Lausunto Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2.

Transkriptio

1 PohjoisKarjalan ELYkeskus Lausunto Asia: VM037:00/2016 Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Kohta 1. Tässä voitte kommentoida maakunnalle nyt siirrettäviksi ehdotettavia tehtäviä tehtäväaloittain: kattavatko ehdotukset kaikki tehtäväalan tehtävät, jotka pitäisi siirtää? (1. MAKU II yleisperustelut luvut ) Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 1? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 2. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (HE 2.3.1) Maatalous ja maaseudun kehittäminen (HE 2.3.2) Ehdotus kattaa kaikki maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät, jotka tulee siirtää. Näiden tehtävien kokonaisuuden hoitaminen maakunnallisena tehtävänä mahdollistaa tehokkaan ja laadukkaan toiminnan. Tehtävien kokoaminen myös selkeyttää hallinnon rakennetta sekä vähentää hallinnollista taakkaa ja hallinnon tasoja. Valtion aluehallinnon ja kuntien paikallishallinnon resurssien yhdistymisestä maakunnissa odotetaan saatavan merkittäviä synergiahyötyjä. Maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta (HE 2.3.3) Lausuntopalvelu.fi 1/19

2 Ehdotus kattaa kaikki maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät, jotka tulee siirtää. Näiden tehtävien kokonaisuuden hoitaminen maakunnallisena tehtävänä mahdollistaa tehokkaan ja laadukkaan toiminnan. Tehtävien kokoaminen myös selkeyttää hallinnon rakennetta sekä vähentää hallinnollista taakkaa ja hallinnon tasoja. Valtion aluehallinnon ja kuntien paikallishallinnon resurssien yhdistymisestä maakunnissa odotetaan saatavan merkittäviä synergiahyötyjä. Kalatalous ja vesitalous (HE 2.3.4) Aluekehittämisviranomaisten eräät tehtävät (HE 2.3.5) Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu (HE 2.3.6) Maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus (HE 2.3.7) Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimien järjestämisen edistäminen (HE 2.3.8) Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito (HE 2.3.9) Maastoliikennelain yleinen valvonta ja erityislupien myöntäminen liikuntarajoitteisille (HE ) Lausuntopalvelu.fi 2/19

3 Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn liittyvät valvontatehtävät (HE ) Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät (HE ) Vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä turvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta (HE ) Kohdan 20 mukaan maakunnan tehtäviä olisi mm. huolehtia ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden toteuttamisesta. ELYkeskukset eivät nykyisin enää juurikaan toteuta em. hankkeita valtion omana työnä, mikä perustuu valtion talousarvion mukaiseen määrärahojen käyttötarkoitukseen. Kohta esitetään muotoon "alueelliset luonnonvaratehtävät sekä ympäristö, vesihuolto ja vesistötöiden edistäminen ja tukeminen. Vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu (HE ) Ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen (HE ) Alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät (HE ) Lausuntopalvelu.fi 3/19

4 Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen (HE ) Saariston liikenteen suunnittelu ja järjestäminen (HE ) Maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnissa siirretyt rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen (HE ) Maakunnan muut tehtävät (HE ) Muut huomiot maakunnille siirtyvien tehtäväalojen osalta Muut mahdolliset huomionne tehtäväaloista Kohta 2. Tässä voitte kommentoida Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaa lakiehdotusta (2. Laki Valtion lupa ja valvontavirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä sitä koskevia yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 2? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 3. Ei Luku 1 Valtion lupa ja valvontaviraston asema ja tehtävät (14 ) Lausuntopalvelu.fi 4/19

5 Luku 2 Valtion lupa ja valvontaviraston organisaatio (5 ) Kommenttinne tästä pykälästä Luku 3 Valtion lupa ja valvontaviraston johtaminen (69 ) Luku 4 Valtion lupa ja valvontaviraston ohjaus (1013 ) Luku 5 Sosiaali ja terveysalan tehtävistä vastaavaa toimialaa koskevat erityissäännökset (1419 ) Luku 6 Eräiden ympäristönsuojelu ja vesiasioiden käsittely Valtion lupa ja valvontavirastossa (2023 ) Luku 7 Erinäiset säännökset (2432 ) Valtion lupa ja valvontavirastoa koskevat yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 3 Tässä voitte kommentoida Ahvenanmaan valtionvirastosta annettua lakiehdotusta (3. Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta), sen yksityiskohtaisia perusteluja sekä yleisperusteluosuuksia: Muutos ja korjausehdotuksia Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä mahdolliset kommentit yleisperusteluihin Lausuntopalvelu.fi 5/19

6 Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 3? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 4. Ei Muutos ja korjausehdotukset Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevaan lakiehdotukseen ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin Kommenttinne lakiehdotuksesta. (Pyydämme viittaamaan pykälään/pykäliin, joita kommentoitte.) Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lakiehdotuksen yleisperustelut ja muut huomiot Kommenttinne yleisperusteluista tai muut huomionne lakiehdotuksesta. (Pyydämme yksilöimään yleisperustelun osuuden, jota kommentoitte.) Kohta 4. Tässä voit kommentoida hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta laiksi maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa, ohjaus ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (6. Voimaanpanolaki): Muutos ja korjausehdotuksia voimaanpanolain pykäliin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 4? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 5. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Luku 1 Yleiset säännökset (13 ) Luku 2 Tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset (47 ) Luku 3 Henkilöstöä koskevat säännökset (810 ) Voimaanpanolain 9.3 :ssä säädetään henkilöstön siirtymisestä liikkeenluovutuksella maakuntakonserniin kuuluvaan sekä maakuntien määräysvallassa olevaan yhteisöön. Tätä noudatetaan myös maakuntien tytäryhteisöjen osalta ja kattaa myös siirtymiset palvelukeskusten tytäryhtiöihin. Jos maakuntien omistusosuus näissä on alle puolet, tulee varmistaa Lausuntopalvelu.fi 6/19

7 liikkeenluovutusta ja lisäeläketurvaa koskevat säädökset niin, että siirtyvän henkilöstön asema turvataan. Luku 4 Omaisuusjärjestelyt (1126 ) Luku 5 Erinäiset säännökset (2734 ) Kohta 5. Tässä voit kommentoida hallituksen esityksen sisältämiä muita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan maakuntauudistuksen edellyttämät tehtävänsiirrot maakunnille, Valtion lupa ja valvontavirastolle ja muille virastoilla: Muutos ja korjausehdotuksia esitysluonnoksen pykäliin (4. MAKU II lakiehdotukset) ja yksityiskohtaisiin perusteluihin (5. MAKU II yksityiskohtaiset perustelut). Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 5? Pakollinen kysymys. Mikäli ei, voitte siirtyä kohtaan 6. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.1 (lakiehdotukset 12) Oikeusministeriö, 32 lakiehdotusta, luku 2.2 (lakiehdotukset 132) lakiehdotus 23. Perintökaaren 25 luvun 8 : Nykyisen pykälän mukaan ennen lopullista perinnönjakoa pesänjakajan on tarvittaessa tai kuolinpesän osakkaan vaatimuksesta hankittava lausunto maakunnalta mm. maatilan mahdollistamasta toimeentulosta, tilan haluavan ammattitaidosta ja tilan arvosta. Luku ja pykälä ovat olleet tarpeellisia aikana, jolloin se on alun perin säädetty, mutta nykyisin eletään jo hieman erilaista aikakautta. Näitä lausuntopyyntöjä tulee verraten harvoin ja nykyisin pesänjakajat voinevat tarvittaessa pyytää lausuntoja edellä mainituista asioista esim. yritysten tai maatalouden neuvontaa ja arviointia tekeviltä organisaatioilta. Toinen vaihtoehto olisi, että lausuntojen antaminen keskitettäisiin Maville, koska lausuntoja annettaneen melko harvoin. Lausuntopalvelu.fi 7/19

8 Sisäministeriö, 6 lakiehdotusta, luku 1.1 (lakiehdotukset 13) ja luku 2.3 (lakiehdotukset 13) Puolustusministeriö, 2 lakiehdotusta, luku 2.4 (lakiehdotukset 12) Valtiovarainministeriö, 20 lakiehdotusta, luku 1.2 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.5 (lakiehdotukset 112) Opetus ja kulttuuriministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 2.6 (lakiehdotukset 114) Maa ja metsätalousministeriö, 72 lakiehdotusta, luku 1.3 (lakiehdotukset 172) Yleistä Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvien tukien tarkastustoimintaan liittyen tulisi kirjata mahdollisuus käyttää tarkastusten/valvontojen tekemiseen myös MMM:n, Maaseutuviraston tai maakunnan valtuuttamaa tarkastajaa. "Oikeus tarkastusten tekemiseen on myös MMM:n, Mavin tai maakunnan valtuuttamalla tarkastajalla" Maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvissä tehtävissä tulisi säännönmukaisesti ottaa käyttöön oikaisumenettely, jonka jälkeen olisi valitusoikeus suoraan hallintooikeuteen. Tämä helpottaisi sähköisten järjestelmien suunnittelua ja vähentäisi vääränlaisten oikaisu/valitusohjeiden liittämistä päätöksiin. 41. Laki kasvinsuojeluaineista 24 Valvontaviranomaiset. Esitetty muutos selkeyttäisi säännöstä. Järkevää toteuttaa esitetyllä tavalla. Lausuntopalvelu.fi 8/19

9 42. Laki kasvinterveyden suojelemisesta 4 Rekisteröitymisvelvollisuus ja rekisteröinnin edellytykset, 6 Markkinointi ja 9 Ilmoitusvelvollisuus toiminnan lopettamisesta ja muuttumisesta. Esitetyt muutokset selkeyttäisivät säännöstä ja käytäntöä ja vähentäisivät hallinnollista taakkaa. Järkevää toteuttaa esitetyllä tavalla. 17 Valvontasuunnitelma. Esityksen vaikutukset käytäntöön jäävät epäselviksi. Päättäisivätkö maakunnat jatkossa itsenäisesti, mitä kohteita vuosittain valvotaan ja mitkä ovat painopistealueet? Annettaisiinko kuitenkin yleisohjeet, minkä verran mitäkin asioita olisi suositeltavaa valvoa vuosittain? Asettaako tämä toimijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea? 33 Maksut, palkkiot ja korvaukset. Esityksen vaikutukset käytäntöön jäävät epäselviksi. Tarkoittaisiko tämä sitä, että kukin maakunta voisi itsenäisesti päättää, mistä tarkastuksista jatkossa perittäisiin maksu? Tämä asettaa toimijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea. Mahdollisesti tämä johtaisi siihen, että toimijalta voitaisiin periä samasta tarkastuksesta pahimmassa tapauksessa kaksi maksua (valtio ja maakunta) Taimiaineistolaki 3 Taimiaineiston toimittajan hyväksyminen ja rekisteröinti. Esitetty muutos selkeyttäisi säännöstä. Järkevää toteuttaa esitetyllä tavalla. 12 Rekisteristä poistaminen. Esitetty muutos selkeyttäisi säännöstä. Järkevää toteuttaa esitetyllä tavalla. 15 Maksut, palkkiot ja korvaukset. Esityksen vaikutukset käytäntöön jäävät epäselviksi. Tarkoittaisiko tämä sitä, että kukin maakunta voisi itsenäisesti päättää, mistä tarkastuksista jatkossa perittäisiin maksu? Asettaako tämä toimijat eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea? Mahdollisesti tämä johtaisi siihen, että toimijalta voitaisiin periä samasta tarkastuksesta pahimmassa tapauksessa kaksi maksua (valtio ja maakunta). 45. Laki siemenkauppalaista Lausuntopalvelu.fi 9/19

10 20 Valvontasuunnitelma. Esityksen vaikutukset käytäntöön jäävät epäselviksi. Päättäisivätkö maakunnat jatkossa itsenäisesti, mitä kohteita vuosittain valvotaan ja mitkä ovat painopistealueet? Romuttaisiko tämä muutos nykyisen valvontojen teemoittamisen (rehut, lannoitteet ja siemenkaupan markkinavalvonta) ja velvoittaisi maakunnat jatkossa tekemään kaikkien sektoreiden (rehut, lannoitteet ja siemenkaupan markkinavalvonta) valvontoja joka vuosi samat määrät? 50. Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta 42 :ssä säädetään, että maakunnan viranhaltija päättää tuen myöntämisestä ja 48 :ssä säädetään, että tuen maksamisestä päättää tuen myöntänyt maakunta. Olisi hyvä yhdenmukaistaa päätöksentekijästä käytettävä ilmaus. Harkinnanvaraiset tuki ja maksatuspäätökset tulisi olla julkisia hallintotehtäviä tai maakunnan viranomaistehtäviä, ja tuen myöntämisestä päättää maakunta. 51. Laki maatalouden rakennetuista Olisi hyvä yhdenmukaistaa 33 ja 37 pykälissä käytettävät päätöksentekijän ilmaukset. 53. Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslaista 54. Laki maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista 57. Lannoitevalmistelaki 23 Valvontasuunnitelma. Tarkoittaisiko tämä sitä, että jatkossa kukin maakunta päättäisi valvontojen kohdentamisesta ja valvontojen määrästä? Romuttaisiko tämä muutos nykyisen valvontojen teemoittamisen (rehut, lannoitteet ja siemenkaupan markkinavalvonta) ja velvoittaisi maakunnat jatkossa tekemään kaikkien sektoreiden (rehut, lannoitteet ja siemenkaupan markkinavalvonta) valvontoja joka vuosi samat määrät? 62. Rehulaki 33 Valvontasuunnitelma. Edellisiin kohtiin (Siemenkauppalaki) ja (Lannoitevalmistelaki) viitaten, kuinka käy vuosittaisen teemoittamisen? Siemenkauppalaista ja lannoitevalmistelaista poiketen Rehulain 33 pykälässä taas todetaan, että pykälässä tarkennettaisiin Eviran velvoitetta valtakunnallisen valvontaohjelman ja vuosittaisen valvontasuunnitelman laatimiseksi. Valtakunnallinen ohjelma ja suunnitelma sisältäisi myös maakunnan suorittamat tarkastukset ja näytteenotot. Eli lannoitelaissa ja siemenkauppalaissa luovuttaisiin vuosittaisen valvontasuunnitelman tekemisestä ja rehulakiin vuosittainen valvontasuunnitelma sisältyisi. Lausuntopalvelu.fi 10/19

11 23 Valvontaviranomaiset. Esitetty muutos selkeyttäisi säännöstä. Järkevää toteuttaa esitetyllä tavalla. Laki 58. Luonnonmukaisen tuotannon valvonta Tämänhetkinen menettely, jossa Evira hoitaa luomutarkastusten laskutuksen ja maksaa tarkastajamaksut luomutarkastajille ja näin ollen tarkastusmaksut kaikille viljelijöille asuinpaikasta riippumatta ovat samat, on hyvä ja toimiva. Eviran ohjaus luomuvalvonnassa tulisi jatkua jatkossakin ainakin samalla tasolla. Tämä turvaa sen, että kaikkia luomuviljelijöitä kohdellaan mahdollisimman samalla tavalla kaikilla alueilla. Mikäli luomutarkastusten laskutus siirtyisi maakuntien hoidettavaksi ja maakunta voisi määrittää tarkastusmaksujen suuruuden, asettaa tämä eri osissa maata asuvat luomuviljelijät hyvin eriarvoiseen asemaan. Todennäköisesti alueilla, missä etäisyydet ovat pitkät, tarkastusmaksut nousisivat, koska kustannukset tarkastuksista olisivat suuremmat. Tällöin tilan sijainti tulisi jatkossa vaikuttamaan mahdollisuuteen harjoittaa luomutuotantoa ja luomuviljelijöiden eriarvoisuus lisääntyisi. Eviralla on myös olemassa oleva laskutusjärjestelmä, joka hyödyntää ELMOjärjestelmään tallennettuja tietoja. Maakunnat joutuisivat luomaan alusta pitäen uuden laskutus ja tarkastajapalkkioiden maksatusjärjestelmän, mistä tulisi varmasti melko lailla kustannuksia. Laki 61. Maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa Pykälän 3 mukaan maakunta ei saa siirtää maksajavirastotehtävien hoitoa koskevassa sopimuksessa määriteltyjen tehtävien hoitamista kolmannen osapuolen taikka maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi. Jonkin verran on epäselvyyttä siitä mitkä tehtävät tarkalleen ottaen ovat mainittuja maksajavirastotehtäviä. Pykälä sinällään on perusteltu ja tarpeellinen turvaamaan maksavirastosopimuksella maakunnille delegoitavien tehtävien riittävä resurssointi ja asianmukainen hoito. Pykälässä 5 käsitellään EU:n lainsäädännöstä johtuvien vaatimusten täyttymisen varmistamisesta. Säädös mahdollistaa MMM:lle ja Maaseutuvirastolle huomautuksen antamisen tai uhkasakon Lausuntopalvelu.fi 11/19

12 asettamisen. Tällaista sanktiointia ei ole aiemmin kohdennettu aluehallintoon tai kuntiin heidän hoitaessaan maksajavirastosopimuksessa mainittuja tehtäviä. Emme pidä uhkasakkomenettelyä lähtökohtaisesti hyvänä vaan luotamme siihen, että maksajavirastosopimuksella sovittavat asiat hoidetaan edelleen hyvin, myös perustettavissa maakunnissa. Tästä syystä uhkasakkoa ei tulisi kirjoittaa lakitekstin eri kohtiin. Lakiehdotus 24 (Laki vesihuoltolain muuttamisesta) Lakiehdotuksen 20 d :ssä on todettu, että Suomen ympäristökeskus (SYKE) ylläpitää vesihuollon tietojärjestelmää. Sinällään yksiselitteinen vastuu järjestelmän ylläpidosta on hyvä asia ja perustelua, mutta SYKE:n toiminta nähdään etäisenä etenkin pienten vesihuoltolaitosten näkökulmasta. ELYkeskus on alueellisena toimijana ollut laitoksille tuttu taho. Laitokset ovat saaneet tietojen toimittamisessa tarvittavan avun ELYkeskuksilta. SYKE:n on varauduttava antamaan vastaavaa palvelua, etenkin jos tietojärjestelmän ylläpidolla tarkoitetaan tässä myös sitä, että SYKE:llä on vastuu siitä, että laitokset saavat tarvittavan tuen tietojen toimittamisessa. Tietojen keräämisen edistäminen sopii myös maakunnan tehtäväksi. Ongelmia tietojen toimittamisessa on ollut varsinkin pienten vesihuoltolaitosten osalta, jotka kokevat käytössä olevan tietojärjestelmän käytön ongelmallisena etenkin järjestelmään tunnistautumisen osalta. Kattavien tietojen saaminen tietojärjestelmään on edellyttänyt ELYkeskuksilta jatkuvaa aktiivista tukea vesihuoltolaitoksille. Lakiehdotus 10 (Laki maakuntien yhteistoiminnasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisessa) Maakunnille asetettaisiin lakiehdotuksessa velvoite sopia kala ja vesitalouden tehtävien hoitamisesta yhteistoiminnassa siten, että laissa erikseen määritellyt vaatimukset täyttyvät (2 ). ELYkeskus pitää ehdotettua menettelyä periaatteessa kannatettavana, mutta lainkohta jää hieman epäselväksi. Kovin suurta aluetta, useita vesihoitoalueita ja useaa maakuntaa koskevien erilaisten vesi ja kalataloustehtävien sopiminen yhdellä sopimuksella ei vaikuta realistiselta vaihtoehdolta, vaan todennäköisimmin sopimuksia on tarpeen valmistella useita. Välttämättä nykyinen aluejako kolmeen kalatalousalueeseen ei ole paras mahdollinen em. näkökulmasta katsottuna. Lakiesityksen (5 ) mukaan maakuntien tulee toimittaa ensimmäinen hyväksytty sopimus yhteistoiminnasta maa ja metsätalousministeriölle arvioitavaksi viimeistään , ja ministeriölle on varattava 6 viikkoa aikaa lausunnon antamiseen ennen sopimuksen hyväksymistä. Aikataulu vaikuttaa maakuntavalmistelun kannalta epärealistisen kireältä, ja määräaikaa voisi siirtää myöhemmäksi. Lausuntopalvelu.fi 12/19

13 Maakuntien väliseen yhteistyöhön velvoitetaan myös ympäristöministeriön toimialalla ehdotuksessa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (luku 1.7, lakiehdotus nro 5, 6 ). Ehdotetut menettelyt poikkeavat toisistaan esim. tilanteessa, jossa maakunnat eivät pääsisi sopimukseen tehtävien hoidossa ja ohjaavat ministeriöt joutuisivat puuttumaan asiaan. Tehtävien hoidon kannalta olisi toivottavaa, että menettelyt olisivat pääosin samankaltaiset. Liikenne ja viestintäministeriö, 8 lakiehdotusta, luku 1.4 (lakiehdotukset 18) Työ ja elinkeinoministeriö, 28 lakiehdotusta, luku 1.5 (lakiehdotukset 12) ja 2.8 (lakiehdotukset 126) Sosiaali ja terveysministeriö, 14 lakiehdotusta, luku 1.6 (lakiehdotukset 14) ja luku 2.9 (lakiehdotukset 110) Ympäristöministeriö, 26 lakiehdotusta, luku 1.7 (lakiehdotukset 18) ja luku 2.10 (lakiehdotukset 118) Lakiehdotus 1 (Laki maankäyttö ja rakennuslain muuttamisesta) Lakiehdotuksen 18 :ssä ELYkeskusten vaikutukseltaan valtakunnallisia ja merkittäviä maakunnallisia asioita koskeva valvontatehtävä ehdotetaan poistettavaksi ilman, että tehtävää osoitetaan minkään viranomaisen hoidettavaksi. Vaikka maakunnalle jää valitusoikeus kuntien kaavapäätöksistä, niin valitusoikeuden käyttäminen on maakunnan harkinnassa eikä perustu yleisen edun tai laillisuuden valvontaan. MRL on erityislaki ja siihen tulee sisällyttää yleisen edun valvontatehtävä kuten VL:iin, LS:iin ja YSL:iin. Lakiehdotuksen 32 :ssä on todettu, että viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon ja Lausuntopalvelu.fi 13/19

14 katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteutumista. Tällä hetkellä laki edellyttää viranomaisilta, että heidän on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteutumista. Edistämistehtävä on aktiivista toimintaa ja sitouttaa viranomaisia maakuntakaavan toteutumiseen huomattavasti vahvemmin kuin nyt esitetyssä lainkohdassa. Lakiehdotus 11 (Laki luonnonsuojelulain muuttamisesta) Pykälässä 6 todetaan, että maakunnan tulee edistää luonnon ja maisemansuojelua alueellaan. Lakiluonnoksessa ei kuitenkaan ole osoitettu lainmukaisia tehtäviä maakunnalle lainkaan, vaan Valtion lupa ja valvontavirasto toimii päättävänä tahona kaikissa asioissa. Maakunnan ja valtion rooleja tulisi selkeyttää ja luonnonsuojelulaki tulisi lisätä myös maakunnille siirtyviä tehtäviä koskevien lainsäädäntömuutosten listalle. Lakiehdotus 2 (laki jätelain muuttamisesta) Lakiehdotusta jätelain muuttamisesta tulisi selventää valtakunnallisen jätesuunnitelman alueellisen osan laatimista ja valmistelussa sovellettavia menettelyjä koskevien 87 ja 89 :ien osalta ottaen varsinkin huomioon muutoksen tavoitteena oleva hallinnollisten menettelyjen sujuvoittaminen ja keventäminen. Lakiehdotuksessa esitetään kumottavaksi voimassa olevassa laissa oleva 88, joka velvoittaa alueellisten jätesuunnitelmien laatimiseen. Lakiehdotuksen 87 :n yksityiskohtaisten perustelujan mukaan alueellisista jätesuunnitelmista luovuttaisiin jatkossa ja ne sulautettaisiin valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. Lakiehdotuksen 87 :n 2 momentissa on kuitenkin esitetty, että alueellisista oloista johtuvia tavoitteita ja toimia koskeva valtakunnallisen jätesuunnitelman osa voitaisiin laatia myös erillisenä suunnitelmana. Lakiehdotuksen 89 :ssä sekä sen yksityiskohtaisissa perusteluissa menettelyt valtakunnallisen jätesuunnitelman alueellisen osan laatimiseksi nimenomaan erillisenä suunnitelmana korostuvat ja varsinkin 89 :n 2 momentin muotoilu jättää epäselvyyttä menettelystä alueellista osaa valmisteltaessa silloin, kun sitä ei laadita erillisenä suunnitelmana. Luku 1.7, Lakiehdotus 5 (Vesienhoidon ja merenhoidon järjestäminen) 5 Lausuntopalvelu.fi 14/19

15 Lakiehdotuksen 5 :n kohdan 9 mukaan maakunnan tehtävänä on toteuttaa osaltaan toimenpideohjelmaa ja seurata sen toteutumista. Tähän kohtaan tulisi lisätä myös toimenpiteiden edistäminen, sillä toimien edistämisellä on suuri merkitys toimeenpanossa, ja maakunnilla on siinä keskeinen rooli. Lakiehdotuksen 5 :n kohdan 12 mukaan maakunnan tulee koota 5 :ssä kuvattujen tehtävien tiedot ja tallettaa ne ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmästä ja sen ylläpidosta esitetään lakiin selventävä kirjaus, samaan tapaan kuin esim. lakiehdotuksessa ympäristönsuojelulain muuttamiseksi (luku 2.10, lakiehdotus nro 1, 222, Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä). Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen rooli järjestelmän toiminnallisessa kehittämisessä ja ylläpidossa tulisi näkyä laissa. Vaihtoehtoisesti voitaisiin viitata ao. ympäristönsuojelulain pykälään 222. Lakiehdotuksen 5 :n kohdan 14 mukaan maakunnan tulisi "tarkastella yhteistyössä Valtion lupa ja valvontaviraston ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa vesien tilaan vaikuttavia muiden lakien mukaisia ennakkovalvontatoimenpiteitä osana toimenpideohjelman tarkistamista ja esittää tarvittaessa niiden saattamista ajan tasalle". Kohta on siirretty lakiehdotukseen nykyisestä asetuksesta vesienhoidon järjestämiseksi (1040/2006, 24 ). Keskeisimpiä ennakkovalvontatoimenpiteitä olisivat perustelujen mukaan ympäristönsuojelulain (527/2014) ja vesilain (587/2011) nojalla myönnetyt luvat sekä muut viranomaisen antamat määräykset, joilla on vaikutusta vesien tilaan. Lainkohtaa esitetään selvennettäväksi. Tarkoituksena ei varmaankaan ole tarkastella mm. vesimuodostumakohtaisesti vesiin kohdistuvia yksittäisiä lupia, niiden ajantasaisuutta ja muuttamistarvetta. 6, 26 Maakuntien yhteistyön edellytyksistä esitetään säädökset 6 :ssä ja merenhoitoa koskien 26 l :ssä. Ehdotettu yhteistyötä koskeva säännös poikkeaa maa ja metsätalousministeriön toimialaan liittyvästä lakiehdotuksesta (luku 1.3, lakiehdotus nro 10), jonka 2 :n mukaan maakunnan tulee sopia kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisesta yhteistoiminnassa maakuntalain 8 :n tarkoittamalla tavalla siten, että ao. laissa säädetyt vaatimukset täyttyvät. Vesienhoitolakiehdotuksen 4 :n mukaan maa ja metsätalousministeriö ohjaa ja seuraa toimialallaan vesienhoitolainsäädännön toimeenpanoa. Vesienhoitotehtävien hoitamisen kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että yhteistoimintaa koskeva lainsäädäntö olisi pääosin saman sisältöistä. Voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvä säännös vesienhoitoalueen yhteen sovittavasta viranomaisesta (esim. asetuksenantovaltuus) olisi tarpeen säilyttää, tai ainakin määrätä maakunnille velvoite sopia asiasta. Nykyisen lainsäädännön mukainen vakiintunut menettely on ollut käytössä kahden suunnittelukierroksen ajan, ja siitä on hyviä kokemuksia. 9 Vesienhoitoalueen seurannan järjestämistä koskevassa pykälässä 9 esitetään, että seurantaohjelmaa laatiessaan maakunnan on otettava soveltuvin osin huomioon toiminnanharjoittajalle muun lain nojalla kuuluva tarkkailu. Vastaava säädös on nykyisessä lainsäädännössä. Koska lupien valvonta ja vesienhoitotehtävät hoidetaan samassa viranomaisessa, ELYkeskukset ovat voineet ympäristö ja Lausuntopalvelu.fi 15/19

16 vesiluvista antamissaan lausunnoissa tuoda esille pinta ja pohjavesien tarkkailua ja tarkkailumenetelmiä koskevia seikkoja myös seurannan järjestämisen näkökulmasta. Tämä on palvellut sekä lupien valvontaa että myös vesienhoidon suunnittelua ja siihen liittyvää seurantaa. Yhteistyö sekä tarkkailujen ja seurantojen yhteen sovittaminen on tarpeen varmistaa myös jatkossa huomioimalla maakuntien rooli lausunnonantajana ympäristönsuojelulaissa riittävästi. (ks. lausunto ao. lakiehdotukseen liittyen). 13 Vesienhoitosuunnitelman valmistelua ja aikataulua koskevan säädöksen (13 ) mukaan maakunnan on laadittava ja julkaistava ohjausryhmässä käsitelty hoitosuunnitelmaehdotus ja toimenpideohjelmaehdotukset vähintään 15 kk ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista. Aiemmin määräaika oli 1 vuosi. Säädökseen esitetään lisättäväksi määräys toimittaa vesienhoitosuunnitelmaehdotus ympäristöministeriölle 4 kuukautta ennen hoitosuunnitelmakauden alkamista, eli elokuun lopussa. Tämä tarkoittaa valmisteluaikataulujen kiristymistä entisestään ja voi johtaa aikatauluongelmiin, koska valmisteluun maakunnassa voi tulla lisää käsittelyvaiheita. Vesienhoitosuunnitelman viimeistely sekä käsittely ohjausryhmässä ja maakunnassa tapahtuisivat kesäaikana. Määräaikaa vesienhoitosuunnitelman toimittamiseen esitetään jatkettavaksi 2 kuukaudella. 28 a ja b Lakiehdotukseen on sisällytetty uusi säädös 28 a, jonka mukaan YM järjestää maakunnan kanssa neuvottelun, joka koskee vesien ja merenhoidon suunnittelua ja toimeenpanoa. Tarkoitus on varmistaa, että vesienhoidon suunnittelu tehdään valtakunnallisesti yhdenmukaisesti. Neuvottelun sisällöstä ja aikataulusta esitetään säädettäväksi tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Säädöksen sisältö ei kovin hyvin avaudu, varsinkaan kun valtioneuvoston asetuksen sisältö ei ole vielä tiedossa. Tehtävien hoitoon liittyviä neuvoteltavia asioita on kuitenkin runsaasti. Ensimmäiset neuvottelut olisi syytä käydä mahdollisimman pian maakuntien aloitettua toimintansa, sillä tuolloin muun muassa vesien tilan arviointi (luokittelu) on käynnissä, ja myös toimenpideohjelmien valmistelu käynnistymässä. Lakiehdotukseen sisältyy uusi hallintopakkoa koskeva säädös 28 b vesienhoitoa ja merenhoitoa koskevien velvoitteiden toteuttamiseksi. Jollei maakunta huolehdi lain mukaisista tehtävistään, ministeriö voisi omalla toimialallaan käyttää teettämisuhkaa. Säädöksen perusteluissa viitataan mm. EUlainsäädäntöön, ja sen määräaikaan sidottuihin toimintavelvoitteisiin. Ehdotettu säädös vaikuttaa erittäin raskaalta menettelyltä, mikäli se tulisi sovellettavaksi. Missä vaiheessa ja minkä tahon aloitteesta menettely käynnistettäisiin? Erilaisia määräaikaan sidottuja tehtäviä on useita vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa, ja osa liittyy tietojärjestelmiin. Maa ja metsätalousministeriön toimialalla esim. lakiin tulvariskien hallinnasta vastaavaa menettelyä ei ole ehdotettu. Tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen ja tarkistaminen on lain mukaan kuitenkin sovitettava vesienhoitoalueella yhteen vesienhoitolaissa säädettyjen tehtävien kanssa. Emme pidä lähtökohtaa hyvänä, vaan luotamme siihen, että vesienhoitolainsäädännön mukaiset tehtävät hoidetaan edelleen hyvin, myös tulevissa maakunnissa. Tästä syystä hallintopakkoa ei tulisi kirjoittaa lakiin. Lausuntopalvelu.fi 16/19

17 Luku 2.10, lakiehdotus nro 2 (Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta) Lakiehdotuksen (2324 ) mukaan maakunta ei olisi yleistä etua valvova viranomainen. Tässä on ristiriita ehdotettuihin vesiasioiden säädöksiin verrattuna. Vesilakiehdotuksen (luku 2.7, lakiehdotus nro 2, 7 ) mukaan maakunta toimii viranomaisena sille säädetyissä tehtävissä vesitalousasioissa ja valvoo niissä yleistä etua sekä toimii vesilaissa tarkoitettuna kalatalousviranomaisena. Pykälän perustelujen mukaan lakiuudistuksessa maakunnille osoitettaisiin mm. vesien käytön suunnitteluun ja hoitoon, tulvariskien hallintaan ja vesien käyttöön liittyviä tehtäviä. Maakunnan yleisen edun valvontatehtävä vesiasioissa olisi osin rinnakkainen valtion lupa ja valvontavirastolle kuuluvan yleisen edun valvontatehtävän kanssa. Ympäristönsuojelulakiehdotuksen 42 :n mukaan lupaviranomaisen on pyydettävä hakemuksesta tarvittaessa lausunto niiltä maakunnilta, joissa hakemuksen tarkoittaman toiminnan ympäristövaikutukset saattavat ilmetä, sen toimialaan kuuluvista asioista. Perusteluissa viitataan erityisesti maakunnan alueiden käytön ja vesiasioiden osaamiseen. Lausunnon pyytäminen maakunnalta pitäisi olla pääsääntö hankkeissa, joiden vaikutukset kohdistuvat pinta tai pohjavesiin, ja sana tarvittaessa esitetään poistettavaksi lainkohdasta. Pistemäisten päästöjen hallinnalla on monilla alueilla suuri merkitys mahdollisuuksiin saavuttaa vesimuodostumiin asetetut tavoitteet; saavuttaa hyvä ekologinen ja kemiallinen tila tai estää hyvän/erinomaisen tilan heikentyminen. ELYkeskukset ovat lupahakemuksista antamissaan lausunnoissa esittäneet näkemyksensä myös vesienhoidon tavoitteiden näkökulmasta. Maakunnalla ei lakiehdotuksen 191 mukaan ole valitusoikeutta lupapäätöksiin. Tämä on selkeä puute. Maakunnalla tulisi olla oikeus, kuten vesilaki ja ympäristönsuojelulakiehdotuksessa tarkoitetulla yleistä etua valvovalla yksiköllä, hakea sille kuuluvien tehtävien osalta muutosta lupaviranomaisen tekemään päätökseen, jos se on tarpeen ympäristönsuojelun, luonnonsuojelun tai muun näihin rinnastettavan yleisen intressin turvaamiseksi tai lain soveltamiskäytännön turvaamiseksi (ks. vesilakiehdotuksen 15 luvun 2 :n perustelut, s. 151). Vesienhoidon ympäristötavoitteiden turvaaminen/saavuttaminen ovat tällainen yleinen intressi, ja muutoksenhakuoikeutta voitaisiin käyttää tilanteissa, joissa hankkeen seurauksena voisi olla vesien ekologisen tai kemiallisen tilan heikentyminen. Maakunnalla tulisi olla myös 186 :ssä tarkoitettu vireillepanooikeus sekä 89 :n mukainen oikeus aloitteen tekemiseen luvan muuttamiseksi, sille kuuluvien tehtävien osalta. Lakiehdotuksen 222 :ään tulisi lisätä, että myös maakunnalla on salassapitosäännösten estämättä ja maksutta oikeus saada em. tietojärjestelmästä tiedot, jotka ovat tarpeen mm. vesienhoitoon liittyvien tehtävien hoitamiseksi. Luku 2.10, lakiehdotus nro 18 (Laki Suomen ympäristökeskuksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta) Lausuntopalvelu.fi 17/19

18 Lakiehdotuksen 1 :n kohtaan 2) on tarpeen lisätä maakunnat. Maakunnat tukeutuvat ympäristötiedon tuottamistehtävässään pitkälti Suomen ympäristökeskuksen kehittämiin ja ylläpitämiin tietojärjestelmiin. Asiantuntijapalvelujen tuottaminen on tässä mielessä yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen ja maakuntien kesken. Kohta 6. Tässä kohdassa voitte jättää muita lausunnoilla olevaa hallituksen esitystä koskevia uudistuksen täytäntöönpanoon liittyviä kommenttejanne, huomioitanne ja näkemyksiänne. Onko teillä kommentoitavaa kohtaan 6? Pakollinen kysymys. Kyllä (vastauskohdat aukeavat, jos tämä vaihtoehto valitaan) Ulkoministeriön hallinnonala Oikeusministeriön hallinnonala Sisäministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Valtiovarainministeriön hallinnonala Opetus ja kulttuuriministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Ympäristöterveydenhuolto: Valmisteluasiakirjoissa on mainittu aluehallintoviraston työpanoksen siirtyminen maakuntaan ja todettu sen sekä maakunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen kokoaminen yhteen tuovan synergiahyötyä. Maakunnallisen ympäristöterveydenhuollon näkökulmasta on tärkeä varmistaa, että aluehallintovirastosta siirtyy maakuntaan riittävästi resursseja tehtävien hoitamiseen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tehtäviä on siirtymässä AVI:sta maakuntaan enemmän kuin resursseja. Lausuntopalvelu.fi 18/19

19 Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Lomitustoimen siirtymistä maakuntien vastuulle ei ole huomioitu lakiluonnoksissa. Ympäristöministeriön hallinnonala Hallinnonalariippumaton yleinen palaute täytäntöönpanoa koskeviin lakiehdotuksiin KeränenKultanen Minna PohjoisKarjalan ELYkeskus Lausuntopalvelu.fi 19/19