LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 36/2005/4 Dnro LSY-2003-Y-201 Annettu julkipanon jälkeen 12.4.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Lylysuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Punkalaidun Kekkilä Oyj PL 67 04301 TUUSULA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lylysuon turvetuotantoalue sijaitsee Punkalaitumen kunnassa noin 5 km Punkalaitumen keskustasta etelään. Se on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 80 ha. Kekkilä Oyj on 26.6.2003 ympäristölupavirastoon saapuneella ja 29.8.2003 ja 30.1.2004 täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lylysuon turvetuotannolle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7d)-kohta Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5c-kohta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Alue on ilmoitettu 13.12.2001 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja merkitty siihen 31.1.2003. Alueella toiminut Punka Peatt Oy on vuonna 2002 siirtynyt hakijan omistukseen. Punka Peatt Oy:n aiemmin Punkalaitumen kunnalta vuokraamat alueet ovat siirtyneet hakijalle 1.7.2003 alkaen. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2045 saakka. Satakunnan seutukaava 5:ssä alue on merkitty turvetuotantoalueeksi (EO 77).
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Vesistön tila Lylysuon turvetuotantoalue sijaitsee Palojoen yläosan valumaalueella nro 35.952. Palojoki kuuluu Loimijoen vesistöalueeseen nro 35.9 ja sijaitsee Kourajoen valuma-alueen nro 35.95 latvoilla. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Palojokeen laskevaan Huilunojaan (valuma-alue 5,2 km 2 ) ja kunnan entisen kaatopaikan purkuojaan. Palojoki yhtyy Kourajokeen, joka puolestaan laskeen Loimijokeen. Palojoki Palojoen valuma-alueen pinta-ala 85,69 km 2 ja järvisyys 0,14 %, keskiylivirtaama 6,9 m 3 /s, keskivirtaama 0,73 m 3 /s ja keskialivirtaama 0,08 m 3 /s. Palojoen valuma-alueella sijaitsee neljä erillistä turvetuotantoaluetta. Lylysuon kuivatusvedet johdetaan Vapo Oy:n Arkkuinsuon ja Isosuon turvetuotantoalueiden purkukohtien väliselle osuudelle. Neljänneltä tuotantoalueelta, Vihalaidansuolta kuivatusvedet johdetaan aivan Palojoen latvavesiin. Tehokkaasti kuivatut turvetuotantoalueet ovat nostaneet Palojoen virtaamahuippuja ja pienentäneet alivirtaamia. Palojoella on suoritettu vuosina 1999-2001 peruskorjauksen nimellä kulkenut perkaushanke. Palojokeen laskevan Huilunojan vesi on Lylysuon yläpuolella vuosien 1993 2002 tarkkailutulosten perusteella sameaa (32 FTU), runsasravinteista (fosforipitoisuus 78 µg/l ja typpipitoisuus 1 600 µg/l) ja kiintoainepitoista (13,8 mg/l). Purkukohdan alapuolella veden typpipitoisuus ja väriluku ovat kasvaneet ja veden ph-arvo laskenut lievästi. Laadultaan vesi on parempaa kuin alapuolisessa Palojoessa. Kunnan entisen kaatopaikan alapuolista ojaa voidaan pitää lähinnä kuivatusojana. Palojoen yläosan alue on voimakkaan eroosion ja ulosteperäisen kuormituksen rasittama. Mitatut fosforipitoisuudet ovat jopa suurempia kuin turvesuon vesissä. Palojoen veden laatu on heikko jo turvetuotantoalueiden yläpuolella Varpusenojassa (P5). Vedet ovat savisameita, humuspitoisia ja runsasravinteisia. Lisäksi veden laatu vaihtelee voimakkaasti valumaolojen mukaan. Veden hygieenistä laatua ei enää seurata, mutta vanhempien tulosten mukaan likaantuminen on säännöllistä. Vuosien 1997-1998 aikana se oli selvästi voimakkainta joen yläjuoksulla. Happiongelmia Palojoessa ei avovesiaikana esiinny. Vähävetistä talvitilannetta ei ole selvitetty. Havaintopisteiden P3 ja P2 väliselle osuudelle johdetaan Lylysuon, Arkkuinsuon ja Punkalaitumen kunnan entisen kaatopaikan kuivatusvedet ja havaintopisteen P1 yläpuolelle Isosuon tuotantoalueen kuivatusvedet. Verrattaessa aseman P3 ja P1 vuosikeskiarvoja havaitaan veden humusleimaisuuden voimistuminen, ammoniumtyppipitoisuu-
3 den lievä kohoaminen. Sen sijaan fosforipitoisuus on laskenut hieman, mutta perustaso (170 µg/l) on kuitenkin 8-kertainen puhtaisiin ojavesiin (20 µg P/l) verrattuna. Palojoen keskimääräinen typpitaso on ollut joen eri osilla 2100-2400 µg/l eli 5-6 -kertainen luonnontasoon (400-500 µg/l) verrattuna. Turvetuotannon osuus korkeasta typpipitoisuudesta ei ole kovin suuri. Kourajoki Kourajoki laskee Loimijokeen, jolloin sen valuma-alue on 228,15 km 2 ja keskivirtaama 1,9 m 3 /s. Loimijoen vuodelta 2001 olevien yhteistarkkailutulosten mukaan Kourajoen vesi on sameaa sekä runsasravinteista ja siinä esiintyy hygieenistä likaantumista. Veden ollessa sameaa myös rautaa on runsaasti. Veden yleislaatuluokka on korkeintaan välttävä. Happitilanne pysyi vuonna 2001 tyydyttävänä tai hyvänä läpi vuoden. Muihin sivujokiin verrattuna Kourajoen vesi ei ollut vuonna 2001 aivan yhtä voimakkaasti samentunutta, mutta ei kirkastakaan (sameus keskimäärin 46 FNU). Keskimääräinen typpipitoisuus oli 1 900 µg/l ja fosforipitoisuus 130 µg/l. Ammoniumtyppeä (keskiarvo 110 µg/l) oli hieman luonnontasoa ja muita sivujokia enemmän, mutta kesällä pitoisuus oli alhainen. Hygieeninen likaantuminen oli voimakkainta talvella. Syksyllä todettu korkea typpipitoisuus 3 700 µg/l oli nitraattipitoisuuden (2 800 µg/l NO 3 -N) perusteella peräisin pelloilta. Kalasto ja kalastus Suojeltavat kohteet Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen välittömien laskuojien pienuudesta johtuen niillä ei ole kalataloudellista merkitystä. Vesistöllisesti ensisijainen vaikutusalue on Palojoki, jolla käytettävissä olevien tietojen mukaan ei kuitenkaan ole suurempaa kalataloudellista merkitystä. Alueella ei toimi järjestäytyneitä osakaskuntia. Paikalliselta asukkaalta saatujen tietojen mukaan Palojoessa on haukea, toutainta ja vähän rapua, mutta tutkittua tietoa tästä ei ole käytettävissä. Joen ulkoiset puitteet mahdollistavat lähinnä katiskapyynnin ja pienimuotoisen onkimisen. Lylysuon välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Natura 2000 alueisiin kuuluva Isosuon soidensuojelualue sijaitsee kolmen km:n päässä Lylysuolta luoteeseen. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita eikä arvokkaita pienvesiä, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Lylysuon tuotantoalue sijaitsee suometsien ympäröimänä Palojoen maatalousvaltaisella alueella. Etäisyys yleisiin teihin on 0,5 km. Lähin asutus sijaitsee 240 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta Lylysuon yksityistien varressa. Kolmesta vakinaisesta asunnosta lähin sijaitsee 200 metrin päässä työmaan varikkoalueesta. Lisäksi 0,5 km:n päässä tuotantoalueesta on kolme muuta kiinteistöä. Vapo Oy:n turvetuotantoalueista Arkkuinsuo sijaitsee Lylysuosta noin 1,5 km lounaaseen ja Isosuo noin 1,5 km luoteeseen.
TURVETUOTANTO 4 Alueelta on nostettu turvetta pienimuotoisesti jo 1960-luvulla. Punka Peatt Oy on toiminut alueella vuodesta 1991 alkaen ja kunnostanut jyrsinturvekentät vuosina 1992-95 nykyiseen laajuuteensa noin 80 hehtaariin. Vuosina 1990 2002 turvetta on tuotettu imuvaunumenetelmällä yhteensä 313 600 m 3. Tuotanto käytetään raaka-aineena Kekkilä Oyj:n Mellilän ja Eurajoen tehtailla. Tuotannon arvioidaan jatkuvan nykyisellä tuotantoalalla vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen tuotantopinta-ala vähenee asteittain vuoteen 2046 saakka siten, että tuolloin olisi jäljellä 20 ha tuotantokenttää. Viime vuosien tuotanto, arvio tulevasta tuotannosta ja poistuvan tuotantoalueen suuruudesta on seuraava: Aikaväli Tuotanto (m 3 /a ) Poistuma (ha) 1998-2002 32 000 0 2002-2015 32 000 0 2016-2025 28 000 10 2026-2035 20 000 20 2036-2045 15 000 10 Tuotantopäiviä on touko-syyskuussa keskimäärin noin 30-50 vuodessa. Tuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät maanomistajat aikanaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuotantoalue on varustettu eristysojin, joilla estetään ulkopuolisten vesien pääsy tuotantoalueelle. Eristysojat on sijoitettu siten, että niihin ei pääse tuotannon tai turpeen kuormauksen yhteydessä irtonaista turvetta. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan tuotantoalueen eristysojia pitkin Palojokeen sekä Huilunojaan. Sarkaojat on varustettu lietteenpidättimillä sekä lietesyvennyksillä. Alueen sisäiset vedet ohjautuvat sarkaojista erillisten lietepidättimien kautta kokoojaojiin, joita pitkin kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta laskuojiin. Sarkaojiin kuuluvat päisteputket osaltaan padottavat vettä ojiin ja pienentävät pohjaeroosiota. Hakija on esittänyt kuivatusvesien nykyisen käsittelyn tehostamista vähentämällä ulkopuolisten vesien pääsyä tuotantoalueelle, laskeutusaltaiden perusparannuksella, virtaamansäädöllä ja pintavalutuksella. Suunnitelmaan ei kuitenkaan sisälly virtaamansäätöä koskevia yksityiskohtaisia piirustuksia. Suunnitelman mukaan hakija vuokraa tuotantoalueen vierestä 4 ha:n suuruisen luonnontilaisen suoalueen, johon kooltaan 3,05 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä sijoitetaan. Vedet johdetaan vuokrattavalle suoalueelle rakennettavilta laskeutusaltailta kokooma-altaaseen, josta ne pumpataan pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentältä kuivatusvedet on tarkoitus johtaa suoraan
5 Palojokeen, jos maanomistajan kanssa asiasta sovitaan. Muussa tapauksessa ne johdetaan Palojokeen laskevaan Huilunojaan tai tuotantoalueen luoteispuolella olevaan ojaan. Vesien käsittelyn tehostaminen edellyttää ojastoihin ja laskeutusaltaisiin suunnitelmassa esitettyjä tarpeellisia muutoksia. Päästöt vesistöön Länsi-Suomen turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksiin verrattuna Lylysuon kuivatusveden kiintoaine- ja fosforipitoisuudet ovat olleet pieniä. Hakija on arvioinut Lylysuon tuotantoalueen keskimääräisten päästöjen suuruudet ennen pintavalutussuunnitelman tekemistä seuraaviksi: kiintoaine 4,2 kg/d, COD Mn 36 kg/d, kokonaistyppi 1,8 kg/d ja kokonaisfosfori 0,025 kg/d. Nykyisin kuormitus jakautuu siten, että vajaa neljäsosa päästöistä kohdistuu kaatopaikan purkuojaan ja loput Huilunojaan. Pöly, melu ja liikenne Turvetuotantotoiminnasta ja turvekuljetuksista aiheutuvat pöly- ja meluvaikutukset rajoittuvat hakijan mukaan pääasiassa tuotantokentälle ja sen välittömään läheisyyteen, joka on suurelta osin tuotantoaluetta ympäröivää metsää. Epäedullisten sääolojen aikana turvepölyä saattaa kulkeutua lähimpien, 240-280 metrin etäisyydellä sijaitsevien kolmen kiinteistön alueelle. Pölyhaitat eivät lisäänny aikaisemmasta. Melua syntyy työkoneista, työmaaliikenteestä ja kuljetustoiminnasta. Liikenne suolle tapahtuu Lylysuon yksityistien kautta. Varastointi ja jätteet Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita 36 000 l, voiteluöljyjä 240 l ja vaseliinia 52 kg. Lylysuon varikkoalueella on 6000 litran kokoinen polttoainesäiliö, jolle rakennetaan hakemuksen mukaan keväällä 2004 uusi varastokatos. Voiteluaineet säilytetään lukituissa voiteluainevarastoissa. Paikka on valittu siten, että polttoaine ei pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Hakemuksen mukaan jäteöljyjä arvioidaan kertyvän vuosittain 240 l, kiinteää öljyistä jätettä 40 kg, akkuja 12 kg, talousjätettä 1 m 3, aumanpeittomuovia 2000 kg ja romurautaa 160 kg. Käytetyt moottoriöljyt ja suodattimet yms. on kerätty varikon huoltorakennukseen ja toimitettu sieltä keräykseen ja edelleen ongelmajätelaitokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen hyötykäyttöön. Vain ylivuotiseen varastointiin tarkoitettu turve peitetään muovilla eli vain 10-20 %. Muovijätteen hyötykäyttö tullee tulevaisuudessa laajenemaan. Romurauta myydään välittäjille.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vaikutus kalatalouteen Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 6 Alueen läheisyydessä ei ole arvokkaita luontokohteita. Alue on jo turvetuotannossa, joten tuotanto ei enää muuta maisemaa eikä olosuhteita myöskään marjastuksen tai metsästyksen suhteen. Turvetuotannon työllistävä vaikutus on välittömästi neljä ja välillisesti viisi vuosityöpaikkaa. Hakemuksen mukaan Lylysuon vesillä ei ole vaikutusta Palojoen tilaan pienen valuma-alueosuuden ja vähäisen kuormituksen ansiosta. Käyttöarvoltaan merkityksettömissä ojissa ennen Palojokea kuormitus aiheuttaa typpitason lievää nousua. Hakemuksen mukaan Lylysuon kuormitus ei aiheuta Palojoessa sellaisia veden laadun muutoksia, jotka haittaisivat kalastoa tai kalastusta. Kasvuturvetuotannossa pölyä syntyy vähemmän kuin energiaturvetuotannossa, koska turve on heikommin maatunutta ja se pyritään tuottamaan kosteampana ja karkeampijakoisena kuin energiaturve. Tuotannosta peräisin oleva näkyvä pöly voi kuitenkin epäedullisissa olosuhteissa aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Haittaa voidaan vähentää menetelmien valinnalla ja huomioimalla tuulen suunta ja voimakkuus tuotannon, aumauksen ja lastauksen aikana. Hakemuksen mukaan ohjearvot ylittäviä meluhaittoja ei arvioida syntyvän. Turpeennostossa käytettävien työkoneiden aiheuttamat taustaäänet ovat samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella muutenkin esiintyvät traktoreista ja muista työkoneista aiheutuvat äänet. Taustamelu ei jo käytössä olevalla tuotantoalueella tule lisääntymään. Ympäristöriskit Paloviranomaiset hyväksyvät alueen paloturvallisuussuunnitelman. Tuotantoalueelle nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Poikkeustilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän ohjeita. Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksessa on esitetty suunnitelma käyttö- ja päästötarkkailuksi. Vaikutustarkkailu KORVAUKSET Koska Palojokea tarkkaillaan Lylysuollekin sopivasti sijoittuvin tarkkailupistein Vapo Oy:n velvoitteena, ei hakija ole pitänyt tarpeellisena järjestää Lylysuolle erillistä vesistötarkkailua. Hakija on pitänyt kalatalous-, pöly- ja melutarkkailuja tarpeettomina. Hakijan käsityksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Punkalaitumen kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 24.3.-23.4.2004 välisenä aikana. Ympäristölupavirasto on 17.3.2004 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Punkalaitumen kunnalta. Lausunto 1) Punkalaitumen kunnan ympäristölautakunta on todennut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutukset ja mielipiteet 2) Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueen hallitus on ilmoittanut, että Punkalaitumenjoen alkuosan järjestäytyneet osakaskunnat ovat siirtäneet hallintoasiat kalastusalueen hallintoon. Kalastusalue on vaatinut, että hakijalle määrättäisiin vuotuinen 500 euron kalatalousmaksu ja että hakija velvoitettaisiin suunnitelmia laatiessaan suorittamaan ympäristövaikutusten arviointi ja ylläpitämään jatkuvaa kalataloudellista tarkkailua. Lisäksi on kiinnitetty huomiota toimintaympäristön öljyastioiden säilytykseen ja ongelmajätteiden käsiteltäväksi toimittamiseen. 3) AA (Huilunoja RN:o 2:14) on ilmoittanut vaativansa omistamalleen tilalle suunniteltujen rakenteiden alle jäävästä maasta kohtuullisen korvauksen sekä ojan suurentamisen takia poistettavasta puustossa ja mahdollisesta odotusarvosta markkinoiden mukaisen hin-
8 nan. Kaivutöissä mahdollisesti esiin tulevat kivet ja kannot on maisemoitava siirtämällä ne pois tai hautaamalla ne syvälle maahan. Hakijan vastine Hakija on 2) Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueen muistutuksen johdosta korostanut, että kohteen ympäristövaikutukset liittyvät ainoastaan Palojokeen eivätkä ollenkaan Punkalaitumenjokeen. Kaikki kuivatusvedet johdetaan suunnitelman mukaan Palojokeen. Muistuttajan liitekartassa esitettyjen Punkalaitumenjokeen johtavien uomien ja Lylysuon välissä sijaitsee mm. suon luoteispuolella Punkalaitumen kaatopaikka, joka sekin vielä kuuluu Palojoen valumaalueen piiriin. Koillispuolelle kuvattu uoma ei saa vesiään Lylysuon turvetuotantoalueelta asti, vaan välissä on mm. kangasmaata. Lylysuon vedet ohjataan nykyisin suon etelä- ja pohjoispuolisista laskuojista Palojoen suuntaan. Palojokeen vedet laskevat kahdesta eri pisteestä. Hakemussuunnitelmissa muutetaan laskuoja suon länsipuolelle, jolloin kuivatusvedet lasketaan pintavalutuskentän kautta yhdestä pisteestä Palojokeen. Hakijan käsityksen mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettely ei tule kyseeseen jo pitkään toiminnassa olleisiin eikä myöskään pinta-alaltaan tämän kokoisiin hankkeisiin. Muistuttajan esittämien kalataloustarkkailun ja kalatalousmaksun osalta hakija on esittänyt, että alueen vesienkäsittely tulee tehostumaan huomattavasti ja suo on suhteellisen pieni. Alueella tuotetaan heikosti maatunutta rahkaturvetta karkeaksi kasvuturpeeksi, jolloin vesistöpäästöt ovat suhteellisen vähäiset. Samaan vesistöön lasketaan samalta alueelta mm. kaatopaikan vedet sekä laajojen turvetuotantoaluekokonaisuuksien kuivatusvesiä. Lisäksi alueella on runsaasti hajakuormitusta. Lylysuon osuus valuma-alueesta on vain 0,9 %. Hakija katsoo tehostetun vesienkäsittelyn estävän kalataloudelliset haitat sekä esittämänsä vesientarkkailun olevan riittävän tarkkailuina ja varotoimenpiteinä. Joka tapauksessa vaaditun maksun määrää paljoksutaan. Vaatimus on hylättävä Punkalaitumenjoen osalta perusteettomana, koska hakija ei johda vesiä kyseiseen jokeen. Öljyn ja ongelmajätteiden osalta tavanomainen lupamääräys on hakijan käsityksen mukaan riittävä. 3) AA:n muistutuksen johdosta hakija on todennut, että esitetyssä pintavalutussuunnitelmassa vedet ohjataan vanhojen laskuojien sijasta suon länsipuoliselle pintavalutuskentälle, joka tulee sijaitsemaan tilan 619-416-2-169 alueella. Näin ollen vesiensuojelurakenteita ei tule muistuttajan alueelle, ja tähän virheelliseen käsitykseen perustuvat vaatimukset on hylättävä aiheettomina. MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on 24.3.2005 antamillaan päätöksillä nrot 28-29 myöntänyt Vapo Oy:lle ympäristöluvat Isosuon 345,3 ha:n suuruiseen ja Arkkuinsuon 141,1 ha:n suuruiseen turvetuotantoon Punkalaitumen kunnassa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle luvan Lylysuon turvetuotantoon Punkalaitumen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupa koskee noin 85 ha:n suuruista hankealuetta. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto Vesienkäsittely 1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 80 ha:n alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 30.4.2006 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Virtaamansäätöä, pintavalutuskenttää ja sen purku-uomaa koskeva yksityiskohtainen suunnitelma on esitettävä ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi 15.6.2005 mennessä.
10 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 6) Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo 22-7. 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
11 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailut 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan käyttö- ja päästötarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Pirkanmaan ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
12 Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia edunmenetyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Lylysuon turvetuotantoalue on kokonaisuudessaan jo käytössä oleva tuotantoalue. Luvan myöntäminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Luvan saajan esittämä pintavalutuksen sisältämä suunnitelma tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelemiseksi vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kun otetaan huomioon Lylysuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai valvontaan liittyvistä syistä. Tarkkailut voidaan sovittaa yhteen ja toteuttaa yhdessä alueen muiden kuormittajien kanssa. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalatalou-
13 delle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Määräyksissä on otettu huomioon valtion valvontaviranomaisten toimialuerajojen muutokset. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa 2) Kokemäenjoen-Loimijoen kalastusalueen kalataloustarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 14) ja 16) ilmenevällä tavalla. Öljyn ja ongelmajätteiden osalta vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksissä 8) ja 9). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva vaatimus hylätään, koska sitä ei sovelleta jo toiminnassa oleviin eikä myöskään pinta-alaltaan tämän kokoisiin hankkeisiin. Ympäristölupavirasto hylkää 3) AA:n vaatimukset aiheettomina, koska esitetyssä pintavalutussuunnitelmassa tuotantoalueen kuivatusvedet ohjataan vanhojen laskuojien sijasta suon länsipuoliselle pintavalutuskentälle, joka tulee sijaitsemaan tilan 619-416-2-169 alueella. Näin ollen vesien käsittelyrakenteita ei tule muistuttajan alueelle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.3.2014 jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista mahdollisista ennakoimattomista vahingoista ja haitoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta mahdollisesti poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14 Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Pirkanmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 90 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 2 295 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001). Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mukaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana.
MUUTOKSENHAKU 15 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailu Kristiina Toivila Heikki Penttinen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Kristiina Toivila. KRT/sn
LIITE 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 12.5.2005. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2
Liite 3 LYLYSUON KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUOHJELMA Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelliselle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - näytteiden ottoajat - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys-lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan päätöksen antamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä / ennen tuotannon päättymistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: kiintoaine COD Mn kok P kok N ph. Pitoisuuksia verrataan Isosuon (Punkalaidun) mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena Isosuon mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. Mittauskohteen ulkopuolisten tuotantoalueen lohkojen päästöt lasketaan mittaustulosten perusteella pinta-alojen suhteessa. Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän alapuolelta. Vesienkäsittelyn tehon tarkkailemiseksi otetaan näytteet myös pintavalutuskentälle johdettavasta vedestä.
Raportointi Laadunvarmistus Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Punkalaitumen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.