HELSINGIN YLIOPISTON YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS

HELSINGIN YLIOPISTON YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 1. TYÖSUHDE 1 Työehtosopimuksen soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Helsingin yliopiston (työnantaja) palveluksessa yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa olevaan työntekijään, joka suorittaa tämän työehtosopimuksen seuraavissa palkkaliitteissä määriteltyjä tehtäviä: 1) kiinteistönhuolto ja talousalan tehtävät (palkkaliite 01); 2) vahtimestaritehtävät (palkkaliite 02); 3) toimisto ja kirjastoalan tehtävät (palkkaliite 03); 4) laboratorio ja tutkimusalan tehtävät, ei kuitenkaan maatalousalan tehtävät (palkkaliite 04); ja 5) kiinteistönhuolto sekä majoitus ja ruokailupalvelujen tehtävät (palkkaliite 12). Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtion yleistä virka ja työehtosopimusta niiltä osin kuin tässä työehtosopimuksessa ei ole toisin sovittu. Soveltamisohje: Määräyksiä sovelletaan sekä koko että osa aikaisiin työntekijöihin. Osaaikaisella tarkoitetaan sellaista työntekijää, jonka säännöllinen työaika viikkotyöaikana tai keskimääräisenä työaikana enintään vuoden pituisena ajanjaksona on lyhyempi kuin vastaavan kokoaikaisen työntekijän säännöllinen työaika. 2 Työsuhteen alkaminen Työntekijän työhön ottamisesta on yliopistossa voimassa, mitä siitä on määrätty Helsingin yliopiston hallintojohtosäännön 42 46 :ssä. Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työsuhteen alkua, ja siitä tulee ilmetä työntekijän tehtävä, nimike, työpaikka, työpaikkakunta, säännöllinen työaika, palkkaryhmä ja henkilökohtainen palkka. Siitä tulee ilmetä, onko työsopimus tarkoitettu olemaan voimassa määräajan vai toistaiseksi. Jos työsopimus on tarkoitettu olemaan voimassa määräajan, on siitä käytävä ilmi määräaika ja määräajan peruste. Työsopimuslomake on liitteenä 1. Jos työsopimuksia on ilman pätevää syytä tehty toistuvasti peräkkäin, sopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana. Työsopimusta tehtäessä voidaan sopia enintään neljän kuukauden koeajasta, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Sekä työnantajan että työntekijän on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen koeajan päättymistä työsuhteen

jatkumisesta. Koeaikaa ei saa käyttää silloin, kun työntekijä siirtyy määräaikaisesta samantyyppisestä tehtävästä toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen Helsingin yliopiston sisällä. Asianomaisella luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa kirjalliset työsopimukset. 3 Työntekijän yleiset velvollisuudet Työntekijän on suoritettava hänelle annettu työ ahkerasti ja huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja työn suoritustavan, laadun ja laajuuden sekä ajan ja paikan suhteen hänelle antaa työnjohto oikeutensa mukaisesti. Työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja mikä olisi omiaan tuottamaan haittaa ja vahinkoa työnantajalle. Työntekijä ei saa ilman työnantajan suostumusta pitää sellaista sivutointa, josta voi olla haittaa työsuhteen ehtojen täyttämiselle. Työntekijä ei saa ilmaista sivullisille, mitä hän työnantajaltaan tai muutoin työssään on salassa pidettävänä saanut tietoonsa siten kuin työsopimuslaissa tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa on säädetty. Tässä tarkoitettu salassapitovelvollisuus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin. 4 Työnantajan yleiset velvollisuudet Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti niin, ettei ketään aseteta perusteettomasti toisiin nähden eri asemaan syntyperän, kansalaisuuden, uskonnon, iän, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan tai muun näihin verrattavan toiminnan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa arvosta annetussa laissa. Mitä työntekijöiden tasapuolisesta kohtelusta on edellä 1 momentissa sovittu, sovelletaan myös työhön otettaessa ja työsuhdetta päätettäessä. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus: 5 Työsuhteen päättyminen ja lomauttaminen Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomissuojassa ja lomautuksessa noudatetaan valtion yleisen virka ja työehtosopimuksen sekä työsopimuslain määräyksiä. Määräaikainen työsopimus: Määräajaksi tehty tai muutoin määräaikaisena pidettävä työsopimus lakkaa sovitun työkauden päättyessä ilman irtisanomista. Työsopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että määräaikainen työsopimus voidaan molemmin puolin irtisanoa päättymään

irtisanomisaikaa noudattaen. Työsopimuksen purkaminen: Sovitusta työkaudesta ja irtisanomisajasta huolimatta työsopimus voidaan heti purkaa työsopimuslain 8:1 3 :ssä mainituista syistä. Jos työntekijä on ollut työstä poissa vähintään viikon eikä hän tuona aikana ole ilmoittanut pätevää estettä, työnantajalla on oikeus käsitellä työsopimusta purkautuneena. Jos ilmoittamista on kohdannut pätevä este, peruuntuu purkaminen. Ilmoittaminen: Työnantajan on kirjallisesti ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä perusteista. Työsopimuksen irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta on ilmoitettava välittömästi luottamusmiehelle. 2. TYÖAIKA 6 Työaikasopimuksen soveltaminen Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikoihin sovelletaan työajoista tehtyä valtion virka ja työehtosopimuksen (työaikasopimus) määräyksiä. 7 Säännöllinen työaika Toimisto ja kirjastoalan tehtävissä säännöllinen työaika on 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa (virastotyö). Vahtimestari, laboratorio ja tutkimusalan tehtävissä sekä kiinteistönhuolto ja majoitus ja ruokailupalvelujen tehtävissä säännöllinen työaika on 6 tuntia 15 minuuttia 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (viikkotyö). Vuorokautinen työaika tasapituisina päivinä on 7 tuntia 39 minuuttia. Yliopiston yksiköissä voidaan noudattaa ja ottaa käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä. Säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Soveltamisohje: Liukuvan työajan soveltamisesta on Helsingin yliopistossa annettu ohjeet 22.6.1998.

8 Päivittäinen lepoaika Työntekijälle on varattava tunnin kestävä päivittäinen lepoaika klo 10.30 13.30. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Lepoajan aikana työntekijällä on oikeus poistua työpaikaltaan. Edellä 1 momentissa sovittua sovelletaan myös osa aikatyössä silloin, kun vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pitempi. Muussa tapauksessa päivittäinen lepoaika määritellään tarvittaessa muiden työaikajärjestelyjen yhteydessä. Viikkotyöaikaa noudattavalle työntekijälle on lisäksi annettava kaksi työajaksi luettavaa 12 minuutin pituista taukoa. 9 Lisä ja ylityö Lisä ja ylityökorvauksiin sovelletaan työaikasopimuksen määräyksiä. Ylityökorvaus voidaan myös sopia vaihdettavaksi sitä vastaavaan vapaa aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Huomautus: Sunnuntaityökorvausta ei voida vaihtaa vapaa aikaan. 10 Varallaolo Varallaolosta työnantaja ja työntekijä tekevät kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan varallaolon pituudesta. Varallaolo on joko asuntovarallaoloa tai vapaamuotoista varallaoloa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Asuntovarallaoloa voidaan käyttää silloin, kun työhön on saavuttava välittömästi tai kun edellytetään varallaoloa sovitussa paikassa. Korvaus asuntovarallaolosta määräytyy työaikalain 5 :n mukaan. Jos työntekijä on määrätty olemaan tavoitettavissa siten, että hänet voidaan kutsua matkapuhelimella tarpeen vaatiessa työhön yhden tunnin kuluessa, maksetaan tällaisesta tavoitettavissa olosta korvaus, joka on 35 % yksinkertaisesta tuntipalkasta. Hätätyöstä on säädetty työaikalain 21 :ssä. 11 Hätätyö

12 Yksinkertainen tuntipalkka Työntekijän yksinkertainen tuntipalkka on virastotyössä 1/153 ja viikkotyössä 1/163 säännöllisesti kuukausittain maksettavasta palkasta. Osa aikatyössä yksinkertainen tuntipalkka lasketaan vastaavan kokoaikaisen kuukausipalkan perusteella. 3. PALKKAUS 13 Palkkaperusteet [Työntekijän ja harjoittelijan palkka määräytyy tämän työehtosopimuksen liitteinä olevien palkkaliitteiden ja pöytäkirjojen perusteella. Palkkaliitteiden 01 04 mukaan palkkoja määrättäessä noudatetaan kuntien yleistä kalleusluokitusta ja kunnallista jaotusta sellaisena kuin se on valtioneuvoston päätöksessä määrätty. Oppisopimuskoulutuksessa olevalle, harjoittelijalle sekä häneen verrattavalle työntekijälle saadaan maksaa enintään 18 kuukauden harjoitteluajalta peruskoulutuksesta riippuen ohjepalkkaa pienempää palkkaa siten, että työntekijän palkka on vähintään 85 % harjoittelua vastaavan ammattitehtävän kuukausipalkasta. Sellaisiin työntekijöihin, joiden palkkoja ei ole tämän työehtosopimuksen palkkaliitteissä määrätty, noudatetaan Helsingin yliopistossa vastaavissa tehtävissä joko virka tai työsopimussuhteessa maksettua palkkausta. Jos työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työtään tai milloin tarve vaatii, hän on velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos tilapäinen työ on alemmin palkattua, ei työntekijän palkkaa alenneta. Jos työntekijän työ tilapäisesti oleellisesti muuttuu ja tilapäinen työ on korkeammin palkattua, maksetaan työntekijälle vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa, ei kuitenkaan vuosilomasijaisuuden ajalta.] Tämän pykälä sisiältö on siirtynyt keskustasolla sovittavaksi. 14 Palvelusvuosilisä HE:2420 [Tämän työehtosopimuksen palkkaliitteiden 01 04 piiriin kuuluville työntekijöille maksetaan ohjekuukausipalkan lisäksi palvelusvuosilisää sopimuskauden aikana jäljempänä mainituin perustein. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan: valtion palvelus virka tai työsuhteessa, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa; Euroopan unionin jäsenvaltion julkishallinnon palvelus, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa;

sekä samalla työalalla tapahtunut Suomen Pankin ja Kansaneläkelaitoksen, kunnan, kuntien keskusjärjestön tai kuntayhtymän, evankelis luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan, toimiehtosopimusjärjestelmän piiriin kuuluvan valtionapulaitoksen tai sellaisen yksityisen yhteisön tai laitoksen, joka saa lain tai asetuksen nojalla tai harkinnanvaraista valtionapua yli puoleen palkkausmenoistaan palvelus, jossa säännöllinen työaika keskimäärin on ollut vähintään 20 tuntia viikossa. Soveltamisohje: Mikäli viikkotyötuntien vähimmäismäärä ei jonkin osa aikaisen palvelussuhteen osalta täyty, luetaan osa aikatyöstä palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi se osuus, mikä vastaa osa aikatyön suhteellista osuutta kyseistä tehtävää vastaavan kokoaikaisen tehtävän säännöllisestä työajasta. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi luetaan myös aika, jolloin asianomainen on suorittanut asevelvollisuuttaan tai aseellisesta palveluksesta vapautettuna suorittanut aseetonta palvelusta taikka siviilipalvelusta siltä osin, kuin viimeksi mainittu ei ylitä asevelvollisuuslaissa säädettyä yleistä 240 päivän palvelusaikaa tai palvellut suomalaisessa valvontajoukossa siitä annetun lain mukaisesti. Valtion palvelukseksi katsotaan myös palvelus kansanedustajana ja eduskunnan viran tai tehtävän haltijana. Palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki ne kuukaudet, joiden aikana työntekijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Aikaa, jonka työntekijä on ollut poissa työstä saaden siltä ajalta palkkaa tai äitiysrahaa, taikka ollut lomautettuna enintään 30 päiväksi kerrallaan, ei vähennetä. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi ei kuitenkaan lueta palvelusaikaa, jonka perusteella asianomainen saa muulta työnantajalta taikka muun palveluksen perusteella valtion eläkettä. Työnantajalla on lisäksi valtiovarainministeriön antamien yleisohjeiden perusteella mahdollisuus ottaa huomioon muu kyseisellä työalalla työskennelty aika. Palvelusvuosilisää maksetaan siten, että I palvelusvuosilisä yhden palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkasta (prosenttikerroin 5), II palvelusvuosilisä neljän palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkan ja I:n palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 10,25), III palvelusvuosilisä kahdeksan palvelusvuoden jälkeen on 5 prosenttia ohjepalkan, I:n ja II:n palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 15,76), IV palvelusvuosilisä yhdentoista palvelusvuoden jälkeen on 4,5 prosenttia ohjepalkan, I:n, II:n ja III:n palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 20,97), V palvelusvuosilisä viidentoista palvelusvuoden jälkeen on 3,5 prosenttia ohjepalkan, I:n, II:n, III:n ja IV:n palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 25,21) ja VI palvelusvuosilisä kahdeksantoista palvelusvuoden jälkeen on 2 prosenttia

ohjepalkan, I:n, II:n, III:n, IV:n ja V:n palvelusvuosilisän yhteismäärästä (prosenttikerroin yhteensä 27,71). HE:2455 Edellä 7 momentissa edellytetyn lisäksi työnantaja voi valtiovarainministeriön antamien yleisohjeiden perusteella, palvelusvuosilisän vuosisidonnaisten osuuksien enimmäismäärää tällä kuitenkaan ylittämättä, maksaa palvelusvuosilisän harkinnanvaraisena osuutena enintään 10 prosenttia asianomaisen ohjepalkan ja kulloistenkin vuosisidonnaisten palvelusvuosilisien yhteismäärästä. Työntekijän asiana on tarvittaessa esittää selvitys palvelusvuosilisän maksamiseen oikeuttavista perusteista. Palvelusvuosilisää maksetaan työntekijälle edellytysten täyttymistä lähinnä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien. Lisää voidaan suorittaa myös takautuvasti, ei kuitenkaan vuotta pidemmältä ajalta ennen hakemusta.] Tämän pykälän sisältö on siirtynyt keskustasolla sovittavaksi. 15 Kieli ja kielitaitolisä HE:2071 Henkilölle, joka olisi tehtävässään oikeutettu valtion virkamiesten kielitaitolisään, voidaan suorittaa erillisenä kielitaitolisänä vieraan kielen (ei ruotsin tai suomen kielen) sekä suullisesta että kirjallisesta taidosta 20,18 euroa taikka suullisesta tai kirjallisesta taidosta 15,14 euroa kuukaudessa kultakin kieleltä erikseen. HE:2788 Henkilölle, olisi joka tehtävässään oikeutettu valtion virkamiesten kielilisään, voidaan suorittaa siinä toisessa kotimaisessa kielessä, joka ei ole hänen äidinkielensä, erillisenä kielilisänä 12,61 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta taidosta ja 16,82 euroa kuukaudessa hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta. Sellaiselle edellä mainitut edellytykset täyttävälle henkilölle, joka täydellisesti hallitsee molemmat kotimaiset kielet (asetus 442/87), voidaan erillisenä kielilisänä suorittaa 25,23 euroa kuukaudessa. 16 Kylmän seudun lisä HE:2460 [Palkkaliitteiden 01 04 piiriin kuuluvalle työntekijälle, jonka työnsuorituspaikka sijaitsee jäljempänä tässä pykälässä tarkoitetulla alueella, suoritetaan erityistä kylmän seudun lisää edellyttäen, että yhdenjaksoinen työskentely alueella kestää vähintään yhden kuukauden. Kylmän seudun lisän maksamisen perusteena oleva alue jaetaan kahteen vyöhykkeeseen seuraavasti: I vyöhykkeeseen kuuluvat Hyrynsalmen, Iin, Ilomantsin, Kajaanin, Kemin, Kemijärven, Kiimingin, Kuhmon, Kuivaniemen, Kuusamon, Lieksan, Nurmeksen, Paltamon, Pellon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Ristijärven, Rovaniemen, Simon, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Tervolan, Utajärven, Vaalan, Valtimon, Yli Iin, Ylikiimingin ja Ylitornion kunnat.

II vyöhykkeeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Lisä suoritetaan prosentteina asianomaisen työntekijän henkilökohtaisesta palkasta seuraavasti: I vyöhyke, neljä (4) prosenttia henkilökohtaisesta palkasta II vyöhyke, kahdeksan (8) prosenttia henkilökohtaisesta palkasta.] Tämän pykälän sisältö on siirtynyt keskustasolla sovittavaksi. 17 Palkanmaksu Palkka maksetaan kerran kuukaudessa jälkikäteen kuukauden viimeisenä päivänä. Jos palkanmaksupäivä sattuu päiväksi, jolloin rahalaitokset eivät ole auki, palkka maksetaan edellisenä työpäivänä. Työsuhteen päättyessä palkka on maksettava viivytyksettä. Palkanmaksun osalta noudatetaan laskenta aikaa, joka toteutetaan siten, että palkka maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana varsinaisena palkanmaksupäivänä. Yliopiston palkkajärjestelmän mukaisia varsinaisia palkanmaksupäiviä ovat kuukauden 15. päivä ja viimeinen päivä. Työntekijälle palkanmaksun yhteydessä annettavan palkkaerittelyn tulee olla riittävän yksityiskohtainen siten, että siitä käy ilmi, miten palkka on muodostunut. 4. MUUT KORVAUKSET 18 Matkakustannusten korvaus ja päiväraha Työntekijän matkakustannusten korvausten maksuperusteiden osalta noudatetaan valtion virka ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. Jos kiinteän työpaikan työntekijä työnjohdon määräyksestä jonkin tehtävän suorittamista varten joutuu matkustamaan vähintään kahden kilometrin päähän varsinaisen työpaikkansa ulkopuolelle ja viipyy tällä matkalla vähintään kaksi tuntia ja on tämän matkan takia estynyt ruokailemasta vakinaisessa ruokailupaikassaan varsinaisella ruokailuajalla, maksetaan hänelle, ellei hän ole oikeutettu päivärahaan, ruokarahaa 7,50 euroa päivää kohti. Jos matka tehdään paikkakunnalle, josta hänen asunnolleen on vähemmän kuin kaksi kilometriä, ei ruokarahaa suoriteta.

5. SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 19 Terveyden ja sairaanhoito sekä sairausajan palkka Työntekijän terveydenhuoltoon ja sairausajan palkkaan sovelletaan valtion yleisen virka ja työehtosopimuksen määräyksiä. 20 Lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät poissaolot Lapsen syntymään ja hoitoon liittyviin poissaoloihin sovelletaan valtion yleisen virkaja työehtosopimuksen määräyksiä. 21 Vuosiloma Työntekijän vuosilomaan sovelletaan vuosilomista tehdyn valtion virka ja työehtosopimuksen määräyksiä. Vuosilomapalkka voidaan työntekijän pyynnöstä maksaa ennen loma alkamista. Jos loma on jaettu osiin, maksetaan alle kahden viikon pituisen loman osaa vastaava lomapalkka seuraavan varsinaisen palkanmaksun yhteydessä. Huomautus: Työntekijän vuosilomaan sovelletaan vuosilomia koskevan virka ja työehtosopimuksen määräysten lisäksi seuraavia vuosilomalain (272/73) säännöksiä: 2, 3 :n 4 momentti ja 5 momentin kohdat 1, 3, 4, 8, 9, 11, 12, 13; 3 :n 6 momentti; 4 paitsi ei 1 momentin ensimmäistä virkettä; 5 :n 1 momentti, 5 momentti; 6 ; 8 10a ; 12 ; 14 22. 22 Työturvallisuus Työnantajan tulee huolehtia siitä, että työturvallisuuslakia ja muita työturvallisuuteen ja ammattitautien torjuntaan liittyviä lakeja, asetuksia ja viranomaisten päätöksiä noudatetaan. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan tässä tarkoituksessa antamia ohjeita sekä käyttää sanottujen säännösten ja määräysten edellyttämiä, työnantajan hänen käyttöönsä asettamia suojavälineitä. 23 Suojavaatetus Työnantaja hankkii työntekijöiden käyttöön heille työssään tarpeelliset suojapuvut ja vastaa niiden pesusta ja kunnostuksesta paikallisesti sovituin väliajoin.

Erittäin likaisissa, märissä tai kylmissä töissä annetaan työntekijän käyttöön työn suorituksen ajaksi erityinen suojavaatetus, johon tarpeen mukaan kuuluvat esimerkiksi jalkineet, kumikäsineet sekä suoja ja lämpöpuvut. Suojapukujen ja suojavaatetuksen tarpeellisuuden määrittävät esimies ja työntekijä yhdessä. Työnantaja kustantaa työntekijöille virkapuvun tai virkatunnukset, mikäli on tarkoituksenmukaista ilmaista työntekijän asema tämän työpaikalla. Huomautus: Työntekijän henkilönsuojainten varaamisesta, käytöstä ja soveltuvasta työvaatetuksesta on säädetty työturvallisuuslain (738/2002) 15 ja 20 :ssä. 24 Terveystarkastukset Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen työnantajan velvollisuudeksi säädetystä hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1484/2001) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys laissa nuorista työntekijöistä (998/93) ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä työterveyshuoltolain (743/78) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman viraston tai laitoksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja korvauksen myös välttämättömistä matkustamiskustannuksista. Jos tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan. Nämä matkakustannusten korvaukset maksetaan työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta kulloinkin voimassa olevien sopimusmääräysten mukaisesti. 25 Kehittämis ja rationalisointityö Kehittämis ja rationalisointihankkeissa noudatetaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa säädetyn lain ja Helsingin yliopiston yhteistoimintasopimuksen määräyksiä.

6. TYÖRAUHA JA SEN TURVAAMINEN 26 Luottamusmiehet Tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella järjestöllä tai mikäli järjestöllä on rekisteröityjä alayhdistyksiä tai ammattiosastoja, viimeksi mainitulla on oikeus asettaa yliopiston työntekijöistä pääluottamusmies ja luottamusmiehiä siten, kuin paikallisesti sovitaan. Luottamusmiesten toimialue yliopistossa käsittää asianomaiset työpaikat. Luottamusmiesten palkkiot määräytyvät valtion yleisen virka ja työehtosopimuksen mukaisesti. Korvauksen suuruus määräytyy tammikuun 1. päivän tilanteen mukaan. Milloin luottamusmiehen varamies hoitaa työnantajalle tehdyn ilmoituksen nojalla luottamusmiehen estyneenä ollessa hänen tehtäviään vähintään kahden viikon jakson, maksetaan korvaus kyseisen kuukauden ajalta luottamusmiehen sijasta hänen varamiehelleen. 27 Erimielisyyden ratkaiseminen Tämän sopimuksen osapuolten tulee asiallisesti neuvotella kaikista työehtosopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien alalla ilmaantuvista kysymyksistä ja pyrkiä ratkaisemaan ne yhteisymmärryksessä. Sopimuksen osapuolten tulee omalta osaltaan vaikuttaa hyvien ja asiallisten neuvottelusuhteiden kehittämiseen ja ylläpitämiseen sopimuksen soveltamisalan kaikilla neuvottelutasoilla. Työntekijän tulee häntä itseään koskevassa työasiassa ensin kääntyä esimiehensä puoleen. Tämän työehtosopimuksen soveltamisesta mahdollisesti syntyvät erimielisyydet pyritään kaikkea viivytystä välttäen selvittämään ensitilassa työnjohdon ja paikallisen luottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla. Ellei yksimielisyyteen päästä paikallisissa neuvotteluissa, on erimielisyys pyrittävä ensi tilassa selvittämään yliopiston keskushallinnon ja pääluottamusmiehen välillä käytävillä neuvotteluilla, joihin on myös tämän työehtosopimuksen allekirjoittaneella työntekijäjärjestöllä oikeus osallistua. Jos edellä tarkoitetuissa neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asiasta on laadittava pöytäkirja, jonka neuvottelijat allekirjoittavat ja jossa lyhyesti mainitaan erimielisyyksien aiheena olevat kysymykset ja molempien osapuolten kanta. Jommankumman osapuolen esittäessä asiasta neuvotteluja, ne on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Siinä tapauksessa, etteivät sopimuspuolet ole voineet sopia syntyneistä

erimielisyyksistä, asia voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 28 Työnseisausten estäminen Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä lakkoon, sulkuun eikä muuhun niihin verrattavaan toimenpiteeseen, joka kohdistuu tämän sopimuksen määräyksiä vastaan tai tarkoittaa tämän sopimuksen muuttamista. 7. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMINEN 29 Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen Ellei keskusjärjestöjen 29.11.2004 allekirjoittamaa tulopoliittista sopimusta koskevaa neuvottelutulosta allekirjoiteta tulopoliittiseksi sopimukseksi, raukeaa tämä sopimus. Tämä työehtosopimus on voimassa 16.2.2005 30.9.2007. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä jommaltakummalta puolelta irtisanota vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Jos sopimus irtisanotaan, toiselle sopijapuolelle on viimeistään silloin, kun uutta työehtosopimusta koskevat neuvottelut aloitetaan ja joka tapauksessa ennen sopimuksen voimassaoloajan päättymistä annettava kirjallinen ehdotus työehtosopimukseen tarkoitetuiksi muutoksiksi. Valtion tarkistamissopimuksen irtisanomisella tulevat samalla irtisanotuksi virastojen tarkentavat työehtosopimukset. Tämä sopimus tulee voimaan edellyttäen, että valtiovarainministeriö on sen tarkastanut ja hyväksynyt. 30 Neuvottelupöytäkirja ja sopimuksen allekirjoittaminen Tämä työehtosopimus katsotaan allekirjoitetuksi ja sitovaksi, kun sopijapuolet ovat allekirjoittaneet liitteenä olevan neuvottelupöytäkirjan. Tätä sopimusta on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, joista kumpikin sopijapuoli saa yhden.