SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XXIV. AISTIVIALLISKOULUT. 4. A L A M A I N E N K E R T O M U S SUOMENMAAN AISTIVIALLISKOULUJEN T O I M I N N A S T A LUKUVUONNA 1 8 9 7-1 8 9 8. KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN ANTAMA. H E L S IN G IS S Ä 1900, HELSINGIN SENTRAALI KIRJA PAINO JA KIRJANSITOMO OSAKEYHTIÖ.
Koulutoim en Y lihallituksen antam a alam ainen kertom us Suomen aistivialliskoulujen toiminnasta lukuvuonna 1897 1898. I. Yleiskatsaus. M aan julkisten aistiviallisk ou lu jen uudestaan järjestäm inen on m yöskin puheen aolevan lukuvuoden aikana jatkunut alkuaan vah vistetun järjestäm issuunnitelm an m ukaan. K u n K u op ion kuurom ykkäinkoulun uudet rakenn u k seteivät eh tin eet lu kuvuoden alkuun lo p u llisesti valm istua, on op p ilaitok selle säädetystä ty ö järjestyksestä täytyn yt teh d ä se poikkeus, että kouluun yh d istetty asum alaitos ei syyslukukau della ollut voim assa, vaan k aikki oppilaat olivat sijoitetu t täysih oitoon paikkakunnalla oleviin yk sity isiin koteihin. Sam allaisesta syystä on m yöskin H e l singin sokeain k ou lu ssa ed ellisen lu k uvuod en lukujärjestystä seurattu. K un Y lih allitu s K irk ollisasiain -toim itu sk u n n an kirjeen johdosta m aaliskuun 30 p:ltä v. 1897 alam aisuudessa ehdotti, että uusi suom enkielinen puhekoulu kuurom ykkiä lapsia varten O ulun kaupunkiin perustettaisiin ja järjestettäisiin niin, että oppilaat jaettaisiin kahdelle rin nak kaisosastolle, joilla kum m allakin olisi kahdeksanvuotinen oppim äärä ja oppilaiden vastaan otto tapahtuisi joka toinen vuosi, on T eid än K eisarillin en M ajesteettin n e helm ikuun 22 p:nä v. 1898 annetulla arm ollisella ju listu k sella säätänyt, että edellä m ainittuun kaupunkiin on luokka luokalta, alkaen sy k sy llä 1898, p erustettava suom alainen puhekoulu kuurom ykkiä lapsia varten, järjestettynä sillä tavalla kuin kesäkuun 30 p:nä v. 1892 annetussa arm ollisessa ju listu k sessa Turun ja K uop ion p u h ek ou lu ista lähem m in m äärätään, kuin myöskii^ että laitok seen nähden on seuraavaa vuosirahansääntöä noudatettava.
4 Vuosirahansiiäiitö Oulun knurom ijkkäinlvulita värien : Johtajan palkka, paitse vapaata asuntoa lämmön kanssa,.... 3nf. 3,000: 3 opettajan palkka à 2,000 mk... 0,000 vuokrarahoja à 500 1,500: ;> 7,500: Asumalaitokscn johtajattaren palkka, paitsi vapaata asuntoa lämmön ja ruoan kanssa asumalaitokscn p ö y d ä s s ä...» 1,000: 4 opettajattaren palkka à 1,600 mk... 0,400: vuokrarahoja ä 300 mk 1,200: -» 7,000: Rahamääräys tuntiopettajani palkkaamiseksi voimistelussa ja käsitöissä, 7S tuutia viikossa à 00 mk...» 4,680: O p etustarpcihin, työaincksiin sekä kirjastoon...: 1,000: Palvelusväkeä varten...» 1,800: Lääkärin palkkio ja Iäkkeisiin....» 500: Ruuanpitoon ja. oppilasten majoitukseen à 200 mk, arviolta...» 18,000: Lämpöön ja valaistukseen sekä sekalaisiin menoihin, arviolta.. > 3,000:.1 f a i s t. 1. Jos koulun johtaja on nainen, tekee hänen palkkansa 80 % siitä mitä miespuoliselle johtajalle ylempänä on määrätty. Muist. H. Suhde opettajain ja opettajatarten lukumäärän välillä saattaa asiuinhaarain mukaan vaihdella, kuitenkin niin, että jokaisessa koulussa pitää olla sekä miehiä että naisia. Muist. JJI. Säädetyt palkankorotukset opettajistolle maksetaan Koulutoimen Ylihallituksen ilmoituksen jälkeen. Midst. IV. Ruuanpidosta ja täysihoidosta karttuneet oppilasmaksut toimitetaan iääninrahastoon ( Juhissa, ja menevät ne yleisiin valtionvaroihin. Kun K. Senaatti valtuutettiin ryhtymään niihin toimenpiteisiin, jotka yllämainitun päätöksen toteuttamiseksi huom ataan tarpeelliseksi, on K. Senaatti, sitten kun Kirkollisasiain-toimituskunta oli jolukuun 7 ja 31 p:nä antamissa kirjeissään käskenyt Ylihallitusta K. Senaatille ehdottamaan tonttipaikkaa uutta koulua varten ja laatimaan luettelon tarvittavista huoneustoista sekä ryhtymään toimiin, että sopiva huoneusto mainitulle koululle lukuvuodeksi 1898-1896 saadaan vuokratuksi, velvoittanut Ylihallituksen laatimaan ja K. Senaattiin lähettämään ehdotuksen koulun vuosirahansäänuöksi lukuvuotta 1898 1899 varten kuin myöskin ehdotuksen tarpeellisten huonekalujen, kaluston ja opetusvälikappaleiden hankkimisesta, jonka ohessa Ylihallituksen toimeksi annettiin K. Senaattiin toimittaa muut ehdotukset ja suunnitelmat, joita katsotaan välttämättömäksi, että puheena oleva koulu voisi alkaa toimintansa lukuvuoden 1898 1899 alussa. Täm än johdosta on Ylihallitus kirjeessä helmikuun 25 pdtä 1898 K irkollisasiain-toim ituskuntaan lähettänyt vuokra-
r> sopimusehdotuksen, jossa merikapteeni J. Tornberg ilmoittaa olevansa halukas vuokraamaan kuuromvkkiiinkoululle tarvittavan huoneuston lukuvuodeksi 1898 1899, sekä sen ohessa alamaisessa kirjeessä maaliskuun 22 p:ltä 1898 Keisarillisen Senaatin tutkittavaksi ja vahvistettavaksi jättänyt ehdotuksen laitoksen vuosirahansäännöksi samaa lukuvuotta varten. Kun Teidän Majestcettinne on armossa myöntänyt, että yleisistä varoista saadaan oo4,000 markkaa käyttää oman talon rakentamista varttui Turun kuuromykkäinkoulullc, on K. Senaatti Kirkollisasiain-toimituskunnan marraskuun.16 p. 1897 Ylihallitukselle lähettämän kirjeen mukaan samana päivänä hyväksynyt ja vahvistanut vlöisten rakennusten Ylihallituksen laatimat piirustukset puheenaolevan oppilaitoksen huoneustorakennusta varten ja käskenyt mainitun Ylihallituksen niiden mukaan teettämään rakennustvöt. Kun K. Sonaatti on Mikkelin kaupungin valtuusmiesten anomuksesta suostunut sellaiseen muutokseen mainitun kaupungin rakennuskaavassa, että sen kautta kaupungin siellä olevan kuuromvkkäinkoulun rakennuksia varten mvöntämä rakennusala saa sopivamman muodon ja tarkoitusta varten määrätyt rakennustontit yhdistetään yhdeksi rakennusalaksi, on Teidän Keisarillinen Majestcettinne, Kirkollisasiaintoimituskunnan heinäkuun 21 p. 1898 Ylihallitukselle lähettämän kirjeen mukaan, annossa myöntänyt tarpeellisten rakennusten teettämistä varten mainitulle koululle 280,100 markkaa maksettaviksi yleisistä varoista vuosina 189S ja 1809, jonka ohessa Keisarillinen Senaatti on hyväksynyt ja vahvistanut yleisten rakennusten Ylihallituksen laatimat piirustukset ja kustaniuisehdutuksen sekä käskenyt mainitun Ylihallituksen niiden mukaan teettämään rakennustvöt. Yleisten rakennusten Ylihallituksen alamaisesta ehdotuksesta on K. Senaatti Kirkollisasiain-toimituskunnan huhtikuun 26 p. 1898 Koulutoimen Ylihallitukselle lähettämän kirjeen mukaan käskenyt ensinmainitun Ylihallituksen jo kesällä v. 1898 alkamaan Kuopion sokeainkoulurakennusten rakennuttamisen, seuraten ennen vahvistettuja piirustuksia, sekä tarkoitusta varten määrännyt etumaksuna annettavaksi 40,000 markkaa. Vuodeksi 1898 määrätyt opetuksenkuuntelurahat henkilöitä varten, jotka haluavat valmistautua maan kuuromykkäinkoulujeno pettäjiksi, on Ylihallitus jakanut siten, että pappismies H. K. Sipilä, kansakoulunopettaja J. O. Korpela ja ylioppilas Ebba Björklund ovat kukin saaneet 800 markkaa sekä ylioppilas A. J. Helin 600 markkaa. Saman vuoden varalle määrätyt matka-apurahat maan kuuromykkäin- ja sokeainkouluissa palvelevia opettajia ja opettajattapa varten on K. Senaatti Kirkollisasiaintoimituskunnan maaliskuun 29 p. 1898 antaman kirjeen mukaan jakanut siten, että koettecksi määrätty opettaja Mikkelin kuuromykkäinkoulussa O. Reponen on saanut 700
6 m arkkaa, k oetteek si m äärätty opettaja T urun kuurom ykkäinkoulussa E. J. P eson en 700 m arkkaa sek ä opettajatar M ikkelin kuurom ykkäinkoulussa, rouva A. S avolainen 600 markkaa. T ieto p u o liset ja k äytännölliset k ok eet vakinaisen viran saam ista varten aistiv iallisk ou luissa ovat seuraavat henkilöt suorittaneet: neiti M. K ah elin johtajattaren ja opettajattaren virkoihin kuurom ykkäinkoulussa yli-ik äisiä kuurom ykkiä varten; kansakoulunopettaja E. J. P eson en opettajan virkaa varten sek ä n eid et J. D ah l ström, S. L iljefors, A. P u lkkinen ja M. af E o rselles opettajattaren virkoja varten k u urom ykkäinkouluissa, joissa opetetaan puhem etoodin m ukaan; neid et J. K osk in en, E. K ep p leru s ja A. E kholm opettajattaren virkoihin kuurom ykkäinkouluissa yli-ikäisiä kuurom ykkiä varten sekä n eid et L. W ikm an, H. H ahl ja A. K ansanen opettajattaren virkoihin sokeainkouluissa. Y lih allitu k sen esityk sestä on K. Senaatti K irkollisasiain-toim ituskunnan maaliskuun 15 p. 1898 antam an kirjeen m ukaan m yöntänyt yleisistä varoista 700 markkaa ruotsinkielisen lukukirjan painattam iseksi sok eille sekä sam oin 700 markkaa H elsin g in ja K u op ion sokeainkouluissa käytettäväksi aijotun suom enkielisen lukukirjan painattam ista varten. II. E rityiset koulut. Porvoon kuurom ykkäinkoulu. K ou lu ssa on puheenaolevana lukuvuotena ollut toim essa kolm e luokkaa, jotka v astaavat 2:sta, 4:ttä ja ö:tta vuosiluokkaa. O ppilasm äärä on ollut 34. A su m alaitok seen sijoitettuna on ollut 15 oppilasta. K oulun johdosta on huoltapitänyt johtaja, filosofiankandidaatti K. O. W ichm ann. O p p ilaitok sen m enoarvio lukuvuotta varten on vah vistettu 25,150 m arkaksi. A su m alaitos on ed elleen kin ollut sijoitettuna leskirouva Ghr. N yholm in om istam assa talossa, N:o 1 korttelissa 25 kaupungin uuden pohjakaavan mukaan. V u ok rasu m m a on 1,300 markkaa. K o u lu o sa sto lle oli suom alaisen yhteiskoulu n rakennuksesta 1,500 markan vuokrasum m aa vastaan saatu 6 huonetta sisältävä huoneusto. K o u lu n eu voston jäseninä ovat o lleet piispa H. R åb erg (puheenjohtajana) oik eu sn eu vosm ies T h. L indh ja konsulin rouva H. Söderström.
7 Turun kuuromykkä=oppilaitos. O p p ilaitok sen osastosta y li-ik äisiä kuurom ykkiä varten o li lu k u vu od en alussa jälellä korkein luokka, vastaava 3:nnen luokan oppim äärää. O p p ilaita oli tällä luok alla 11. K irjoitu sosastosta oli I V ja I V B luokka toim innassa. N ä illä lu ok illa oli oppilaita 13. K oulun koko oppilasm äärä teki siis 24. L uku vu od en lopussa lask ettiin opp ilaitoksen kaikki oppilaat H erran E h to o l liselle sek ä päästettiin pois op p ilaitoksesta, joten se, toim ittuaan neljäkym m entä vuotta maan kuurom ykkien parhaaksi, aistivialliskoulujen uudestaan järjestäm istä k oskevan suunnitelm an m ukaan kokonaan lakkautetaan. O p p ilaitoksen op ettajistona oli luku vuoden kuluessa v. t. johtaja ja ensim m äinen opettaja, pastori A. E. N ordm an, y k si vakinainen opettajatar, y k si v. t. opettaja, y k si apuopettajatar sek ä 9 tuntiopettajaa ja opettajatarta. L ukuvu od en lop ussa asetettiin vakinainen opettajatar L o v isa C lem entine Sahlberg lakkautuspalkalle, jolloin hänelle K irkollisasiain-toim ituskunnan kirjeen mukaan kesäkuun 9 p:ltä 1898 kahdeksi ensim m äiseksi vu od ek si vak uutettiin kaikki op p ilaitok sen lakkautuessa nauttim ansa palkkaedut, 2,200 markkaa v u od essa, sekä sen jälkeen 1,200 markan suuruinen vuotuinen eläke. L aitok sen rnenosääntö oli lukuvuotta varten 12,650 m arkaksi vah vistettu. T arvittavat kouluhuoneet oli vuokrattu puutarhuri J. F. L uck in talosta. V uokrasum m a oli 1,750 markkaa. K oulu n eu voston jäseninä ovat o lleet kaupunginlääkäri tohtori B. G. H ah l (puheenjohtajana), rehtori K. xl. P oppius ja rouva A. R ydm an. Turun kuurom ykkäinkoulu. K ou lu ssa ty ö sk en telev ien luokkien luku oli lukuvuoden aikana lisään tyn yt kuudeksi. N iillä oli yh teen sä 70 oppilasta. K oulun y h tey d essä olevaan asum alaitokseen oli 70 oppilasta sijoitettu. L aitok sen johto on ed elleenkin ollut uskottuna Turun kuurom ykkä-oppilaitoksen v. t. johtajalle, pastori A. E. N ord m anille, jonka m yöskin K. Senaatti on joulukuun 21 p. 1897 nim ittänyt ja m äärännyt koulun johtajaksi syyskuun 1 p:stä alkaen 1898. K o etteek si m äärätyille opettajattarille, rouva S. N ordm anille ja n eiti A. v. S ch alien ille on Y lih allitu s lokakuun 7 p. 1897 ja toukokuun 21 p. 1898 antanut valtakirjat virk oihinsa.,
8 O ppilaitoksen m enosääntö oli täksi lu k u vu od ek si vah vistettu 44,970 m arkaksi. A sum alaitosta varten tarvittava huoneusto on vuokrattu talonom istaja J. A n dellin talosta N :o.39 Itäisen pitkän kadun varrelta 2,000 markan suuruista vu ok rasum m aa vastaan. K ou lu osastoa varten tarvittavat h uoneustot on saatu N ordbergin perillisten talosta N:o 1 kym m enennessä korttelissa, to isessa kaupunginosassa 3,700 m arkan suuruista vuokrasum m aa vastaan. K ou lu ille tarpeellisten huonekalujen ja kaluston ostam ista varten on K irk ollisasiain -toim ituskunn alta m aaliskuun 26 p. 1898 saapuneen kirjeen mukaan m yönn etty 700 markan suuruinen rahamääräys. K ou lu n eu voston jäseninä ovat o lleet kaupunginlääkäri B. G. H ah l (puheenjohtajana), rehtori K. A. P op p iu s ja rouva A. R ydm an. Mikkelin kuurom ykkäinkoulu. L ukuvuoden aikana on 5 luokkaa ollu t toim in n assa. N iillä on ollu t yh teen sä 59 oppilasta. T äm änkin lukuvuoden alussa on koulun ensim m äiselle luok alle otettu paitsi Turun ja K uopion puhekouluista siirrettyjä oppilaita m yöskin sellaisia lapsia, jotka liian ikänsä vuoksi eiv ä t ole p äässeet maan su om en kielisiin puhekouluihin. K ouluun yh d istetyssä asum alaitoksessa on 15 oppilaalle hoito annettu. O ppilaitosta on johtanut op ettajakandidaatti I. Savolain en, jonka m yöskin K. S en aatti on joulukuun 21 p. 1897 nim ittänyt ja m äärännyt koulun johtajaksi sy y s kuun 1 p:stä alkaen v. 1898. V ak in aisen viran on laitok sessa saanut kansakoulunopettaja K. R eponen, jonka Y lih allitu s joulukuun 22 p. 1897 m ääräsi syyskuun 1 p:siä alkaen 1898 kahdeksi k oetu svu od ek si koulun opettajana toim im aan. L aitoksen vuosirahansääntö oli vah vistettu 36,050 markaksi. O ppilaitok selle suorittam istaan erityisistä töistä on L appeenrannan työvankila, K irkollisasiain-toim itusk unnan kirjeen m ukaan lokakuun 16 p:ltä 1897, saanut 505 m arkan suuruisen ylim ääräisen rahamäärän. K ou lu ja sen asum alaitos ovat o lleet sijoitettu na talonom istajain A in o ja L inda L agerstam in taloon, N :o 47 A lek san terin k adun varrella. V uokraa on m aksettu 3,200 markkaa. Sen lisäksi on kauppias O. K irjalaisen talosta y k si h u one 150 markan suuruista vuokrasum m aa vastaan k an sliahu oneeksi vuokrattu. V oim isteluharjoituksia on toim itettu lyseon voim isteluhuoneissa. K ou lu n eu voston jäseninä ovat o lleet leh tori F. H. A lop aeu s (puheenjohtaja), sairaalanlääkäri E. A. H illbom ja rouva A. Å k esso n. K u n rouva Å k esso n poistui paikkakunnalta, kutsui Y lih allitu s k ou lu n eu voston jäseneksi rouva H. Sahlanin.
9 Kuopion kuuro m y kkäinkoulu. Lukuvuoden aikana on koulussa ollut 97 oppilasta jaettuina 8 eri luokalle. Laitosta on ohjannut johtaja Kustaa Killinen. Valtakirjan virkoihinsa ovat vuoden kuluessa saaneet koetteeksi määrätty opettaja O. Koponen sekä opettajattaret L. Asehan ja A. Nyström. Vuosirahansääntö oli vahvistettu 53,000 markaksi. Kouluneuvoston jäseninä ovat olleet piirilääkäri Z. Valmari (puheenjohtajana), rehtori E. Winter, kauppias J. Löf, rouva J. Therman ja neiti B. Stenius. Pietarsaaren kuuromykkäinkoulu. Oppilaitoksessa on lukuvuoden kuluessa toiminut kolme ylenevää luokkaa, kullakin yksivuotinen oppimäärä. Sen lisäksi on ylläpidetty erityistä osastoa Porvoon puhekoulun koetusluokilta siirrettyjä oppilaita varten. Tällä osastolla on seitsenvuotinen oppimäärä. Laitoksessa on ollut kaikkiaan 34 oppilasta. Opistoa on edelleenkin johtanut neiti A. Heikel, joka kuitenkin syyskuun 8 päivästä 1897 saman vuoden marraskuun 1 päivään saakka nautti virkavapautta, jolla ajalla laitoksen johto oli uskottu koetteeksi määrätylle opettajatarelle M. Anderssonille. Kun K. Senaatti on tehdystä pyynnöstä myöntänyt johtajatar A. Heikelille eron virastaan kesäkuun 1 päivästä 1898 sekä täyden, 3,600 markan suuruisen vuotuisen eläkkeen, on Ylihallitus v. t. johtajaksi kesäkuun 1 päivästä 1898 lukuvuoden loppuun asti määrännyt koevuosilla olevan opettajan P. Staden. Laitoksen vuosirahansääntö on ollut vahvistettu 18,600 markaksi. Kouluneuvoston jäseninä ovat olleet pormestari E. J. Forsén, filosofianmaisteri J. A. Bergman ja kappalainen J. Arvonen. Jyväskylän kuurom ykkäinkoulu. Oppilaitokseen pyrkivien yli-ikäisten kuuromykkien suuren lukumäärän tähden, on se puheenaolevana lukuvuotenakin ollut jaettuna kahteen rinnakkaisosastoon, kummallakin kolme luokkaa ja yhteensä kolmevuotinen oppimäärä. Oppilaiden lukumäärä on ollut 90. Koulua on ohjannut johtaja, pastori E. Luoma. Vakinaisen viran on siinä saanut neiti M. Kahelin, jonka Ylihallitus joulukuun 7 p. 1897 määräsi kahdeksi koetusvuodeksi koulun opettajattareksi. Apuopettajattarcksi on Ylihallitus helmikuun 1 p. 1898 määrännyt opettajatarkokelann, neiti E. Keppleruksen. 2
10 O piston vuosirahansääntö oli lukuvuodeksi 1897 1898 vah vistettu 43,260 markaksi. K ou lu on puheenaolevana lu k u vu oten a ollu t edelleenkin sijoitettuna ta lo n om istaja F. H. Ö hm anin taloon Satarna-ja K ulm akadun kulm assa. V uokrasum m a on ollut 3,000 markkaa. K ou lu n eu voston jäseninä ovat olleet sem inaarinjohtaja, vapaaherra Y. K. Y rjö-k oskinen (puheenjohtajana), kaupunginlääkäri H. E. N ilsson, rantim ies J. C astrén. kirkkoherra E. C leve ja neiti A. L ilius. Helsingin sokeainkoulu. K oulun toim intaa jatkaessa on p ääasiallisesti seurattu lähinnä ed ellisen lukuvuoden työsuunnitelm aa. O ppilaiden luku on nou ssut 42:teen. N e ovat olleet jaettuna k ah delle valm istavalle ja kolm elle koululuokalle sekä yh d elle työosastolle. O p p ilaista sai 30 op etusta suom en- ja 12 ruotsinkielellä. O p pilaitosta on ohjannut johtajatar H. Ingm an. V u osirah an sääntö oli lukuvuodeksi 1897 1898 vah vistettu 38,758 markaksi. M uutam ien kalustojen toim ittam isesta opetu slaitok selle on K. Senaatti K irkollisasiain -toim ituskunnan tiedonannon mukaan H äm eenlinnan kuritushuoneelle ja työvan k ilalle m yöntänyt korvausta 749 m arkkaa 4 penniä. O p p ilaitok selle tarpeellisen uuden kaluston ostam ista varten on K. Senaatti K irk ollisasiain -toim itu sk u n n an kirjeen mukaan m aaliskuun 15 p:ltä 1898 m yöntänyt 14,093 markkaa. L äm m ittäjän palkkaam iseksi kesäkuukausiksi sekä puiden ostoa varten op p i laitoksen uuteen rakennukseen on K. Senaatti K irkollisasiain-toim ituskunnan kirjeen m ukaan huhtikuun 26 p:ltä 1898 m yöntänyt 225 ja 750 markkaa. N iid en kustannusten suorittam iseksi, jotka syn tyvät oppilaitoksen m uutosta uuteen rakennukseen sa K allion esikaupungin l:llä linjalla on K irk ollisasiain -toim i- tusk unta elokuun 11 p. 1898 antam ansa tiedonannon mukaan m yöntänyt 576 markkaa 65 penniä. O p p ilaitos on ed elleen k in ollu t sijoitettuna taloon N:o 5 M aneesikadun varrella, jonka ohessa tyttöosastolle sek ä koppien valm istusta varten on ollut erittäin vuokrattuja huoneustoja. V u okraa on kaikkiaan m aksettu 6,900 markkaa. K o u lu n eu voston jäseninä o v a t o lleet toim istotirehtöri O. B. F ed erley (puheenjohtajana) d osentti, tohtori G. A. N ordm an, vapaaherratar E. Palm én, neiti R. H eikel ja vapaaherratar A. af Schultén.
11 Kuopion sokeainkoulu. O p p ilaitok sessa on lu kuvuoden kuluessa ollu t toim essa yk si valm istava, kaksi koulu- sekä kaksi käsityöluokkaa. O pp ilaita on ollut kaikkiaan 46. K oulun ohjaajana on ollut johtaja, pastori K. L yytikäinen. V uosirahansääntö oli lu kuvuotta varten vah vistettu 39,350 markaksi. K un poikaosaston huoneuston korjaus päätetyn vuokrasitom uksen mukaan on valtion tehtävä, on K irk ollisasiain -toim itu sk u n ta kirjeen m ukaan huhtikuun 6 p:ltä 1898, m ainitun huoneuston puhdistam ista varten m yöntänyt 400 m arkkaa. T arvittavain opetu svälineiden ostam ista varten on K. Senaatti K irkollisasiain toim ituskunnan kirjeen mukaan huhtikuun 19 päivältä 1898 m yöntänyt 800 markkaa. O p pilaitos on lukuvuoden aikana ollu t sijoitettu sam oihin yk sityisten henkilöiden om istam iin huoneihin, joissa se oli ed ellisen äk in vuotena. Y h teen lask ettu vuokrasum m a nou see 6,000 m arkkaan. K ou lu n eu voston jäseninä ovat o lleet piirilääkäri Z. W alm ari (puheenjohtaja), lehtori E. W inter, kauppias I. L ö f, rouva J. T herm an ja neiti B. Stenius. III. Y k sityisiä kouluja. Kuopion työkoulu yli=ikäisiä sokeita varten. K oulu on lukuvuoden lop p u essa päättänyt to isen työvu oten sa. O p pilaita on ollut 17, joista 9 m iestä ja 8 naista. U u sia oppilaita oli näiden joukossa 9, 4 m iestä ja 5 naista. O pettajistona on ollut johtajatar L. W ikm an sekä y k si m ies- ja yk si n aispuolinen käsityönopettaja sekä kaksi tuntiopettajaa. O p etu sta on jaettu ä id in k ielessä 6 tuntia, uskonnossa 24 t. lask en n ossa 1 t., kirjoituksessa 2 t., laulussa 1 t. ja k äsitöissä 40 tuntia viikossa. N a isp u o liset oppilaat ovat sen lisäksi v o im istelleet 2 tuntia viikossa. Y a ltio a p u on ollut 7,000 markkaa vuodelta. K ou lu n eu voston jäseninä ovat olleet piiriläähäri Z. W alm ari (puheenjohtajana), lehtori E. W inter, kauppias I. L öf, rouva J. T herm an ja neiti B. Stenius. O ppilaitoksen johtokuntaan kuuluvat sokeakoulunjohtaja, pastori K. L y y tik ä i nen (puheenjohtajana), asu m alaitoksen johtajatar A. P etander, vupaaherratar 1. B oije, rouvat A. Saastam oinen ja A. L öf.
12 Perttulan kasvatuslaitos tylsäm ielisiä lapsia varten. P u h een aolevaa lukuvu otta alkaessa oli k asvatu slaitok sessa 49 oppilasta, niistä 26 poikaa ja 23 tyttöä. L u kuvuoden kuluessa otettiin uusiksi oppilaiksi 12 poikaa ja 4 tyttöä, jotavastoin 9 poikaa ja 8 tyttöä on saraan ajan kuluessa laitok sesta eronnut. V u od ek si 1899 jäi siis jälelle 4 8 oppilasta, niistä 29 poikaa ja 19 tyttöä. K asvatu slaitosta on ed elleenkin johtanut filosofianm aisteri E. L. H ed m an, joka sen ylläp id osta on y leisistä varoista saanut 34,885 m arkan suuruisen määrärahan. Säännönm ukaisen vuosikertom uksen vu od elta 1898 on johtaja tehnyt ja Y lihallitukselle lähettänyt. Tähän liitetään vielä alam aisim m asti m uutam ia tilastollisia tauluja lu k u v u o delta 1 8 9 7 1898. N e ovat valm istetu t asianom aisten laitosten johtajain, K irk o l lisasiain-toim ituskunnan helm ikuun 19 p. 1894 lähettäm ässä kirjelm ässä olevien m ääräysten m ukaisesti antam ien ilm oitusten pohjalla. H elsin g issä helm ikuun 15 p. 1899. V iran p u olesta: Valter Forsius.
I. Opettajien ja opettajattarien lukumäärä Suomen kuuromykkäin- ja sokeainkouluissa lukuvuonna 1897 98. A. Kuuromykkäinkouluja. 13 K n u r o m y k k ä in k o u lu... K uurom ykkäin oppilaitos.... K u u r o m y k k ä m k o u lu... K u u r o m y k k ä in k o u lu... K u u r o m y k k ä m k o u lu... K u u r o m y k k ä in k o u lu... K u u r o m y k k ä in k o u lu... P orvoo T u rk u T urku M ikkeli K uopio J y v ä sk y lä P ietarsaari B. Sokeainkouluja. S o k ea in k o u lu... S o k ea in k o u lu... Helsinki K uopio!
II. 14 Kunkin ouettaian ia o nettaiattaren osalle tulevien viikkotuntien= 15 luku kuurom ykkäin- ja so keain k ou lu issa lukuvuonna 1897 98. A. Kuuromykkäinkouluja. K uurom ykkäinkoulu... K uurom ykkäin o p p ila ito s... K uurom ykkäinkoulu... K uurom y k k äin k o u lu...... K uurom ykkäinkoulu... K uurom y k k äin k o u lu... K u u rom ykkäinkoulu... Porvoo T urku T urku Mikkeli Kuopio Jyväskylä Pietarsaari B. Sokeainkouluja. S o k e a in k o u lu... Helsinki Kuopio 1) K evätlukukaudella -IS1/.,. 3) - : 7-r 2 8 4 /,.
III. Viikkotuntia kussakin luku- ja harjoitusaineessa kuuromykkäin- ja sokeainkouluissa lukuvuonna 1 8 9 7-9 8. A. Kuuromykkäinkouluja. K unrom ykkäiukoulu.. (Pubekoulu) Porvoo IG K uurom ykkäin oppilaitos (K irjoituskoulu sekä koulu yli-ikäisiä varten.) Turku (Puhekoulu) Turku (K irjoituskoulu) M ikkeli
(Puhckoulu) K uopio (K oulu yli-ikäisiliej Jyväsk ylä (K oulu yli-ikäisille sekä kirjoituskoulu) Pietarsaari 17 B. Sokeainkouluja. S o k e a in k o u lu... H elsinki > (sokeainkoulu... K uopio M u i s t. Missä kaksi lukua 011 sam assa sarckkcossa, tarkoittaa edellinen m ies- ja jalompi naisoppilaita.
18 IU IY.. a. i L i i i i i. i.. L... v a a t t e u Kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen vuo sim aararahat ja tulot, menot opetukseen, k s e e n, 8 9 7 98 kirjastoon, o petu s- ja työkaiustoon sek ä muuhun kalustoon lukuvuonna ' 19 A. Kuuromykkäinkouluja. K uurom ykkäin oppilaitos K uuromykkäinkoulu.. Porvoo T u rk u T urku M ikkeli Kuopio Jyväskylä P ietarsaari B. Sokeainkouluja. S o k e a in k o u lu... S o k eain k o u lu... H elsinki Kuopio ') T ähän ci ole laskettu k uluja kouluhuoneistosta. 2) Tähän ci ole laskettu oppilasmaksuja, missä ne vähentäm ättä m aksetaan valtiolle.
K. Kuuromykkäin- ja sokeainkouiuihin otettuja oppilaita koskevia ilmoituksia lukuvuodelta 1897 98. A. Kuuromykkäinkouluja.. K u u rom yk k ä oppilaitos.1).. K uurom ykkäm koulu.... j. :. B.7 Sokeainkouluja. S o k e a in k o u lu... S o k e a in k o u lu... Porvoo Turku T urku M ikkeli Kuopio Jyväsk ylä Pietarsaari Y hteen sä H elsinki K uopio Y h teen sä *) O ppilaitos on lakannut toim im asta lukuvuoden loputtua.