ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1/12 TYÖNANTAJAN MATALAPALKKATUKI Muistio on päivitetty verohallituksen ohjeen (Dnro 722/31/2006, 28.4.2006) antamisen jälkeen 1. Yleistä 2. Työntekijä Laki työnantajan väliaikaisesta matalapalkkatuesta tuli voimaan 1.1.2006. Lain mukaan työnantajalla on oikeus tukeen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: työntekijä on täyttänyt 54 vuotta palkka on 900 2000 euroa kuukaudessa työ on kokoaikaista. Tuki on nimenomaan työnantajalle suunnattu tuki. Oikeus tukeen on kaikilla työnantajilla lukuun ottamatta valtiota ja sen laitosta. Valtion liikelaitokset kuuluvat kuitenkin lain piiriin. Tuki on kaikkien yritysten saatavilla eikä tukeen liity minkäänlaisia yritys- tai toimialakohtaisia rajoituksia. Tukea saavat verohallinnon työnantajarekisteriin merkityt säännöllisesti palkkoja maksavat työnantajat. Satunnaisesti palkkoja maksavan työnantajan tulee rekisteröityä säännölliseksi työnantajaksi saadakseen tukea. Oikeus tukeen on sen kuukauden alusta lähtien, jolloin työnantaja on antanut rekisteröitymisilmoituksen. Laki tulee voimaan 1.1.2006 ja se on voimassa 31.12.2010 saakka. Työnantajan tammikuussa 2006 maksamat palkat oikeuttavat ensimmäisen kerran matalapalkkatukeen. Esimerkiksi marras- ja joulukuussa 2005 ansaitut palkat oikeuttavat tukeen, jos palkka maksetaan vuoden 2006 puolella. Joulukuussa 2010 maksetut palkat oikeuttavat viimeisen kerran matalapalkkatukeen. 3. Ikäraja 54 vuotta Matalapalkkatukea voi saada työsuhteiselle työntekijälle, viranhaltijalle ja omistajayrittäjälle maksetuista palkoista. Tukea voi siis saada toimitusjohtajalle maksetusta palkkiosta, avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiseen yhtiömiehen nostamasta palkasta, jos palkkaa ja työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät. Oikeus tukeen koskee sekä vanhoja että uusia työsuhteita. Tukeen oikeuttaa kokoaikaisesta työstä 54 vuotta täyttäneelle työntekijälle maksettu palkka. Oikeus tukeen alkaa siltä kuukaudelta, jonka aikana työntekijä täyttää 54 vuotta. Yläikärajaa ei ole. Tukea voi siis saada, vaikka palkansaaja on samanaikaisesti kokoaikaeläkkeellä. Tukea voi saada myös osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle maksetusta palkasta siten kuin jäljempänä on selvitetty.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 2/12 Esimerkki 4. Kokoaikatyö Työntekijä täyttää 54 vuotta 2.3.2006. Työnantajalla on oikeus tukeen maaliskuussa 2006 maksettujen palkkojen perusteella. Tuki kohdistetaan kokoaikatyön tukemiseen. Työ katsotaan kokoaikaiseksi, jos työntekijä on työskennellyt kalenterikuukauden aikana vähintään 140 tuntia. Tuntimäärään lasketaan mukaan kaikki 1. työtunnit, joilta työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa sekä 2. tunnit, joilta työnantajalla on lain tai työehtosopimuksen mukaan palkanmaksuvelvollisuus, vaikka työntekijä on ollut poissa työstä. Työnantajalla on yleensä palkanmaksuvelvollisuus esimerkiksi seuraavien poissaolojen ajalta: vuosiloma- ja sairausaika lapsen tilapäinen hoitovapaa palkallinen äitiysvapaa arkipyhät, itsenäisyyspäivä vuorovapaat ja ns. pekkaspäivät, jos niiltä maksetaan palkka matkustus- ja koulutusaika terveys- ja lääkärintarkastusaika työntekijän työnteko on estynyt tulipalon työnteko estynyt toisen ammattiryhmän lakon vuoksi luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö varallaolo. Tuntimäärään luettavat tunnit voidaan tulkita mahdollisimman laajasti, koska lainsäätäjäkin on määritellyt tuntikäsitteen väljästi. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko palkka maksettu säännöllisen työajan tunneilta vai muulta ajankäytöltä. Esimerkiksi varallaolotunnit voidaan lukea tuntimäärään, jos niiltä on palkanmaksuvelvollisuus. Toisaalta, jos poissaoloajalta ei makseta palkkaa, poissaoloajalta ei myöskään kerry työtunteja. Tämä koskee erityisesti tuntipalkkaisia työntekijöitä. Yksinkertaistaen lakia voidaan tulkita tuntipalkkaisten osalta siten, että työtunteja kertyy aina silloin, kun poissaoloajalta maksetaan palkkaa tuntiperusteisesti esim. 8 h x KTA. Sen sijaan kuukausipalkka ansaitaan asianomaiseen kuukauteen sisältyvien säännöllisten työtuntien kuluessa. Näin ollen voidaan katsoa, että kuukausipalkkaiselle kertyy poissaoloajalta työtunteja, jos poissaolon perusteella palkkaa ei vähennetä. 4.1 Työn kokoaikaisuus määritellään ansaintakuukausittain Työskentelyn kokoaikaisuutta arvioidaan aina kalenterikuukausikohtaisesti. Työn kokoaikaisuuden tulee täyttyä siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana tehdystä työstä palkka maksetaan.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 3/12 Jos esimerkiksi kesäkuussa maksetaan palkka toukokuussa tehdyn työn perusteella, työntekijällä tulee toukokuussa olla vähintään 140 työtuntia, jotta maksettava palkka oikeuttaa matalapalkkatukeen. Jos kalenterikuukauden aikana maksetaan palkkaa useamman kuukauden aikana tehdyistä työsuorituksista, kokoaikaisuuden eli 140 tunnin työmäärän tulee täyttyä kaikilta niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana tehdystä työstä palkkaa maksetaan. Esimerkki 1 Jos kesäkuussa maksetaan palkkakaudelta 22.5 4.6.2006 toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa ansaittuja palkkoja, työntekijällä tulee olla sekä toukokuussa että kesäkuussa molemmissa vähintään 140 työtuntia, jotta kesäkuussa maksettu palkka oikeuttaa tukeen. Esimerkki 2 Eräillä teollisuusaloilla esim. teknologiateollisuudessa työajan tasaaminen on toteutettu antamalla vapaata 12,5 päivää vuodessa, jos säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Tasaamisvapaa eli ns. pekkaspäivät pidetään usein työvuorokausi kerrallaan. Ansion väheneminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän. Näin ollen työajan tasaamispäiviltä ei siis makseta palkkaa vapaata pidettäessä. Työntekijä pitää helmikuussa 2006 kolme pekkaspäivää. Helmikuussa on 20 työpäivää, joista 3 kuluu palkattomiin pekkaspäiviin. Helmikuussa palkkaa maksetaan 136 tunnilta, ei kuitenkaan vapaan ajalta. Työnantajalla ei ole oikeutta tukeen. Jos paikallisesti on sovittu, että tasaamislisä maksetaan vapaan pitämisen yhteydessä, vapaan ajalta kertyy matalapalkkatukeen oikeuttavia työtunteja. Lisien maksuajankohta ratkaisee sen, kertyykö vapaan ajalta työtunteja vai ei. 4.2 Kuukausipalkkaiset työntekijät Verohallituksen tulkinnan mukaan kuukausipalkkaiselle kertyy työtunteja myös arkipyhiltä. Tämä merkitsee sitä, että tuki ei jää saamatta sen vuoksi, että 140 tunnin edellytys ei täyty arkipyhien vuoksi. Arkipyhiltä kertyvät työtunnit voidaan lisätä sovitun työajan mukaisiin työtunteihin. Kuukausipalkka on yleisin aikapalkan muoto Suomessa. Kuukausipalkka muodostuu työpanoksen perusteella säännölliseltä työajalta. Monissa työehtosopimuksissa on sovittu lakisääteistä (8 h/pv, 40 h/vko) lyhyemmästä työajasta ja hyvin yleisesti käytössä on 7,5 tunnin päivittäinen työaika. Lakisääteistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua työsopimukseen tai työehtosopimukseen. Kuukausipalkalle on ominaista se, että palkka pysyy samana kuukauden pituuden vaihteluista huolimatta. Kuukausipalkka ansaitaan kyseiseen kuukauteen sisältyvän säännöllisen työajan kuluessa, johon ei lueta arkipyhiä ja työehtosopimuksessa määrättyjä vapaapäiviä (pääsiäislauantai, juhannusaatto, jouluaatto).
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 4/12 Tämä periaate käy ilmi eri työehtosopimusten ns. osa-ajan palkan laskentaa koskevasta määräyksestä. Sen mukaan osa-ajalta laskettavan tuntipalkan suuruus saadaan jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Osa-ajan palkka lasketaan muun muassa silloin, kun työntekijä on ollut poissa työstä eikä työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta. Useisiin työehtosopimuksiin on valmiiksi laskettu kuukausittainen työaika työehtosopimuksen voimassaoloaikana. Verohallituksen tulkinta koskee ainoastaan matalapalkkatukea, sillä ei ole mitään vaikutusta osa-ajan palkan laskentaan. Esimerkki 1 Kuukausipalkkaisella työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan huhtikuussa 2006 työtunteja 135, jos työaika on 7,5 tuntia päivässä. Huhtikuussa on kaksi arkipyhää (pitkäperjantai, 2 pääsiäispäivä), joilta kertyy 15 työtuntia matalapalkkatukea laskettaessa. Näin ollen kokoaikatyön kriteeri täyttyy työntekijän osalta. Olosuhde- ja vuorotyölisät huhtikuulta maksetaan toukokuussa. Toukokuussa työtunteja on ollut 157,5 ja huhtikuussa 150 (135+15). Toukokuussa on oikeus tukeen. Esimerkki 2 Kuukausipalkkainen työntekijä on ollut huhtikuussa palkattomalla lomalla kolme arkipäivää. Työntekijälle kertyy huhtikuussa 2006 työtunteja yhteensä 127,5 (135+15-22,5). Näin ollen kokoaikatyön kriteeri ei täyty. Jos työntekijälle maksetaan toukokuussa vuorotyölisiä huhtikuussa tehdystä työstä, toukokuussakaan ei ole oikeutta tukeen. 4.3 Työtunnit loma-ajalta Vuosiloman pituus lasketaan arkipäivinä ja yhden viikon vuosiloma sisältää normaalisti 6 arkipäivää. Tästä huolimatta loma-ajalta työtunneiksi luetaan vain ne tunnit, jotka työntekijä työvuoroluettelon mukaan olisi ollut loman aikana työssä. Esimerkki Työntekijä on lomalla 3.7 30.7 ja työssä 31.7.2006. Lomapalkka on maksettu kesäkuussa. Tämän seurauksena palkkaraja yleensä ylittyy kesäkuussa ja alittuu heinäkuussa, joten työnantaja ei saa tukea. Heinäkuussa työntekijälle kertyy matalapalkkatukea laskettaessa työtunteja 168, jos työaika on 8 tuntia päivässä. Työtunneilla voi olla merkitystä elokuulta vähennettävässä tuessa, jos palkka tai lisiä työpäivältä (31.7) maksetaan elokuussa.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 5/12 4.4 Liukuva työaika Liukuva työaika on työaikamuoto, jossa työntekijä voi itse määrätä päivittäisestä työajastaan laissa säädetyissä ja työpaikalla sovituissa rajoissa. Tehty työaika ei kuitenkaan vaikuta palkanmaksuun liukuman puitteissa, koska palkka maksetaan sovitulta työajalta. Työtunneiksi lasketaan liukuvassa työajassa ne tunnit, joilta kalenterikuukauden aikana palkkaa maksetaan. 4.5 Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana Työaikalain mukaan lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Vapaa-ajaksi voidaan vaihtaa palkan perusosa, palkan korotusosa tai molemmat. Palkan perusosalla tarkoitetaan tehdyiltä työtunneilta maksettavaa yksinkertaista, korottamatonta palkanosaa. Vapaa-ajan pituus määräytyy samalla tavalla korotettuna kuin rahakorvausta laskettaessa. Vapaa-aika on annettava 6 kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Jos lisä- ja ylityö korvataan rahana, työtunnit luetaan sen kuukauden työtunneiksi, jonka aikana lisä- ja ylityö on tehty. Jos lisä- ja ylityökorvaus vaihdetaan kokonaan tai osittain vapaaksi, palkalliselta vapaa-ajalta kertyy työtunteja. Lisä- ja ylityö voidaan korvata osaksi rahana ja osaksi vapaana. Esimerkiksi perusosa voidaan korvata rahana ja korotusosa vapaana. Tällöin perusosa luetaan työtunneiksi työntekokuukautena ja korotusosa vapaan pitämisajankohtana. Esimerkki Työntekijä on tehnyt toukokuussa 10 ylityötuntia, joiden korotusosat vastaavat 8 tunnin palkkaa. Palkan perusosat 10 tunnilta korvataan rahana kesäkuun palkanmaksussa. Perusosat luetaan toukokuun työtunneiksi, kun kesäkuun palkoista määritellään oikeutta tukeen. Korotusosat pidetään palkallisena vapaana lokakuussa. Lokakuussa kertyy työtunteja palkalliselta ylityövapaan ajalta. On huomattava, että ylityöstä olisi kertynyt 10 työtuntia, jos ylityö olisi korvattu kokonaan rahana kesäkuun palkanmaksussa. Kun perusosa (10h) korvataan rahana ja korotusosa (8h) vapaana, ylityöstä kertyy työtunteja yhteensä 18. 4.6 Työaikalain ulkopuolelle jäävät palkansaajat Työajasta säädetään työaikalaissa. Sitä sovelletaan työ- ja virkasuhteessa tehtyyn työhön. Työaikasääntelyn ulkopuolelle jäävät esimerkiksi toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja eräät yrityksen johtamiseen osallistuvat työntekijät. Työaikalaki ei koske myöskään avoimen yhtiön yhtiömiestä ja kommandiittiyhtiön yhtiömiestä.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 6/12 5. Palkka Matalapalkkatuen edellytyksenä on kuitenkin aina, että työaika on vähintään 140 tuntia kuukaudessa. Palkansaajat, joita työaikalaki ei koske ja työntekijät, joiden työaikaa työnantaja ei voi valvoa siten kuin työaikalaissa edellytetään, joutuvat ilmoittamaan tehdyt työtunnit palkkakirjanpitoon tuen edellytysten selvittämiseksi. Työntekijän tulee arvioida tuntien määrä työhön käytetyn ajan perusteella. Palkalla tarkoitetaan laissa työnantajan kalenterikuukauden aikana maksamia kaikkia palkkasuorituksia lomarahaa ja lomakorvausta lukuun ottamatta. Lomakorvauksella tarkoitetaan työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta. Palkan käsite on ennakkoperintälain 13 :n alainen palkka. Ennakkoperintälain 13 :n mukaan palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa. Samoin palkkana pidetään kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta. Palkkaan luetaan myös luontoisedut. Tuen laskentaperusteena olevaan palkkasummaan lasketaan mukaan kaikki kalenterikuukauden aikana maksetut palkat riippumatta siitä, milloin ne on ansaittu tai millä perusteella ne on maksettu. Esimerkiksi tulospalkkiot otetaan huomioon maksukuukauden palkkoina tukea laskettaessa. Maksuperiaatteesta ei ilmeisesti voida poiketa edes silloin, kun palkka on jäänyt ajallaan maksamatta tai palkanmaksussa on tapahtunut virhe. Esimerkki 1 Lomapalkka maksetaan vuosilomalain mukaan ennen loman alkamista. Työntekijä on lomalla 3.7 30.7.2006. Lomapalkka maksetaan 30.6.2006. Kesäkuussa maksettu kuukausipalkka on 1500 euroa, lomapalkka 1200 euroa ja lomaraha 300 euroa. Tuen laskentaperusteena oleva palkka on kesäkuussa 2 700 euroa. Heinäkuussa palkkaa maksetaan 500 euroa. Tuen edellytykset palkan osalta eivät kumpanakaan kuukautena täyty. Puolet lomarahasta maksetaan loman päättymistä seuraavan palkkakauden palkanmaksussa. Elokuussa maksetaan kuukausipalkkaa 1500 euroa ja lomarahaa 300 euroa. Tuen laskentaperusteena oleva palkka on 1 500 euroa. Esimerkki 2 Työntekijä on lomalla 3.7-23.7.2006. Lomapalkka on maksettu kesäkuun palkan yhteydessä ennen loman alkua. Työntekijän kuukausipalkka on 6 000 euroa ja ikä 58 vuotta. Heinäkuussa (15.7.2006) maksetaan palkkaa 1714 euroa kuudelta työssäolopäivältä. Heinäkuun työtunneiksi luetaan työssäoloajalle ja loma-ajalle kohdistuvat tunnit, joita on yhteensä 168. Työnantajalla on oikeus matalapalkkatukeen heinäkuussa maksetusta palkasta.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 7/12 5.1 Vähennys ennen ennakonpidätystä Työnantaja voi ennakkoperintälain 15 :n mukaan korvata palkansaajan vaatimuksesta hänelle kertyvät työstä välittömästi johtuvat kustannukset tai vähentää kustannukset ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Palkansaajalle maksettua välittömien kustannusten korvausta ei pidetä palkkana, jos se ei ylitä kustannusten selvitettyä tai arvioitua määrää. Ennen ennakonpidätystä tehtävien vähennysten osalta vastaavaa säännöstä ei ole, joten matalapalkkatukea laskettaessa tällainen vähennys otetaan mukaan tuen perusteena olevaan palkkaan. Verohallitus otti kysymykseen edellä mainitun lain sanamuodon mukaisen kannan, jota on noudatettava. EK esitti ohjeesta antamassaan lausunnossa, että verohallitus olisi tulkinnut lain tarkoitusta siten, ettei vähennyksiä ennen ennakonpidätystä luettaisi tuen perusteena olevaan palkkaan. 5.2 Täydennyspäiväraha EK esitti lausunnossaan, että verohallitus toteaisi käsityksenään, että täydennyspäiväraha luetaan tuen perusteena olevaan palkkaan. Työnantajien neutraali kohtelu edellyttäisi sitä, että tuki laskettaisiin palkoista, joihin lisätään sairauskassan maksama täydennyspäiväraha. Tämä olisi asiallisesti oikea ratkaisu. Verohallituksen ohjeessa ei ole otettu kantaa sairaskassan maksamaan täydennyspäivärahaan. Tämä merkitsee ilmeisesti, että tuki on laskettava työnantajan maksamasta palkkasummasta, joka ei sisällä täydennyspäivärahaa. Työehtosopimusten mukaan työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus myös sairausajan korvausjaksolta. Esim. kemianteollisuuden työehtosopimuksen mukaan, jos työpaikalla toimii sairausvakuutuslain alainen sairauskassa, työnantaja voi suorittaa sairausajan palkan maksamisen täydennyspäivärahana sairauskassan kautta. Työnantaja maksaa kannatusmaksun, joka vastaa puheena olevasta sairausvakuutuslain ulkopuolella suoritettavasta avustuksesta aiheutuvia kustannuksia. Esimerkki 1 Työntekijä kuuluu työpaikkakassaan, joka maksaa sairausajan palkan täydennyspäivärahana. Työntekijän ikä on 55 vuotta ja palkka on 1600 euroa kuukaudessa. Työntekijä on toukokuussa 2 viikkoa sairaana. Työnantaja maksaa toukokuussa palkkaa 850 euroa. Työnantaja ei saa tukea toukokuussa. Esimerkki 2 Työntekijä kuuluu työpaikkakassaan, joka maksaa sairausajan palkan täydennyspäivärahana. Työntekijän ikä on 57 vuotta ja palkka on 3600 euroa kuukaudessa. Työntekijä on toukokuussa 2,5 viikkoa sairaana. Työnantaja maksaa työntekijälle toukokuussa palkkaa 1550 euroa. Toukokuussa kertyy sairausajalta työtunteja, koska työnantajalla on työehtosopimuksen mukaan sairausajalta palkanmaksuvelvollisuus. Työnantajalla on toukokuussa oikeus matalapalkkatukeen.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 8/12 6. Tuen määrä Tuen määrä riippuu kalenterikuukauden aikana työntekijälle maksetun palkan suuruudesta. Tuen määrä on 44 prosenttia kalenterikuukauden aikana maksetun palkan 900 euroa ylittävästä osasta. Tuen enimmäismäärä on kuitenkin 220 euroa. Palkan ylittäessä 1 600 euroa tuki alenee 55 prosentilla ylimenevästä osasta. Tukea ei saa, jos palkka on vähintään 2 000 euroa. Jos kalenterikuukauden aikana maksettu palkka on 900 1399 euroa, tuen määrä = (palkkasumma - 900) x 0,44 1400 1600 euroa, tuen määrä = 220 euroa 1600 2000 euroa, tuen määrä = 220 - (palkkasumma 1600) x 0,55 Esimerkki 1 Aapon kuukausipalkka on 1200 euroa. Tuen määrä on (1200-900) x 0,44 = 132 euroa. Bertan kuukausipalkka on 1750 euroa. Tuen määrä on 220 (1750 1600) x 0,55 = 220 82,5 = 137,5 euroa Esimerkki 2 Työntekijä kuuluu ikänsä puolesta tuen piiriin. Hänelle on maksettu toukokuussa palkkaa yhteensä 2200 euroa eikä toukokuussa tästä syystä ole oikeutta tukeen. Toukokuun olosuhde- ja vuorotyölisät maksetaan kesäkuussa. Kesäkuussa maksettu palkka lisineen on yhteensä 1800 euroa. Työtuntiedellytys täyttyy toukokuussa ja kesäkuussa. Työnantajalla on oikeus tukeen kesäkuussa maksetusta palkasta. 7. Osa-aikaeläkkeellä oleva työntekijä Työnantaja saa osa-aikaeläkeläisten osalta tukea. Osa-aikaeläkkeellä tarkoitetaan lakisääteisen ansioeläkejärjestelmän mukaisia osa-aikaeläkejärjestelmiä, myös YEL ja MYEL- eläkkeitä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan osalta tukea ei kuitenkaan voi saada. Kokoaikatyön kriteeri ei koske osa-aikaeläkkeellä olevia työntekijöitä. Osaaikaeläkeläisellä kalenterikuukauden aikana tehtyjen työtuntien määrä voi jäädä alle 140 tunnin eikä työtuntien kohdistamista ansaintakuukausille edellytetä. Työnantaja laskee tuen kokonaismäärän kokoaikatyötä vastaavan laskennallisen palkan perusteella. Laskennallisella palkalla tarkoitetaan työntekijälle maksettua palkkaa, johon on lisätty työntekijän samalta kuukaudelta saama osa-aikaeläke kahdella kerrottuna. Sen jälkeen kun tuen määrä kokoaikatyössä on laskettu, tuen määrä lasketaan vastaamaan työaikaa osa-aikatyössä. Tämä tapahtuu siten, että tuen määrä kerrotaan maksetulla palkalla ja jaetaan laskennallisella palkalla.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 9/12 Työnantajan on pyydettävä työntekijältä osa-aikaeläkettä koskevat tiedot tuen laskemista varten. Jos tietoa eläkkeen määrästä ei ole, tukea ei voi vähentää. 7.1 Tuen määrän laskeminen ns. laskennallisesta palkasta Tuen määrä lasketaan osa-aikaeläkeläisen palkasta seuraavasti: 1. Määritetään laskennallinen palkka (LP) = maksettu palkka (MP) + 2 x osa-aikaeläkkeen määrä (OAE) = MP + 2 x OAE 2. Lasketaan tuen määrä laskennallisesta palkasta LP 3. Lasketaan työnantajan saama tuki osa-aikatyön ja kokoaikatyön palkkojen suhteessa = tuki x maksettu palkka (MP) / laskennallisella palkalla (LP) = tuki x MP / LP Esimerkki Osa-aikaeläkkeellä olevalle työntekijälle on maksettu toukokuussa palkkaa 900 euroa. Hän saa osa-aikaeläkettä 450 euroa kuukaudessa. Laskennallinen palkka = 900 + 2 x 450 = 1 800 euroa Tuen määrä laskennallisesta palkasta = 220 (1800 1600) x 0,55 = 110 Työnantajan saama tuki = 110 x 900 / 1800 = 55 euroa 8. Menettely tuen saamiseksi Työnantaja saa itse päättää käyttääkö tukea vai ei. Työnantajan on itse laskettava tuen määrä. Työnantaja saa oma-aloitteisesti vähentää tuen määrän toimittamistaan ennakonpidätyksistä maksun yhteydessä. Vähennetyn tuen määrä ilmoitetaan kuukausittain valvontailmoituksella kohdassa 515. Tuen voi vähentää kaikista toimitetuista ennakonpidätyksistä kuten esimerkiksi työkorvauksista tai muille työntekijöille maksetuista palkoista toimitetuista pidätyksistä. Tukea ei kuitenkaan voi vähentää ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömän yhteisön työkorvauksesta toimitetuista ennakonpidätyksistä. Tukea ei tarvitse vähentää sinä kalenterikuukautena, jolta tuki on laskettu. Vähennys voidaan tehdä jälkikäteen useamman kuukauden tukien osalta. Työnantaja saa vähentää tuen saman kalenterivuoden myöhempien kuukausien ennakonpidätyksistä. Viimeisen kerran tuki voidaan vähentää oma-aloitteisesti tammikuussa, kun maksetaan ennakonpidätys joulukuun palkoista. Verovirasto palauttaa tuen hakemuksesta työnantajalle, jos esimerkiksi työnantajan pidättämät koko vuoden ennakonpidätykset eivät riitä koko tuen saamiseen. Verovirasto palauttaa saamatta jääneen tuen työnantajan antaman vuosiilmoituksen perusteella. Palautushakemuksen voi siis tehdä vuosi-ilmoituksen yhteydessä tai myöhemminkin.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 10/12 8.1 Vuosi-ilmoitus 9. Tuki verotuksessa Määräaika tuen saamiseksi verovirastolta hakemuksesta takaisin on kuusi vuotta. Hakemukseen on aina liitettävä vuosi-ilmoituksen tukierittely (VEROH 7811). Pienin hakemuksesta palautettava määrä on 100 euroa. Palautukselle ei makseta korkoa. Jos työnantaja on lopettanut toimintansa, verovirasto voi maksaa vähentämättä jääneen tuen jo lopettamisvuoden aikana sen jälkeen, kun työnantaja on antanut lopettamisilmoituksen ja tarvittavat vuosi-ilmoitustiedot. Tukeen liittyvään menettelyyn sovelletaan soveltuvin osin ennakkoperintälain säännöksiä. Työnantajalle voidaan määrätä veronlisäys ja veronkorotus, jos työnantaja on esimerkiksi maksanut ennakonpidätystä myöhässä tai liian vähän sen vuoksi, että tuen laskemisessa on sattunut virhe. Työnantajan tulee antaa vuosi-ilmoituksen yhteydessä matalapalkkatukierittelyt lomakkeella VeroH 7811 tuen valvontaa varten. Tukierittelyt annetaan jokaiselta tukeen oikeuttavalta palkanmaksukuukaudelta matalapalkkatukeen oikeuttavalle työntekijälle maksetuista palkoista. Työnantajan on ilmoitettava kalenterikuukausittain seuraavat tiedot: tuen perusteena olevan palkan määrä matalapalkkatuen määrä vakuutus siitä (lomakkeelle rasti), että kokoaikatyön kriteeri täyttyy osa-aikaeläkkeellä olevan laskennallinen palkka Kokoaikatyön kriteeri täyttyy, jos kalenterikuukauden aikana työtunteja on vähintään 140. Vakuutusta eli työtunteja ei tarvitse rastittaa osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän osalta. Vuosi-ilmoituksen laiminlyöntimaksu voidaan määrätä myös silloin, kun vuosiilmoituksessa oleva virhe tai puute koskee matalapalkkatukea. Jos työnantaja laiminlyö tukierittelyjen antamisen, verovirasto voi periä maksuunpanolla jo käytetyn tuen takaisin. Matalapalkkatuki ei mitenkään vaikuta työntekijän verotukseen. Työnantajan toimittamat ennakonpidätykset luetaan verotuksessa täysimääräisesti työntekijän hyväksi. Elinkeinotoiminnassa, maataloudessa tai metsätaloudessa vähennyskelpoisten palkkojen perusteella työnantajan saama tuki on veronalaista tuloa. Yrityksen tilinpäätöksessä tuki merkittäneen tuloslaskelmalle muiden avustusten tapaan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Luonnolliselle henkilölle maksettu tuki on verovapaata tuloa, ellei tuki liity verovelvollisen elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai metsätalouteen.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 11/12 Kirjanpidossa palkkojen määrää ei oikeista tuen määrällä, vaan tuki voidaan merkitä tuloslaskelmalle muihin tuottoihin kuten muutkin avustukset. Matalapalkkatuki ei ole arvonlisäverollista. 9.1 Muiden tukien vaikutus Työnantajalla ei ole oikeutta matalapalkkatukeen, jos työnantaja on saman työntekijän perusteella samaan aikaan saanut työllistämistukea tai yhdistelmätukea. Kotitalousvähennystä ei saa, jos työnantaja on välittömästi saanut saman työsuorituksen perusteella matalapalkkatukea. Lasten kotihoidon tuki tai omaishoidon tuki eivät estä tuen saamista. Lapin ja Kainuun sosiaaliturvamaksuvapautuksen piiriin kuuluvat voivat käyttää myös matalapalkkatukea. 10. Palkka- ja työaikakirjanpito 11. Tuen väärinkäyttö Matalapalkkatuen käyttö edellyttää työnantajalta työaikalakia tarkempaa työtuntien seurantaa. Palkka- ja työaikakirjanpidot on järjestettävä niin, että niistä voidaan työntekijäkohtaisesti todeta tukeen oikeuttavan palkan määrä sekä työtuntien määrät niiltä kuukausilta, joiden aikana tehdystä työstä tukeen oikeuttava palkka on maksettu. Käytännössä ongelmaksi muodostuu erilaisten lisien ja korvausten kohdistaminen oikealle ansaintakuukaudelle. Käytännössä palkkakauden palkkaerät tulee eritellä, kohdistaa ansaintakuukausille ja seurata näiden ansaintakuukausien työtunteja. Palkkahallinto on usein omassa erillisessä yksikössään tai se on voitu ulkoistaa palveluyritykseen. Palkkahallintoon tulee usein ainoastaan tieto siitä, mitä lisiä tai korvauksia peruspalkan lisäksi palkkakaudelta pitää maksaa. Tietoa siitä, minkä kalenterikuukauden aikana ansaitusta lisästä on kyse, ei välttämättä ole. Ongelmia lisää se, että palkkakausi ei aina seuraa kalenterikuukautta. Osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän osalta työnantajan kirjanpidossa on oltava tieto työntekijän oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen. Lisäksi palkkakirjanpidosta on käytävä ilmi sekä tukeen oikeuttavan palkan että osa-aikaeläkkeen määrä. Erittelyä eri työntekokuukausille kohdistuvista työtunneista ei kuitenkaan edellytetä. Matalapalkkatukeen liittyviä keinotekoisia järjestelyjä varten matalapalkkatukilain 9 :ssä on ennaltaehkäisevä säännös. Jos palkkaa on tuen saamiseksi jaettu usealle kuukaudelle tai usealle samassa intressipiirissä olevalle työantajalle taikka on ryhdytty muuhun vastaavaan toimenpiteeseen matalapalkkatuen saamiseksi, tuen määrää arvioitaessa on meneteltävä niin kuin toimenpiteeseen ei olisi ryhdytty.
ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 12/12 Säännöksellä on tarkoitus estää mm. tilanne, jossa palkanmaksu on jaettu kahden yrityksen kesken siten, että palkka jäisi tukeen oikeuttavalle tasolle. Tuen saamiseen voidaan kuitenkin puuttua vain, jos järjestelyn keinotekoisuus tuen saamiseksi on ilmeinen. On suuri vaara, että säännöstä käytetään erityisesti omistajayrittäjän käyttämän tuen epäämiseksi, koska omistajayrittäjä voi itse päättää palkan suuruudesta ja nostoajankohdasta. Esimerkiksi, jos omistajayrittäjän nostama palkka on tukeen oikeuttavalla tasolla 11 kuukautena ja joulukuussa nostettu palkka on suuri, verohallinto voi pitää järjestelyä keinotekoisena. On kuitenkin huomattava, että jos palkka on nostettu samalla tavalla aiempinakin vuosina, järjestelyyn ei ole ryhdytty tuen saamiseksi. 12. Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut palkat Rajoitetusti verovelvolliselle maksetut palkat kuuluvat tuen piiriin, jos palkka maksetaan toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvalle verovelvolliselle. Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa asuvalle verovelvolliselle maksettu palkka ei oikeuta tukeen. Palkkaperuste, josta tuki lasketaan, on lähdeverolain 4 :n mukainen palkka lukuun ottamatta lomarahaa ja lomakorvausta. Lähdeveron alaisesta palkasta tehdään 1.1.2006 alkaen 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys ennen lähdeveron laskemista. Matalapalkkatuki lasketaan kuitenkin lähdeveron alaisesta palkasta ennen vähennyksen tekemistä. Tuki myönnetään työnantajan perimistä lähdeveroista samalla tavalla kuin ennakonpidätyksistä. Ennakonpidätyksistä ja lähdeverosta vähennetyt tuet on kuitenkin pidettävä erillään. Lähdeverosta laskettu tuki vähennetään siten aina lähdeverosta tai tuki haetaan verovirastolta vuosi-ilmoituksen yhteydessä. Omaaloitteisesti vähennetty tuki ilmoitetaan valvontailmoituksella kohdassa 516. Tukierittelyt annetaan matalapalkkatukea koskevalla vuosi-ilmoituksella VeroH 7811. Tukea koskevat tiedot ilmoitetaan kuukausittain eriteltyinä. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan palkan perusteella saatavan tukeen noudatetaan soveltuvin osin, mitä lähdeverosta rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa ja sen nojalla säädetään. Esimerkki Mansikkatilalle tulee mansikanpoimijoita Virosta ja Venäjältä. Heidän työsuhteensa kestävät noin kuukauden ja työaika ja palkka täyttävät tuen edellytykset. Virolaisten mansikanpoimijoiden osalta työnantaja voi vähentää tukea, mutta venäläisten osalta tukea ei saa.