Suomen ympäristökeskus SYKE Lausunto 19.06.2017 SYKE2017J86 Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut 2.3 2.3.21) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Lausuntopalvelu.fi 1/25
Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE 2.3.10) Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE 2.3.11) Lausuntopalvelu.fi 2/25
Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE 2.3.12) Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE 2.3.13) Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE 2.3.14) Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE 2.3.15) Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset tuottavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa sekä tietoa ympäristön tilasta että edistävät monin tavoin ympäristötietouden parantamista. Kansalaisille näkyvä yhteistyön tulos on www.ymparisto.fi verkkosivusto, jonka kautta pääsee palveluihin, jotka perustuvat maan eri osista yhdenmukaisella tavalla koottuun tietoon. Esimerkkejä palveluista ovat mm. Vesikartta sekä Vesitilanne ja ennuste palvelut. Suomen ympäristökeskus pitää tärkeänä, että aluehallinnon uudistuksen yhteydessä varmistetaan www.ymparisto.fi verkkosivuston jatkuvuus ja uudistuminen siten, että se tukee myös maakuntien toimintaa. Ympäristön tilan seurannan käytäntöjä on viime vuosina uudistettu entistä kustannustehokkaammiksi. Uusien mittausmenetelmien ja mallintamisen kehittämisen ansiosta Suomessa on luotu kansainvälisestikin kiinnostusta herättäviä ratkaisuja. Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusten, tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten yhteistyö on ollut välttämätön edellytys käytäntöjen muutoksille. Ympäristöministeriö sekä maa ja metsätalousministeriö ovat olleet vahvasti kokeilujen tukena. Lausuntopalvelu.fi 3/25
Aluehallinnon uudistamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maakuntien, tutkimuslaitosten ja yritysten tiivis yhteistyö jatkuu ja edelleen vahvistuu. Tämä mahdollistaa sekä tiedon saamisen käyttöön entistä kustannustehokkaammin ja monipuolisemmin että samaan tietoon perustuvien kansallisten velvoitteiden hoitamisen. Yhteistyö tukee myös kansainvälisesti kiinnostavien ja kaupallisesti kannattavien palveluiden luomista. Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE 2.3.16) Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE 2.3.17) Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE 2.3.19) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE 2.3.20) Maakunnan muut tehtävät (HE 2.3.21) Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Maakunnille siirtyy useita toisiinsa kiinteästi kytkeytyviä tehtäväaloja. Hyvinvoinnin, ympäristön hyvän tilan turvaamisen ja luonnonvarojen kestävän käytön kannalta keskeisiä tehtäväaloja ovat maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus Lausuntopalvelu.fi 4/25
merialuesuunnittelu luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito kalatalous ja vesitalous vesien ja merensuojelu vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät vesihuollon suunnittelu ja edistäminen, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistöiden toteuttamisesta Suomen ympäristökeskus näkee, että kyseisten tehtäväalojen hyvä hoitaminen tukee maakuntien elinvoimaisuutta. Eri tehtäväalueiden yhdistelyllä on mahdollista saavuttaa merkittäviä hyötyjä, mutta siihen liittyy myös riskejä. Tiivis kehittämisyhteistyö tutkimus ja asiantuntijalaitosten sekä oppilaitosten kanssa parantaa edellytyksiä hyödyllisten toimintamallien ja työkalujen aikaansaamiseen. Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Kommenttinne tästä pykälästä Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Lausuntopalvelu.fi 5/25
Kommenttinne näistä pykälistä Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Kommenttinne näistä pykälistä Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Suomen ympäristökeskus vastaa nykyisin eräistä toimivaltaisen viranomaisen tehtävistä. Niiden sijoittaminen tutkimus ja asiantuntijaorganisaatioon on poikkeuksellista EUalueella. Viranomaistehtävien puolueeton hoitaminen edellyttää eräissä tilanteissa myös tutkimus ja kehittämisyhteistyön rajoittamista sellaisten toimijoiden kanssa, jotka ovat tai voivat olla asianosaisia lupa tai valvontaasioissa. Valtion lupa ja valvontaviraston perustaminen mahdollistaa viranomaistehtävien työnjaon tarkastelemisen uudelta pohjalta. Ympäristöministeriön ohjauksessa tehtävä tarkastelu on juuri käynnistynyt. Lausuntopalvelu.fi 6/25
Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Ei Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Lausuntopalvelu.fi 7/25
Kommenttinne näistä pykälistä Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Kommenttinne näistä pykälistä Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kommenttinne näistä pykälistä Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Lausuntopalvelu.fi 8/25
Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) 22. Laki tulvariskien hallintaa koskevan lain muuttamisesta Lisäysesitykset on merkitty hakasulkeiden [ ] avulla. 24 Tietojen luovuttaminen Viranomaisten on annettava maakunnalle ja asianomaiselle kunnan viranomaiselle maksutta hallussaan olevia tulvariskien hallinnan suunnittelua varten tarpeellisia tietoja [sekä Suomen ympäristökeskukselle vesitilannepalvelun ylläpitoa varten tarvittavia olemassa olevia ajantasaisia hydrologisia tietoja]. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, joka lain mukaan on velvollinen varautumaan toiminnassaan poikkeusoloihin tai häiriö ja erityistilanteisiin. [Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, jolla on lupaan perustuva oikeus säännöstellä vesistön vedenkorkeutta ja virtaamaa tai oikeus rakentamalla myös muuten vaikuttaa vedenkorkeuteen tai virtaamaan]. Momenttiin 1 esitetyllä lisäyksellä ja momentin 3 lisäämisellä varmistettaisiin vesitilannepalvelun ylläpitoa varten tarvittavan vedenkorkeus ja virtaamatiedon saaminen esimerkiksi kaikilta merkittäviltä vesivoimalaitoksilta ja muilta vesistön säännöstelijöiltä. Varsinkin tulvatilanteessa tämän tiedon pitäisi olla ajantasaisia tuntihavaintoja. Tällä lisäyksellä ei kuitenkaan velvoiteta toimijoita uusien havaintojen tekemiseen vaan ainoastaan toimittamaan olemassa olevaa tietoa. Lausuntopalvelu.fi 9/25
Käytännössä tietoja saadaan jo nykyisin osin mm. voimayhtiöiltä ja tällä muutoksella vahvistetaan nykyisen käytännön jatkuminen. Momenttiin 1 tehtävä lisäys mahdollistaisi myös tiedon saamisen vesitilannepalvelua varten momentin 2 ja momentin 3 tarkoittamilta toimijoilta kuivuustilanteessa. Momentin 3 lisäyksellä varmistettaisiin myös tulvariskien hallinnan suunnittelua varten tarpeellisen tiedon saaminen esimerkiksi vesivoiman tuottajilta ja muilta vesistön säännöstelijöiltä. 25 Tietojen toimittaminen Maakunta toimittaa Suomen ympäristökeskukselle digitaalisessa muodossa [ja soveltuvin osin suoraan tietojärjestelmiin] 4 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut kartat,[ 4 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetut hydrologiset havainnot,] 8 :n 3 momentissa ja 15 :n 2 momentissa tarkoitetut päätökset ja 18 :ssä tarkoitetut tulvariskien hallintasuunnitelmat. [Tiedot toimitetaan hydrologisen tiedon osalta ajantasaisina]. Kunta toimittaa maakunnalle ja Suomen ympäristökeskukselle digitaalisessa muodossa tiedot 19 :n 1 momentissa tarkoitetuista merkittävistä tulvariskialueista sekä kappaleet sanotussa lainkohdassa tarkoitetuista kartoista ja 19 :n 2 momentissa tarkoitetuista hyväksytyistä tulvariskien hallintasuunnitelmista. Pykälään ehdotetuilla lisäyksillä varmistetaan hydrologisen tiedon saaminen SYKEn vastuulla oleviin kansallisiin tietojärjestelmiin. Varsinkin tulvatilanteeseen liittyvien tietojen osalta tietojen on oltava ajantasaisia tuntihavaintoja. Kokonaisuuden kannalta on tehokkaampaa, että havainnot toimitetaan suoraan tietojärjestelmiin. Nykyisin ELYkeskukset vastaavat siitä, että automaattisten havaintoasemien tiedot siirtyvät SYKEn tietojärjestelmiin. 26 Tietojärjestelmä Lausuntopalvelu.fi 10/25
Suomen ympäristökeskus ylläpitää tietojärjestelmää, johon tallennetaan 25 :ssä tarkoitetut tiedot. [Järjestelmän tietosisällöstä oman alueensa osalta vastaa maakunta.] Tietojärjestelmään tallennettavista muista tiedoista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Voimassa olevassa laissa ELYkeskukset on määritetty tietojärjestelmän ylläpitäjiksi yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset sekä Suomen ympäristökeskus ylläpitävät tietojärjestelmää,. Käytännössä ELYkeskukset ovat huolehtineet tietojärjestelmän tietosisällöstä ja Suomen ympäristökeskus järjestelmän kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta. Muutosehdotuksessa maakunnille ei ole määritetty järjestelmän ylläpitoa ja SYKE mahdollisesti toimisi siis jatkossa myös tietojen tallentajana. Kokonaisuuden kannalta olisi tehokkaampaa, että tietojen tuottaja tallentaisi tiedot suoraan tietojärjestelmään. Esitetyllä lisäyksellä selkeytettäisiin tietojärjestelmän tietosisällön ylläpito maakunnan tehtäväksi, kun se nyt on ELYkeskuksen tehtävä. Hydrologisen havaintotiedon osalta maakunnat vastaavat primäärisestä datan laadunvalvonnasta, eli siitä että havaintoja tulee ja ne ovat järkeviä. SYKEssä tehdään kuitenkin hydrologisten aineistojen ylläpitoa, osin tallennusta, laaduntarkistusta ja korjausta. Valmisteluun ovat osallistuneet Markku Maunula ja Mikko Huokuna. 24. Laki vesihuoltolain muuttamisesta Lisäysesitykset on merkitty hakasulkeiden [ ] avulla. Suomen ympäristökeskus esittää, että maakuntien osallistumista vesihuollon tietojärjestelmään ylläpitoon tarkennetaan täydentämällä pykälää 20 d ja tarvittaessa myös valtioneuvoston asetuksella. Lausuntopalvelu.fi 11/25
20 d Tietojen toimittaminen tietojärjestelmiin Suomen ympäristökeskus ylläpitää vesihuollon tietojärjestelmää. [Järjestelmän tietosisällöstä oman alueensa osalta vastaa maakunta.] Pykälän 20 d Tietojen toimittaminen tietojärjestelmiin 1. momentissa on todettu, että Suomen ympäristökeskus ylläpitää vesihuollon tietojärjestelmää. Pykälän 4 mukaisesti valvontaviranomaisina toimivat toimialoillaan maakunta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Perusteluissa todetaan, että Koska vesihuoltolaitokset vastaavat järjestelmään toimittamistaan tiedoista, vesihuoltolain valvontaviranomaisen osallistuminen tietojärjestelmän ylläpitoon ei ole käyttöönottovaiheen jälkeen enää tarpeen. Tietojen saaminen vesihuoltolaitoksilta on edellyttänyt ELYkeskusten aktiivista roolia. Tästä huolimatta tietojen täyttöaste on jäänyt alhaiseksi, joten on olemassa merkittävä riski, että täyttöaste tulee jäämään vielä huomattavasti pienemmäksi ilman alueellista tukea. Suomen ympäristökeskuksella ei myöskään ole mahdollisuutta seurata alueellisia toimintaalueiden hyväksymispäätöksiä, joten uusien laitosten perustaminen tietojärjestelmään voi jäädä tekemättä. Suomen ympäristökeskus esittää lain 15 :n 1 momentin täydentämistä. Suomen ympäristökeskus pitää 20 d uutta 3. momenttia onnistuneena muutoksena. Vesihuoltolaitos toimittaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 15 :n 1 momentissa tarkoitetut tarkkailutiedot digitaalisessa muodossa. Tarkkailutietojen toimittaminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään mahdollistaa uudentyyppisen riskinarvioinnin ja vedenlaadun tarkkailun sekä tuo lisätietoa vesipuitedirektiivin mukaiseen tilan arviointiin. Viitatussa pykälässä määritellään vesihuoltolaitoksen selvilläolo ja tarkkailuvelvoitteet. Suomen ympäristökeskus esittää, että 15 1. momenttia tarkennettaisiin seuraavasti: 15 Vesihuoltolaitoksen selvilläolo ja tarkkailuvelvollisuus Lausuntopalvelu.fi 12/25
Vesihuoltolaitoksen on oltava selvillä käyttämänsä raakaveden määrään tai laatuun kohdistuvista riskeistä sekä laitteistonsa kunnosta. Tässä tarkoituksessa vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden [otto]määrää ja laatua [sekä pohjavedenpinnan korkeutta], laitteistonsa kuntoa sekä vuotovesien määrää laitoksen vesijohto ja viemäriverkostoissa. Tiedot verkostojen sijainnista on saatettava sähköiseen muotoon. Nykyisessä muodossaan viitattaessa raakaveden määrään tarkoitetaan todennäköisesti ottomäärää, mutta asian yksiselitteisyyden vuoksi SYKE ehdottaa pykälän 15 täsmällisempää muotoilua. SYKE ehdottaa pykälään lisättäväksi myös pohjaveden pinnankorkeuden tarkkailun, koska pelkän ottomäärän seuraaminen ei kerro vesitasetta. Pohjaveden pinnankorkeuden seurannan avulla pystytään seuraamaan vedenoton vaikutuksia pohjavesimuodostumassa ja vesitase on keskeinen tieto pohjavesialueen määrällisen tilan luokittelussa vesipuitedirektiivin mukaisesti. Pohjaveden pinnankorkeustieto on myös oleellinen seurantatieto muuttuvissa ilmastoolosuhteissa ja edistäisi yhteisten tietojärjestelmien hyödyntämistä. Valmisteluun ovat osallistuneet Ritva Britschgi, Janne Juvonen, Johanna Kallio, Jyrki Laitinen, Toivo Lapinlampi, Markku Maunula, Mirjam Orvomaa ja Riikka Vilpas. Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) 5. Laki merenkulun ympäristönsuojelulain muuttamisesta Lain 12. luvun 1 :ssä on määritelty valvontaviranomaisiksi Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen ympäristökeskus, Valtion lupa ja valvontavirasto, rajavartiolaitos, Tulli ja poliisi. Luvun 9 :ssä Suomen ympäristökeskuksen tehtäväksi on määritelty virkaavun antaminen valvontaviranomaiselle. Suomen ympäristökeskus katsoo, että lupa ja valvontaviraston perustamisen jälkeen ympäristöasioihin liittyvä valvontavastuu olisi tarkoituksenmukaista keskittää kyseiselle virastolle. Suomen ympäristökeskuksella säilyisi edelleen velvollisuus virkaavun antamiseen. Lausuntopalvelu.fi 13/25
Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Kommenttinne näistä lakiehdotuksista. (Pyydämme viittaamaan lakiehdotuksen numeroon ja pykälään.) 5. Laki vesien ja merenhoidon järjestämistä koskevan lain muuttamisesta Muutosesitykset on merkitty hakasulkeiden [ ] avulla. 4 Viranomaiset Ympäristöministeriö ja maa ja metsätalousministeriö ohjaavat ja seuraavat toimialoillaan tämän lain täytäntöönpanoa. Suomen ympäristökeskus hoitaa ympäristöministeriön ja maa ja metsätalousministeriön määräämiä tehtäviä sekä Luonnonvarakeskus maa ja metsätalousministeriön määräämiä tehtäviä tämän lain täytäntöön panemiseksi. Maakunta huolehtii tämän lain mukaisista tehtävistä alueellaan. Ympäristöministeriö vastaa muiden Itämeren valumaalueella sijaitsevien valtioiden kanssa tehtävästä merenhoidon suunnittelun yhteistyöstä. Suomen ympäristökeskus, maakunta sekä muut toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat yhteistyöhön omilla toimialueillaan. Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, maakunnat sekä Metsähallitus vastaavat merenhoidon seuranta ja muista tehtävistä toimialoillaan. Vesienhoitoalueella ja merivesillä toimivat muut valtion ja kuntien viranomaiset osallistuvat toimialoillaan tässä laissa tarkoitettuun vesienhoidon ja merenhoidon järjestämiseen. Lausuntopalvelu.fi 14/25
Suomen ympäristökeskus esittää, että 4 :n 1. ja 2. momentissa määriteltyjä tehtäviä ja toimijoiden rooleja täsmennetään valtioneuvoston asetuksessa erityisesti vesienhoidon osalta. Perustelut: Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) on ollut merkittävä rooli vesienhoidon järjestämisessä ja sen kehittämisessä. Mallien, tilanarvioinnin ja seurannan sekä muiden työkalujen kehittäminen, koordinointi ja yhteensovittaminen, ohjeet ja neuvonta sekä muu asiantuntijatyö on tukenut vesienhoidon suunnittelun ja toteutuksen kustannustehokkuutta ja valtakunnallista yhtenäisyyttä. SYKE on vastannut myös vesienhoidon tietojärjestelmien kehittämisestä, ylläpidosta ja jatkokehittämisestä sekä EU raportoinneista ja tukenut ELYkeskusten vesienhoidon seurantaohjelmien laadintaa. On kannatettavaa, että kahden toteutuneen suunnittelukauden aikana muodostuneet toimintatavat on nyt ehdotettu tarkennettavaksi lainsäädäntötasolla. Alueiden välinen yhteistyö on tärkeää turvata myös aluehallintouudistuksen jälkeen. On ehdottoman tärkeää, että vesien ja merenhoidossa käytettävien tietojen, mukaan lukien vesien seurantatietojen, tietojärjestelmiin tallentaminen kirjataan lakiin, mikä turvaa jatkossakin sekä suunnittelun valtakunnallisen yhtenäisyyden että EU velvoitteiden täyttymisen. Tutkimuslaitoksilla, ml. SYKE, on jatkossakin tärkeä rooli vesien ja merenhoidon suunnittelun tukena (mm. ohjeet, keskitetyt arvioinnit sekä tilan seuranta) ja EUraportoinneissa. Vesienhoidon osalta SYKEn roolia ja tehtäviä tulisi aluehallintouudistuksen yhteydessä tarkentaa riittävästi myös lainsäädäntötasolla. Mikäli valtakunnallista palvelu ja kehittämisrooleja ei lainsäädännön tasolla vastuuteta selvästi millekään taholle, riskinä on että vesienhoidon suunnittelun ja toimeenpanon kehittäminen eriytyy alueellisesti. Vastuiden määrittelyllä on merkitystä myös laitosten toiminnan pitkän tähtäimen suunnittelun kannalta. 5 Maakunnan tehtävät 1 momentti, kohta 12) Kullakin vesienhoitoalueella maakunnan tehtäviin kuuluu: koota osaltaan kohdissa 111 tarkoitetut tiedot ja tallettaa ne ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Muutosesitys: Lausuntopalvelu.fi 15/25
Kullakin vesienhoitoalueella maakunnan tehtäviin kuuluu: koota osaltaan kohdissa 111 tarkoitetut tiedot ja tallettaa ne ympäristönsuojelun tietojärjestelmään [määräaikaan mennessä] Perustelut: On hyvä, että maakunnan tehtäviä on tarkennettu erityisesti tietojärjestelmään tallennuksen osalta. Tällä turvataan yhtenäinen ja kattava aineisto koko maasta ja aineisto on käytettävissä ajoissa niin kotimaista tietojen käyttöä kuin esimerkiksi EUraportointivelvoitteiden hoitoakin ajatellen. Maakunnan tehtäviin merenhoidon järjestämisessä kuuluu alueellaan kohdan 5) mukaisesti koota osaltaan kohdissa 14 tarkoitetut tiedot ja tallettaa ne ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merenhoidon järjestämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (980/2011) määriteltyyn määräaikaan mennessä. SYKE näkee, että myös vesienhoidon osalta on hyvä todeta, että tietojen tulisi Suomen ympäristökeskuksen käytössä vastaavalla tavalla määräaikaan mennessä kuin merenhoidonkin osalta. 3. momentissa on määritelty, että Suomen ympäristökeskus vastaa merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman valmistelusta ja antaa 1 ja 2 momentissa mainituissa tehtävissä maakunnalle asiantuntijaapua ja pitää 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tiedoista laadittua rekisteriä. Momentin perusteluissa on todettu, että Tietojärjestelmään tallentamisen myötä tiedot tulisivat toimitetuksi ympäristöministeriölle, maa ja metsätalousministeriölle ja Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot raportoidaan sähköisesti EU:n komissiolle ympäristönsuojelun tietojärjestelmien kautta. Suomen ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan perusteluissa oleva tarkoitus pitäisi tuoda lakitasolle ja turvata näin myös SYKEn tiedonsaantioikeus. Erityisesti tämä koskee vesien tilan seurantatietojen saantia, jotka ovat välttämättömiä, jotta SYKE voi toteuttaa tehtäväänsä ympäristötiedon ja vesivaratietojen seuraamisesta ja tilan muutoksen arvioinnista. 4 Mom: Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin maakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista tehtävistä. Lausuntopalvelu.fi 16/25
6 Maakuntien yhteistyön edellytykset ja valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista Maakuntien on vesienhoitoalueella tehtävä yhteistyötä vesien tilan arvioimisessa, ympäristötavoitteiden asettamisessa, vesienhoidon järjestämisen työohjelman sekä vesienhoitosuunnitelman valmistelun aikataulun laatimisessa, vesienhoidon keskeisten kysymysten tunnistamisessa, vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelmien laatimisessa, seurantaohjelman laatimisessa sekä vesienhoidon järjestämisessä valtakunnallisesti vertailukelpoisesti ja yhdenmukaisesti. Maakuntien on yhteensovitettava vesienhoidon suunnittelun aikataulu ja sisältö vesienhoitoaluekohtaisesti sekä vesienhoitoalueiden välillä. Maakuntien yhteistyön edellytyksistä ja vesienhoitoalueista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Suomen ympäristökeskus esittää, että myös maakuntien yhteistyövelvoitteista Suomen ympäristökeskuksen ja muiden tutkimus ja asiantuntijalaitosten kanssa säädetään valtioneuvoston asetuksessa. Suomen ympäristökeskus näkee tarpeelliseksi, että maakunnilta vaadittava yhteistyö vesienhoitoalueilla tuodaan lakiin. Maakuntien valtakunnallinen yhteistyö mm. Suomen ympäristökeskuksen sekä muiden asiantuntija ja tutkimuslaitosten kanssa tuo merkittäviä hyötyjä erityisesti toimintakäytäntöjen tehostamisen, osaamisen uudistamisen sekä valtakunnallisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisen saavuttamisen kannalta. 7 Ominaispiirteiden määrittely Maakunta määrittää pintavesien sijainnin ja rajat sekä jaottelee pintavedet vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Maakunta määrittää pohjavesistä tärkeiden ja muiden vedenhankintakäyttöön soveltuvien pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueiden maa ja kallioperän yleispiirteet. Ominaispiirteiden selvittämistä varten vesiä voidaan tarkastella kokonaisuuksina. Muutosesitys: Maakunta [vastaa] pintavesien sijainnin ja rajojen [määrittelystä] sekä [pintavesien jaottelusta] vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Maakunta [vastaa] tärkeiden ja muiden vedenhankintakäyttöön soveltuvien pohjavesialueiden sijainnin ja [rajojen määrittelystä] pohjavesistä sekä pohjavesialueiden maa ja kallioperän [yleispiirteiden määrittelystä]. Ominaispiirteiden selvittämistä varten vesiä voidaan tarkastella kokonaisuuksina. Lausuntopalvelu.fi 17/25
Tulkinnallisesti olisi selkeämpää, jos maakunta määrittää olisi muodossa maakunta vastaa määrittelystä. Ehdotettu muotoilu tukisi maakuntien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä tutkimus ja asiantuntijalaitosten kanssa. 8 Vesien tilan luokittelu Maakunta luokittelee pinta ja pohjavedet ihmisten toiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Pintaveden luokka perustuu ekologiseen ja kemialliseen tilaan sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Muutosesitys: Maakunta [vastaa pinta ja pohjavesien luokittelusta] ihmisten toiminnan aiheuttaman muutoksen voimakkuuden perusteella. Pintaveden luokka perustuu ekologiseen ja kemialliseen tilaan sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Tulkinnallisesti olisi selkeämpää, jos maakunta luokittelee olisi muodossa maakunta vastaa luokittelusta. Ehdotettu muotoilu tukisi maakuntien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä tutkimus ja asiantuntijalaitosten kanssa. 9 Seuranta Vesienhoitoalueella pinta ja pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Maakuntien laatimat vesien seurantaohjelmat yhteensovitetaan vesienhoitoalueella ja liitetään vesienhoitosuunnitelmaan. Laatiessaan seurantaohjelmaa maakunnan on otettava soveltuvin osin huomioon toiminnan harjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu. Muutoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että Pykälän 2 momentissa elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus muutettaisiin Lausuntopalvelu.fi 18/25
maakunnaksi. Pykälän 2 momentti ehdotetaan lisäksi muutettavaksi aktiivimuotoon sen selventämiseksi, että tehtävä kuuluu maakunnalle. Maakunnan olisi seurantaohjelmaa laatiessaan otettava huomioon toiminnanharjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu. Sanamuodon olisi tarkoitus myös selventää sitä, että vesienhoitoalueen seurantaohjelma kootaan lupiin liittyvästä velvoitetarkkailusta sekä maakunnan järjestämästä seurannasta. Tämän lisäksi tietoja tulisi kerätä tutkimuslaitosten tutkimuksista sekä esimerkiksi veden käyttöön liittyvästä veden laadun tarkkailusta kuten nykyisinkin. Muutosesitys: Vesienhoitoalueella pinta ja pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta [ja sen muutoksista] saadaan yhtenäinen[, luotettava] ja monipuolinen kokonaiskuva. Maakuntien laatimat vesien seurantaohjelmat yhteensovitetaan vesienhoitoalueella ja liitetään vesienhoitosuunnitelmaan. Laatiessaan seurantaohjelmaa maakunnan on otettava soveltuvin osin huomioon toiminnan harjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu. Perustelut: SYKE katsoo, että pykälää tulisi tarkentaa, jotta turvataan seurannan tuottaman tiedon laatu (luotettavuus ja kattavuus) jatkossakin. Muutosten oikeaaikaisen ja luotettavan todentamisen merkitys tulee korostumaan, koska vesistöjen tilaan vaikuttavat ihmisen aiheuttaman kuormituksen muutosten ohella vesistöjen sisäiset prosessit sekä mm. ilmastonmuutoksen ennakoidut vaikutukset. SYKE esittää lisäksi, että maakunnan ja SYKEn yhteistyöstä tai vastuujaosta seurannan järjestämisessä tulee antaa selkeämpiä säännöksiä valtioneuvoston asetuksessa. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa parhaat palvelut niin vesienhoidon suunnitteluun kuin muillekin asiakkaille. 10 Pohjavesialueen luokitus Maakunta luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: Muutosesitys: Maakunta [vastaa] pohjavesialueen [luokittelusta] vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: Lausuntopalvelu.fi 19/25
Tulkinnallisesti olisi selkeämpää, jos maakunta luokittelee olisi muodossa maakunta vastaa luokittelusta. Ehdotettu muotoilu tukisi maakuntien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä tutkimus ja asiantuntijalaitosten kanssa. 10 d Pohjavesialueen määrittämisen ja luokituksen valmistelu Maakunta tallettaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot pohjavesialueiden rajoista, luokituksesta ja luokituksen perusteista sekä muista pohjavesialueen ominaisuuksista. Muutosesitys: Maakunta tallettaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tiedot pohjavesialueiden rajoista, luokituksesta ja luokituksen perusteista sekä muista pohjavesialueen ominaisuuksista [määräaikaan mennessä]. SYKE näkee, että myös pohjavesiin liittyvien tietojen tulisi olla Suomen ympäristökeskuksen käytössä vastaavalla tavalla määräaikaan mennessä kuin merenhoidonkin osalta. Samaa muutosta on esitetty myös vesienhoitoa koskevien tietojen osalta. Valmisteluun ovat osallistuneet: Milla Mäenpää, Seppo Hellsten, Marko Järvinen ja Janne Juvonen. 1. Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta 21. Valtion viranomaiset Pykälän 4. momentissa määritellään tehtäviä, joissa Suomen ympäristökeskus toimii toimivaltaisena viranomaisena. Lisäksi määritellään, että Suomen ympäristökeskus ylläpitää ja kehittää parhaan käyttökelpoisen tekniikan tiedonvaihtoa, seuraan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja tiedottaa siitä. SYKE toteaa, että lupa ja valvontaviraston ja Suomen ympäristökeskuksen työnjakoa kyseisten viranomaistehtävien osalta tullaan tarkastelemaan erillisessä työryhmässä. SYKE näkee, että myös Lausuntopalvelu.fi 20/25
parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta on tarpeen tarkastella sekä työnjakoa että tehtävien resurssointia. 2. Laki jätelain muuttamisesta 22. Valtion viranomaiset 25. Muut valvontaviranomaiset 122. Tiedonsaantioikeus 142. Jätehuollon rekisterien ja tuottaja rekisterien ylläpito 22. :n 3. momentissa määritellään, että Suomen ympäristökeskus toimii jätesiirtoasetuksessa (1013/2006) tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena, joka vastaa yhteistyöstä muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa jätteiden kansainvälisessä siirron valvonnassa. Suomen ympäristökeskus on myös jätesiirtoasetuksen mukainen yhteyshenkilö. Lisäksi Suomen ympäristökeskus on elohopean vientikieltoasetuksen mukainen toimivaltainen viranomainen. 25. :n 1. momentissa määritellään, että Suomen ympäristökeskus valvoo jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevien säännösten noudattamista. 122 :n 1. momentissa on todettu, että Suomen ympäristökeskuksella tai tämän määräämällä virkamiehellä tai viranhalijalla on oikeus saada pyynnöstä erikseen määriteltyjä tietoja elohopean vientikieltoasetuksen noudattamisen valvontaa ja lain täytäntöönpanoa varten. 142. :n 2. momentissa määritellään, että Suomen ympäristökeskus ylläpitää rekisteriä, jossa on tiedot jätteen kansainvälisiä siirtoja koskevista ilmoituksista ja ennakkohyväksyntää koskevista hakemuksista sekä niistä tehdyistä päätöksistä. 2. momentissa todetaan, että Suomen ympäristökeskus vastaa osaltaan siitä, että rekistereihin merkitään niille hyväksymistä tai merkitsemistä varten ilmoitetut olennaiset tiedot. SYKE toteaa, että lupa ja valvontaviraston ja Suomen ympäristökeskuksen työnjakoa kyseisten viranomaistehtävien osalta tullaan tarkastelemaan erillisessä työryhmässä. Muissa EUmaissa kansainvälisten jätesiirtojen toimivaltainen viranomainen on joko keskusvirasto (Environment Agency), osavaltio tai kuntavirasto tai ympäristöministeriö. Juridinen asiantuntemus on muissa maissa sijoitettu tehtävän hoidon yhteyteen. SYKE näkee, että kansainvälisiin Lausuntopalvelu.fi 21/25
jätesiirtoihin liittyvät viranomaistehtävät olisi tarkoituksenmukaista siirtää uuden lupa ja valvontaviraston vastuulle. Työnjaon muutos tukisi jätteisiin liittyvien kansallisten ja kansainvälisten viranomaistehtävien toimintakäytäntöjen yhtenäistämistä sekä osaamisen ja tehokkuuden lisäämistä. Valmisteluun ovat osallistuneet Hannele Nikander, Kaija Rainio, MarjaRiitta Korhonen ja Sinikka Holck. 9. Laki vapaaehtoisesta osallistumisesta ympäristöasioiden hallinta ja auditointijärjestelmään annetun lain 7 :n muuttamisesta (121/2011) Lain 7 :ssä säädetään kansallisista valvontaviranomaisista. 7 Valvontaviranomaiset Valtion lupa ja valvontavirasto, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset, metsäkeskukset, Energiamarkkinavirasto ja Turvallisuus ja kemikaalivirasto ovat 2 :n ja 5. kohdan mukaisia valvontaviranomaisia, omalla toimialallaan. Valvontaviranomaisten tehtävistä säädetään yhteisön asetuksen 32 artiklassa. Muutosesitys: Valtion lupa ja valvontavirasto, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiset, metsäkeskukset, Energiamarkkinavirasto[], Liikenteen turvallisuusvirasto] ja Turvallisuus ja kemikaalivirasto ovat 2 :n ja 5. kohdan mukaisia valvontaviranomaisia, omalla toimialallaan. Valvontaviranomaisten tehtävistä säädetään yhteisön asetuksen 32 artiklassa. Liikenteen turvallisuusvirasto on merenkulun ympäristönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen ja vastaa lentoliikenteen päästökauppaan liittyvistä viranomaistehtävistä. Valmisteluun ovat osallistuneet Kimmo Silvo ja Pirke Suoheimo. Lausuntopalvelu.fi 22/25
18. Laki Suomen ympäristökeskuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Muutosesitykset on merkitty hakasulkeiden [ ] avulla. 1 Suomen ympäristökeskuksen toimintaajatus ja tehtävät: 2) tuottaa asiantuntijapalveluja ympäristöministeriölle, maa ja metsätalousministeriölle sekä Valtion lupa ja valvontavirastolle; Muutosesitys: 2) tuottaa asiantuntijapalveluja ympäristöministeriölle, maa ja metsätalousministeriölle[, maakunnille] sekä Valtion lupa ja valvontavirastolle; Muutosesityksen tavoitteena on luoda edellytyksiä maakuntien ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyölle tehtävissä, joissa esimerkiksi kansallisten tehtävien tarkoituksenmukaisen hoitaminen edellyttää yhteistyötä, tai joissa maakuntien tehtävien hoitamisen kustannustehokkuus voidaan varmistaa asiantuntijapalveluiden avulla. Lisäysesitys: Lisätään Lakiin Suomen ympäristökeskuksesta uusi pykälä pykälän 3 jälkeen. [ 4. Suoritteiden maksullisuus Suomen ympäristökeskuksen suoritteista ja tilauksesta suoritettavista tehtävistä, joita koskevista maksuista ei ole erikseen säädetty, säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). ] Numeroidaan jäljemmät pykälät uudelleen. Lausuntopalvelu.fi 23/25
Lisäyksen tavoitteena on yhtenäistää Suomen ympäristökeskusta koskevaa lakia vastaamaan tehtävien maksullisuuden osalta mm. Luonnonvarakeskuksen, Geologisen tutkimuskeskuksen sekä Maanmittauslaitoksen toiminnan maksullisuutta määritteleviä säännöksiä. Valmisteluun ovat osallistuneet Seppo Hellsten ja Terhi WainioBiese. Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Ei Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Lausuntopalvelu.fi 24/25
Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin Juvonen Harri WainioBiese Terhi Suomen ympäristökeskus SYKE Lausuntopalvelu.fi 25/25