SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO

OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIO JA ORGANISAATIOSELVITYS 3 2.1 Organisaatioselvityksessä esitettävät asiat 3 2.2 Organisaatioselvityksen laajuus 3 3 SÄTEILYN KÄYTÖN TURVALLISUUDESTA VASTAAVA JOHTAJA 4 3.1 Vastaavan johtajan tehtävät 4 3.2 Vastaavan johtajan asema, toimintaedellytykset ja sopivuus 5 3.3 Vastaavan johtajan sijainen 5 3.4 Vastaavan johtajan vaihtuminen 5 3.5 Vastaavien johtajien yhteyselin 5 4 MUUT VASTUUHENKILÖT 5 5 ERITYISASIANTUNTEMUS 6 5.1 Lääketieteellisen fysiikan asiantuntemus 6 5.2 Säteilyasiantuntija tai säteilysuojeluyksikkö 6 6 MUUTOKSET SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA 7 Tämä ohje on voimassa 1.6.2004 alkaen toistaiseksi. Tämä ohje korvaa 24.10.1991 annetun ohjeen ST 1.4 Säteilyn käyttöorganisaatio. Helsinki 2004 Dark Oy ISBN 951-712-829-0 (nid.) ISBN 951-712-830-4 (pdf) ISBN 951-712-831-2 (html) ISSN 0789-4368 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie 4, 00880 Helsinki Postiosoite / Postal address PL / P.O.Box 14, FIN-00881 Helsinki, FINLAND Puh./Tel. (09) 759 881, +358 9 759 881 Fax (09) 759 88 500, +358 9 759 88 500 www.stuk.fi

Valtuutusperuste Säteilyturvakeskus antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Säteilytoiminnan turvallisuudesta vastaa säteilylain mukaan säteilytoiminnan harjoittaja. Toiminnan harjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että ST-ohjeissa esitetyn mukainen turvallisuustaso toteutetaan ja ylläpidetään.

OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 1 Yleistä Säteilylain (592/1991) 11 :n mukaan säteilyn käytöllä tarkoitetaan säteilylähteiden käyttöä, valmistusta ja kauppaa sekä näihin liittyviä toimintoja, kuten hallussapitoa, säilyttämistä, huoltoa, korjausta, asennusta, maahantuontia, maastavientiä, varastointia, kuljetusta ja radioaktiivisen jätteen vaarattomaksi tekemistä. Säteilyn turvallisen käytön perusedellytyksiä on, että on muodostettu toimiva säteilyn käyttöorganisaatio ja että se on selkeästi kuvattu. Säteilyn käyttöorganisaation määrittely on myös osa asianmukaista laatujärjestelmää. Tässä ohjeessa esitetään säteilyn käyttöorganisaatiota ja organisaatioselvitystä koskevat vaatimukset. Ohje koskee vain sellaista säteilyn käyttöä, johon tarvitaan turvallisuuslupa. Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyyttä ja pätevyyden edellyttämää säteilysuojelukoulutusta koskevat vaatimukset esitetään ohjeessa ST 1.8. 2 Säteilyn käyttöorganisaatio ja organisaatioselvitys Säteilyn käyttöorganisaatiolla tarkoitetaan järjestelyjä, jotka koskevat säteilyn käyttöön osallistuvien henkilöiden keskinäisiä johtosuhteita, tehtäviä ja tiedonkulkua säteilyä käytettäessä ja huolehdittaessa toiminnan turvallisuudesta. Organisaatioselvityksellä tarkoitetaan säteilyn käyttöorganisaatiota koskevaa kirjallista kuvausta. Säteilylain 18 :n mukaan organisaatioselvitys on liitettävä turvallisuuslupaa koskevaan hakemukseen. Säteilyturvakeskus tarkastaa turvallisuuslupahakemuksen tai luvan muutoshakemuksen käsittelyn yhteydessä, että organisaatioselvityksessä esitetty säteilyn käyttöorganisaatio on turvallisuuden kannalta asianmukainen. Myöntäessään turvallisuusluvan tai hyväksyessään luvan muutoshakemuksen Säteilyturvakeskus samalla hyväksyy organisaatioselvityksen ja siinä esitetyt asiat. STUK 2.1 Organisaatioselvityksessä esitettävät asiat Säteilylain 18 :n mukaisesti organisaatioselvityksessä on nimettävä säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja. Organisaatioselvityksessä selvitetään vastaavan johtajan sijaisuusjärjestelyt. Siinä nimetään tarvittaessa myös säteilyasiantuntija ja ilmoitetaan, jos toiminnan harjoittajalla on käytettävissään erillinen säteilysuojeluyksikkö (ks. kohta 5.2). Terveydenhuollon säteilyn käytössä esitetään myös menettelyt lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksen käyttämisestä. Organisaatioselvityksessä on myös mainittava, jos säteilyn käyttöpaikalle on vastaavan johtajan lisäksi nimetty muita vastuuhenkilöitä. Näiden henkilöiden tehtävät, vastuunjako, pätevyys ja lukumäärä on selvitettävä. Kaikista säteilyn käyttöorganisaatioon kuuluvista henkilöistä on mainittava, mihin tehtävänimikkeisiin kuuluvat henkilöt ovat säteilylain (muutos 1142/1998) 12 :n tarkoittamassa säteilytyössä. Lisäksi on täsmennettävä, mihin näistä tehtävänimikkeistä kuuluu säteilytyöluokan A työntekijöitä. Jos säteilyn käyttöorganisaatioon kuuluu henkilöitä eri yrityksistä, on organisaatioselvitykseen liitettävä sopimusasiakirja yritysten keskinäisestä vastuunjaosta. Organisaatioselvityksessä on esitettävä selvitys myös muista johtosuhteita, tehtäviä ja tiedonkulkua koskevista järjestelyistä turvallisuuden varmistamiseksi säteilyn käyttöpaikalla. 2.2 Organisaatioselvityksen laajuus Säteilyn käyttöorganisaation ja organisaatioselvityksen laajuus riippuvat olennaisesti säteilyn käytön laadusta ja laajuudesta. Yksinkertaisessa tapauksessa organisaatioselvitykseksi riittää, että turvallisuuslupaa koskevassa hakemuksessa nimetään vastaava johtaja. Laajempi organisaatioselvitys, jossa vastaavan johtajan nimeämisen lisäksi esitetään kohdassa 2.1 mainitut asiat, on laadittava ainakin silloin, kun kyseessä on terveydenhuollon sädehoito-, röntgen- tai isotooppitoiminta kiihdyttimien käyttö teollisuuden radiografiatoiminta 3

STUK OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 monien umpilähteiden käyttö laajalla alueella tai osittain itsenäisesti toimivilla osastoilla teollisuuslaitoksessa radioaktiivisten aineiden tai niitä sisältävien tuotteiden valmistus radioaktiivisten aineiden käyttö A-luokan laboratorioissa radioaktiivisten aineiden käyttö merkkiainekokeissa säteilylähteiden vaativa asennus-, korjaus- ja huoltotyö. 3 Säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja Vastaava johtaja on toiminnan harjoittajan nimeämä erityinen vastuuhenkilö, joka huolehtii käytännön toimista säteilyn käytön turvallisuuden varmistamiseksi, ylläpitämiseksi ja epäkohtien kuntoon saattamiseksi. Vastaavan johtajan on oltava tietoinen velvollisuuksistaan ja vahvistettava nimikirjoituksellaan suostumuksensa vastaavaksi johtajaksi. Säteilyturvakeskus hyväksyy vastaavan johtajan tehtäviinsä toiminnan harjoittajan esityksestä. Hyväksyntää varten Säteilyturvakeskukselle on toimitettava kopio vastaavan johtajan kuulustelun suorittamista osoittavasta todistuksesta. Jos kyseinen henkilö on jo nimetty vastaavaksi johtajaksi säteilyn käyttöön jossakin muussa turvallisuusluvassa, riittää, että mainitaan kyseisen turvallisuusluvan numero ja luvanhaltijan nimi. Vastaavan johtajan nimeäminen ei vähennä toiminnan harjoittajan yleistä velvollisuutta (ks. säteilylaki 14 ) huolehtia toiminnan turvallisuudesta ja siitä, että toiminta täyttää säteilylaissa säädetyt vaatimukset. 3.1 Vastaavan johtajan tehtävät Toiminnan harjoittajan on kirjallisesti määriteltävä vastaavan johtajan tehtävät. Tyypillisesti vastaavan johtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että käyttöpaikkakohtaiset turvallisuusohjeet ovat riittävät ja ne pidetään ajan tasalla säteilyn käyttöön osallistuvat työntekijät on koulutettu ja opastettu turvalliseen työskentelyyn ja että he saavat määräysten mukaisesti täydennyskoulutusta työntekijöiden säteilysuojelukoulutuksesta pidetään kirjaa muut vastuuhenkilöt on tarpeen mukaan nimetty työalueet on tarvittaessa jaettu valvonta- ja tarkkailualueisiin säteilytyötä tekevät työntekijät on luokiteltu säteilytyöluokkiin A ja B ja että työntekijöiden säteilyaltistuksen seuranta ja terveystarkkailu on järjestetty käytettävissä on riittävä määrä säteilysuojaimia ja -mittareita ja että niiden käyttö on asianmukaista säteilylaitteille ja -mittareille on laadittu laadunvarmistusohjelma turvallisuuslupa ja säteilyn käyttöorganisaatio ovat ajan tasalla turvallisuuden kannalta merkittävät asiat raportoidaan toiminnan harjoittajalle ja että samalla tehdään tarpeenmukaiset toimenpide-ehdotukset turvallisuuden parantamiseksi Säteilyturvakeskuksen antamat korjausmääräykset toteutetaan säädösten ja määräysten mukaiset tiedot ja ilmoitukset annetaan Säteilyturvakeskukselle säteilyn käyttöön osallistuvat henkilöt on asianmukaisesti koulutettu ja opastettu toimimaan myös normaalista poikkeavassa käyttötilanteessa ja että turvallisuuden kannalta merkittävät poikkeavat tapahtumat ilmoitetaan viranomaisille työntekijät, jotka eivät kuulu säteilyn käyttöorganisaatioon, mutta jotka ajoittain joutuvat työskentelemään radioaktiivisten aineiden tai säteilylaitteiden parissa (esimerkiksi radioaktiivisia aineita sisältävien pakkausten käsittelijät ja siivoojat, jotka työskentelevät valvonta- ja tarkkailualueella), ovat saaneet turvaohjeet työtänsä varten. 4

OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 STUK 3.2 Vastaavan johtajan asema, toimintaedellytykset ja sopivuus Vastaavalla johtajalla on oltava tehtävänsä mukainen, riittävän itsenäinen asema ja valtuudet. Hänellä tulee olla valtuudet esimerkiksi keskeyttää säteilyn käyttö, jos toiminnan turvallisuus vaarantuu tai voi vaarantua. Vastaavan johtajan tosiasialliset toimintaedellytykset (toimipaikka, resurssit, ajankäyttö ja muu vastaava) tulee järjestää niin, että hän voi säteilyn käytön laadun ja laajuuden mukaisella tavalla järjestää toimintansa ja hoitaa tehtävänsä vastaavana johtajana. Vastaavan johtajan on lisäksi oltava sopiva tehtäväänsä ja hänen tulee kyetä kommunikoimaan käyttöpaikalla työskentelevän henkilöstön ja myös siellä asioivien ulkopuolisten kanssa. Käytännössä tämä edellyttää käyttöpaikan työkielenä käytetyn kotimaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista hallintaa. 3.3 Vastaavan johtajan sijainen Terveydenhuollon säteilyn käytössä on sijaisen nimeäminen vastaavalle johtajalle tarpeen ainakin sellaisissa käyttöpaikoissa, joissa toiminta on laajaa ja monipuolista (useita röntgentutkimusyksiköitä tai yksikin isotooppilääketieteen tai sädehoidon toimintayksikkö). Röntgentoiminnassa, jossa tehdään tavanomaisia röntgentutkimuksia (esimerkiksi pienissä terveyskeskuksissa), ei sijaista välttämättä tarvitse nimetä. Muussa kuin terveydenhuollon säteilyn käytössä sijainen on nimettävä, kun turvallisuuden varmistaminen sitä edellyttää. 3.4 Vastaavan johtajan vaihtuminen Kun vastaavaksi johtajaksi nimetty henkilö lopettaa vastaavan johtajan tehtävät esimerkiksi työtehtävien tai työpaikan vaihtumisen vuoksi, toiminnan harjoittajan on nimettävä uusi vastaava johtaja ja ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle vastaavan johtajan vaihtumisesta. Vastaavan johtajan tehtävien häiriöttömän jatkumisen kannalta toiminnan harjoittaja ja vastaava johtaja voivat sopia keskenään kirjallisesti, että vastaava johtaja aikoessaan luopua vastaavan johtajan tehtävästä ilmoittaa asiasta vähintään kuukautta ennen luopumisajankohtaa luopuessaan vastaavan johtajan tehtävästä sitoutuu määräajaksi huolehtimaan tehtävästä, kunnes seuraaja on nimetty osallistuu seuraajansa perehdyttämiseen vastaavan johtajan tehtävään huolehtii siitä, että vastaavan johtajan vaihtumista koskevat ilmoitukset Säteilyturvakeskukselle valmistellaan asianmukaisesti ja ajallaan. 3.5 Vastaavien johtajien yhteyselin Joissakin tapauksissa, kuten suurissa terveydenhuoltoyksiköissä tai teollisuuslaitoksissa, samalla toiminnan harjoittajalla voi olla useita turvallisuuslupia, joissa kussakin on nimetty oma vastaava johtaja. Tällöin voi olla tarpeen muodostaa vastaavista johtajista koostuva yhteyselin tai yhteistyöryhmä. Toiminnan harjoittaja määrittelee yhteyselimen tehtävät tapauskohtaisesti. 4 Muut vastuuhenkilöt Jos vastaava johtaja ei esimerkiksi toiminnan laajuuden vuoksi voi yksin hoitaa kaikkia säteilyn käyttöön liittyviä turvallisuusasioita, voidaan säteilyn käyttöorganisaatioon nimetä muita vastuuhenkilöitä. Tästä on mainittava organisaatioselvityksessä (ks. kohta 2.1), mutta vastuuhenkilöiden nimiä ei tarvitse erikseen ilmoittaa Säteilyturvakeskukselle. Tehtäviä, joista muut henkilöt voivat huolehtia, ovat esimerkiksi säteilylähteiden käyttö ja niiden toimintakunnon ylläpito radioaktiivisten aineiden kirjanpito ja varastointi sekä radioaktiivisten jätteiden vaarattomaksi tekeminen umpilähteiden vuototestaukset säteilylaitteiden ja radioaktiivisten aineiden sekä niihin liittyvien laitteiden ja välineiden laadunvalvonta radioaktiivisten aineiden ja niitä sisältävien laitteiden vastaanotto, pakkaus ja kuljetus säteilylaitteiden asentaminen, korjaus ja huolto säteilyaltistuksen seuranta henkilökunnan säteilysuojelukoulutus ja perehdyttäminen työtehtäviin. 5

STUK OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 Teollisuusradiografiaan on tietyissä tapauksissa nimettävä vastaava käyttäjä (ks. ohje ST 5.6). Vastaavalla käyttäjällä on tällöin ensisijainen vastuu säteilyn käyttöpaikan ja sen ympäristön säteilyturvallisuudesta. 5 Erityisasiantuntemus 5.1 Lääketieteellisen fysiikan asiantuntemus Lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön (STM) säteilyn lääketieteellisestä käytöstä antaman asetuksen (423/2000) 15 :ssä. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija on säteilyn lääketieteelliseen käyttöön liittyvän säteilyfysiikan ja säteilytekniikan asiantuntija tutkittavien ja hoidettavien henkilöiden säteilysuojelua varten. Asiantuntija antaa tarvittaessa neuvoja tai huolehtii itse annossuunnittelusta, säteilyaltistuksen mittauksesta, toiminnan optimoinnista, laadunvarmistuksesta ja säteilysuojeluun liittyvistä toiminnoista. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntija on nimettävä terveydenhuollon vaativaan säteilyn käyttöön (sädehoito, isotooppitoiminta sekä röntgentoiminnassa esimerkiksi TT-tutkimukset ja toimenpideradiologia). Muussa terveydenhuollon säteilyn käytössä on esitettävä menettelyt lääketieteellisen fysiikan asiantuntemuksen käyttämisestä (ks. kohta 2.1). Asiantuntijan nimeäminen ei edellytä Säteilyturvakeskuksen hyväksyntää, jos nimettävä henkilö on sairaalafyysikko. Jos asiantuntijaksi nimetään muu henkilö kuin sairaalafyysikko, on Säteilyturvakeskukselle toimitettava asiakirjat, joista voidaan todeta, että henkilö täyttää STM:n asetuksen 26 :ssä esitetyt pätevyysvaatimukset. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa ja asiantuntemusta on käytettävä seuraavasti: Sädehoidon annossuunnittelussa, laadunvarmistuksessa ja säteilysuojeluun liittyvissä toiminnoissa on lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan oltava aina henkilökohtaisesti mukana. Isotooppihoitoja ja -tutkimuksia suoritettaessa on lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan oltava käytettävissä siten, että hänet voidaan tarvittaessa aina kutsua paikalle. Röntgentoiminnassa on säteilysuojelun, toiminnan optimoinnin, laadunvarmistuksen ja säteilyannosten mittaamisen suunnittelussa ja seurannassa kuultava lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sädehoidossa lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan on oltava toiminnan harjoittajan palveluksessa. Isotooppihoidoissa ja -tutkimuksissa sekä röntgentoiminnassa lääketieteellisen fysiikan asiantuntemus voidaan hoitaa myös ulkopuolisena asiantuntijapalveluna. Pienimuotoisessa röntgentoiminnassa (esimerkiksi pienessä terveyskeskuksessa) lääketieteellisen fysiikan asiantuntemusta tarvitaan lähinnä lausunnon tai neuvojen antamisessa, kun toimintaa aloitetaan tai sitä olennaisesti muutetaan. Vaativassa röntgentoiminnassa asiantuntemusta saatetaan tarvita muulloinkin. Toiminnan harjoittajan on määriteltävä kirjallisesti lääketieteellisen fysiikan asiantuntijan tehtävät. Lääketieteellisen fysiikan asiantuntijaksi nimettävän on nimikirjoituksellaan vahvistettava suostumuksensa asiantuntijaksi. 5.2 Säteilyasiantuntija tai säteilysuojeluyksikkö Erityisen vaativaa säteilyn käyttöä varten voi olla tarpeen nimetä vastaavan johtajan lisäksi säteilyasiantuntija tai muodostaa erillinen säteilysuojeluyksikkö säteilylle altistuvien työntekijöiden ja väestön säteilysuojelun järjestämiseksi. Asiasta määrätään turvallisuusluvassa. Säteilyasiantuntijalla tarkoitetaan Säteilyturvakeskuksen päteväksi toteamaa henkilöä, jolla on tarvittava koulutus ja tietämys säteilysuojeluun liittyvien fysikaalisten, teknisten tai radiokemiallisten kokeiden suorittamiseen (menetelmien käyttöön), ja joka kykenee tekemään säteilyannosten arviointeja, antamaan neuvoja ja huolehtimaan säteilysuojelun järjestämisestä ja suojelussa käytettävien laitteiden, välineiden ja mittareiden toimintakunnon varmistamisesta. Säteilysuojeluyksiköllä tarkoitetaan toiminnan harjoittajan muodostamaa toimintayksikköä, jonka tehtävänä on erikseen määriteltyjen 6

OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 säteilysuojelutehtävien suorittaminen ja erityisneuvojen antaminen. Säteilyturvakeskus hyväksyy säteilyasiantuntijan tai säteilysuojeluyksikön toiminnan harjoittajan esityksestä. Toiminnan harjoittajan on määriteltävä kirjallisesti säteilyasiantuntijan tai säteilysuojeluyksikön tehtävät. Organisaatioselvityksessä on esitettävä säteilyasiantuntijan tai säteilysuojeluyksikön ja vastaavan johtajan tehtäväjako. Säteilyasiantuntijaksi nimettävän on nimikirjoituksellaan vahvistettava suostumuksensa asiantuntijaksi. 6 Muutokset säteilyn käyttöorganisaatiossa STUK Jos vastaava johtaja vaihtuu tai jos organisaatioselvityksessä ilmoitetuissa vastuunjaoissa tapahtuu muutoksia, on asiasta ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle kahden viikon kuluessa muutoksen voimaantulosta. 7

STUK OHJE ST 1.4 / 16.4.2004 ST-OHJEET Yleiset ohjeet ST 1.1 Säteilytoiminta ja sen valvonta, 20.6.1996 ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkinnät, 10.11.1999 ST 1.4 Säteilyn käyttöorganisaatio, 16.4.2004 ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta, 1.7.1999 ST 1.6 Säteilysuojelutoimet työpaikalla, 29.12.1999 ST 1.7 Säteilysuojelukoulutus terveydenhuollossa, 17.2.2003 ST 1.8 Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyys ja pätevyyden edellyttämä säteilysuojelukoulutus, 16.4.2004 Sädehoito ST 2.1 Sädehoidon laadunvarmistus, 22.5.2003 ST 2.2 Sädehoitolaitteiden ja -tilojen säteilyturvallisuus, 2.2.2001 Lääketieteellinen röntgentutkimus ST 3.1 Hammasröntgenlaitteiden käyttö ja valvonta, 27.5.1999 ST 3.2 Mammografialaitteet ja niiden käyttö, 13.8.2001 ST 3.3 Lääketieteelliset röntgentutkimuslaitteet ja niiden käyttö, 27.8.1992 ST 3.4 Kuvanvahvistin-televisioketjun laadunvalvonta, 24.10.1991 ST 3.5 Lääketieteellisten röntgentutkimuslaitteiden ja röntgenfilmien kehityksen laadunvalvonta, 3.12.1991 ST 3.6 Röntgentilojen säteilyturvallisuus, 24.9.2001 ST 3.7 Mammografiaan perustuva rintasyöpäseulonta, 28.3.2001 Teollisuus, tutkimus, opetus ja kaupallinen toiminta ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus, 17.2.1999 ST 5.3 Ionisoivan säteilyn käyttö fysiikan ja kemian opetuksessa, 17.2.1999 ST 5.4 Säteilylähteiden kauppa, 2.10.2000 ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa, 17.2.1999 ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-, korjaus- ja huoltotyö, 17.2.1999 Avolähteet ja radioaktiiviset jätteet ST 6.1 Radionuklidilaboratorioiden säteilyturvallisuusvaatimukset, 1.7.1999 ST 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt, 1.7.1999 ST 6.3 Säteilyn käyttö isotooppilääketieteessä, 18.3.2003 Säteilyannokset ja terveystarkkailu ST 7.1 Säteilyaltistuksen seuranta, 25.2.2000 ST 7.2 Säteilyaltistuksen enimmäisarvojen soveltaminen ja säteilyannoksen laskemisperusteet, 1.7.1999 ST 7.3 Sisäisestä säteilystä aiheutuvan annoksen laskeminen, 1.7.1999 ST 7.4 Säteilyannosten rekisteröinti 25.2.2000 ST 7.5 Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailu, 29.12.1999 Ionisoimaton säteily ST 9.1 Solariumlaitteiden säteilyturvallisuusvaatimukset ja valvonta, 1.12.2003 ST 9.2 Pulssitutkien säteilyturvallisuus, 2.9.2003 ST 9.3 ULA- ja TV-asemien mastotöiden säteilyturvallisuus, 2.9.2003 ST 9.4 Yleisöesityksissä käytettävien suuritehoisten laserlaitteistojen säteilyturvallisuus, 8.10.1993 Luonnonsäteily ST 12.1 Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa, 6.4.2000 ST 12.2 Rakennusmateriaalien ja tuhkan radioaktiivisuus, 8.10.2003 ST 12.3 Talousveden radioaktiivisuus, 9.8.1993 8