No 2 2011 TIEDOTUSLEHTI ASIAKKAILLE JA YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Tekijänoikeudet hyötykäyttöön teollisoikeuksien rinnalle Metso Automation, Fiskars ja Lite-On Mobile: Näkökulma IPR-oikeuksien puolustamiseen ja hyödyntämiseen Kolster IPR Legal auttaa konfliktinhallinnassa www.kolster.fi
Tekijänoikeudet TEKSTI JOOSE KILPIMAA joose.kilpimaa@kolster.fi Tekijänoikeudet hyötykäyttöön teollisoikeuksien rinnalle Kun puhutaan innovaatioista ja niiden suojaamisesta, yleensä tarkoitetaan rekisteröitäviä teollisoikeuksia: tavaran tai palvelun tunnuksena toimivia tavaramerkkejä, uusia teknisiä ratkaisuja suojaavia patentteja ja hyödyllisyysmalleja sekä tuotteen ulkoasua suojaavaa mallioikeutta. Teollisoikeuksilla suojattavia innovaatioita yhdistää usein se, että suojan kohde on syntynyt pitkällisen, tähän päämäärään tähtäävän tuotekehityksen tuloksena. Kuitenkin monissa yrityksissä syntyy muunkinlaisia innovaatioita varsinaisen tuotekehitysprosessin ulkopuolella, jopa niin, että yritys ei edes tiedosta hallussaan olevan jotakin, johon yrityksellä on yksinoikeus, ja johon parhaimmillaan liittyy merkittäväkin taloudellinen potentiaali. Tällaista potentiaalia hyödyntämällä voidaan estää kilpailijoita esimerkiksi kopioimasta omaa mainoskampanjaa, käyttöohjetta tai jopa tuotteen ulkomuotoa. Tekijänoikeus poikkeaa teollisoikeuksista siinä, että tekijänoikeutta ei voida rekisteröidä. Tekijänoikeudella suojattu teos syntyy sillä hetkellä, kun kyseinen teos on luotu. On syytä huomata, että ei ole olemassa tyhjentävää luetteloa siitä, mitä tekijänoikeudella suojattavat teokset ovat. Tekijänoikeudesta puhuttaessa nousevat useimmiten esille musiikki, kirjallisuus ja kuvataiteet. Tekijänoikeus voi kuitenkin koskea lähes mitä tahansa teosta, joka on syntynyt luovan työn ja tekijän omaperäisen ajattelun tuloksena. Kaksi teoslajia, ohjelmistot ja valokuvat, ansaitsevat erityishuomion tarkasteltaessa tekijänoikeuden mahdollisia kohteita. Useille yrityksille on tärkeää tietää, että tietokoneohjelmistojen ensisijainen suojamuoto on nimenomaan tekijänoikeus eikä esimerkiksi patentti, vaikka tietokoneohjelmistoille myönnetään myös patentteja. Koska tekijänoikeus on ensisijainen ohjelmistojen suoja, ohjelmistoja tuottavien yritysten on äärimmäisen tärkeää luoda sisäinen prosessi luomistyön dokumentoimiseksi. Mikäli kiistaa ohjelmiston alkuperästä syntyisi, alkuperäisen ohjelmiston tuottaneen yrityksen tulee kyetä todistamaan sekä ajankohta, jona ohjelmisto on luotu, että tekijänoikeuden kuuluminen ohjelmiston luoneelle yritykselle. Mikäli ohjelmiston luomiseen liittyvää aineistoa ei ole selkeästi dokumentoitu, tekijänoikeuden voimaansaattaminen voi vaikeutua huomattavasti ja pahimmillaan johtaa oikeuden menetykseen. IPR-lakimies Joose Kilpimaa on toiminut alalla vuodesta 2001 lähtien. Hänellä on kokemusta IPR-oikeuksien kokonaisvaltaisesta suojaamisesta ja hyödyntämisestä, esimerkiksi lisensseistä ja konfliktitilanteiden ratkaisusta. Toinen monia käytännön haasteita kohtaava teoslaji on valokuva. Valokuvan tekijänoikeudellinen suoja on kaksitahoinen: mikäli valokuva täyttää normaalit tekijänoikeudelliset omaperäisyyden kriteerit, toisin sanoen ylittää teoskynnyksen, se saa tekijänoikeussuojaa. Siinä tapauksessa, että kriteerit eivät täyty, esimerkiksi jos valokuva on täysin rutiinimainen kuva tuotteesta, valokuva saa kuitenkin niin sanottua valokuvan suojaa, joka on suoja-alaltaan hieman suppeampi kuin varsinainen tekijänoikeus. Huomionarvoista on siis se, että minkä tahansa valokuvan perusteella voidaan kieltää toisia tahoja käyttämästä valokuvaa, mikäli alkuperäisen valokuvan ottanut taho voidaan identifioida. Käytäntö on osoittanut, että valokuvia hyödynnetään luvattomasti laajasti varsinkin verkkoympäristössä. Mikäli valokuvan nauttimaan suojaan todistetusti vedotaan, sen vastustaminen on erittäin vaikeaa. Tekijänoikeuden ominaispiirre on, että se voi syntyä ainoastaan luonnolliselle henkilölle, ei siis esimerkiksi työnantajalle. Koska Suomesta puuttuu työsuhdetekijänoikeus, on luovaa työtä ja innovaatioita hyödyntävän yrityksen pidettävä tarkasti huolta siitä, että työtehtäviä suoritettaessa ja niiden ohessa syntyvät mahdollisesti tekijänoikeuden alaiset teokset siirretään asianmukaisin sopimuksin yrityksen nimiin, jotta niitä saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Potentiaalisten teosten jatkuvalla kartoittamisella ja niiden systemaattisella dokumentoinnilla tekijänoikeussuojan laajat ja joustavat hyödyt saadaan parhaiten valjastettua yrityksen käyttöön. 2 KOLSTER Info
No 2 2011 Julkaisija Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu 23 00120 Helsinki kolster@kolster.fi www.kolster.fi Turku Lemminkäisenkatu 14-18 C 20520 Turku turku@kolster.fi Tampere Pellavatehtaankatu 10 B 33100 Tampere tampere@kolster.fi Seinäjoki Kampusranta 9 C, 5. krs 60320 Seinäjoki seinajoki@kolster.fi Vaasa Vaasanpuistikko 16 65100 Vaasa vaasa@kolster.fi Oulu Elektroniikkatie 8 90590 Oulu oulu@kolster.fi Päätoimittaja Anne Suutala anne.suutala@kolster.fi Toimitusneuvosto Gudrun Dromberg Marjut Honkasalo Tiina Jääskeläinen-Alasaari Torbjörn Lydman Antti Peltonen Tuula Pulkka Maija-Liisa Puranen Terhi Salmi Marianna Sorsa Suunnittelu ja taitto White Sheep Oy, Antti Hovi Kansikuva Lauri Tolin Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kolster Oy Ab Puh. (09) 618 821 Faksi (09) 602 244 Sähköposti petra.henriksson@kolster.fi Kolsterista kumppani IPR-juridiikan haasteisiin Pääkirjoitus Aineeton omaisuus, kuten rekisteröidyt oikeudet ja erilaiset sopimukset, voi olla yrityksen tärkein omaisuus. Tälle väittämälle tuskin löytyy enää epäilijöitä. Siinä missä yritykset aiemmin tyytyivät pelkästään rekisteröimään esimerkiksi tavaramerkkejään, paneudutaan yrityksissä nykyisin yhä aktiivisemmin ja kokonaisvaltaisemmin brändin suojaamiseen. Omia oikeuksia myös puolustetaan ja niitä käytetään entistä aktiivisemmin liiketoiminnassa. Internet sekä yhä lisääntyvä tavaramerkkipiratismi ovat tuoneet tähän kokonaisuuteen omat lisähaasteensa. Kolster on vastannut muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin monipuolistamalla juridisten palveluiden tarjontaa. Nyt asiakkaamme saavat paitsi kustannustehokkaan kumppanin patenttien, mallien, tavaramerkkien ja verkkotunnusten rekisteröinnissä, myös apua immateriaalioikeuksien hyödyntämisessä ja konfliktitilanteiden ratkaisemisessa. Esimerkkejä palveluistamme ovat erilaiset yritysten väliseen toimintaan liittyvät sopimukset kuten lisenssi- ja salassapitosopimukset sekä oikeudenkäynnit. Kolsterin asiantuntijat ovat käytettävissä myös teollisoikeuksia lähellä olevissa tekijänoikeudellisissa kysymyksissä. Asiakkaamme saavat nyt nopeasti ja kustannustehokkaasti apua IPR-ongelmatilanteisiinsa yhdeltä taholta. Tällainen monipuolinen palvelukokonaisuus, jossa yhdistyvät sekä juridinen että tekninen osaaminen, on IPR-alan nykypäivää. Torbjörn Lydman toimialajohtaja, tavaramerkit ja mallioikeudet > torbjorn.lydman@kolster.fi KOLSTER Info 3
Asiakkaan näkökulma TEKSTI ANNE SUUTALA anne.suutala@kolster.fi KUVA Raisa Rautiainen-Laakso Mieluummin sovitaan kuin riidellään! IPR-konfliktinhallinta on päivän avainsana. Viime keväänä perustettu Kolsterin IPR Legal -ryhmä vastaa haasteeseen ja auttaa yrityksiä ratkaisemaan konflikteja sekä varautumaan ja ehkäisemään niitä jo ennalta neuvottelujen ja sopimusten avulla. Ryhmän vetäjä Jyrki Nikula kutsui asiakkaidemme Metso Automationin, Fiskarsin ja Lite-On Mobilen edustajat keskustelemaan lounaalle tilanteista, joita yritykset kohtaavat sen jälkeen, kun suojaukset on tehty. Silloinhan vasta alkaa varsinainen työ oikeuksien hyödyntämiseksi markkinoilla. Kolsterin IPR Legal -lounaalle juuri ennen heinäkuun helteitä saapuivat Fiskarsin päälakimies Jutta Karlsson (kuvassa vas.), Metso Automationin IPR Manager Tuomo Anttila, sekä Lite-On Mobilen IPR Manager Anne Koski-Keto. Keskustelussa nousi vahvasti esille kaikille yhteinen tahtotila: kukaan ei halua riidellä! Konfliktitilanteissa kilpailijoiden kanssa pyritään aina ensin käymään kirjeenvaihtoa, neuvottelemaan ja sopimaan. Vasta viime kädessä mennään oikeuteen. Jyrki Nikula alusti keskustelua toteamalla, että tehokkaassa IPR-konfliktinhallinnassa yhdistyvät juridinen, tekninen ja kaupallinen näkökulma. Tarvitaan hyvää yhteistyötä juristien, patenttiasiamiesten ja yrityksen liiketoiminnasta vastaavien avainhenkilöiden välillä. Sen päälle tulee vielä kulttuurinen aspekti, kun toimitaan kansainvälisillä markkinoilla. Konfliktitilanteissa on hyvinkin merkittävää se, onko vastapuoli esimerkiksi amerikkalainen. -IPR-juridiikka on globaalia, siinä ei pärjää kansallisella osaamisella. Ja kun lähdet cowboyna ratsastamaan kohti taistelua, tarvitaan myös kokemusta toimintatavoista eri kansallisuuksien kanssa. IPR-lakimies Joose Kilpimaa Kolsterin IPR Legal -ryhmästä puolestaan muistutti, että konflikteja ei pidä suinkaan pelätä. -Jos konflikteja pelkää, silloin yrityksellä ei ehkä ole koko IPR-potenti- 4 KOLSTER Info
aali käytössään. Konfliktitilanteista voi löytyä aina myös mahdollisuuksia. Lisensseillä tai IPR:ien rinnakkaista eloa säätelevillä sopimuksilla voidaan päästä konfliktista yli molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Kilpailijoiden kanssa voidaan edetä myös rinta rinnan. Elinkaariajattelusta lisätehoa liiketoimintaan Metso Automationin Tuomo Anttilan mielestä IPR:ien hyödyntäminen ja konfliktinhallinta ovat todella merkittävässä asemassa oikeuksien elinkaarella. -On tervetullutta, että Kolsterilla on laajennettu palvelunäkökulmaa ja otettu konfliktinhallinta mukaan. -Kun teemme yhteistyötä patenttitoimiston kanssa, myönnettävän patentin laatu on meille ensiarvoisen tärkeä. Tähän tähtäämme yhdessä patenttiasiamiehen kanssa koko vuosia kestävän hakemusprosessin ajan. Lisäksi on kuitenkin hyvä, jos voi luottaa siihen, että laaja-alaista apua on saatavilla samasta osoitteesta myös myöhemmin. -Yleisin tapaus meillä on patentinloukkauksen arviointi yhdessä hakemuksen laatineen asiamiehen kanssa. Käyttöä on jatkossa varmasti myös muille IPR Legal -ryhmän tarjoamille palveluille, vaikka omaakin osaamista talosta löytyy. Eri asiantuntijoiden saumaton yhteistyö tuo lisäarvoa. -Patentti on työkalu, jonka saaminen ei automaattisesti tarkoita menestystä. Jotta keksintöjen virta säilyy vuolaana, keksijöiltä ei voi vaatia liikaa ilmoitusvaiheessa. Pyrin kuitenkin aina kannustamaan keksijöitä siihen, että he jo keksintöilmoitusta tehdessään miettisivät, mitä hyötyä keksinnöstä on liiketoiminnalle, ja toisivat tämän mahdollisimman selvästi esiin. Jos sitten keksintö päätetään patentoida, niin sama ajatus on pidettävä mielessä koko hakemusprosessin ajan, ja sen on näyttävä patenttivaatimuksissa. Kuulostaa itsestään selvältä, mutta aika ajoin käy esimerkiksi niin, että patentti olisi saatavilla jonkin sinänsä mitättömän näköisen vaatimusmuutoksen päässä, mutta kun palautetaan mieleen, miksi patenttia ollaan hakemassa, niin huomataan, että sellaisella patentilla ei olisikaan enää arvoa omistajalleen. Anttilan mukaan Metso Automationissa patentteja haetaan oman tuotekehityksen tuloksien suojaamiseksi kopioinnilta. -Lisensiointi ei ole meillä ensimmäisenä mielessä, vaikka jonkin verran sitäkin tehdään. Aina sopivan tilaisuuden tullen pyrin muistuttamaan liiketoimintojen edustajia myös tästä vaihtoehdosta. Esimerkiksi tekniikan taso -selvitysten yhteydessä löytyneiden patenttien ei välttämättä tarvitse tarkoittaa estettä meidän liiketoiminnallemme. Tätä kautta voi jopa löytyä sopiva yhteistyökumppani, jolla on mahdollisesti tarjota meille paljon muutakin kuin pelkkä käyttöoikeus patenttiinsa. Loukkauksiin puututtava aina Fiskarsin Jutta Karlsson on huolissaan suomalaisten yritysten innovaatioaktiivisuudesta. -Meidän tulee jatkuvasti pyrkiä saamaan kilpailuetua uusilla tuotteilla ja innovaatioilla, joita kauppa ja kuluttajat haluavat; kilpailu ei tule vain lähialueilta vaan on globaalia. -Kuten kaikilla suosituilla tuotteilla ja brändeillä on meilläkin kokemuksia tuoteväärennöksistä, joista saamme usein tiedon tarkkaavaisilta kuluttajilta. Meille on erityisen tärkeää, että kuluttajat ymmärtävät kopioihin liittyvät riskit kuten huonon laadun tai turvallisuuden. Puhunkin mielelläni kuluttajavalistuksen puolesta. Aidoissa tuotteissa myös tuotevastuu toimii, se olisi hyvä muistaa. Brändi kärsii, jos kuluttaja luulee saavansa aidon tuotteen, mutta saakin huonon kopion. -Fiskarsin IPR-strategiaan kuuluu, että puutumme oikeuksiemme loukkauksiin. Vaikka puolustautuminen ja erityisesti oikeusriidat vievät aikaa ja aiheuttavat kustannuksia yritykselle, emme voi antaa sellaista viestiä markkinoille, että emme tee mitään, kun oikeuksiamme loukataan. -Strategiaamme kuuluu, että suojaamme tuotteitamme mahdollisimman hyvin: patenteilla, malleilla ja tavaramerkeillä. Strategiset tuotteet suojataan kattavasti, ja ongelmiin pyritään varautumaan ennaltaehkäisevästi. Suojaukset ja sopimukset on laitettava kuntoon, niin ei tarvitse tarpeettomasti riidellä. Tekniikan tason selvitykset tärkeitä riskien hallinnassa Anne Koski-Keto Lite-On Mobilelta pitää tekniikan tason selvityksiä erittäin tärkeinä työkaluina varautua mahdollisiin riskeihin jo ennalta. -Tekniikan tason selvitykset antavat tarvittavaa tietoa siitä, mitä voidaan tehdä itse, kuinka lähellä kilpailijoita liikutaan, ja miten suuri riski on loukkauksiin. Esitän lisäkysymyksiä keksijöille jo keksintöilmoitusvaiheessa keksinnön kaupallisista hyödyistä ja sen soveltuvuudesta yhtiön muihin tuotteisiin. Ensin haetaan patenttia ja sitten katsotaan vuoden aikana, onko tuote menestyvä ja miten projektit etenevät. Mittari on usein se, aletaanko tuotetta heti kopioida tai miten asiakas suhtautuu keksintöön. Sen jälkeen mietitään, miten edetään. - Minusta IPR-suojaus on ennen kaikkea markkinoinnin työkalu. Sitä ei aina muisteta budjetointivaiheessa, jolloin IPR-panostukset ymmärretään edelleenkin kuluina, eikä investointina tulevaisuuteen. - Meillä hyödyntäminen alkaa jo ennen patentin myöntämistä kansainvälisillä sopimuksilla. Sopimuksissa on erittäin tärkeää miettiä vastuukysymykset. On myös tärkeää, että sopimuksesta pääsee halutessaan irti. Tarvitaan monipuolinen asiantuntijaryhmä miettimään juridiikkaa, tekniikan tasoa, IPR-näkökulmaa ja kaupallista puolta. Kulttuurierot vaikuttavat erityisesti Länsi-Euroopan ulkopuolella. Usein pienistä asioista voi syntyä isoja keskusteluja! KOLSTER Info 5
Konfliktinhallinta TEKSTI JYRKI NIKULA jyrki.nikula@kolster.fi IPR-konfliktien hallinta tärkeä osa yrityksen strategiaa IPR-alan ammattilaisille on selvää, että oikeudet ovat tärkeitä. Niitä hankitaan, käytetään ja puolustetaan varsin kiivaastikin. Tärkeintä on kuitenkin IPR-oikeuksien käyttö liiketoiminnan tukena ja välineenä. Pelkkä rekisteröinti ja mahdollinen väitemenettelystä selviäminen on vasta alku oikeuksilla on harvoin itseisarvoa. Oikeuksia tulee käyttää osana liiketoimintaa, jotta niistä olisi yritykselle todellista hyötyä. Tekijän- ja teollisoikeuksien merkitys on ollut vahvassa kasvussa viimeiset 20 vuotta. Yritykset ovat jo hyvinkin valveutuneita patenttien, tavaramerkkien, mallien ja tekijänoikeuksien merkityksestä ja näiden tarjoamista mahdollisuuksista osana liiketoimintaa. Erilaisia oikeuksia on rekisteröity yhä kiihtyvällä tahdilla. Luonnollisena seurauksena tästä on ollut, että oikeuksia on myös alettu käyttää ja hyödyntää yhä enemmän. Kyse ei ole pelkästään oman tuotteen suojaamisesta, vaan myös mahdollisuudesta lisensioida omia oikeuksia tai pidemmällä tähtäimellä valmistautumisesta mahdollista loukkausväitettä vastaan. Myös erilaisia konfliktitilanteita on alkanut esiintyä yhä enemmän. Konfliktilla en tarkoita pelkästään oikeudenkäyntejä ja riitoja, vaan myös erilaisia neuvottelutilanteita, sopimuksia, lisensiointia sekä muita tapoja käyttää ja hyödyntää oikeuksia. Eräs osoitus IPR-oikeuksien lisääntyneestä merkityksestä on Suomessa tehty lakiehdotus, joka keskittäisi kaikki teollis- ja tekijänoikeuksiin kohdistuvat riita-asiat Markkinaoikeuteen. Tämä on merkittävä aloite, joka toteutuessaan tulee lisäämään oikeusvarmuutta ja tuomioistuimen asiantuntemusta IPR-alalla. Olen ollut mukana erilaisissa teollisuuden työryhmissä puhumassa asian puolesta jo useiden vuosien ajan. Uskonkin uudistuksen vihdoin toteutuvan. Tällöin myös Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunnan tehtävät siirtyvät Markkinaoikeuteen. Kuinka yhdistää IPR-juridiikka, tekniikka ja liiketoiminta? 1990-luvulla puhuttiin paljon juristien haasteesta: kuinka yhdistää juridiikka ja liiketoiminnan vaatimukset. 2000-luvulla puolestaan alettiin miettiä, kuinka IPR-oikeudet otetaan paremmin osaksi liiketoimintaa ja saadaan yritykset ymmärtämään tämän yhteyden tärkeys. Mielestäni molemmat asiat on opittu sekä Suomessa että ulkomailla varsin hyvin. Tästä on osoituksena lehdistössä toistuvasti raportoidut merkittävimmät patentti- ja tavaramerkkiasiat, kuten lisenssit ja sopimukset, sekä erityisesti paljon julkisuutta saaneet riidat suurten yritysten välillä. Riitojen takana on merkittävä taloudellinen ja liiketoiminnallinen intressi. Vaikka tuomioistuimeen päätyneet riita-asiat saavat runsaasti julkisuutta, kannattaa muistaa, että jokaista riitaa kohden on satoja, ehkä jopa tuhansia onnistuneita neuvotteluita ja sopimuksia, jotka eivät koskaan etene tuomioistuimeen ja julkisuuteen asti ruodittaviksi. Riidat ovat jäävuoren huippu, ja ne saavat kohtuuttoman paljon julkisuutta ja huomiota osakseen. Suurin osa asioista neuvotellaan ja sovitaan suljettujen ovien takana. IPR-alan ammattilaiset ovat siis oppineet yhdistämään juridiikan ja liiketoiminnan vaatimukset. Myös tekniikka ja sen merkitys on opittu ottamaan mukaan mitä seuraavaksi? Erilaiset toimintatavat ja kulttuurierot otettava huomioon Jokaisessa konflikti- ja neuvottelutilanteessa on mukana myös kulttuurillisia ja henkilöihin liittyviä tekijöitä, joiden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Saatan olla oikeassa juridiselta, tekniseltä sekä liiketoiminnan kannalta, mutta jos unohdan vastapuolen kulttuuritaustan, 6 KOLSTER Info
Legal Counsel Jyrki Nikula vetää keväällä 2011 perustettua Kolster IPR Legal -yksikköä, joka on erikoistunut erilaisten konfliktitilanteiden kuten neuvottelu-, sopimus- ja riita-asioiden hoitamiseen. Juristeillamme on useiden vuosien kokemus sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten asioiden hoitamisessa neuvotteluteitse ja tuomioistuimissa Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella. Teknisissä asioissa toimimme läheisessä yhteistyössä patenttiasiamiestemme kanssa, jolloin voimme tarjota asiakkaillemme sekä juridisen että teknisen osaamisen samasta osoitteesta. Tämä tekee yhteistyöstä erittäin tehokasta ja säästää sekä aikaa että kustannuksia, Jyrki Nikula sanoo. erittäin hyvistä lähtökohdista käynnistyneet neuvottelut voivat ajautua täydelliseen umpikujaan. Jos neuvottelen sopimuksesta saksalaisen kanssa, otan aivan erilaisen lähestymistavan kuin esimerkiksi brittien kanssa. Amerikkalaiset puolestaan käyttäytyvät hyvinkin eri tavalla kuin eurooppalaiset. On tärkeää tiedostaa vastapuolen kulttuuritausta. Vielä parempi on, jos tuntee vastapuolena olevan yrityksen yrityskulttuuria ja toimintatapoja, jotka saattavat vaikuttaa asioiden etenemiseen hyvinkin paljon. Joskus neuvottelut saattavat kariutua pelkästään siihen, että kummankin osapuolen pääneuvottelijat ovat keskenään konfliktoivia persoonallisuuksia. Kumpikin osapuoli saattaa pitää kiinni vain periaatteen vuoksi jostakin todelliselta merkitykseltään hyvin pienestä asiasta. Tällöin ratkaisu voi löytyä esimerkiksi yhden neuvottelijan vaihtamisesta, tai vaikkapa hankalan asian siirtämisestä erilliselle pienelle työryhmälle, johon kumpikin osapuoli valitsee yhteistyökykyisiä ihmisiä. Amerikkalainen escalation process voi tulla yllätyksenä, kun siihen törmää ensimmäistä kertaa. Suomalaiset eivät ole tottuneet siihen, että vastapuoli ottaakin yhteyttä neuvottelijan esimiehiin ja kertoo, ettei ole tyytyväinen asioiden edistymisestä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että myös suomalaiset voivat käyttää samaa temppua amerikkalaisiin vastapelureihin. Saksalaisen tai ranskalaisen yrityksen kanssa moista ei kannata yrittää. Väliaikaisen kiellon voi saada saksalaisessa tuomioistuimessa hyvinkin nopeasti parhaimmillaan jopa muutamassa tunnissa, vastapuolta kuulematta! Useimmille saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä se, että tällaiseenkin tilanteeseen voidaan ennalta varautua, mikäli tiedetään potentiaalinen vastapuoli sekä tuomioistuin, missä asia tulee todennäköisesti esille. Ranskassa tullilla on puolestaan mahdollisuus hävittää väärennökseksi havaitut tuotteet tullin itsensä aloitteesta, jolloin itse tavaramerkin varsinainen omistajakin saa asiasta tiedon vasta jälkikäteen. Hyvä sopimus lähtökohta yhteistyölle Huolellisesti tehty sopimus on hyvä lähtökohta yhteistyölle. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se, että niin täydellistä sopimusta ei ole olemassakaan, ettei sitä voisi riitauttaa. Vaihtelevissa ja yllättävissä tilanteissa perusteellisesti mietitty sopimus turvaa osapuolten asemaa. Jotkut sopimukset saattavat olla voimassa 5, jopa 10 vuotta. Tällaisen ajan kuluttua maailma voi olla hyvinkin erinäköinen kuin tilanne, jossa sopimus alun perin tehtiin. Jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi, osapuolet saattavat päätyä purkamaan sopimuksen ja riitelemään sen sisällöstä ja tulkinnasta. Mahdollisessa riitatilanteessakin osapuolten käymät neuvottelut ovat avainasemassa. Asian ratkaiseminen neuvotteluteitse on huomattavasti nopeampaa, halvempaa ja varmempaa kuin oikeudenkäyntiin turvautuminen. Tuomioistuintietä kannattaa yleensä käyttää vasta viimeisenä mahdollisuutena joskus tosin on tilanteita, jolloin tuomioistuin on ainoa järkevä vaihtoehto. Tällöinkin pätee vanha sanonta: oikeat lääkkeet oikeisiin vaivoihin. KOLSTER Info 7
A6V0 Uutisia Lisää uutisaiheita sivustollamme > www.kolster.fi Tervetuloa Kolster IPR Legal -seminaareihin IPR-konfliktinhallinta on päivän avainsana. Keväällä 2011 perustettu Kolster IPR Legal -ryhmä (vas. IPR-lakimies Joose Kilpimaa, Legal Counsel Jyrki Nikula ja IPR-lakimies Henrik af Ursin) auttaa yrityksiä ratkaisemaan konflikteja sekä varautumaan ja ehkäisemään niitä jo ennalta neuvottelujen ja sopimusten avulla. Kerromme IPR Legal -palveluistamme seminaareissa neljällä paikkakunnalla. Katso tarkempi ohjelma kotisivuiltamme ja ilmoittaudu mukaan! Helsinki 7.9. (aamiaisseminaari) Rake-Sali, Erottajankatu 4C Tampere 14.9. (iltapäiväseminaari) Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8 Oulu 20.9. (aamiaisseminaari) Ravintola Smarthouse, Elektroniikkatie 8 Turku 27.9. (iltapäiväseminaari) Linnateatteri, Linnankatu 31 Tervetuloa tapaamaan IPR-asiantuntijoitamme osastolle C 521 Alihankinta 2011 -messuille Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen 13. - 15.9. Lontoon sopimus ja lakimuutoksia voimaan 1.11.2011 Ns. Lontoon sopimus tulee voimaan Suomen osalta 1.11.2011. Suomen liittymisen jälkeen sopimukseen kuuluu 16 Euroopan patenttisopimuksen (EPC) yhteensä 38 jäsenvaltiosta. Lontoon sopimuksessa on keskeisimmin kysymys käännösvaatimuksista, jotka Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltiot asettavat omassa maassaan voimaan saatettaville eli validoitaville eurooppapatenteille. Lontoon sopimuksen voimaantulon myötä käännösvaatimukset Suomessa helpottuvat. Selitysosa voi olla joko suomeksi tai englanniksi, mutta patenttivaatimukset on kuitenkin edelleen toimitettava suomeksi. Lontoon sopimuksen astuessa voimaan myös Suomen patenttilakia muutetaan siten, että Suomessa kansallisesti käsiteltävien, 1.11.2011 tai sen jälkeen jätettyjen patenttihakemusten käsittelykieleksi voidaan valita englanti. Tämä merkitsee sitä, että koko hakemusprosessi voidaan käydä englanniksi. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun hakemus tulee julkiseksi (18 kk:n kuluttua hakemispäivästä), on patenttivaatimusten oltava saatavilla myös suomeksi tai ruotsiksi. Selitysosa voi jäädä englannin kielelle, eikä sitä tarvitse suomentaa myöntämisenkään yhteydessä. Lisäksi osa patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksen päiväkirjatiedoista, esimerkiksi keksijän tiedot, keksinnön nimitys, hakemuksen patenttiluokitus, kirjelmät ja maksut, tulee julkiseksi vasta samaan aikaan hakemuksen kanssa. Kolsterin EP-asiamiesten joukko kasvaa Mikko Alatossava (Kolster Oulu), Marjut Borgenström (Kolster Turku), Tea Friman ja Jukka Kantanen (Kolster Helsinki) ovat suoriutuneet Euroopan patenttiviraston vaativasta asiamiestutkinnosta (EQE, European Qualifying Examination). Tutkinnon menestyksellinen suorittaminen oikeuttaa toimimaan eurooppapatenttiasiamiehenä ja edustamaan patentin hakijoita Euroopan patenttivirastossa EPOssa. Kolsterilla on nyt kaikkiaan 33 eurooppapatenttiasiamiestä, joista 11 on läpäissyt EQE-tutkinnon. Euroopan patenttisopimuksen tullessa voimaan Suomessa EP-asiamiehen toimintaoikeuden sai työkokemuksen perusteella. Sen jälkeen alalle tulleet asiamiehet joutuvat suoriutumaan moniosaisesta ja erittäin vaikeana pidetystä tutkinnosta pätevöityäkseen ammatin kansainvälisiin haasteisiin. Suomen ensimmäisen EQE-tutkinnon suoritti Timo Pykälä Kolsterilta. Eurooppapatenttiasiamiehemme ovat hyvin perehtyneitä EPOn käytäntöihin. He ovat tottuneita asioimaan viraston kanssa ilman välikäsiä ja hoitamaan patenttien väite- ja valituskäsittelyjä sekä myös niihin liittyviä suullisia käsittelyjä Euroopan patenttivirastossa. Kolster Infossa julkaistut artikkelit ovat luettavissa sivustomme www.kolster.fi osiossa Ajankohtaista/Kolster Info. www.kolster.fi