Tapani Huovila Look Visualisoi viestisi INFORVIESTINTÄ OY HELSINKI i
Tapani Huovila ja Inforviestintä Oy, 2006 Ulkoasu ja taitto: Tapani Huovila ISBN ii
Look - visualisoi viestisi Ulkoasu, lähetettävän viestin muoto ja tausta, ovat kaikki osa viestiä. Varsinainen viesti välitetään kirjoitetun tekstin tai puhutun äänen avulla, mutta lehdessä, televisiossa ja webissä se aina yhdistyy visuaalisuuteen. Myös radion ääniviestistä vastaanottaja luo itselleen visuaalisen kuvan. Tässä kirjassa käsitellään ulkoasua ja sen teoreettisia lähtökohtia. Niiden pohjalta visuaalisuutta voidaan käyttää hyväksi viestien lähettämisessä, toisaalta taas tulkita kriittisesti vastaanotettuja viestejä. Aluksi käsitellään ulkoasua ja sen merkitystä lähettäjän identiteetin pohjalta. Toiseksi perehdytään eri muotojen viesteihin, kuvasommitteluun sekä valokuvan tehokeinoihin. Kolmantena asiana ovat typografian keskeiset ominaisuudet. Lopuksi käsitellään eri elementtien koontia paperilehden ja webin sivuksi tai liikkuvaksi kuvaksi. Eri välineiden visuaalisuus toimii samojen perusperiaatteiden pohjalta: Yksittäinen valokuva noudattaa samoja periaatteita kuin sanomalehden sivu tai yksittäisten elementtien teho liikkuvassa kuvassa. Tietokonepohjaisen kuvankäsittelyn ja sivutaiton sekä värin käytön uudet mahdollisuudet ovat mullistaneet paperilehden ulkoasun. Television digitalisointi ja teräväpiirtotekniikka parantavat videon kuvalaatua. Web yhdistää perinteisten välineiden ominaisuudet ja jatkaa niitä käsipuhelimen hyödyntämisen puolella. Käsipuhelimeen yhdistetty mahdollinen sähköinen paperi suurentaa ruutua ja lisää sen käyttömahdollisuuksia. Viestin vastaanottaja odottaa, että hän saa seuraamistaan välineistä uutta tietoa taloudellisesti. Ei ole samantekevää, kuinka visuaalisuutta käytetään. Ulkoasun on toisaalta tuettava lähetettävää viestiä ja herätettävä huomiota; toisaalta sen on muodostettava hallittu kokonaisuus. Tämä kirja on tarkoitettu perusteokseksi lehtien ja web-sivujen toimittajille ja tiedottajille, still- ja videokuvaajille, eri oppilaitosten opettajille ja opiskelijoille sekä yleisesti visuaalisuuden harrastajille. Pelkkä tietokoneohjelmien osaaminen ei riitä ulkoasun tekemiseen, vaan on myös tiedettävä ja osattava, mitkä ovat esteettisesti ja informatiivisesti hyvän visuaalisuuden lähtökohdat. Yhden välineen toimittajan on tunnettava myös muiden välineiden ominaisuuksia, jotta hän kykenee hyödyntämään oman välineensä vahvuudet. Jyväskylä 6.1.2006 Tapani Huovila iii
iv
Sisältö 1. Viesti 9 1.1. Ulkoasu viestin välineenä 9 1.1.1. Ulkoasu luokittelee ja tukee viestiä 11 1.1.2. Suunnittelun päämäärät 12 1.2. Yhteisö tunnistetaan merkistään 14 1.2.1. Vaakuna 14 1.2.2. Yhteisön tunnus 15 1.2.3. Tunnus toiminnassa ja eri julkaisuissa 16 1.2.4. Yksittäisen julkaisun tunnistettavuus 17 1.2.5. Yhtenäisyys perustana 19 1.2.6. Tunnuksen muuttaminen 23 1.2.7. Tunnuksesta tyyliin 25 1.3. Teksti ja kuva viestivät eri tavoin 26 1.4. Kerta- ja kestokulutusta 27 1.5. Ihminen on osa ympäristöään 28 1.5.1. Ympäristö viitekehyksenä sanomalle 28 1.5.2. Kultainen leikkaus 29 1.5.3. Matemaattinen ruudukko 31 2. Muoto 35 2.1. Ulkoasun elementit viestivät 35 2.1.1. Viivan viesti 37 2.1.2. Jännite lisää mielenkiintoa 40 2.1.3. Väri vaikuttaa ja symboloi 42 a. Kylmät ja lämpimät värit 44 b. Punainen aktivoi ja musta viestii kuolemaa 45 2.2. Sommittelu 46 2.2.1. Paikka aloittaa sommitelman 46 2.2.2. Tila luo syvyysvaikutelmaa 48 2.2.3. Rytmi tuo mielenkiintoa ja järjestystä 49 2.2.4. Tasapaino on miellyttävä 52 2.2.5. Suunnat viestivät ja ohjaavat 53 2.2.6. Kivijalka ja tausta yhdistävät 55 2.2.7. Visuaalisuus on elementtien valintaa 55 2.2.8. Kuva ja mielikuva 57 2.3. Valokuva ei valehtele 60 2.3.1. Kuvaaja voi valehdella 60 2.3.2. Valon leikkiä 61 2.3.3. Vaakakuva vastaa näkökenttää 64 2.3.4. Kuvakoot tarkentavat 65 2.3.5. Lähikuva näyttää yksityiskohdan 68 2.3.6. Rajaus pelkistää 69 2.3.7. Kuvakulma ylentää ja alistaa 69 Muoto Viesti v
2.3.8. Tekniikka auttaa ydinasian esittämisessä 70 2.3.9. Kuvakertomus kertoo tarinan 78 2.4. Kuva alkaa elää videossa 79 2.4.1. Video välittää tunteita 79 2.4.2. Kuvaaja ideologisoi 79 2.4.3. Liike toimii nykyisyydessä 79 2.4.4. Sommittelua ja eri kuvakokoja 81 2.4.5. Kamera kääntyy ja liikkuu 82 2.4.6. Liike tehokeinona 83 Typografia vi 3. Typografia 85 3.1. Ulkoasun lähtökohdat 85 3.1.1. Typografia antaa työkalut 85 3.1.2. Nimiö ja kanavatunnus - identiteetin ydin 86 3.2. Kirjaintyyli omaleimainen ja luettava 88 3.2.1. Päätteellinen vai päätteetön 88 3.2.2. Kirjaintyypin korostukset 91 3.2.3. Kirjaintyyli viestii muodollaan 91 3.2.4. Kirjaintyypin valinta kertoo identiteetistä 93 3.2.5. Antiikva on luettava, groteski vaikeampi tekstissä 95 3.2.6. Mittayksikkönä piste 97 3.3. Tila sommittelun lähtökohta 98 3.3.1. Sivukoko 98 3.3.2. Osastojako ryhmittää ja sivuopaste opastaa 101 3.3.3. Palstamäärä symmetriaa vai vaihtelevuutta 102 3.3.4. Palstaleveys on myös viesti 102 3.3.5. Tasattu ja liehutettu 103 3.3.6. Kirjainten ja sanojen välit vakioita 104 3.3.7. Palstaväli ja palstaviiva erottavat 104 3.3.8. Linjat ryhmittävät 105 3.3.9. Ruudukko ja rivirekisteri 105 3.4. Jutun taittoelementit 106 3.4.1. Otsikko on vahvin 106 3.4.2. Esi- ja jälkirivit selventävät 108 3.4.3. Kärki tukee otsikkoa 108 3.4.4. Lainaukset houkuttelevat 110 3.4.5. Teksti on harmaata massaa 111 3.4.6. Väliotsikko erottaa ja opastaa 113 3.4.7. Anfangi erottaa ja opastaa 113 3.4.8. Kuvateksti ankkuroi 114 3.5. Tehokeinot määriteltävä 115 3.5.1. Laatikot ja kehykset 115 3.5.2. Sävypohja ja negateksti 117 3.6. Värin tasapainoinen käyttö 118 3.6.1. Väriharmoniat yhdistävät värejä 118
3.6.2. Valoarvojen avulla tasapainoa 121 3.7. Värin vaihtoehdot lehdessä 122 3.7.1. Mustavalkoisuus 122 3.7.2. Pääkuvat värillisinä 123 3.7.3. Kaikki kuvat värillisinä 124 3.7.4. Väri suunnittelun pääelementtinä 126 3.8. Yhtenäisyys liikkuvassa kuvassa 126 3.8.1. Television ohjelmamuoto 128 3.8.2. Elokuvan lajityyppi 130 3.9. Typografiaohjeisto on sitova 131 4. Koonti 141 4. 1. Elementtien koonti tehdään suunnitellusti 141 4.1.1. Typografia perustana 141 4.1.2. Sommittelutila lähtökohtana 144 4.2. Taiton elementit 145 4.2.1. Teksti ja tila 145 4.2.2. Valokuva viimeistellään 147 4.2.3. Grafiikka kertoo monipuolisesti 149 4.2.4. Kuva ja otsikko toimivat yhdessä 157 4.3. Lukijan ohjaus 159 4.3.1. Pääkuva aloittaa sivun 161 4.3.2. Kuvan suunta ohjaa otsikkoon 165 4.3.3. Kolmiulotteisuus antaa järjestystä 168 4.3.4. Väri yhdistää ja rakentaa kerroksia 169 4.3.5. Kuvat ja otsikot rakentavat juttupolkua 170 4.4. Sommittelutapoja 175 4.4.1. Aikakauslehti lähtökohtana aukeama 175 4.4.2. Pystysuora ja vaakasuora taittoryhmittely 177 4.4.3. Ympyräryhmittely korostaa kuvaa 180 4.4.4. Taittokokonaisuus elää rytmissä 183 4.5. Video kertoo tarinaa 188 4.5.1. Leikkaus yhdistää otoksia 191 4.5.2. Ääni syventää kerrontaa 193 4.6. Julkaisu verkossa 194 4.6.1. Web yhdistää ominaisuuksia 194 4.6.2. Web-julkaisun sivumalli 195 4.6.3. Ääni ja liikkuva kuva 197 5. Jatkuvuus perustuu tunnistettavuuteen 206 Koonti Jatkuvuus Kirjallisuutta 208 vii
viii