Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

Samankaltaiset tiedostot
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutokset skenaariot

SISÄLTÖ. 1. Ilmastojärjestelmä 2. Kasvihuonekaasupäästöt 3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja seuraukset 4. Toimet ilmastonmuutosta vastaan

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Ilmatieteen laitos SÄÄ MERI ILMASTO AVARUUS Juhani Damski

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Suomi ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

IPCC:n 5. arviointiraportti: tieteellinen tausta ja yhteys ilmanlaatuun. Veli-Matti Kerminen University of Helsinki Department of Physics

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivittäminen. Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Ilmastonmuutos ja työelämä

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Veden kierto hyvinvointi, terveys ja turvallisuus

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon vahvistaminen paikallisesti ja alueellisesti

Musta hiili arktisella alueella

Metsät ja ilmastonmuutoksen hillintä

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Ympäristöstä. Yhdessä.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Matkailu ja ilmastonmuutos

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Eduskunnan talousvaliokunta Saara Lilja-Rothsten Maa- ja metsätalousministeriö

Ilmastomuutos ja rakennusten lämmitystarve Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Frank Martela Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto Osakas, Filosofian Akatemia Oy

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Ilmasto-opas.fi Klimatguiden.fi Climateguide.fi

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Ilmastopolitiikka, FICCA ja IPCC:n synteesiraportti. Mikael Hildén SYKE Ilmastonmuutoksen strateginen ohjelma

Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM

Savon ilmasto-ohjelma

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Agenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE

Hiilineutraali tulevaisuus uhka vai mahdollisuus Suomen teollisuudelle?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Mikä ja mitä on IPBES? Marina von Weissenberg/YM Neuvotteleva virkamies

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Betoni hiilinieluna. Tommi Kekkonen, Betoniteollisuus ry

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Energia, ilmasto ja ympäristö

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Kyselyt matkailutoimijoille kestävästä matkailusta ja matkailun hiilijalanjäljestä

Transkriptio:

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta Heikki Tuomenvirta erikoistutkija Sään ja ilmastonmuutosten vaikutustutkimus Kiitokset materiaalista: Hannele Korhonen (IL), Laura Sokka (VTT), Markku Kanninen (HY)

INTERGOVERNMENTAL PANEL ON CLIMATE CHANGE IPCC HALLITUSTEN VÄLINEN ILMASTOPANEELI IPCC on YK:n alainen tieteellinen paneeli, jonka tehtävänä on koota luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekijöille ymmärrettävässä muodossa IPCC ei tee ilmastopolitiikka, vaan arvioi tieteellistä, teknistä ja taloudellis-yhteiskunnallista tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta IPCC ei tee tutkimusta tai ilmaston seurantaa (yliopistot, tutkimuslaitokset ym. tekevät)

IPCC:N TOIMINNAN PERIAATTEITA The work of the IPCC must be policy-relevant and policy-neutral, but never policy-prescriptive COMPREHENSIVE all the latest relevant scientific, technical and socio-economic literature published woldwide is assessed BALANCED differing views are reflected in the reports OPEN selection of authors from all countries and relevant discipline, wide review process by experts and governments TRANSPARENT strict clear procedures RIGOUR scientific accuracy in analysis and interpretation 3

IPCC RAPORTIN VALMISTUMINEN 1/2 SR15: Jan-Jul 2016 Oct 2016 Jan 2017 Dec 2018 Nearly 13,000 comments from almost 500 expert reviewers in over 60 countries 1240 nominations -> 101 authors

IPCC RAPORTIN VALMISTUMINEN 2/2 Jul 2018 1-6 Oct 2018 "The review process is essential for the quality of IPCC assessment reports. Valérie Masson-Delmotte, WG1 Co-Chair SR15 erikoisraporttiin saatiin yhteensä 42 000 kommenttia.

IPCC Special Report on Global Warming of 1.5 C (SR15) https://www.ipcc.ch/sr15/

Emissions from fossil fuel use and industry Global emissions from fossil fuel and industry: 36.2 ±2 GtCO 2 in 2016, 62% over 1990 Projection for 2017: 36.8 ±2 GtCO 2, 2.0% higher than 2016 Preliminary projection for 2018: 37.1 GtCO 2 x Uncertainty is ±5% for one standard deviation (IPCC likely range) Estimates for 2015 and 2016 are preliminary. Growth rate is adjusted for the leap year in 2016. Source: CDIAC; Le Quéré et al 2017; Global Carbon Budget 2017

Vinkki: Tämä ja muut tekstillä Pohjautuu IPCC:n 1,5 asteen slidet löytyvät Ilmasto-opas.fi sivustolta, gif-animatioina : https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/videot-ja-visualisoinnit/-/artikkeli/404aab9f-7b8a-4e6c-a14a-0199af721c00/ipcc-1-5-infografiikat.html Jos kasvihuonekaasupäästöt kasvavat nykytahtia, 1,5 asteen raja ylittyy vuosisadan puoleen väliin mennessä [2030-2052]

1,5 asteen lämpenemisen aiheuttamat riskit ovat paremmin hallittavia kuin 2 asteen lämpenemiseen liittyvät riskit.

11.12.2018 10

11.12.2018 11

11.12.2018

1,5 asteen tavoitteen mukainen ilmastonmuutoksen hillintä: nopeita ja mittavia toimia Jotta globaalit hiilidioksidipäästöt saadaan kääntymään jyrkkään laskuun ja jotta ilmaston lämpeneminen saadaan talttumaan, tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia mm. energiatoimialalla liikenteessä maa- ja metsätalouden toimissa ja teollisuudessa Jos maapallon lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen, valtaosa tunnetuista fossiilivarannoista pitäisi jättää käyttämättä.

Ilmastonmuutoksen hillintä: 1,5 asteen tavoite Hillintätoimien kiireellisyys: asetettujen tavoitteiden ja todellisten toimien välistä kuilua on kavennettava nopeasti Monet alle kahden asteen tavoitteen hillintäkeinot pätevät myös 1,5 asteen tavoitteeseen, mutta toimien tapahduttava aiemmin ja nopeammin. Keskeistä kuinka vahvistaa ilmastopolitiikkaa kestävä kehitys, tasa-arvo (equity) ja oikeudenmukaisuus huomioiden

Globaalien päästöjen laskettava nollatasolle jo noin v. 2050 Nollapäästöjen saavuttamisen ajankohta riippuu päästöskenaariosta. Skenaarioissa, joissa 1,5 astetta ylitetään vain vähän tai ei lainkaan, nollapäästöt on saavutettava aiemmin. Niissä päästöjen lasku 35 % v. 2010 2030 ja nettonollataso 2050. Kahden asteen skenaarioissa päästöt 20 % v. 2030, nettonollapäästöt v. 2075. Suomessa päästöjen väheneminen tulisi tapahtua nopeammin kuin maapallolla keskimäärin

CO 2 -päästöt v. 2020-2100 eri skenaarioissa Kumulatiiviset päästöt 1850-2017 noin 2200± 320 GtCO 2. Jäljellä oleva 1,5 asteen tavoitteen mukainen C- budjetti noin 570 GtCO 2.

11.12.2018 17

1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen voi edesauttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja köyhyyden poistamista Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä elementtejä ilmastollisesti kestävissä kehityspoluissa (climate-resilient development pathways) 11.12.2018 21

Hillintätoimet ja kestävä kehitys 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan muutoksen mittakaava on ennennäkemätön Päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtävä kaikkialla yhteiskunnassa Uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan Globaalien päästöjen on käännyttävä laskuun 10 vuoden kuluessa Ilmastonmuutoksen hillitseminen 1,5 asteeseen tukee monia kestävän kehityksen tavoitteita (esim. terveys) ja toisille se voi aiheuttaa haasteita (esim. vesi) Hillintätoimet on suunniteltava paikalliset olosuhteet huomioiden niin, ettei esimerkiksi maankäyttö vaaranna ruokaturvaa tai puhtaan veden saantia

Ilmastosopeutuminen ja kestävä kehitys Suuri ilmastonmuutos vaikeuttaa hillintää ja sopeutumista ja voi myös lisätä niiden kustannuksia Ilmastoriskejä pienentävillä sopeutumistoimilla voi olla huomattavia synergiaetuja monien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa Esimerkkeinä maatalous ja kaupungistuminen Huonosti suunniteltuina ja toteutettuina ne voivat lisätä riskejä, konflikteja ja kustannuksia Suomen ilmastoriskien arviointi: Tuomenvirta, H. ym. 2018. Sää- ja ilmastoriskit Suomessa - Kansallinen arvio.

Johtopäätöksiä Jotta globaalit hiilidioksidipäästöt saadaan kääntymään jyrkkään laskuun ja jotta ilmaston lämpeneminen saadaan talttumaan, tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia mm. energiatoimialalla, liikenteessä, maa- ja metsätalouden toimissa ja teollisuudessa. Mitä alemmat päästöt v. 2030, sitä helpompi 1,5 asteen tavoitteen saavutus ilman, tai vain vähäisellä, lämpötilatavoitteen ylityksellä. Hiilen poisto ja talteenotto keskeistä lähes kaikissa skenaarioissa, etenkin niissä, joissa päästöjen lasku tapahtuu myöhään. 24

LISÄTIETOA Kansallinen IPCC-työryhmä http://ilmatieteenlaitos.fi/ipccilmastopaneeli www.ilmasto-opas.fi