POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA

POHJAVESIALUEEN SUOJELUSUUNNITELMA ARONLÄHDE KURIKKA Eeva-Maija Hyvönen 25.8.2011 LUONNOS

SISÄLLYS 1 SUUNNITELMAN TAUSTAT... 4 2 POHJAVESIALUEET JA POHJAVEDEN SUOJELU SUOMESSA... 5 2.1 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS... 5 2.2 POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ... 5 3 ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET... 7 3.1 LÄHTÖAINEISTO... 7 3.2 SUUNNITELMAN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET... 7 4 ALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET JA POHJAVESIOLOSUHTEET... 7 4.1 GEOLOGIA... 8 4.2 HYDROGEOLOGIA... 8 4.3 VEDENLAATU... 9 5 VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTAMOIDEN POHJAVESITARKKAILU... 9 5.1 VEDENOTTAMOT... 9 5.2 VEDENOTTAMOIDEN TARKKAILUOHJELMAT...11 6 VEDENOTTAMOALUE JA SUOJAVYÖHYKKEET...12 6.1 VEDENOTTAMOALUE...12 6.2 KAUKO- JA LÄHISUOJAVYÖHYKE...12 7 POHJAVEDEN RISKITEKIJÄT ARONLÄHTEEN POHJAVESIALUEELLA SEKÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET RISKIEN POISTAMISEKSI...14 7.1 ASUTUS...14 7.1.1 Jätevedet...14 7.1.2 Öljysäiliöt...14 7.1.3 Lämpökaivot...15 7.2 TIENPITO JA LIIKENNE...16 7.3 MAA-AINESTEN OTTO...17 7.4 YRITYSTOIMINTA...19 7.4.1 Huonekaluteollisuus...21 7.4.2 Kuljetustoiminta...22 7.4.3 Metalliteollisuus...24 7.4.4 Rakennusteollisuus...26 7.4.5 Autokorjaamot...27 7.4.6 Konepajateollisuus...29 7.4.7 Mainosteollisuus...30 7.4.8 Muut yrityskiinteistöt...31 7.5 MUUNTAMOT...32 7.6 MAATALOUS...35 7.6.1 Peltoviljely...35 7.6.2 Kotieläintalous...36 7.7 METSÄTALOUS...38 7.8 PINTAVEDET...38 7.8.1 Aronoja...38 7.8.2 Pohjavesilammikko...39 7.9 VANHA KAATOPAIKKA-ALUE...40 8 ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU...41 8.1 KAAVOITUS...41 8.1.1 Kaavatilanne Aronlähteen pohjavesialueella...41 8.1.2 Ehdotuksia kaavamääräyksiksi...46 2

8.2 YLEISIÄ OHJEITA LIITTYEN TOIMINTAAN POHJAVESIALUEILLA...47 8.2.1 Asutus...47 8.2.2 Peltoviljely...50 8.2.3 Kotieläintalous...51 8.2.4 Metsätalous...51 8.2.5 Teollisuus ja yritystoiminta...52 8.2.6 Muuntajat...53 8.2.7 Maa-ainesten otto...53 8.2.8 Tienpito ja liikenne...54 8.3 POHJAVEDEN SEURANTA...55 8.3.1 Pohjavedenlaadun seurannan täydentäminen...55 9 SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA...57 10 LÄHTEET...58 11 LIITTEET...59 12 KARTAT...59 3

1 SUUNNITELMAN TAUSTAT Aronlähteen pohjavesialue on Kurikan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Kurikan kaupungin Ikarin ja Kurikankylän kaupunginosien alueella sijaitsevalle Aronlähteen pohjavesialueelle on sijoittunut runsaasti pohjaveden laadulle riskejä aiheuttavaa toimintaa, pääosin teollisuutta. Lisäksi alueen halki kulkee valtatie 3 ja kantatie 67. Nämä riskit eivät ole toistaiseksi heikentäneet pohjaveden laatua, mutta se on erityisesti vahinkojen vuoksi vaarantunut. Kurikan kaupungin vedenottamo sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Ikarin teollisuusalueesta. Teollisuusalueella on runsaasti toimintaa ja keskeisen sijainnin vuoksi se houkuttelee myös uutta toimintaa. Kurikankylän kaupunginosassa on myös alueita, joita mahdollisesti hyvän sijaintista vuoksi olisi tulevaisuudessa kaupungin intressinä kaavoittaa asutukselle. Suojelusuunnitelmassa otetaan kantaa eri toimintojen soveltuvuudesta alueelle pohjaveden suojelullisesta näkökulmasta. Aronlähteen pohjavesialueen lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet on määrätty Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 13.9.1982. Pohjavesialueen rakenneselvitys on valmistunut keväällä 2011. Aronlähteen pohjavesialueelta on tehty aikaisempi suojelusuunnitelma vuonna 2005. Suojelusuunnitelman tarkoituksena on lisätä tietoa alueen pohjavesiolosuhteista ja riskitoiminnoista sekä selkeyttää pohjaveden suojelutarvetta. Erityisesti on painotettu niitä edellytyksiä, millä Ikarin alueella toimivat yritykset ja mahdolliset uudet yritykset voivat toimia alueella ja miten alue voidaan paremmin huomioida kaavoituksessa. Suojelusuunnitelmassa annetaan toimenpideohjeita, joiden avulla pohjaveden hyvä tila voidaan turvata jatkossakin. Lisäksi suunnitelmaan on koottu yleisiä suojeluohjeita esimerkiksi uusien toimintojen sijoittamiseen liittyen. Suojelusuunnitelman yhteydessä pohjavesialueen muodostumisalueen rajaus poistettiin vastaamaan paremmin alueen hydrogeologiaa. Suojelusuunnitelman on laatinut Eeva-Maija Hyvönen ja suunnitelma on toteutettu yhdessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Kurikan kaupungin ja Kurikan Vesiliikelaitoksen kanssa. Suunnitelmaa ohjanneen työryhmän kokoonpano on esitetty alla. ympäristöjohtaja Seppo Kangas, Kurikan kaupunki ympäristösihteeri Miia Salonen, Kurikan kaupunki kehittämispäällikkö Hannu Alanen, Kurikan kaupunki vesihuoltopäällikkö Juha Kotiranta, Kurikan Vesiliikelaitos maaseutupäällikkö Pirjo Tammela, Kurikan kaupunki ympäristölautakunnan puheenjohtaja Hannu Koivisto, Kurikan kaupunki hydrogeologi Anu Rautiala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sekä projektityöntekijä Eeva-Maija Hyvönen, Kurikan kaupunki hydrogeologi Merja Antikainen, ELY-keskus ylitarkastaja Hannele Kekäläinen, ELY-keskus Suojelusuunnitelmaan kootut tiedot on syytä tarkistaa kohdekohtaisesti esimerkiksi päätöksiä tehtäessä. 4

2 POHJAVESIALUEET JA POHJAVEDEN SUOJELU SUOMESSA 2.1 Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus Suomessa pohjavesialueita on kartoitettu järjestelmällisesti noin 30 vuoden ajan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin. Alueiden rajaamisessa on kiinnitetty huomiota etenkin esiintymän maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuuteen sekä vedenläpäisevyyteen. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, joka vaikuttaa pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Tämän lisäksi on erikseen rajattu pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli muodostumisalue, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Viimeisin kattavin kartoitus, jonka yhteydessä pohjavesialueet on myös luokiteltu, on tehty vuosina 1986 1995. Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintaan soveltuvuuden ja suojelutarpeen mukaan kolmeen luokkaan. Suomen ympäristökeskus on julkaissut pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta päivitetyn oppaan (Britschgi ym. 2009). Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) Alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään 20 30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä. Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (luokka II) Alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa. Muu pohjavesialue (luokka III) Alue, jonka hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. 2.2 Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) sekä vesilaki (264/1961).Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskiellot sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Pohjaveden pilaamiskielto sisältyy ympäristönsuojelulakiin (1:8 ). Pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. 5

Pohjaveden muuttamiskiellosta säädetään vesilain 1 luvun 18 :ssä. Sen mukaan ilman aluehallintoviraston lupaa ei saa käyttää pohjavettä tai ryhtyä pohjaveden ottamista tarkoittavaan toimeen siten, että siitä pohjaveden laadun tai määrän muuttumisen vuoksi voi aiheutua jonkin pohjavettä ottavan laitoksen vedensaannin vaikeutuminen; tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen vähentyminen tai sen hyväksikäyttämismahdollisuuden muu huonontuminen taikka toisen kiinteistöllä talousveden saannin vaikeutuminen. Vedenottoluvan myöntämisen yhteydessä tai myös eri hakemuksesta voidaan vedenottamolle perustaa vesilain mukainen suoja-alue(vl 9:20 ), jonka perustamisesta päättää aluehallintovirasto. Suojelusuunnitelmahankkeiden yhteydessä rajattavia ohjeellisia suojavyöhykkeitä on käsitelty tarkemmin tämän suunnitelman luvussa 6. Pohjaveden suojeluun liittyvät oleellisesti myös maa-aineslaki sekä ajankohtainen asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla. Maa-aineslain (555/1981) tavoitteena on maa-ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Lain mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua esimerkiksi tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole satu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 ).Maa-ainesten oton pohjavesiasiat käsitellään maa-ainesten ottoluvassa. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011ns. hajajätevesiasetus) astui voimaan 15.3.2011 ja korvasi aiemman asetuksen (542/2003). Asetus edellyttää jätevesien käsittelyn tehostamista vuoteen 15.3.2016 mennessä. Asetuksen tavoitteena on vähentää haja-asutuksen jätevesien haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja pohjaveteen. Käsittelyvaatimuksia lievennettiin uudessa asetuksessa. Asetuksen velvoitteet koskevat pääsääntöisesti kaikkia viemäröintiin liittämättömiä kiinteistöjä. Jätevesien käsittelystä ja johtamisesta pohjavesialueilla voidaan antaa tarkempia määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Euroopan unionin tasolla vesiensuojelua ohjataan vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) avulla. Suomessa direktiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Yleisenä tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitolain tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on koottu vesienhoitosuunnitelmiin, jotka on hyväksytty valtioneuvostossa vuonna 2009. Toimenpiteet eivät ole vesienhoitolain nojalla suoraan julkishallintoa tai yksittäisiä toiminnanharjoittajia velvoittavia, mutta lupamenettelyissä tulee huomioida, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä sisältyy lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakiin, terveydensuojelulakiin, jätelakiin ja kemikaalilakiin sekä öljyvahinkojen torjuntalain säädäntöön. Näiden ohella pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sekä lainsäädäntöä täydentävissä valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Pohjaveden suojelun kannalta keskeiset säädökset on lueteltu liitteessä 1. 6

3 ALUEELLA TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Lähtöaineisto Suojelusuunnitelmaa laadittaessa oli alueelta käytössä pohjavesiselvityksiä 1960-luvulta alkaen. Alueen maaperää ja pohjavettä on tutkittu myös muutamien riskitoimintojen yhteydessä. Alueella tehdyt pohjavesiselvitykset ja muut tutkimukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Maaperäkairausten tutkimustulokset on esitetty liitteessä 2 ja tutkimuspisteiden sijainti kartalla liitteessä 5. Alueella tehdyt pohjavesiselvitykset ja muut tutkimukset Pohjavesitutkimus. Maa ja vesi Oy, 26.11.1962. Kurikan ja Kauhajoen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Suunnittelukeskus, 16.11.2005. Aronlähteen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys, lisätutkimukset 2011. Geologian tutkimuskeskus. Valpola, S., Auri, J., Paalijärvi, M., Valjus, T. &Huotari-Halkosaari, T. 2011. 3.2 Suunnitelman yhteydessä tehdyt tutkimukset ja selvitykset Maastotarkastelu ja riskikartoitukset Pohjavesialueella tehtiin maastotarkasteluja 3.3.2011, 4.5.2011 ja 26-28.7.2011. Maastokäynneillä tarkennettiin tietoja muun muassa alueiden riskitekijöistä sekä tutkimus- ja toimenpidetarpeista. Tiedot riskitekijöistä koottiin hankkeen yhteydessä. Riskikartoitusta täydennettiin maastotarkastelun lisäksi yrityskäynneillä10.6.2011, 20.6.2011, 29.7.2011, 11.8.2011 ja 16.8.2011 sekä vierailuilla eläintiloille 10.6.2011 ja 10.8.2011. 4 ALUEEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET JA POHJAVESIOLOSUHTEET Aronlähteen pohjavesialue kuuluu laajempaan pohjois-eteläsuuntaiseen harjujaksoon. Alueen kallioperän korkokuvaa peittää jokilaakson alueella jopa yli 50 metrin paksuinen irtomaakerros. Kalliopinnan taso nousee Kyrönjokilaaksosta kohti itäkoillista ja eteläkaakkoa. Jokilaaksosta kohti Ikarin teollisuusaluetta kulkee länsi-itäkaakko suuntainen kalliopainanne, jossa kalliopinta on noin 40 metriä ympäröiviä alueita alempana. Jokilaaksojen välisillä mäkialueilla kallioperä on lähellä pintaa tai paljastuneena. Alueen hienoaineskerrostumat ovat syntyneet muinaisen Itämeren peittäessä alueen ja hiekan päällä oleva moreeni on kerrostunut mannerjäätikön reunan edestakaisen liikkeen seurauksena. Moreenipeitteisyys vaikuttaa muodostuman hydrogeologiaan tiivis, hienoainespitoinen moreeni suojaa pohjavettä, mutta voi myös vähentää sen muodostumista. Moreeni voi myös salvata päälleen orsivesikerroksia. 7

4.1 Geologia Aronlähteen kallioperä koostuu noin 1800 1900 miljoonaa vuotta vanhoista kiteisistä kivilajeista ja alueen pääkivilaji on graniitti. Kivilaji vaihtuu alueen pohjois-luoteiskulmassa granodioriittiin, tonaliittiin ja kvartsidioriittiin. Pohjavesialueen ulkopuolella Latva-Kurikan ja ammattioppilaitoksen alueella kivilaji on kiillegneissiä ja kiilleliusketta. Kalliopinta on korkeimmillaan +105 metriä meren pinnan yläpuolella pohjavesialueen koilliskulmassa, valtatie 3:n itäpuolella Kunnankallion alueella tasolla sekä Uuramenmäen alueella pohjavesialueen kaakkoiskulmassa. Pohjavesialueen eteläosassa Pihamäen alueella kallionpinta on kohoaa tasolle +100 metriä mpy. Etelästä pohjavesialueelle työntyy Saveenmäen kallioselänne, jossa kallionpinta on tasolla +85-90 metriä mpy. Alimmillaan kallionpinta on jokilaaksossa, jossa se on merenpinnan tasolla tai jopa viisi metriä sen alla. Länsi-itäkaakko suuntaisessa kalliopainanteessa jokilaaksosta Ikarin teollisuusalueelle kalliopinnan taso kohoaa merenpinnantasosta tasolle +60 metriä mpy. 4.2 Hydrogeologia Aronlähteen pohjavesialue on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I luokka). Pohjavesi alue rajautuu lännessä Kyrönjokeen ja on leveydeltään noin 3 kilometriä. Pohjoisessa se rajautuu muutamia satoja metrejä tien 6721 pohjoispuolelle ja on pituudeltaan hieman alle 2 kilometriä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 4,6 neliökilometriä. Alueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä yhteensä noin 1 000m 3 /d. Pohjavesialue on tyypiltään vettä ympäristöstään keräävä eli synkliininen. Pohjavesialueen hydrogeologinen kartta on esitetty liitteessä x. Vedenottamon alueella pohjavesi on paineellista. Mikäli vedenottokaivoista ei pumpata vettä, sitä purkautuu paineellisesti kaivojen ylivuotoputkista vedenottamon vierestä kulkevaan Aronojaan. Pohjaveden pinta on korkeimmillaan pohjavesialueen itäpuolella, jossa se on tasolla +83 metriä. Ikarinteollisuusalueella pohjaveden pinta on tasolla +79 metriä. Matalimmillaan pohjaveden pinta on lähimpänä Kyrönjokea tasolla +42 metriä. Pohjaveden pinta laskee noin 40 metriä pohjavesialueen sisällä kahden kilometrin matkalla. Ikarin teollisuusalueella sijaitsevan pohjavesiputken HP6/08 ja Kurikankylän pellolla noin 200 metriä Aronlähteen vedenottamolta sijaitsevan havaintoputken HP9/08 välillä pohjaveden pinta laskee 24,9 metriä, jolloin hydraulinen gradientti on 15,8. Havaintoputken HP7/08, joka sijaitsee Kalettoman peltoaukealla, ja havaintoputken HP9/08 välillä on 7,8. Suurempi gradientti kuvastaa heikompia pohjaveden virtausolosuhteita. Vertauksena, että hyvin johtavissa hiekka- ja soramuodostumissa hydraulinen gradientti on yleensä noin 1-5. Pohjaveden virtausolosuhteet muuttuvat siten, että pohjaveden virtaus Ikarin teollisuusalueelta havaintoputkelle HP9/08 on heikompi kuin Kalettoman peltoaukealta sijaitsevalta putkelta HP7/08. Aronlähteen pohjavesialueen itäosassa, Ikarinteollisuusaluellasilttikerroksen päällä olevassa hiekassa on orsivesikerros. Alueelta löytyvä uimakuoppa/paloallas on kaivettu tähän orsiveteen. Maaperän pintakerrokset noin 2-10 metrin syvyyteen saakka ovat pohjavesialueen länsiosassa pääosin savea tai silttiä. Pohjaveden virtaussuunta on idästä länteen Ikarin teollisuusalueelta kohti jokilaaksoa.ikarin pohjavesialueelta on todettu myös paikallinen pohjaveden virtaussuunta havaintoputkelta HP6/08 itään, ruhjeen suuntaisesti, havaintoputkelle HP10/09, joka sijaitsee uimakuopan/paloaltaan tuntumassa. 8

4.3 Vedenlaatu Aronlähteen pohjavesialueelta on käytettävissä hajanaisia vedenlaatutietoja 1960-luvulta alkaen. Pitkäjaksoista kattavaa vedenlaadun seurantaa ei alueella ole ollut. Insinööritoimisto Maa ja Vesi Oy:n pohjavesitutkimuksessa vedenlaadun on todettu olevan "Pohjanmaan olosuhteissa normaalia parempaa pohjavettä", mutta sen käyttöominaisuuksia huonontaa liian korkea rauta- ja mangaanipitoisuus sekä happamuus. Mangaanipitoisuus on vaihdellut näytteissä välillä 0,1-04 mg/l ja rautapitoisuus välillä 0,3-1,2 mg/l. Vuonna 2005 tehdyssä suojelusuunnitelmassa Aronlähteen pohjavesialueen veden on todettu olevan hapanta (ph 6,5) ja pehmeää ( dh 3,1). Pohjaveden mangaanipitoisuus on ylittänyt talousveden laatuvaatimuksen (0,62 mg/l) ja rautapitoisuus on ollut hieman koholla (0.13 mg/l). Kurikan kaupungin ja Kurikan vesiliikelaitoksen talousvesien valvontaohjelmassa 2011-2015 todetaan Aronlähteen raakaveden olevan poikkeuksetta mikrobiologisesti moitteetonta. Vesi on hieman hapanta ph:n ollessa noin 6,2-6,5. Raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat korkeahkot (Fe 100-300 mg/l ja Mn 600-1000 mg/l). Raakavedessä humusyhdisteitä on vähän (COD Mn 0,5-1 mg/l). Kloridia on melko vähän (noin 10 mg/l), samoin typpiyhdisteitä. Vesi on pehmeää ja vapaata hiilidioksidia on noin 50-60 mg/l. Raskasmetallipitoisuudet ovat olleet joko määritysrajan alapuolella tai normaalia taustapitoisuustasoa. Veden käsittelyn jälkeen ph on nostettu arvoon 7,5-8,0 ja rauta- ja mangaanipitoisuus on laskenut alle 10 µg/l. Vapaan hiilidioksidin määrä on laskenut alle viiden. Riskitoimintoihin liittyviä pohjaveden analyysituloksia on käsitelty kappaleessa x. 5 VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTAMOIDEN POHJAVESITARKKAILU 5.1 Vedenottamot Aronlähteellä sijaitsee kolme toiminnassa olevaa vedenottamoa; Kurikan Vesiliikelaitoksen omistama Aronlähteen vedenottamo, Ikarin vesiyhtymän vedenottamo ja Kurikankylän vesiosuuskunnan Huvilanmäen vedenottamo. Aronlähteen vedenottamolla on vesilain mukainen suoja-alue. Taulukko 1. Aronlähteen pohjavesialueella sijaitsevat vedenottamot, vedenottoluvat ja vedenotto vuosina 2006 2008. Povet 03/2011. Vesilaitos / vesiyhtymä Vedenottamo Lupapäätös Lupa m 3 /d Vedenotto m 3 /d 2007 2008 2009 564 562 590 Kurikan Vesiliikelaitos Aronlähde LSVO (1964) Ei rajoitusta Ikarin vesiyhtymä Ikarin vesiyhtymä - - 3,7 Kurikankylänvesiosuuskunta Huvilanmäki - - 8-10 8-10 8-10 Aronlähteen vedenottamo sijaitsee Aronojanvarrella peltoaukeamalla(kuva 1). Ottamoon kuuluu 2 siiviläputkikaivoa. Ottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vuonna 1993 myöntämä vedenottolupa, joka mahdollistaa 1 000 m 3 /d käsittävän vedenoton vuosikeskiarvona laskettuna (alkuperäinen lupa vuodelta 1981,600 m 3 /d, LSVEO). Vedenotto vuonna 2009 oli yhteensä 215 474m 3 eli noin 590 m 3 /d. Vesi käsitellään noin 300 metrin päässä sijaitsevalla käsittelylaitoksella. Prosessi sisältää hapetuksen ilmalla, 9

kalkkialkaloinnin, selkeytyksen ja hiekkasuodatuksen. Käsittelylaitoksella on myös mahdollisuus kaliumpermanganaattihapetukseen, mutta se ei ole käytössä. a b Kuva 1 a ja b.aronlähteen vedenottamoalue. Kuvat: Eeva-Maija Hyvönen, 4.5.2011. Ikarin vesiyhtymän vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen itäreunassa noin 200 metrin etäisyydellä valtatie 3:sta (kuva 2). Ottamolla on yksi-kaivo. Vuonna 2008 ottamolta otettiin pohjavettä 2900m 3 eli noin 7,9 m 3 /d. Kaivolla on liittyjiä 30 henkilöä. Kuva 2. Ikarin vesiyhtymän vedenottamo. Kuva: Eeva-Maija Hyvönen, 4.5.2010. Huvilanmäen vedenottamo on Kurikankylän vesiosuuskunnan kaivo (kuva 3). Vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen koillisosassa, noin 40 metriä Valtatie 3 koilliseen. Ottamolla on yksi kaivo. (Vanha porakaivo, jossa on luonnonkivistä muurattu välisäiliö ja betonikansi sekä mökki). Vuonna 2008 ottamolta otettiin pohjavettä x m 3 eli noin 8-10 m 3 /d. Vettä ei käsitellä. Liittyjämäärä on noin 30 henkilöä. Vedenottamolta otetaan näytteet puolen vuoden välein ja ne toimitetaan JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymään. 10

Kuva 3. Huvilanmäen vedenottamo. Kuva: Eeva-Maija Hyvönen, 28.7.2011. 5.2 Vedenottamoiden tarkkailuohjelmat Aronlähteen vedenottamolla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1989 hyväksymä tarkkailuohjelma (Oy Vesi-Hydro Ab, 38/240 Vavy 1989). Tarkkailu käsittää pohjavesipinnan mittauksen kolmesta havaintoputkesta. Ohjelman mukaisesti vedenkorkeutta seurataan kuusi kertaa vuodessa parillisten kuukausien puolivälissä. Lisäksi kerran vuodessa tehdään vesimääristä yhteenveto, johon kootaan tiedot käsittelylaitokselta lähtevä vesimäärä vuodessa (m 3 /a) sekä käsittelylaitokselta lähtevä vesimäärä kuukausikeskiarvona (m 3 /d). Pohjaveden pinnan korkeustasomittaukset tehdään kuukauden välein. Pohjaveden laadun tarkkailemiseksi otetaan vesinäytteet neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, eloja marraskuun aikana). Näytteistä määritetään haju, maku, ph, sameus, väri, kokonaiskovuus, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, hiilidioksidi, happi, COD Mn, kloridi, rauta, mangaani, nitraattityppi, nitriittityppi, ammoniumtyppi, sulfaatti, koliformiset bakteerit ja fekaalisetkoliformiset bakteerit. Tarkkailuohjelman mukaiset havaintoputket on esitetty kartalla liitteessä 6. Kurikan Kaupungin ja Kurikan vesiliikelaitoksen talousvesien valvontaohjelmassa 2011-2015 esitetään valvontatutkimussuunnitelma, joka perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen 461/2000. Vuonna 2011 viranomaisvalvonnassa määritetään antimoni, bentseeni, bentso(a)pyreeni, boori, bromaatti 2, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit. Nämä tutkitaan 5 vuoden välein. Lisäksi Kurikan vesiliikelaitos tekee käyttötarkkailua Aronlähteen raakavedestä sekä käsitellystä vedestä ja kahdesta pohjavesiputkesta, Ikarin teollisuusalueelta ja Käräjävuoresta taulukossa x esitetyn mukaisesti. Raakavesinäytteet otetaan joka toinen kuukausi sekä joka toisella kerralla näyte otetaan lisäksi käsitellystä vedestä. Pohjavesiputkista otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa helmi-lokakuun välisenä aikana joka toinen kuukausi. Ohjelma on voimassa vuosina 2011-2015, jonka jälkeen sen sisältöä tarkastetaan. Valvontaohjelman mukaiset havaintoputket on esitetty kartalla liitteessä 6. 11

Taulukko 2. Kurikan vesiliikelaitoksen valvontaohjelman käyttötarkkailu raakavedestä 2011-2015. Aronlähteen vedenottamo Pohjavesiputket Escherichia coli Kloridi Koliformiset bakteerit Rauta Mangaani ph 6 VEDENOTTAMOALUE JA SUOJAVYÖHYKKEET Suojavyöhykkeitä määritettäessä on huomioitu pohjavesialueiden hydrogeologiset olosuhteet ja alueilla todetut pohjavettä vaarantavat tekijät. Pohjavesialue voidaan jakaa vedenottamoalueeseen sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeisiin. Aronlähteen pohjavesialueella on Länsi-Suomen vesioikeuden 13.9.1982 vahvistamat suoja-alueet. Suoja-alueet on esitetty pohjavesialuekartassa (liite x). 6.1 Vedenottamoalue Vedenottamoalue käsittää lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Nämä alueet varataan ainoastaan vedenhankintakäyttöön. Alueiden aitaaminen ja rakennuksien lukossa pitäminen on suotavaa ilkivallan estämiseksi. Aronlähteenvedenottamoalue on aidattu asianmukaisesti. Vedenottamoalueita ei tässä suunnitelmassa ole erikseen rajattu pohjavesialuekarttaan. 6.2 Kauko- ja lähisuojavyöhyke Kaukosuojavyöhyke käsittää vedenottamon koko valuma-alueen eli usein käytännössä koko pohjavesialueen. Aronlähteen kaukosuojavyöhykkeen pinta-ala on 468 hehtaaria. Länsi-Suomen vesioikeuden suoja-aluepäätöksen mukaisesti kaukosuojavyöhykkeellä on erityisesti noudatettava vesilain säännöksien ohella seuraavia määräyksiä: a) Sellaisten maaleikkausten tekemisestä, jotka saattavat ulottua yhtä metriä lähemmäksi ylintä pohjaveden pintaa, on hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä ilmoitettava Kurikan kaupungille. Kaupungilla on oikeus valvoa työn suorittamista ja, mikäli siitä saattaa aiheutua uhka pohjaveden laadulle, antaa työn suorittamista koskevia ohjeita. Työn suorittaja on velvollinen noudattamaan näitä ohjeita, kunnes vesioikeus hakemuksesta mahdollisesti toisin määrää. Kaupungilla on oikeus täyttää ylimmän pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuvat avoimet kaivannot. b) Vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa mainitun tehtaan ja laitoksen, nestemäisten polttoaineiden jakelupaikan, huoltoaseman, öljysora-aseman, asfalttiaseman, jäteveden puhdistamon talokohtaisia puhdistamoja lukuun ottamatta, hautausmaan ja kaatopaikan perustaminen on kielletty. Jäteveden sadetus on kielletty. c) Kurikan kaupungilla on oikeus suorittaa jäteveden johtamiseksi tarvittavat viemäröinnit. d) Pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden varastojen pitäminen, lukuun ottamatta kiinteistökohtaisia öljy- ja polttoainesäiliöitä, on kielletty. Nämä säiliöt ja niihin liittyvät putket on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai tiiviiseen suoja-altaaseen. Suojaamistoimenpiteet on vast edes tapahtuvan rakentamisen osalta rakentajan kustannuksellaan suoritettava. Kurikan kaupungilla on oikeus tarkastaa säiliöt putkistoineen sekä niiden suojalaitteet. 12

e) Kurikan kaupungilla tulee olla valmius nopeisiin öljyntorjuntatoimenpiteisiin alueella olevilla tieosuuksilla. Vesakkomyrkkyjen käyttö on sallittu vain käsikäyttöisillä laitteilla ja puukohtaisilla levitysmenetelmillä. Vesakkomyrkkyjen käytöstä on etukäteen ilmoitettava Kurikan kaupungille. Vedenottamon lähisuojavyöhyke on määritetty pohjavesialueen rajat, pohjavedenottamon vaikutusalue ja maa- ja kallioperän ominaisuudet huomioon ottaen. Lisäksi on huomioitu myös pohjaveden virtaussuunnat, pohjaveden korkeus ja vedenoton suuruus ottamoilta. Aronlähteen pohjavesialueen lähisuojavyöhykkeen pinta-ala on noin 30 hehtaaria. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaisesti Aronlähteen pohjavesialueen lähisuojavyöhykkeellä on erityisesti noudatettava seuraavia määräyksiä: f) Edellä oleva määräys a) siten muutettuna, että ilmoitusvelvollisuus koskee maaleikkauksia, jotka saattavat ulottua kahta metriä lähemmäksi ylintä pohjaveden pintaa. g) Edellä oleva määräys b) siten lisättynä, että kielto koskee kaikkia teollisuuslaitoksia sekä myös urheilualueita ja leirintää. h) Asuin- ja karjarakennusten jätevedet on Kurikan kaupungin toimesta johdettava tiiviissä viemäreissä suoja-alueen ulkopuolelle, jollei jätevesien joutumista maaperään voida muutoin estää. i) Edellä olevat määräykset d) ja e). j) Yleiselle liikenteelle tarkoitetut rakennettavat tiet on viemäröitävä niin, etteivät tieltä tulevat vedet pääse pohjavettä johtaviin maakerroksiin. Kurikan kaupungilla on oikeus suorittaa vastaavat toimenpiteet jo rakennetuilla teillä. k) Lietelannan levittäminen, puutavaran varastokuorinta, lahosuojatun puun varastointi ja roskien kaato maastoon on kielletty. Päätöstä suoja-alueen käyttöä koskevien rajoitusten osalta on noudatettava vesilain 9 luvun 19 :n 3 momentin mukaisesti, vaikka siihen haettaisiin muutosta. 13

7 POHJAVEDEN RISKITEKIJÄT ARONLÄHTEEN POHJAVESIALUEELLA SEKÄ TOIMENPIDESUOSITUKSET RISKIEN POISTAMISEKSI 7.1 Asutus Asutuksen pohjavesiriskit johtuvat pääasiassa haja-asutusalueilla tapahtuvasta jätevesien maahan imeytyksestä, huonokuntoisista viemäriverkostoista, putkivaurioista ja putkien liitosvioista sekä maanalaisten lämmitysöljysäiliöiden vuodoista ja ylitäytöistä. Jätevesien pääsy pohjaveteen ilmenee usein kohonneina nitraatin, kloridin ja fosfaatin pitoisuuksina, kuten myös veden hygieenisen laadun heikentymisenä. Huonokuntoisista öljysäiliöistä tai säiliöiden ylitäytöstä maaperään ja pohjaveteen päässyt öljy vaikuttaa pohjaveden laatuun jo pieninä pitoisuuksina. Usein öljyn esiintyminen pohjavedessä havaitaan haju- ja makuhaittana. Öljy-yhdisteet voivat säilyä muuttumattomina pohjavedessä jopa vuosikymmeniä. Aronlähteen pohjavesialueella asutus on keskittynyt alueen koillis- ja pohjoisosaan sekä pohjavesialueen länsiosiin joen varteen. Lisäksi harvempaa asutusta on pohjavesialueen keskellä. Alueella sijaitsee arviolta noin 140 asuinkiinteistöä. Asutuksesta aiheutuvaa pohjavesiriskiä on käsitelty seuraavassa tarkemmin jätevesiin ja öljysäiliöihin liittyen. 7.1.1 Jätevedet Lähes kaikki pohjavesialueella sijaitsevat asuinkiinteistöt kuuluvat kunnallisen jätevesiviemäröinnin piiriin. Viemäriverkoston toiminta-alue on esitetty kuvassa x. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti arviolta alle kymmenessä taloudessa, jotka ovat liittymässä viemäriverkostoon. Tulee täydennystä kyselytiedoista! Kurikan viemäriverkosto on rakennettu pääosin 1970 80 luvuilla. Viemäriverkostoa sijaitsee pohjavesialueella noin 3 kilometrin pituudelta. Rakentamisen jälkeen viemäriverkostoa on saneerattu. Verkosto on pääosin muovitettua betonia. Viemärit ovat muoviputkia, joissa on betonikaivot ja betonikaivot tullaan saneeraamaan muovisiksi tulevaisuudessa. Tarkoituksena on saattaa kaikki pohjavesialueella olevat kiinteistöt kunnallisen jätevesiviemäröinnin piiriin. Kesällä 2011 jätevesiviemäröinnin piiriin on liitetty kolme kiinteistöä. Kurikan kaupungin viemäriverkoston toiminta-alue päivitetään vielä vuoden 2011 lopussa. Aronlähteen pohjavesialueella sijaitsee kolme jäteveden pumppaamoa: Meijerin lahdella, Saukonrannassa ja Vesilaitoksella. Pohjavesiriskiä ottamoiden läheisyydessä lisäävät vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeillä sijaitsevat viemäriin kuulumattomat kiinteistöt. 7.1.2 Öljysäiliöt KESKEN odotetaan tietoja kiinteistöihin lähetetyistä kyselyistä Tiedot Aronlähteen pohjavesialueella sijaitsevista öljylämmitteisistä kiinteistöistä ja niiden öljysäiliöistä on kerätty lähettämällä kysely pohjavesialueella sijaitseviin kiinteistöihin. Näiden tietojen mukaan pohjavesialueella tai välittömästi alueen rajalla sijaitsee yhteensä noin x asuinkiinteistöä, joiden lämmitysmuotona on öljy (liite x). Käytössä olevista lämmitysöljysäiliöistä x on maanalaisia. Valtaosa säiliöistä on materiaaliltaan metallia tai muovia, ja tilavuudeltaan 1500-3000 litraa. Suurimmalla osalla 14