VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Arthryl 750 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 942 mg kiteistä glukosamiinisulfaattia, vastaten 750 mg glukosamiinisulfaattia. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Yksi tabletti sisältää 192 mg natriumkloridia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO Tabletti, kalvopäällysteinen Valmisteen kuvaus: soikea, valkoinen kalvopäällysteinen tabletti, jossa ei ole jakouurretta 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Lievän tai keskivaikean polven nivelrikon oireiden lievittäminen. 4.2 Annostus ja antotapa Annostus Yksi kalvopäällysteinen tabletti kaksi kertaa vuorokaudessa, mieluiten aterian yhteydessä. Glukosamiinisulfaatin teho ja turvallisuus on osoitettu kliinisissä tutkimuksissa, joissa hoitoaika oli enimmillään kolme vuotta. Glukosamiinia ei ole tarkoitettu akuuttien kipuoireiden hoitoon. Oireita (etenkin kipua) lievittävä vaikutus saattaa alkaa vasta useiden viikkojen kuluttua, joissakin tapauksissa vielä tätäkin myöhemmin. Jos oireet eivät ole lievittyneet lainkaan 2 3 kuukauden kuluessa, glukosamiinihoidon jatkaminen tulee arvioida uudelleen. Pediatriset potilaat Glukosamiinia ei pidä käyttää alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille (ks. kohta 4.4). Iäkkäät potilaat Iäkkäillä potilailla ei ole tehty spesifisiä farmakokineettisiä tutkimuksia, mutta kliinisen kokemuksen sekä teho- ja turvallisuusnäytön perusteella annosta ei tarvitse muuttaa, jos iäkäs potilas on muutoin terve. Heikentynyt munuaisten ja/tai maksan toiminta Annossuosituksia ei voida antaa potilaille, joiden munuaisten ja/tai maksan toiminta on heikentynyt, sillä tutkimuksia ei ole tehty (ks. myös kohta 4.4.). 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. Arthryl-valmistetta ei saa antaa potilaille, jotka ovat yliherkkiä äyriäisille, sillä vaikuttava aine on peräisin
äyriäisistä. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Muunlaista hoitoa vaativat nivelsairaudet pitää poissulkea. Jos potilaan sokerinsietokyky on alentunut, verensokeriarvoja ja mahdollista insuliinin tarvetta on seurattava ennen hoidon aloittamista ja säännöllisesti hoidon aikana. Tutkimuksia munuaisten ja maksan vajaatoiminnasta kärsivillä potilailla ei ole tehty, mutta tiedot valmisteen toksikologisista ja farmakokineettisista vaikutuksista eivät edellytä rajoituksia valmisteen käytössä. Vakavasta munuaisten ja maksan vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden hoidon tulisi kuitenkin tapahtua lääkärin erityisessä valvonnassa. Valmistetta on käytettävä varoen astmapotilaille, sillä he saattavat saada tavallista herkemmin yliherkkyysreaktion glukosamiinista, ja astmaoireet saattavat pahentua. Oraalisen lääkemuodon sisältämä natriumpitoisuus (151 mg 1500 mg:n päiväannoksessa) tulee ottaa huomioon hoidettaessa potilaita, jotka noudattavat vähäsuolaista ruokavaliota. Glukosamiinia ei pidä käyttää alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille, koska tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu tässä ikäryhmässä. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty. Glukosamiinin mahdollisista yhteisvaikutuksista muiden lääkeaineiden kanssa on vain rajallisesti tietoa, joten yleisesti ottaen tulisi ottaa huomioon, että samanaikaisesti käytettyjen lääkevalmisteiden aikaansaamassa vasteessa tai kyseisten aineiden pitoisuuksissa voi tapahtua muutoksia. Kumariiniantikoagulanttien (varfariini, asenokumaroli) samanaikaisen käytön yhteydessä on ilmoitettu INRarvojen suurenemista. Kumariiniantikoagulantteja käyttäviä potilaita tuleekin seurata huolellisesti glukosamiinihoidon aloittamisen ja lopettamisen yhteydessä. Suun kautta otettu glukosamiinisulfaatti voi lisätä samanaikaisesti suun kautta otettujen tetrasykliinien imeytymistä maha-suolikanavasta. Glukosamiinisulfaatin fysikokemiallisista ja farmakokineettisistä ominaisuuksista johtuen interaktioriski on vähäinen. Glukosamiinisulfaatin ei myöskään ole todettu estävän tai indusoivan tärkeimpiä CYP450- entsyymejä. Yhdiste ei kilpaile imeytymismekanismeista eikä sitoudu plasman proteiineihin. Kun vielä sen metabolia endogeenisena aineena tapahtuu proteoglykaaneihin liittyneenä tai sytokromientsyymeistä riippumatta, lääkeaineinteraktiot ovat epätodennäköisiä. Steroidisia tai tulehduskipulääkkeitä tai tulehdusta lievittäviä lääkkeitä voidaan käyttää glukosamiinisulfaatin kanssa. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Ei ole olemassa tarkkoja tietoja glukosamiinin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläintutkimuksista saadut tiedot ovat riittämättömät. Glukosamiinia ei pidä käyttää raskauden aikana. Imetys Glukosamiinin erittymisestä rintamaitoon ihmisellä ei ole tietoa. Glukosamiinin ei pidä käyttää imetyksen aikana.
4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Tutkimuksia valmisteen vaikutuksesta ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tehty. Varovaisuutta on noudatettava, jos päänsärkyä, uneliaisuutta, väsymystä, huimausta tai näköhäiriöitä ilmenee. 4.8 Haittavaikutukset Yleisimpiä suun kautta otettuun hoitoon liittyviä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, vatsakipu, ilmavaivat, ummetus ja ripuli. Ilmoitetut haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä. Haittavaikutukset on lueteltu elinjärjestelmäluokkien mukaan laskevassa järjestyksessä yleisyytensä perusteella, ja kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä. Esiintyvyydet on ilmoitettu seuraavasti: Hyvin yleinen ( 1/10), Yleinen ( 1/100, < 1/10), Melko harvinainen ( 1/1000, < 1/100), Harvinainen ( 1/10 000, < 1/1000), Hyvin harvinainen (< 1/10 000), ja Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Elinryhmä Hyvin yleinen Yleinen Melko harvinainen Harvinainen Hyvin harvinainen Tuntematon Immuunijärjestelmä Hermosto Silmät Ruoansulatuselimistö Iho ja ihonalainen kudos Päänsärky Uneliaisuus Väsymys Ripuli Ummetus Pahoinvointi Ilmavaivat Vatsakipu Dyspepsia Punoitus Kutina Ihottuma Allergiset reaktiot Huimaus Näköhäiriöt Hiustenlähtö Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA 4.9 Yliannostus Tapaturmaisia tai tarkoituksellisia yliannostustapauksia ei ole tiedossa. Eläimillä suoritetut akuutit ja krooniset toksisuuskokeet osoittavat, että suurissakin yliannostustapauksissa toksiset vaikutukset ovat epätodennäköisiä jopa 200 kertaa terapeuttista annosta suuremmilla annoksilla. Jos yliannostus todetaan, annetaan oireenmukaista hoitoa (neste- ja elektrolyyttitasapainon palauttaminen).
5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut tulehduskipu- ja reumalääkkeet, ATC-koodi: M01AX05 Vaikutusmekanismi Valmisteen vaikuttava aine, glukosamiinisulfaatti, on kemiallisesti tunnettu puhdas yhdiste, luonnollisen, ihmisen elimistössä fysiologisesti esiintyvän aminomonosakkaridin, glukosamiinin, suola. Glukosamiinisulfaatin vaikutusmekanismia nivelrikon hoidossa ei tunneta. Glukosamiinin rooli ruston biokemiassa on hyvin tärkeä, sillä se on osa rustomatriksin ja nivelnesteen glukosaminoglykaanien polysakkaridiketjujen normaalia rakennetta. Farmakodynaamiset vaikutukset Farmakologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että eksogeeninen glukosamiini on ensisijainen ja välttämätön rustosoluissa tapahtuvan glukosaminoglykaanien ja proteoglykaanien synteesin substraatti, ja että se saattaa edistää näitä biosynteettisiä prosesseja. Glukosamiinisulfaatti voi in vitro stimuloida viljeltyjä ihmisen rustosoluja syntetisoimaan normaalin polymeerirakenteen omaavia proteoglykaaneja sekä hyaluronihappoa sisältäviä sidoksia. Nämä glukosamiinisulfaatin edulliset anaboliset vaikutukset rustoon voidaan havaita myös in vivo kortikosteroidien aiheuttamissa morfologisten ja toiminnallisten rustosoluvaurioiden malleissa. Myös synoviasolut käyttävät glukosamiinisulfaattia tuottaakseen hyaluronihappoa nivelnesteeseen, joka voitelee niveltä sen taipuessa ja ravitsee rustoa. Normaalisti glukosamiinisynteesin lähtöaineena on glukoosi, mutta nivelrikossa esiintynee glukosamiinin ja proteoglykaanien biosynteesin häiriöitä. Eksogeeninen glukosamiinisulfaatti voi korvata aineen endogeenista vajausta, stimuloida proteoglykaanien biosynteesiä, ravita nivelrustoja ja edistää rikin kiinnittymistä kondroitiinirikkihapon synteesissä. Edellä mainituilla tapahtumilla voi olla edullinen vähentävä vaikutus ruston rappeutumisprosesseihin, jotka johtavat nivelrikkoon. Glukosamiinisulfaatin merkitystä nivelrustojen metaboliassa täydentää sen ominaisuus estää rustoa tuhoavien entsyymien, kuten kollageenaasin ja fosfolipaasi A 2 :n toimintaa. Tämä saattaa liittyä yleisempään ominaisuuteen estää muita kudosta vaurioittavia aineita, sillä glukosamiinisulfaatti estää myös superhappiradikaalien syntyä ja lysosomaalientsyymien toimintaa. Kliininen teho ja turvallisuus Toisaalta glukosamiinisulfaatti, toisin kuin tulehduskipulääkkeet, ei estä prostaglandiinisynteesiä, mikä selittää glukosamiinisulfaatin paremman turvallisuusprofiilin. Farmakologisten ominaisuuksiensa perusteella glukosamiinisulfaatin voidaan olettaa tehoavan nivelrikon oireisiin erilaisella mekanismilla kuin tavalliset epäspesifiset oireenmukaiset lääkkeet (kuten tulehduskipulääkkeet), ja se on turvallisempi. Glukosamiinisulfaatilla ei ole vaikutusta sydän- ja verisuoni- tai hengitysjärjestelmään, keskushermostoon, tai autonomiseen hermostoon. Glukosamiinisulfaatin vaikutukset oireiden hoidossa alkavat vasta 1-2 viikon kuluessa ja tästä syystä hoidon alussa voi olla tarpeen jatkaa tulehduskipulääkitystä. 5.2 Farmakokinetiikka Glukosamiinisulfaatin farmakokineettisiä ominaisuuksia on tutkittu rotilla ja koirilla käyttäen 14 C-merkittyä glukosamiinia. Suonensisäisesti annettu glukosamiinisulfaatti siirtyy nopeasti verenkierrosta erityisesti maksaan, munuaisiin ja nivelrustoihin. Nivelrustoissa radioaktiivisuus säilyy pitkään ja biologinen puoliintumisaika on tällöin noin 70 tuntia. Radioaktiivisesta glukosamiinista noin 50 % poistuu hengityksen kautta hiilidioksidina, 30-40% kulkeutuu virtsaan, mutta vain noin 2 % ulosteisiin annostelua seuraavan kuuden vuorokauden aikana.
Farmakokineettinen malli on ihmisillä samanlainen kuin eläimillä. Suun kautta nautittuna glukosamiinisulfaatti imeytyy nopeasti ja lähes täydellisesti. Tämän jälkeen farmakokineettinen ja metabolinen kuva noudattaa samaa kaavaa kuin suonensisäisessä annostuksessa. Absoluuttinen hyötyosuus ihmisellä oraalisen kerta-annoksen jälkeen on 25 %, johtuen maksan ensikiertovaikutuksesta, jolloin yli 70 % glukosamiinista metaboloituu. Lähes 90 % imeytyy gastrointestinaalialueelta, sillä vain 11 % annostellusta radioaktiivisuudesta poistuu ulosteiden mukana. Humaanitutkimuksia on tehty myös antamalla ei-merkittyä glukosamiinia suonensisäisesti tai suun kautta, ja tutkimalla glukosamiinipitoisuuksia verestä ja virtsasta ionivaihtokromatografialla. Tämä analyysimenetelmä ei kuitenkaan ole riittävän herkkä tarkkoihin farmakokineettisiin tutkimuksiin. Saadut tulokset olivat kuitenkin johdonmukaisia verrattuna merkityllä glukosamiinilla saatuihin tuloksiin. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Akuutti toksisuus Suun kautta hiirellä: Lihakseen hiirellä: Suonensisäisesti hiirellä: Suun kautta rotalla: Lihakseen rotalla: Suonensisäisesti rotalla: LD 50 > 3980 mg/kg LD 50 > 2388 mg/kg LD 50 > 1194 mg/kg LD 50 > 3980 mg/kg LD 50 > 2388 mg/kg LD 50 > 1194 mg/kg Toksisuus toistuvan antamisen yhteydessä Merkittäviä eroja ei ole huomattu testi- ja vertailueläinten välillä, kun annostusta oli jatkettu 4 viikon ajan rotilla, suun kautta otettujen annosten ollessa 0, 80, 160 tai 240 mg/kg. Eroja ei myöskään huomattu testi- ja vertailueläinten välillä, kun annostusta oli jatkettu 4 viikon ajan kaniineilla, suonensisäisesti otettujen annosten ollessa 0, 40 tai 80 mg/kg. Kun annostusta oli jatkettu 52 viikon ajan rotilla, suun kautta otetun annoksen ollessa 2700 mg/kg saakka, merkittäviä eroja ei ole havaittu testi- ja vertailuryhmien välillä 300 mg/kg-annoksilla. Minimitoksisen annoksen arvioidaan olevan välillä 300-900 mg/kg. Merkittäviä eroja ei ole huomattu testi- ja vertailueläinten välillä, kun annostusta oli jatkettu 26 viikon ajan koirilla, suun kautta otettujen glukosamiinisulfaattiannosten ollessa 0, 159, 477 tai 2149 mg/kg. Annettaessa glukosamiinisulfaattia suonensisäisesti päivittäisannoksina 33, 100 tai 300 mg/kg painon mukaan 13 viikon ajan koirille, oletettu alin toksinen annos on välillä 100-300 mg/kg. Reproduktioon kohdistuva toksisuus Sikiötoksisuus: Merkittäviä eroja vertailuryhmään nähden ei havaittu annettaessa glukosamiinia suun kautta rotille ja kaneille raskauden kannalta tärkeiden (organogeneesi) kuukausien aikana annoksella ad 2500 mg/kg. Fertiliteettitutkimukset Merkittävää eroa vertailuryhmään nähden ei havaittu rotilla annettaessa glukosamiinifosfaattia suun kautta uroksille 0, 239, 716 tai 2149 mg/kg 10 viikon ajan ennen parittelua ja sen aikana ja naaraille 2 viikkoa ennen parittelua, sen aikana sekä raskauden ja imetyksen aikana. Mutageenisuus Mutageenisuustutkimusten tulokset in vitro joko aktivoimalla metaboliaa tai ilman sitä olivat negatiiviset erityyppisillä Salmonellakannoilla (Amesin testi), Saccharomyces Cerevisiae D4-geenimutaatiotestissä, Kiinan hamsterin V79 keuhkosolun mutaatiotestissä ja ihmisen lymfosyyttien kromosomiaberraatiotestissä. Annettaessa glukosamiinisulfaattia in vivo -kokeissa rotille suun kautta 0, 398, 796 ja 1592 mg/kg - annoksina tai hiirille suun kautta 0, 796, 2390 ja 3180 mg/kg -annoksina tai ihonalaisesti 0, 48, 143 tai 430 mg/kg -annoksina mikronukleuksia sisältävien punasolujen lukumäärä ei kasvanut.
Myös ns. isäntävälitteisessä tutkimuksessa, joka suoritettiin antamalla hiirille glukosamiinisulfaattia suun kautta 0, 796, 2390 ja 7160 mg/kg -annoksina tai ihonalaisesti 48, 143 ja 430 mg/kg -annoksina saatiin negatiiviset tulokset. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Mikrokiteinen selluloosa Povidoni K 25 Kroskarmelloosinatrium Makrogoli 6000 Magnesiumstearaatti Talkki Metakryylihappokopolymeeri, tyyppi A Titaanidioksidi (E 171) Ammoniometakrylaattikopolymeeri, tyyppi A Glyserolitriasetaatti 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen. 6.3 Kestoaika 3 vuotta 6.4 Säilytys Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot 60 tai 180 tablettia PE-purkeissa, jotka on pakattu koteloon. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Ei erityisvaatimuksia. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Meda Oy, Vaisalantie 4, 02130 Espoo 8. MYYNTILUVAN NUMERO 21203 9. MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: 2.6.2006
10. TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ 11.5.2015