MLL:n liittovaltuusto 24.5.2018/EI Lapset, nuoret ja lapsiperheet Suomessa - katsaus
Suomessa 1 066 000 lasta Lapsia on 20 prosenttia väestöstä Suomessa asui 1 066 261 lasta (0-17-vuotiasta) 31.12.2017. Lasten osuus koko väestöstä (5 513 130) oli 19,3 %. Poikia on hieman tyttöjä enemmän. - poikia 545 401 (51,2 % lapsista) - tyttöjä 520 860 (48,8 % lapsista) Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 2
Lasten määrä 2000-2017 Vuodesta 2000 vuoteen 2017 lasten määrä on vähentynyt 69 000:lla Lasten (0-17-vuotiaat) määrä vuoden lopussa: 2017 1 066 261 2016 1 071 905 2015 1 073 060 2010 1 084 296 2005 1 103 698 2000 1 135 359 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 3
Lapset maakunnittain 31.12.2017 Lapsista asuu Uudellamaalla 31 %, Pirkanmaalla 9 %, Pohjois- Pohjanmaalla 9 %, Varsinais-Suomessa 8 % ja Keski-Suomessa 5 % Uusimaa 329 121 Pirkanmaa 98 587 Pohjois-Pohjanmaa 97 681 Varsinais-Suomi 86 958 Keski-Suomi 53 458 Pohjois-Savo 44 685 Satakunta 39708 Etelä-Pohjanmaa 39 088 Pohjanmaa 37 509 Päijät-Häme 36 289 Kanta-Häme 33 027 Lappi 32 808 Kymenlaakso 29 735 Pohjois-Karjala 28 261 Etelä-Savo 23 486 Etelä-Karjala 21 702 Keski-Pohjanmaa 15 565 Kainuu 12 825 Ahvenanmaa 5768 KOKO MAA 1 066 261 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 4
Lapsiväestöltään suurimmat kunnat 2017 Koko maan lapsista Helsingissä asuu 10 %, Espoossa 6 %, Vantaalla 4 %, Oulussa 4 % ja Tampereella 3 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tietokanta 110000 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 5
Lasten kieli 31.12.2017 13 prosenttia lapsista on muun kuin suomenkielisiä suomi 86,5 % ruotsi 5,7 % saame 0,05 % muut kielet 7,8 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 6
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten lasten määrä kasvanut merkittävästi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 7
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Syntyneiden määrä laskussa Vuonna 2017 syntyi 10 659 lasta vähemmän kuin vuonna 2010 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 8
Syntyvyys kaikkien aikojen matalin Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet Vuonna 2017 syntyi 50 321 lasta, mikä on 2493 vähemmän kuin vuonna 2016 ja 10 659 vähemmän kuin vuonna 2010. Syntyneiden määrä on pienentynyt seitsemänä vuonna peräkkäin. Vuoden 2017 syntyvyyden mukaan jokainen nainen synnyttäisi keskimäärin 1,49 lasta. Luku on kaikkein aikojen matalin. Vuonna 2010 luku oli vielä 1,87. Vuonna 2017 esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,2 vuoden ikäisiä. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 1,0 vuotta kymmenessä vuodessa. Kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30,9 vuotta ja se on noussut 0,8 vuotta kymmenessä vuodessa. 9
Syntyneet maakunnittain 2017 Neljän suurimman maakunnan osuus syntyneistä oli 59 % Uusimaa 16 562 Pirkanmaa 4697 Pohjois-Pohjanmaa 4487 Varsinais-Suomi 4179 Keski-Suomi 2370 Pohjois-Savo 2016 Pohjanmaa 1836 Satakunta 1815 Etelä-Pohjanmaa 1803 Päijät-Häme 1599 Lappi 1477 Kanta-Häme 1438 Pohjois-Karjala 1265 Kymenlaakso 1228 Etelä-Savo 1012 Etelä-Karjala 964 Keski-Pohjanmaa 749 Kainuu 545 Ahvenanmaa 279 KOKO MAA 50 321 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 10
1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kokonaishedelmällisyysluku 1970-2017 Kokonaishedelmällisluku kuvaa laskennallista lasten määrää naista kohden Vuonna 2017 kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin (1,49) 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1 Lähde: Tilastokeskus, StatFin-tilastotietokanta 11
Suomessa 570 000 lapsiperhettä Avio- tai avopariperheitä oli 78 % lapsiperheistä Lapsiperheitä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 569 676. Lapsiperhe = perhe, jossa vähintään yksi alle 18-vuotias kotona asuva lapsi Lapsiperheistä Aviopari ja lapsia perheitä 58,8 % Avopari ja lapsia perheitä 19,5 % Äiti ja lapsia perheitä 18,6 % Isä ja lapsia perheitä 3,0 % Rekisteröity pari ja lapsia perheitä 0,1 % Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2016 12
Lapsiperheissä 39 prosenttia koko väestöstä Lapsiperheitä 569 676 vuoden 2016 lopussa Lapsiperheissä oli henkilöitä 2 139 737. Lapsiperheväestön osuus koko väestöstä oli 38,9 %. Lapsiperheissä alle 18-v lapsia 1 051 285. Lapsiperheissä keskimäärin 1,85 alle 18-v lasta HUOM! Perhetilastossa kuvataan tarkasteluhetken mukainen poikkileikkaustilanne: Montako alle 18-v kotona asuvaa lasta perheessä tarkasteluhetkellä keskimäärin on. Perheiden keskimääräinen lopullinen lapsiluku on luonnollisesti tätä suurempi. Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2016 13
Lasten ja nuorten asuminen Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2015 - Yläkoululaisista kaksi kolmasosaa asuu yhdessä molempien vanhempien kanssa 8.-9.-luokkalaista 67 % asuu yhdessä äidin ja isän luona. Lukion 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 70 % asuu yhdessä äidin ja isän luona. Ammatillisten oppilaitosten 1.- ja 2. vuoden opiskelijoista 51 % asuu yhdessä äidin ja isän luona 14
Yksinhuoltajaperheet, prosenttia lapsiperheistä Lähde: THL, Sotkanet - Yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvussa. Joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe 25 20 15 10 5 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2015 2016 15
Uusperheet ja uusperheiden lapset Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi. Vuoden 2016 lopussa uusperheitä oli 51 636, joka oli 9,1 % kaikista lapsiperheistä. Uusperheistä oli 24 877 aviopariperheitä ja avopariperheitä. Uusperheissä oli 108 421 alle 18-vuotiasta lasta, joka oli 10,3 % kaikista lapsista. Uusperheiden lapsista 64 280 oli äidin, 11 045 isän ja 33 096 yhteisiä. Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2016 16
Isyyden tunnustamisista yli puolet ennen lapsen syntymää Vuonna 2016 vahvistettiin 22 774 avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys. Lähes kaikissa tapauksissa isyys vahvistettiin tunnustamisen perusteella. Tunnustamisista 55 prosenttia tehtiin äitiysneuvolassa tai lastenvalvojalla ennen lapsen syntymää. Tämä on ollut mahdollista vuoden 2016 alusta. Lähde: THL, Tilastoraportti Lapsen elatus ja huolto 2016 17
Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (1) - Kuntien sosiaalitoimessa lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetiin 47 283 sopimusta vuonna 2016. Luvussa ovat mukana myös sopimusten muutokset. - Lapsen huollosta sovittiin 31 421, tapaamisesta 22 542 ja asumisesta 17 347 sopimuksessa. - Huoltosopimuksissa 93 %:ssa sovittiin yhteishuollosta, 6 %:ssa yksinhuollosta äidille ja alle 1 %:ssa yksinhuollosta isälle. Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto 2016 18
Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistetut sopimukset (2) - Asumissopimuksista 82 % sovittiin lapsen asuvan äidin luona ja 18 %:ssa isän luona (lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka). - Erillään asuvien vanhempien lapsen asumisesta esim. vuoroviikoin vanhempiensa luona sovittiin 2652 lapselle. - Vuoroasumisjärjestelyiden osuus oli 15 prosenttia asumissopimuksista. Lähde: THL, Lapsen elatus ja huolto 2016 19
Vanhempainpäivärahat vuonna 2016 Vanhempainpäivärahoista 90,5 prosenttia maksettiin äideille Vuoden 2016 aikana vanhempainpäivärahaa sai 92 912 äitiä ja 61 817 isää. Vanhempainpäivärahapäivistä 90,5 % korvattiin äideille ja 9,5 % isille. Keskimääräinen äideille maksettu päiväkorvaus oli 62,44 euroa ja isille 84,88 euroa. Vähimmäismääräistä päivärahaa (23,93 euroa/pv) sai 11,7 % äideistä ja 2,8 % isistä. Lähde: Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2016 20
Kotihoidon tukea saaneiden 9 kk-2-v lasten osuus ikäryhmästä, prosenttia Kotihoidon tuella hoidettujen lasten osuus pienentynyt lähes 12 prosenttiyksiköllä 2000-2016 58 57,4 57,4 57,4 55,9 55,5 53,4 52,4 51,4 52,3 51,4 49,9 50,5 49,3 48,1 46,9 46,2 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Kelan tilastollinen vuosikirja 2016 21
Vanhempainpäivärahat, lastenhoidon tuet ja lapsilisät, vuoden 2016 rahana, milj. euroa Lapsilisät ja niiden reaaliarvo ovat kutistuneet merkittävästi Ansiosidonnaiset vanhempainpäivärahat ovat kasvaneet Vanhempainpäivärahat Lastenhoidon tuet Lapsilisät 2200 2050 1900 1750 1600 1450 1300 1150 1000 850 700 550 400 250 100-50 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2016 Lähde: Kela. Vanhempainpäivärahat sisältävät vuosilomakokustannusten korvaukset työntantajille ja erityishoitorahat. Lastenhoidon tuet ilman kuntalisiä. 22
Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Neuvolapalveluilla on huikea kattavuus: raskaana olevista 99,3 % käyttää palveluita alle kouluikäisten lasten perheistä 99,5 % Perheet ovat tyytyväisiä palveluihin Tuttuus ja leimaamattomuus Lähipalvelu, jonne ei tarvitse jonottaa Vuorovaikutus terveydenhoitajan kanssa koetaan tasaarvoiseksi ja luottamukselliseksi Lähde: Tuovi Hakulinen ja Ulla Korpilahti, THL, Powerpoint-esitys 15.5.2018 23
Varhaiskasvatus (1) 1-6-vuotiaista lapsista noin 68 % varhaiskasvatuksessa Suomessa oli kaikkiaan 243 946 lasta varhaiskasvatuksessa vuonna 2016. Tämä oli 68,1 % 1 6-vuotiaista lapsista. Varhaiskasvatusta toteutetaan kunnallisessa päiväkotihoidossa (76,2 % lapsista), kunnallisessa perhepäivähoidossa (9,6 %), kunnan myöntämän palvelusetelin turvin (7,5 %) ja Kelan yksityisen hoidon tuella (6,7 %). Kunnallisessa päiväkotihoidossa olleista lapsista 73 % ja perhepäivähoidossa olleista lapsista 88 % oli kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Lähde: THL, Varhaiskasvatus 2016 24
Varhaiskasvatus (2) Vuorohoidossa oli noin 7 % kaikista kunnan järjestämässä varhaiskasvatuksessa olevista lapsista vuonna 2016. Noin 10 % kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista osallistuin varhaiskasvatukseen enintään 20 tuntia viikossa. Kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevista lapsista tehostettua tai erityistä tukea saavia oli 7 %. Maahanmuuttajataustaisia lapsia oli 9 % kaikista kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleista lapsista. Lähde: THL, Varhaiskasvatus 2016 Kuntakyselyn osaraportti 25
Esiopetusoppilaat 2017 Esiopetuksen oppilaista 83 prosenttia päivähoidon esiopetuksessa Koulun esiopetuksessa Esiopetuksessa yhteensä Päiväkotien esiopetuksessa 61 000 50 400 10 600 Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus 2017 26
Esiopetuksen toimeenpanon arviointia Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015, www.patio.fi Lähes kaikki lapset osallistuvat esiopetukseen. Esiopetukseen osallistumattomuuden yleisimmät syyt: huoltaja haluaa itse huolehtia esiopetuksesta kotona, lapsi on huoltajien mukana ulkomailla, huoltaja ei pidä järjestettyä esiopetusta tärkeänä. Suurin osa esiopetuksesta järjestetään päiväkotien yhteydessä. 27
Peruskoulut vuonna 2017 Peruskouluissa 557 000 oppilasta. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä vuodesta 1,2 prosenttia Syyskuussa 2017 Suomessa oli toiminnassa 2384 peruskoulua, joissa oli yhteensä 556 742 oppilasta. Peruskouluja oli 65 vähemmän kuin vuonna 2016. Peruskouluista 95 % oli kunnan ylläpitämiä. Peruskoulujen oppilasta oli - esiopetusoppilaita 10 582 - vuosiluokkien 1-6 oppilaita 368 027 - vuosiluokkien 7-9 oppilaita 177 607 - lisäopetusoppilaita (10. lk.) 526 Lähde: Tilastokeskus, Esi- ja peruskouluopetus 2017 28
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Peruskoulujen määrä vähentynyt tuntuvasti Tilastokeskus: Tilastollinen vuosikirja 2016 ja Esi- ja peruskouluopetus 2017 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 29
Perusopetuksen saavutettavuudesta Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Koulujen lakkauttamis- ja yhdistämistahti on kiihtynyt. Koulujen vähenemisen seurauksena perusopetuksen saavutettavuus on heikentynyt. Kuntien väliset saavutettavuuserot ovat suuria. Vuonna 2015 keskimäärin 91 % 7 12-vuotiaista ja 79 % 13 15- vuotiaista asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä ikäluokkansa perusopetusta antavasta koulusta. Manner-Suomen peruskoululaisista reilu viidennes oli kuljetusedun piirissä. 30
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevia lapsia, 1.-2. vlk:n oppilaista, prosenttia 1. vuosiluokan oppilaat 2. vuosiluokan oppilaat 40,7 43,6 43,7 46,4 48 49 50,8 53 54,1 54,7 54,6 55,2 54,5 55,6 22,5 25,3 25,4 26,4 27,3 27,7 27,8 28,4 29,6 30 29,4 29,2 26,8 28,3 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmät raportit 31
Peruskoulun oppilaista 16 % sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2015 Perusopetuslaissa oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu vuodesta 2011 lähtien yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Peruskoulun oppilaista sai tehostettua tai erityistä tukea 12,7 % vuonna 2012 13,8 % vuonna 2013 14,7 % vuonna 2014 15,7 % vuonna 2015 16,4 % vuonna 2016 Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2016 32
Tehostettua tai erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat 2016 Tehostettua tukea sai 9,0 % oppilaista. Esiopetusoppilaista 2,0 % Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 9,6 % Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 9,0 % Pojista 11,4 % ja tytöistä 6,5 % Erityistä tukea sai 7,5 % oppilaista Esiopetusoppilaista 8,7 % (joista 93 % pidenn. oppivelvoll. piirissä) Vuosiluokkien 1-6 oppilaista 6,6 % Vuosiluokkien 7-9 oppilaista 9,1 % Pojista 10,2 % ja tytöistä 4,5 % Lähde: Tilastokeskus, Erityisopetus 2016 33
Pitää koulunkäynnistä, prosenttia 8.-9.-luokan oppilaista 70 60 50 40 30 20 10 0 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 2017 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017 34
8.-9.-luokkalaista ollut koulukiusattuna tai ei yhtään läheistä ystävää, prosenttia oppilaista 14 12 10 8 6 4 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää 2 0 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 2017 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 2017 35
Terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreita, 8.- ja 9.-luokan oppilaista, prosenttia Ei syö koululounasta päivittäin 2013: 34 %, 2015: 33 %, 2017: 30 % Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/vk 2013: 32 %, 2015: 22 %, 2017: 24 % Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus 2013: 11 %, 2015: 12 %, 2017: 12 % Ylipano 2013: 16 %, 2015: 16 %, 2017: 19 % Lähde: SOTKAnet (Kouluterveyskysely) 36
Peruskoulun koulupudokkaiden määrä kasvanut Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet*, prosenttia kevätlukukauden lopun 9.-luokkalaisten määrään verrattuna 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen keskeyttäminen 2016. * Ilman peruskoulun päättötodistusta eronneet ovat oppivelvollisuusiän ohittaneita, jotka eivät ole oppivelvollisuutensa aikana suorittaneet peruskoulun koko oppimäärää. 37
Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorista aikuisista (20 24 -vuotiaista) lähes joka viides on ilman perusopetuksen jälkeistä toisen asteen tutkintoa. Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus on hieman heikentynyt aiemmasta. Lukiokoulutus on paremmin tavoitettavissa kuin ammatillinen koulutus. Manner-Suomessa on alle 10 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta tarjolla lukiokoulutusta 85 %:lle ja ammatillista koulutusta 78%:lle peruskoulun päättäneistä. Alueelliset erot koulutuksen saavutettavuudessa ovat suuria. 38
Esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen käyttömenojen reaalikehitys, euroa oppilasta kohden vuoden 2016 hintatasolla Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus 2012 6 000 8500 6000 11 100 2014 5 900 8600 6000 10 600 2016 5800 8700 6000 9 700 Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous 2016 39
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-v, prosenttia vastaavanikäisistä 16 14 12 10 8 6 4 Naiset Miehet Yhteensä 2 0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. 40
Kirjastopalveluiden saavutettavuus lapsille ja nuorille Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Kirjastopalvelut ovat hyvin lasten ja nuorten saatavilla etenkin taajamissa. 75 % alle 16-vuotiaista asuu enintään reilun neljän kilometrin päässä kirjastosta. Kunnat ovat kuitenkin lakkauttaneet sekä kirjastoja että kirjastoautoja ja vähentäneet aukioloaikoja ja kirjastoautopysäkkien määrää. Tämä on heikentänyt kirjastopalvelujen saatavuutta etenkin taajamien ulkopuolella. Kirjastolla on olennainen merkitys lasten ja nuorten monilukutaidon ja lukuharrastuksen kehityksessä. 41
Kunnallisen nuorisotyön saavutettavuus Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Yli puolessa Suomen kunnista on saatavilla nuorisolain määrittämiä nuorisotyön palveluja monipuolisesti. Kunnat ovat resursoineet nuorisotyön palvelut hyvin vaihtelevasti. Pienten kuntien joukossa oli useita kuntia, joilla ei ollut joko lainkaan varattuna käyttömenoja nuorisotyön palveluihin, tai joilla ei ollut nuorisotyön henkilökuntaa tai nuorisotiloja. Yli 90 %:ssa kuntia kerätään palautetta palveluja käyttäviltä nuorilta. 42
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, prosenttia 8.-9.-luokan oppilaista 19 prosenttia yläkoululaisista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 2017 Lähde: SOTKAnet (Kouluterveyskysely) 43
8.-9.-luokkalaisten tupakointi, humalajuominen ja huumekokeilut, prosenttia oppilaista Tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet 30 25 20 15 10 5 Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainkin kerran 0 2000/01 2002/03 2004/05 2006/07 2008/09 2010/11 2013 2015 Lähde: THL, Kouluterveyskysely 44
Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Lähde: Aluehallintovirastojen toteuttamana Peruspalveluiden arviointi 2015 Koulu- ja opiskeluikäisillä nuorilla mielenterveysongelmien ja -oireiden esiintyminen on yleistä. Ahdistuneisuusoireilua on yli 10 prosentilla, tytöillä oireet ovat huomattavasti yleisempiä kuin pojilla. Viimeisen kahden vuoden aikana opiskelijoille tarjolla olevat palvelut ovat pysyneet ennallaan tai niitä on lisätty. Puutteita on opiskelijoiden mielenterveysongelmien hoidon järjestämisessä ja niiden verkottumisessa opiskeluhuollon palveluihin. Opiskeluhuollon palvelut ovat aiempaa paremmin käytettävissä peruskouluissa ja lukioissa, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa tilanne on heikentynyt. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten välillä on alueellisia eroja. 45
Yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä ja monilapsisissa perheissä suurempi köyhyysriski Pienituloisissa kotitalouksissa oli 110 000 lasta vuonna 2016, mikä oli 10,2 % kaikista lapsista (9,4 % vuonna 2015). Yksinhuoltajaperheissä pienituloisuusaste (22 %) on kolme kertaa korkeampi kuin kahden huoltajan perheissä (7 %). Kolme- tai useampilapsisten perheiden lapset kuuluivat selvästi useammin pienituloiseen talouteen (reilut 15 %) kun kaksilapsisten perheiden (hieman yli 6 %) tai yksilapsisten (9 %) perheiden lapset. Perheen elinkaarella pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat 0-2-vuotiaita. Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2016, Pienituloisuus 46
Yksinhuoltajaperheissä korkea pienituloisuusaste 25 20 15 10 5 Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia 0 2000 2010 2014 2015 2016 Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2016, Pienituloisuus 47
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, prosenttia lapsiperheistä Lapsiperheiden kunnallisen kotipalvelun määrä on murto-osa 1990-luvun tasosta 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Lähde: THL, SOTKAnet 48
9-luokkalaisten uhrikokemukset viimeisen 12 kk:n aikana, prosenttia ikäluokasta 2016 (2012) Omaisuuden vahingoittaminen 15 % (23 %) Varastaminen 15 % (22 %) Uhkaamalla varastaminen 4 % (6 %) Kiusaaminen 9 % (13 %) Sähköinen kiusaaminen 15 % (16 %) Uhkailu 13 % (19 %) Fyysinen väkivalta 10 % (16 %) Vanhempien kuritusväkivalta 5 % (8 %) Etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivalta 4 % (4 %) Toisen nuoren tekemä seksuaalinen häirintä 8 % Aikuisen tekemä seksuaalinen häirintä 6 % (2012: Seksuaalinen häirintä 9 %) Matti Näsi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2016, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, HY & Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos 49
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten (0-17-v) osuus kaikista lapsista, prosenttia Lähde, THL,SOTKAnet Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus pysynyt samana 0,9 1 1 1 1,1 1,1 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 1,4 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 50
Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä ko. vuoden aikana 0-17-vuotiaista, prosenttia HUOM! Lainsäädännön muutoksesta johtuen lastensuojelun asiakkuudet vähentyneet 2014-2016 Lähde, THL,SOTKAnet 4 4 4,4 4,7 5 4,9 5 5,3 5,4 5,8 6,5 6,7 7,2 7,4 7,5 6 4,6 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 51
Perhe ja lapset pääryhmän sosiaaliturvamenot Perhe ja lapset -pääryhmän sosiaalimenot olivat 6 632 milj. euroa vuonna 2016, kun ne vuonna 2012 olivat 6 556 milj. euroa (vuoden 2016 hinnoin). Perhe ja lapset -ryhmän sosiaalimenot olivat 9,6 % kaikista sosiaalimenoista vuonna 2015, kun ne vuonna 2012 olivat 10,6 %. Perhe ja lapset sosiaalimenot: Toimeentuloturvana maksettavat etuudet: äitiysavustus, vanhempainpäivärahat, vanhempainpäivärahakauden palkat, kodinhoitotuki, lapsilisä ja elatustuki. Palveluina annettavat etuudet: päivähoito, yksityisen hoidon tuki, lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lasten ja perheiden avopalvelut, kodinhoitoapu lapsiperheille, kasvatus- ja perheneuvonta, ensi- ja turvakotien menot sekä RAY:n tuet lastensuojelua ja nuorisokasvatusta järjestäville yhdistyksille. Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2016 52
Perhe ja lapset pääryhmän sosiaalimenot 2016, milj. euroa Lähde: THL, Sosiaaliturvan menot ja rahoitus 2016 2500 2295 2000 1500 1000 500 0 9 999 169 348 1382 81 6 101 681 254 307 53
MLL:n visio 2024 Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. www.mll.fi Twitter @MLL_fi