l:!4qngtgltyry ryery r4 +.E_r_- HvJT e c.fl - ltn lö Bo = ^/-rt lv?ttvuon TI H6 Y...r -lf _ I L r1ä,ftt VÄf l Å, MeeJ.f/ /,/, '/»t VrtLl^rA/ rv,fu Hr ÅLtA/ nv fcerr6 A0t- KUVA^ Attvcer\/ l,?(?f, r,l.a6 rr/ rrl Jl a oh t lva,,ivul( t la : u=- /.r Bo Hrtot 172 9T (t2q) (zc) yrn rj? N u H" G 4 Lttv rv C - E tr- E, fl^o( r t3t 9e Qat) (rs) Ie.= A \ \-ta E; /
VÅLt*t N N Pe em 6rs tlr? e rtt P= /o/r NAOL- s. rjt Qa+),f" 3?YHJtöw P «r,r,t tlt?ee?r, (l fl^6tv efrtv/rr(ro Hao(. 7o 1t) ER I JT,V P Q J.I I rt T' VIJY\/{' = o t" 6o= TYHJTäry P R11 tttttvt{ Yt <r.ri grö var t o neo{.7o {zr) -r t4-stkoj?, Atrv 4LA / /,4 = varct a -' V o t r', Al< lc Å A'.f?., HA6TVGT O, T:uVÅ LLÅ A xt66r-l.zr tt # Wk,O H =/i (el /r/ ft,rpe.qro*t({"i tr*ol r?y fq#} fu tl R,t! å
y'. * V,+ t< to - /, F,(oJ rth. AevTA: f r å a r,53 o.f u re R HÄLLAY : N*ot. 9V (?e) Ra v D/ N/ t*t/{6rv To,Tu t'rtttt6 rv,/t r'. loo odo - 800 aao,*l. Fenomagneettinen aine sisähåä pyryvästi "magneettisten" atamien m$odcstamia alkeisatueita. Kappale ei ole magneettinen, koska alkeisalueiden iäries- s on satunnainer. B Kvreir-?YJ^8.yo +*-----\-\+ ---- - -=---3 -:+ -- -\ L \- -' \.,-* "r ': å Alkeisalu et wat kääntfneet osittain tai kokonaan ulkoisen kentän suurtaisiksl iolloin ferramagneettinen aine on magneettl KYr(Ä ft\/.t l eyo : HA 6-Al Tt,rv M FY(T-I I JY YJ., KAI KK' rv ^LYCr.tl(VcID rv HA 6M TO, TU- HIf.fu vnrvat' OVAT UL tcar,f A/ trewfi ru "fvu^/tz.trrta }. Kerrrd B -.' J
-1 - {a 6Ne To,NTt - stv t)l 7o'l 'tt* ; TA T ÅVT R-TA 11 Å 6.rv tr,r,rvud N Pg t { 14!:ry 4 l ) H uvrtuu 'f lt-( 6 - o rt r L/A"f JJÅ aj x Pä '. T LAJJA, t{,1., C_U_ R.I fv p t,f-tee.j:.fj. r r H. PÄv DA t\t Cuc rg - tä H P1;7rLÅ _ l- _l - l4aat s q6 (rs) -*
Hvf,re R.rt- llnt ö Itn rg Jo,ttr^ F r(eoh"{ rv e6trrjv n/ Å r,y 6: / PvF tcu.rxi tyrrå nxin n 6'lv Grr,.rvuT6tt{i Ct L K a, J e,v K rv rä nv Po t.r ru J.f/,l - FG: RRoHaGnv 6r?rd16N Åtlv6rD A/ K Åy rtx YTY ]"t t-f 7,+ Pl,4 6.rv6 m t F rvf X.7rfi K u aata^ N M.r. HYJT6.r, F)'Yeiclå' ryy{rq( {tef Yq4 = Tv?t rr7>{ yy'n ^,'V ^/ nr'.6rvggrrrvvon Tttr Y B r.l6rv ratv^n fc urälv H F'unrFT t a vå Koe: TuT EtrTlvl tr f?ra{jry",4rr"'{rrt f *,{Å:f arn - L^tTGTA;l'T\t Turtstlt^vA ÅttvG ultcorj ' rrr Hrr GM rruk vr?ååu (H), Joatrt dvvnvutti tn uu r T^rr N + Tank^ r LLA^N /.tt{ee A/ HrtclV rrl- K tvtil N (ert ttuvt od t e
Yvqfelq-qpilqvra; -B = A (rt) Ulkoisen kentän poistuessa f aan hystereesi-ilmiöksi. Aineessa havaittavan @ välillä vallitsee yhteys B: l-th missä p on aineen permeabiliteetti. ju @ f = fofr Ferromagneettisessa aineessa -B kasvaa nopeasti ^II:n funktiona, kunnes se lopulta saavuttaa Egg gryg e" Kenttä.8 ei mene nollaan vaikka magnetoiva kenttä H häviää. Jäljelle jäävä arvo.b- eli iäännöskenttä on nimeltään aineen remanenssi. -: Vasta tieffy, alkuperäiselle magnetoivalle kentälle vastakkaissuuntainen kenttä saa kentän B häviåimäzin. Tåimä magnetoivan kentåin arvo ä. on nimeltään aineen koersitiivivoima. - B= f{s Br= Hc= TuT,< r T T^y) N Å t rv (6 v lqacv tr, vvön TI N 6YJ t1,q6 rv c ro tv^ K ^/??; (rrkotv N Ke utfx) a a aa a. J^ Ä ntrt ös F,/TTA Lr r" rla^/ Ntd t Fo ÄJr?ttvtvatH^ - Hvfr R JlJ tlnukifv )Lrt on VC«R,Itv- No(LtN ht tx n f ö exvroöly G
14A 6 Mce TTtJe,rrl *t -r KO trät ÅtN9CT tna6/ve c Trr.s yuj si,lyv L ve Å H-rrre Re f,1 K.tYR^ k Ävrrö: I<(rrot1^6^/eeTtT H^ 6N riljc?- 11 U l.frl su v k, JiiÄ rvil ör rt^ rv - Tf.fr. r Ål lz rt^m rv.f,.t, 8n Kova magnee!ti,fl,a 6'rv rrl,f,{rr F H rtcar l! rv6e r < HA 6 v C G-rr, UU-f 6l ^r47 - KAP A HYJTGF.r I rcäyrt -+ P I em r HV.J:Tf e e Jr- H Åvt dr H på'/+ ÅVrö CL; r) -?tc't er KÅYrrä.'.a ft vv W T', J I N P-AVf ^ fvozl nu B Pehmeci magneetti - - JH,(cinAGrv rrt. - La, T r T; Rc( GT, AST',AN? /U- Kol, ctr..r < r^ L( c, tvt t rl t N LvKv- J^ Kt PJo ttuj piå T *7 I
( Vo- -roo - ti) 14. ai Minkå vuoksivaihtovirtalaitteiden käämeisså käytetään yleensä ferromagneettisia sydämiä? b) Ferromagneettisista aineista A ja B tehdyt sauvat asetettiin vuorotellen saman käåmln sisäån. Kun käämin virtaa muutettiin jaksollisesti positiivisen ja negatiivisen maksimiarvon välillä, vaihteli aineen magneettivr.lon tiheys oh*isten kuvioiden mukaisesti. Kumpi aineista soveltuu 1 ) sähkömagneetin sydånaineeksi, 2) kestomagneetiksija 3) muuntajan sydånaineeksi? a) b) Ferrornagneettinen sydän kasvattaa oleellisesti käärnin magneettivuota ja siten myös magneettivuon muutoksia. Täten käämin induktanssi kasvaa ja induktioilmiöt yoimistuvat. nea 1) sähkönnagneetin sydänaineeksisoveltuu aine A, koska sillä on pieni rernänenssi (iäännösmagnetismi). Aice B 2) Kestomagneetiksi soveltuu aing B sen suuren remanenssin vuoksi. 3) Muuntajan sydänaineeksisoveliuu ainea, koska siinä on pienet lämpöhäviöt. Lårn pöhäviöt ovat verrannol liset hysteresissi lrnu ka n pi nta-a laan. Magnetoituminen. Airleet rv.trqritelljlän luobkiiuen&+,_ltritgg neguuttayal ulkoist? @. I".ryg&t!e_S1-i_f qyrr?q..q ry /'t - PrPo missä Fo=4n.tO-7Nl7j on -.{ ja p, on aineen suhteellinen permeabiliteetti. Heikosti magnetoituvan aineen permeabiliteetti vakio. & PlAot.r, g,{-? (%-ge) on aineelle ominainen Jos E0 on magneettivuon tiheys tyhjiössä ja E vastaava magneettivuon tiheys kyseisessä väliaineessa, niin suhteellinen permeabiliteetti on UB u,-' -- ' r Fo Bo d
Pl* 6ru ril Jvu D Ä, 1-trst T.Diamagneettinen aine heikentää viihän ulkoista kenttiiä, ts. {tr < 1. Esim. kuparille lt, = 0,999999. P@ vahvistaa vähän ulkoista kenttää, ts. 1t, ) I. esim. alumiinill e ltr = 1,000021. Ferromagneettinen _ aing vahvistaa voimakkaasti ulkoista magneettikenffää, ts. /tr >> 1 ja riippuu ulkoisen kentän voimakkuudesta eikä siis ole vakio. t-l AGrrr elr t NG nt J-UJg.s p Tt, Vr.f UUJ X = /r-t ( = fl ACN6?r,N rv ujk Prr / LtTeeTz:) r-(. Aot.f.?1 - n5 (rl -? + ) fr= Xrt X = /r-t l-{.,t 6. rv C rr, k N i.,{ rv VO I 11ÄktrvW -B r] FI -/" Yrr t"lö: [U] = * fl ;+ot r. t3a 0l+) (H=&) (,F/ q
ltagneettikentän voimakkuus eli magnetoiva kenttä H AineeT -.P1-Sletgitq4l Y grt n11,tta T,agneeltisten,suuntaiselle j ärj estäyvmiselle. Suureid E = po(f *M) dipolien tental?iu- jq p-gq"pgeq$ 1!1u_u_i+qillq] q,dg+" Fi.igitt?g 4=rä, missä r on aineen nfagneettinen suskeptiivisuus. E = po$+ x)h = lrot rh y <0 diamagneettinen aine F, < I y >0 paramagneettinen aine fr r > I X >>0 ferromagneettinen aine 'ur >> I frr= +X x : H* 6rvc rt, N rv ujtr6 P r,t v)svu/ (rv^r t< P?, e tlt,r e"tr) f,l =._ xl{ -,t B. = Ulrkorrvc rv ts rv u^, B" = /Q" l{ /'t = f./, 8, = H,a rofu wzt I t1 AttctaN )/n.t " K rvrri/ B, = /t6 N [o ko k Mtr.r; a = e"iq =,fr"h */rm *,/o = /.F + /"H =,fr.f +XH (F *F) = f,(t*x) fr =,fr.frh -e- = rf'! c.a
Raudan ma gnetoituminen Ferromagneettiset aineet eivät noudata lineaarista magnetoifumislakia. Niiden suhteellinen permeabiliteetti riippuu voimakkaasti ulkoisesta kentästä, jonka voimistuessa aineen magnetoituma lopulta saavuttaa llästysarvonsa. Tällöin kaikkien alkeisalueiden magnetoitumissuunta on ulkoisen kenttin suunta. ulkoinen kenttä Magneeff inen kylläisyys : kaikkien alkeisalueiden magnetoitumissuunta on ulkoisen kentän suunta. u(rorl{ v tl