alueen kullankaivun vaikutukset vesiluonnossa ovat nähtävillä Postijoen suusta Vaskojoen Närrijärvelle asti. Viime vuosikymmenien aika- 10
na tapahtuneen kaivutoiminnan aikana lohikalojen poikasille ja mädille tärkeät kutualueet ja koskialueet ovat liettyneet. Suvantoalueilla vesistöjen rehevöityminen ja umpeenkasvu on nähtävissä. Veden värissä on ollut silminnähtävä ero Postijoen alajuoksulla ja pitkän matkaa Vaskojoessa Postijoen alapuolella. Kaivutoiminnan jatkuminen ja lisääminen vähentää edelleen Vaskojoen lohikalakantojen monimuotoisuutta ja vaarantaa osaltaan alkuperäisten kalakantojen selviytymistä. Kaivutoiminta tulee tapahtua siten, että vesistöön ei pääse liettymistä aiheuttavaa mineraaliainesta eikä ravinteita. Maaaineksien pääsy vesistöön voidaan estää riittävällä veden kierrätyksellä ja saostusaltailla. Ympäristön tilan muuttumiseen vaikuttavat myös ravinteet. Ympäristöluvasta tulee ilmetä, miten ravinteiden talteenotto tapahtuu. Luvan hakijan on osallistuttava Lapin ympäristökeskuksen valvomaan vesistöjen yhteistarkkailuohjelmaan. 11 Hakijan selitys Hakija on 12.5.2008 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksen muistutusten johdosta. Hakija on ilmoittanut järjestävänsä, aikaisemmasta esityksestään poiketen, imeyttämisen ja mahdollisen ylivuodon kokonaan kaivospiirin rajojen sisällä. Hakija ei ymmärrä, mitä Metsähallitus muistutuksessaan tarkoittaa ravinteilla. Kaivussa käsitellään maa-ainesta, joka on ollut paikallaan vuosimiljoonia. Itse kaivu ei tuo mitään lisää siihen, sillä rikastus tehdään pelkästään veden avulla. Hakija on kysynyt, mitä olisi kaivussa syntyvä liettymistä aiheuttava mineraali. Hakija on ilmoittanut, että ei pysty ilman muistutuksen selventämistä vastaamaan vastinepyyntöön täydellisesti. Tarkastus Ympäristölupavirasto on pitänyt toiminta-alueella 26.8.2008 tarkastuksen. Siitä laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Raimo Kanamäelle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen koneelliseen kullankaivuun sekä 10 m 3 :n polttonestesäiliön käyttöön Inarin kunnassa kaivospiirillä Kairan kulta, kaivoskirjan nro 4053/1a. Ennalta arvioiden lupamääräysten mukainen toiminta ei aiheuta korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
12 VESITALOUSLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Raimo Kanamäelle luvan siirtää Miessijoen uomaa kaivospiirillä Kairan kulta Inarin kunnassa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Yleiset toimintaa koskevat määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Kultaa saa koneellisesti kaivaa ja huuhtoa kaivospiirillä Kairan kulta vuosittain 15.5. 30.9. 2. Kaivospiirille tehtävät kaivannot on luiskattava kaltevuuteen 1:2 tai sitä loivemmaksi tai aidattava. 3. Huuhdonnassa on käytettävä hakemuksen täydennyksenä 29.1.2008 toimitetun periaatepiirroksen "Kierrätysallas. Pumppausallas." mukaista suljettua kiertovesijärjestelmää. Toiminnassa on muutoinkin pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen veden kierrätykseen. Altaiden kokonaistilavuuden on oltava vähintään käytettävien pumppujen kolmen tunnin tuottoa vastaava tilavuus. Kierrosta poistettava vesi on imeytettävä maaperään. Vesi saadaan imeyttää myös kaivosalueen ulkopuolelle, mikäli siihen saadaan asianmukainen käyttöoikeus. 4. Huuhdonta-alueella muodostuvat valuma- ja sadevedet on johdettava vesijärjestelmään. 5. Huuhdonnasta ei saa aiheutua poikkeustilanteita lukuun ottamatta samentumaa vesistöön. Kaivutyön yhteydessä on huolehdittava, ettei paljastetusta maanpinnasta ja siirretyistä maamassoista pääse haitallisessa määrin huuhtoutumaan maa-ainesta Miessijokeen. 6. Koneiden hydrauliikkajärjestelmissä on käytettävä biohajoavaa öljyä. 7. Polttoaineiden ja öljytuotteiden käsittelyssä on noudatettava asiaan kuuluvaa varovaisuutta. Ne on varastoitava tiiviissä astioissa ja sateelta suojattuna sekä siten, että ulkopuoliset eivät pääse niihin käsiksi. Säiliöt on sijoitettava selvästi maasta irti oleville tiiviille alustoille siten, että polttoaine voidaan vuodon sattuessa kerätä talteen tai imeyttää imeytysaineella. 10 m 3 :n säiliö on lisäksi sijoitettava suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään 7 m 3. Mikäli suoja-allas tehdään avonaisena on se katettava siten, että suoja-altaaseen ei pääse vettä tai lunta. Suoja-altaan rakentamisessa on ympäristönsuojelun osalta muutoin noudatettava Lapin ympäristökeskuksen ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ohjeita. 8. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Inarin kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.
Vesitalousluvan määräykset Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. 9. Miessijoen mahdollinen uoman siirto on suunniteltava ja toteutettava siten, että sitä ei ole tarpeen tehdä kuin kerran ennen lupamääräysten tarkistamista. Uoman siirto on tehtävä vähän veden aikaan kaivukaudella, ei kuitenkaan syyskuussa. Uoman siirtämiseksi tehtävä kanava ja sen reunapenkereet on rakennettava kooltaan ja tiiviydeltään sellaiseksi, ettei kanavan vedenpinta runsassateisenakaan aikana nouse kaivualueelle ja ettei kanavasta suotaudu sanottavasti vettä kaivualueelle tai kiertovesialtaisiin. Kanavasta on rakentamisvaiheessa poistettava hienojakoinen pintamaa ja humuskerros. Toiminnan loputtua on uoma palautettava mahdollisimman luonnonmukaiseen paikkaan. 10. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista, esimerkiksi vesistön samentumisesta, sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle sekä Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarpeen mukaan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä vastaisten vahinkojen estämiseksi ja järjestettävä tarpeellinen tarkkailu päästöjen selvittämiseksi. 11. Öljypäästöjen varalta luvan saajalla on oltava alueella vähintään 600 litraa imeytysturvetta tai vastaavat ominaisuudet omaavaa materiaalia. Polttoaine ja sillä pilaantunut maa-aines on vuodon sattuessa kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Toimet kaivukauden päätteeksi ja toiminnan lopettaminen 12. Kaivualueilta poistettavat pintamaat on varastoitava erillään muista massoista sulkemis- ja maisemointitöissä käyttöä varten. Miessijoen tulvarajan alapuolella olevat altaat, joihin on kaivukauden aikana kertynyt hienojakoista maa-ainesta ja kaivualueet on kaivukauden päätteeksi peitettävä karkealla maa-aineksella. Peittämistä ei tarvitse tehdä, mikäli niitä käytetään seuraavana vuonna ja ne on suojattu penkereillä siten, että tulvallakaan Miessijoen vesi ei pääse kulkemaan altaisiin. 13. Käytöstä kokonaan poistettavat kaivualueet ja kiertovesialtaat on kaivukauden päätteeksi tasattava ympäristöön sopeutuviksi. Tasatuille alueille on levitettävä pintamaakerros, joka mahdollistaa alueen nopean kasvittumisen. 14. Kaivutoiminnan lopettamisen jälkeen luvan saajan on saatettava alue lähiympäristöön sopeutuvaksi. Tämä tulee tehdä siten, että hienoaineksen huuhtoutumisvaaraa alapuoliseen vesistöön ei ole ja maaston muodot sekä kasvittuminen vastaavat mahdollisimman hyvin luonnontilaista aluetta. Maisemoinnin valmistumisesta tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. 13
14 Tarkkailu ja raportointi 15. Luvan saajan on huuhdontapäivinä seurattava vesialtaiden, käytettävien koneiden ja laitteiden sekä polttoainesäiliöiden toimintaa ja kuntoa. Luvan saajan on pidettävä kirjaa kaivualueista ja -ajoista, Miessijoen vedenkorkeuksista sekä muista ympäristövaikutusten kannalta tarpeellisista tiedoista. 16. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan vaikutuksista. Luvan saajan on osallistuttava vesistön yhteistarkkailuun. Mikäli yhteistarkkailua ei jonakin vuonna järjestetä tai yhteistarkkailun näytteenotto ei tapahdu heinä elokuussa, on luvan saajan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla huolehdittava toiminnan vedenlaatuvaikutusten seurannasta. Tarkkailu on järjestettävä niin, että ainakin yksi näytteenottokerta on heinä elokuussa. 17. Miessijoen uoman siirtämisestä on etukäteen hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristökeskus voi antaa uoman siirron vaikutusten tarkkailemiseksi erillisiä tarkkailumääräyksiä. 18. Luvan saajan on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Inarin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain joulukuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto toiminnasta ja aiheutuneista päästöistä sekä toteutetusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä myös ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö) sekä niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty. 19. Mikäli kaivospiiri vaihtaa omistajaa tai toiminnanharjoittaja vaihtuu, tulee tästä ilmoittaa välittömästi Lapin ympäristökeskukselle. Myös toiminnanharjoittajan yhteystietojen muutokset tulee ilmoittaa Lapin ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristölupa Toiminta sijoittuu Lemmenjoen kansallispuistoon. Alueella on kauppa- ja teollisuusministeriön 13.12.1994 antaman kaivoskirjan, kaivosrekisterin nro 4053/1a nojalla oikeus huuhdontakullan hyväksikäyttämiseen. Asetuksen eräistä valtion omistamille alueille perustetuista kansallis- ja luonnonpuistoista (932/81) muutoksen (583/91) mukaisesti koneellinen kullanhuuhdonta ei ole sallittua Lemmenjoen kansallispuiston alueella 10.4.1991 jälkeen. Luonnonsuojelulaki ja sen nojalla tehdyt päätökset eivät rajoita ennen rauhoitusmääräyksen voimaantuloa hankittua oikeutta luonnonsuojelualueeseen. Hakemuksessa tarkoitettu koneellinen kullankaivu tapahtuu alueella, johon kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt valtausoikeuden ennen asetuksen 583/91 voimaantuloa, joten koneellista kullankaivua koskeva kielto ei koske aluetta. Lemmenjoen kansallispuiston sisällyttäminen Natura 2000 -verkostoon on tehty tietoisena alueella olevasta kullanhuuhdontatoiminnasta. Näin ollen toiminnan ei voida katsoa vaarantavan niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on mainittuun verkostoon hyväksytty.
Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kiertovesialtaiden käytön ja ylimääräisen veden maahan imeyttämisen voidaan katsoa tässä tapauksessa olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa koneellisen kullankaivun kiintoainepäästöjen rajoittamiseen. Lupamääräykset huomioon ottaen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnon olosuhteiden huonontumista, maan tai pohjaveden pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Päästöjä ehkäisevien ja rajoittavien lupamääräysten asettamisessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Lupamääräyksien mukaisesti toimittaessa alueella tapahtuva huuhdonta ei aiheuta päästöjä, jotka merkittävästi heikentäisivät vesistön virkistyskäyttömahdollisuuksia tai veden laatua siten, että sen käyttömahdollisuudet heikkenisivät. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu sellaista pintavesien pilaantumista johtuvaa vahinkoa, josta on määrättävä ympäristönsuojelulain 11 luvussa tarkoitettuja korvauksia. Toiminnasta ei aiheudu sellaista ravinnekuormitusta vesistöön, että ravinnepäästöjen rajoittamisesta olisi tarpeen erikseen määrätä. Kaivu tapahtuu pääosin kivennäismaa-alueilla, joilla orgaanista ainesta ja ravinteita sisältävä pintamaakerros on ohut. Pintamaat varastoidaan erilleen maisemointia varten, mikä vähentää ravinteiden liukenemista niistä. Huuhdontaa tehdään vain mineraaliaineksille ja ylivuotovedet imeytetään maaperään. Lupamääräysten tarkistamishakemukseen määrätyt vesistö-, kalasto- ja kalastusselvitykset on tarkoituksenmukaista laadituttaa yhdessä muiden Miessijoen koneellista kullankaivua harjoittavien toimijoiden kanssa. Tämä ympäristölupa lupamääräyksineen koskee koneellista kullankaivutoimintaa kaivospiirillä Kairan kulta ja siten myös niitä muilla kaivospiireillä syntyneitä ylivuotovesiä, jotka johdetaan tälle kaivospiirille. Mikäli kaivospiirin maa-aluetta käytetään muualta tulevien ylivuotovesien johtamiseen, on luvan saajan huolehdittava, että myös ne imeytetään maaperään samalla tavalla kuin Kairan kullan kaivospiirillä syntyvät ylivuotovedet. Hakemuksen mukainen ja lupamääräyksiä noudattava toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä sen mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. 15 Vesitalouslupa Lupamääräysten perustelut Miessijoen uoman siirtäminen aiheuttaa tilapäistä samentumista Miessijoessa. Siirtämisestä saatava hyöty on kuitenkin huomattava verrattuna aiheutuvaan haittaan. Koska hakijalla on lisäksi kaivoskirjaan perustuva käyttöoikeus alueeseen, ovat luvan myöntämisen edellytykset olemassa. Huuhdonta-aika ja vesistön kannalta haitallisimpien vesistötöiden suorittamisaika on rajattu muun muassa Vaskojoen vesistön taimenkannan suojelemiseksi. Ilmoitusvelvollisuudella poikkeuksellisista tilanteista sekä vuosiraportoinnilla mahdollistetaan toiminnan valvonta. Jyrkkäreunaiset kaivannot voivat olla vaaraksi liikuttaessa alueella moottorikelkalla sekä aiheuttaa muutakin haittaa porotalouden harjoittamiselle, minkä estämiseksi on annettu määräys luiskien loiventamisesta tai kaivantojen aitaamisesta.
Kiertovesiperiaatteen käytöllä vähennetään hienoaineksen kulkeutumista vesistöön. Annetuilla rajoituksilla varmistetaan, että kiertovesijärjestelmä toimii tehokkaasti ja riskit ympäristön pilaantumiseen ovat mahdollisimman pienet. Veden imeyttämisellä maaperään rajoitetaan kiintoainepäästöjä vesistöön. Käyttöoikeus ylivuotovesien imeyttämiseen kaivospiirin ulkopuolelle on mahdollista saada vain, mikäli ympäristöministeriö hyväksyy tällaisen toiminnan asetuksessa (932/1981) tarkoitetuksi toiminnaksi. Asetuksen mukaan Lemmenjoen kansallispuistossa on pääsääntöisesti kielletty toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen. Kansallispuistossa on kuitenkin sallittu muun muassa toimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä geologista tutkimusta tai malminetsintää varten edellyttäen, että ympäristöministeriö on ne hyväksynyt sekä muut toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia kansallispuiston hoidon tai käytön kannalta ja jotka ympäristöministeriö on hyväksynyt. Kaivutoiminnan päästöistä merkittävä osa aiheutuu erilaisista hajapäästöistä. Niiden rajoittamiseksi on annettu määräyksiä, jotka koskevat sade- ja valumavesien johtamista ja Miessijoen uoman kaivua. Valumavesien johtamisella altaisiin varmistetaan, ettei toiminta-alueelta pääse runsassateisenakaan vuotena haitallisessa määrin kiintoainetta vesistöön. Biohajoavia hydrauliikkaöljyjä valmistetaan kasviöljypohjaisista ja täysin synteettisistä öljyistä. Uusimpien biohajoavien öljyjen ominaisuudet vastaavat mineraaliöljypohjaisia tuotteita. Koneellisessa kullankaivussa kaivinkone liikkuu vesialueen välittömässä läheisyydessä tai ajoittain vesialueella. Hydrauliikkavuodon vaikutukset voivat siten kohdistua suoraan vesistöön tai muuhun alueeseen, josta vuodon talteenotto ei ole mahdollista. Kullankaivu tapahtuu erämaa-alueella, missä mahdolliset haitalliset vaikutukset palautuvat hitaasti. Biohajoavan öljyn käyttäminen kaivinkoneiden hydrauliikkajärjestelmissä on koneellisessa kullankaivussa ympäristön pilaantumisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastointimääräyksellä vähennetään maaperän ja ympäristön pilaantumisen riskejä. Määräyksessä on otettu huomioon palavien nesteiden haitallisuus ympäristölle, toiminnan sijainti ja alueen luonnon ominaispiirteet. Tässä päätöksessä polttonestesäiliölle annettu ympäristölupa ei vapauta noudattamasta kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä nro 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla siltä osin kuin asianomaiset viranomaiset mahdollisesti edellyttävät siinä annettujen määräysten soveltamista. Alueella on määrätty pidettäväksi riittävä määrä imeytysturvetta mahdollisten öljyvahinkojen varalle. Kaivukausittaisella maisemoinnilla vähennetään hienoaineksen huuhtoutumista ja nopeutetaan alueen paluuta luonnontilaan. Maisemointityön erillinen hyväksyttäminen varmistaa maisemoinnin toteutumisen. Pintamaiden hyödyntäminen maisemoinnissa nopeuttaa oleellisesti alueen kasvittumista. Toiminnan käyttöseurannalla vähennetään erilaisten poikkeustilanteiden ja niiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen riskiä. Vesistötarkkailulla seurataan toiminnan vaikutuksia. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen toiminnan ja sen vaikutusten seuraamiseksi. Toteutunut yhteis- 16
tarkkailu ei ole antanut todellista kuvaa kullankaivutoiminnan vaikutuksista, koska näytteet on otettu suurelta osin lokakuussa tai syyskuussa tai aivan alkukesällä eikä heinä elokuussa, jolloin toiminta on ollut intensiivisintä. Lisäksi yhteistarkkailua ei raporttien mukaan ole toteutettu joka vuosi. 17 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin ympäristökeskuksen vaatimukseen lupamääräyksestä, jolla vesienkäsittelyrakenteisiin voitaisiin tehdä muutoksia ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla todetaan, että vesienkäsittelyrakenteista ei ole annettu yksityiskohtaisia rakenteellisia määräyksiä. Ympäristökeskus voi tarvittaessa ilman erityistä valtuutusta antaa niistä valvonnallisia ohjeita. Muutoin ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi huomioon. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on 31.12.2017 mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemuksessa on esitettävä, mitä ympäristönsuojeluasetuksen 8 13 :ssä säädetään. Hakemukseen on liitettävä asiantuntijan laatima yhteenvetoraportti Miessijoen alueen kullankaivutoiminnan vesistövaikutuksista ja selvitys kullankaivun vaikutuksista Vaskojen vesistön kalastoon ja kalastukseen. Tämä päätös korvaa Lapin ympäristökeskuksen 29.2.2000 antaman ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan dnro 1399Y0191-111. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla.
18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1, 3 ja 4 momentti ja 55 2 momentti Vesilaki 2 luku 3, 6 2 momentti ja 11 Jätelaki 4 ja 6 Luonnonsuojelulaki 71 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perusteet Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on 2 190 euroa. Hakija on pyytänyt ympäristöluvan maksun alentamista. Hakemuksen käsittely on vaatinut maksuasetuksen mukaisen työmäärän, muun muassa koska hankkeella on aikaisemmin ollut vain ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa. Tässä yhteydessä on ratkaistu sekä ympäristöettä vesitalouslupa. Ilmoitettu kaivumäärä ylittää maksutaulukossa olevan koneellisen kullankaivun korkeamman maksuluokan rajan 1 000 m 3 vuodessa. Maksu peritään ympäristölupa-asian käsittelymaksun mukaisesti, koska se on korkeampi, kuin vesitalouslupaa koskeva maksu. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)
19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Kristiina Toivila Simo Perkkiö Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö (esittelijä) ja Mikko Keränen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182. SP/lk Liite Valitusosoitus
Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy 29.12.2008, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182 telekopio 08 8162 870 sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.