SUBWAY NEWS. tekee leivästä lounaan s. 4. YHDISTIVÄT VOIMANSA s. 6. Energiakolmio ja Skapat Energia. Clear Channel ULKOMAINONTA KASVAA



Samankaltaiset tiedostot
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Lähienergialiiton kevätkokous

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

LeaseGreen ostaa TalPron

Keski-Suomen energiatase 2016

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi Energiakolmio Oy / / Marko Lirkki

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Elenia Lämpö Kaukolämmön kilpailukykytarkastelun tulokset Yhteenveto

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA

Elinkeinoelämän foorumi ja EK:n suhdannebarometrin julkaisu

Energian tuotanto ja käyttö

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

Suomalaisten tekniikka-alan insinöörien kehittämä tuote Tekniikka puhtaasti Suomalaista käsityötä Suomalaiset sijoittajatahot PILASTER OY

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa?

Milloin teillä viimeksi nostettiin yhtiövastikkeita? Energialasku on yksi taloyhtiöiden suurimmista kulueristä. Miten siitä voisi säästää?

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto.

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Elenia Lämpö Oy Asiakaskokemus strategiasta käytäntöön

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Business Oulu. Teollisuus-Forum Wisetime Oy:n esittely

Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus Aitiopaikka, Valtion virastotalo

Suomalaiset sähköyhtiöiden valitsemisesta ja sähkön säästämisestä. Sakari Nurmela

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

TAC - Finland. Energiansäästöpalvelut uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. We help the best buildings in the world get that way.

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

Uuden ajan isännöintiyhtiö. Business plan

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Hyvinkään Lämpövoima. Vastuulliset lämmitysratkaisut ja palvelut hyvinkääläisille Asiakkuus- ja verkostopäällikkö Sami Pesonen Hyvinkään Lämpövoima Oy

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY.

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Ympäristölautakunta Ypst/

Keski-Suomen energiatase 2014

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

LÄMPÖPUMPPUPÄIVÄ HEUREKASSA

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kamux puolivuosiesitys

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu

Lämpöpumppuala. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry,

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Aurinkosähkön hyödyntäminen ja kannattavuus taloyhtiössä

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Täyskäännös kotimaiseen

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

Auringosta sähkövoimaa KERAVAN ENERGIA & AURINKOSÄHKÖ. Keravan omakotiyhdistys Osmo Auvinen

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

AURINKOSÄHKÖÄ TALOYHTIÖILLE

Transkriptio:

SKAPAT ENERGIAN ASIAKASLEHTI 02/14 NEWS Energiakolmio ja Skapat Energia YHDISTIVÄT VOIMANSA s. 6 Clear Channel ULKOMAINONTA KASVAA HEIKOISTA AJOISTA HUOLIMATTA s. 8 SUBWAY tekee leivästä lounaan s. 4

TÄSSÄ NUMEROSSA 3 4 6 8 11 12 Pääkirjoitus Subway: Parissa minuutissa pakettiin Energiakolmio & Skapat Energia: Hynttyyt yhteen Clear Channel: Näkyvästi siellä missä sinäkin Vieraskynä: Timo Multanen Ilkka Salonen: Pitkäjänteisyys ja argumentit hukassa 4 8 26 14 15 18 20 21 24 Elenia Lämpö Oy: Kotimaisuuden ja asiakassuhteiden puolestapuhuja Järvenpään sosiaalisairaala: Kohti vihreämpää huomista Juhani Vättö: Pitkän tähtäimen energiasuunnittelua Oy Pamon Ab: Pilpit puolittaa ostolämmön tarpeen Attendo: Osaajat energiakouluun Karri Kylliö: Kiinteistön ABC 21 28 26 28 30 32 Isännöitsijätoimisto Hanninen: Isännöitsijällä on asiaa NTcab: Oman prosessin lämpö hyötykäyttöön Tuomas Räsänen: Partnerit Skapat Energian apukäsinä Kauppakeskus Goodman: Uuden ajan kauppakeskus moottoritien päällä 16 32

PÄÄKIRJOITUS KUVA ARI IJÄS TUOTELÄHTÖISYYDESTÄ RATKAISUKESKEISEEN ENERGIANHALLINTAAN TOMMI VEKKA Skapat Energian toimitusjohtaja Energiansäästö on viisasta, katsoipa asiaa miltä kantilta tahansa. Kansantaloudellisesti tarkastellen energiansäästöön tähtäävät hankkeet ja toimenpiteet luovat työtä, kasvattavat verotuloja, synnyttävät osaamista sekä cleantechia ja ajavat myös ympäristön etua. Energian säästäminen on aina halvempaa kuin lisäenergiaan investoiminen, eivätkä energiayhtiötkään joudu pulaan. Säästyneelle energialle on markkinoilla joka tapauksessa ottajia. Tässä pelissä ei siis ole häviäjiä. Eri asia on, kuka pelaa parhaiten. Ei tarvitse olla kovinkaan tasokas selvännäkijä, jotta voi ennustaa EU:n ja Suomen valtion kiristävän energiasäästötavoitteitaan ja tiukentavan energia- strategiaansa edelleen. Strategian ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhä enemmän työtä, yhä enemmän työkaluja mutta ennen kaikkea yhä enemmän ratkaisuja. Yksittäisten tuotteiden tai palveluiden avulla tavoitteisiin pääsy on tuskin enää mahdollista. Tarvitaan energiastrategia, joka yritysstrategian tapaan huomioi yhteisön vahvuudet, heikkoudet, tarpeet ja ominaispiirteet. Skapat Energia ja Energiakolmio yhdistivät voimansa, jotta asiakkaillamme olisi mahdollisuus luoda oma energiastrategiansa puolueettomaan ongelmanratkaisuun tukeutuen. Konsernin tarjoama ratkaisukeskeinen energiahallinta tarkoittaa aktiivista keskustelua asiakkaan kanssa, pyrkimystä asiakkaan liiketoiminnan syvään ymmärrykseen ja sitä kautta optimaalisimman ratkaisun, potentiaalisimman säästökohteen ja asiakkaan varoja eniten säästävän tuotteen etsintään. Vaikka konsernilla onkin erilaisia energianhallintaan tarjottavia tuotteita yli 30, ei niistä yhtäkään myydä asiakkaalle, mikäli tämä ei siitä hyödy. Yrityskaupan myötä syntyneellä konsernilla on tarvittavat lihakset kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi sekä syvän osaamisen tarjoamiseksi siellä, missä asiakkaatkin ovat. Mikäli mietit, löytyykö osaamispuheille katetta ja rahoille vastinetta, lyön pöytään faktan: Skapat Energian ja Energiakolmion muodostama konserni tarjoaa parikymmenvuotiseen kokemukseen ja kymmeniin tuhansiin caseihin nojautuvaa huippuosaamista sähkönhankinta- ja päästökauppamekanismeineen, SIPAL-toimilupineen ja energianhallintatyökaluineen. Tarjoamme sellaisen mittaluokan osaamista, jota ei muista Pohjoismaista löydy ei ehkä edes koko maailmasta. Mikäli yritykselläsi siis on energiakysymyksiä ratkaistavana, kysy meiltä. Me tiedämme. SKAPAT ENERGIA OY Skapat Energia ja Energiakolmio ovat yhdistyneet Pohjois-Euroopan energiahallinnan merkittävimmäksi asiantuntijakonserniksi. Olemme puolueeton ja luotettava sähkömarkkinapalveluiden ja energiahallinnan asiantuntijayritys, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa palvellen n. 20 000 yritystä ja julkisen palvelun toimijaa. NEWS KANNEN KUVA: KATI LAUKKANEN SKAPAT NEWS on Skapat Energian asiakaslehti. Julkaisija Skapat Energia, puh. 020 741 4110, faksi 020 741 4118, www.skapat-energia.fi Päätoimittaja Tommi Vekka Toimittaja Johanna Autio Ulkoasu Vispus Oy ISSN 2342-6365 SKAPAT NEWS 3

PARISSA MINUUTISSA PAKETTIIN KUVAT KATI LAUKKANEN Kokojyvä vai hunajakaura? Iso vai pieni? Kana, kinkku vai kalkkuna? Jätetäänkö oliivit pois? Millä kastikkeella laitetaan ja saako laittaa pippuria? Muun muassa tällaisia päätöksiä pääset tekemään asioidessasi maailman parhaana pidetyssä pikaruokaravintolassa. Vuonna 1965 Yhdysvalloissa kahden miehen ideasta liikkeelle lähtenyt täytettyjä leipiä myyvä Subway on tänä päivänä maailman suurin pikaruokaketju. Kotimaan valloituksen jälkeen konsepti levittäytyi myös muualle maailmaan ja nyt subina tunnettuja, asiakkaan toiveiden mukaan täytettäviä leipiä myydään jo 108 maassa, yli 43 000 ravintolassa. Suomeen useita kertoja maailman parhaaksi pikaruokaketjuksikin valittu Subway rantautui vuonna 2000. Oppia ison meren takaa Kilpailu eri pikaruokaketjujen välillä on kireää. Subway erottuu hampurilaispaikoista tarjoamalla maistuvan pikaruoan lisäksi myös täysin omanlaisensa ostoprosessin, nopeasti. Meillä asiakas valitsee itse ateriansa sisällön leivästä alkaen ja saa valmiin paketin käteensä alle kahdessa minuutissa, kertoo Subway-yrittäjä Marko Helosaari. Helosaari aloitti uransa ravintolapäällikkönä vuonna 2004 Lahden Launeelle avatussa, maan kolmannessa Subwayravintolassa. Yrittäjäksi Helosaari siirtyi 2010 toimittuaan ensin muutaman vuoden työnantajansa yrityksen operatiivisena johtajana. Tällä hetkellä ravintoloitsijalla on kaikkiaan neljä toimipistettä Lahden alueella ja yksi Riihimäellä. Lahden keskustan ravintolan yömyynti on yllättänyt meidät positiivisesti. Pitkien aukioloaikojen lisäksi olemme panostaneet ravintoloiden viihtyvyyteen, 4 SKAPAT NEWS

SUBWAY Subway-ketju on maailman suurin ravintolaketju myymälöiden määrällä mitattuna. Siirtyminen Skapat Energian sähkönhankinta-asiakkaaksi pienensi energialaskujamme viitisentoista prosenttia kuukaudessa. Marko Helosaari ta, kuvailee Helosaari kokemuksiaan eri mantereiden tiskien takaa. Palvelun laatu lähtee tyytyväisyydestä Yhteensä 13 ravintolaa avaamassa ollut Helosaari kertoo pikaruokasektorin menneen viime vuodet suhdanteiden mukaisesti alaspäin, mutta Subwayn kasvattaneen samaan aikaan omaa markkinaosuuttaan. Lahden vuoden työllistäjä 2012 -palkinnon saajan päätä eivät heikot ajat huimaa, sillä pohdinnassa on viidennen ravintolan avaaminen Lahden seudulle. Yrittäjyyden suurimmaksi haasteeksi Helosaari nimeää henkilöstöön liittyvät asiat. Suuri osa työntekijöistä on osaaikaisia opiskelijoita ja vaihtuvuutta on etenkin keväisin ja syksyisin koulujen lukukausien mukaisesti. Toisaalta pisimmät työsuhteet ovat kestäneet jo yrityksen siisteyteen ja hyvään asiakaspalveluun, kertoo yrittäjä menestyskonseptistaan. Ravintoloiden perusmenu on maakohtainen ja sen sisällöstä sekä vaihtuvista kausituotteista vastaa ketjun markkinointitiimi. Suomen valikoima on laadittu markkinan lähtökohdista ja se on Yhdysvaltoja suppeampi. Myydyimmät tuotteet kotimaassa ovat Italian B.M.T. sekä Kana Teriyaki. Helosaari, kuten kaikki muutkin Subway-yrittäjät, on hakenut oppinsa Yhdysvalloissa sijaitsevasta Subwayn koulutuskeskuksesta. Koulutuksen ja tenttien lisäksi kaikki yrittäjiksi aikovat joutuvat myös asiakastyöhön ennen franchisinglisenssin saamista. Oleellisin ero suomalaisen ja jenkkiläisen asiakkaan välillä on se, että valtaosa yhdysvaltalaisista asiakkaista haluaa leipänsä paahtamatta, kun taas suomalainen ottaa paahdon lähes poikkeuksetalusta saakka. Huolellisen perehdytyksen ja koulutuksen lisäksi yrittäjä panostaa henkilökunnan työtyytyväisyyteen ja toivoo hyvän fiiliksen heijastuvan asiakkaille saakka. Konseptiimme kuuluu paljon opeteltavia asioita, jotka jokaisen työntekijän on hallittava palvelun tasaisen laadun ja oikeanlaisen palvelumielikuvan varmistamiseksi. Meille eivät extraajat sovi ja tästä syystä pyrimme pitämään osaajistamme kiinni. Tähän saakka olemmekin tehneet onnistuneita rekrytointeja. Suuren menoerän ravintoloiden kiinteistä kuluista muodostaa energia, sillä kylmävarastot ovat monipuolisen raakaainevalikoiman vuoksi suuret ja uuneja käytetään esimerkiksi Lahden Keskustan liikkeessä lähes kellon ympäri. 200-neliöisen ravintolan sähkölasku ennen Skapat Energia -yhteistyön aloittamista oli noin 850 e/kk. Siirtyminen Skapat Energian sähkönhankinta-asiakkaaksi pienensi energialaskujamme viitisentoista prosenttia kuukaudessa. Olen ollut todella tyytyväinen ja mahdolliset uudet ravintolat tullaan liittämään ilman muuta osaksi palvelukokonaisuutta, Helosaari kiittelee. SKAPAT NEWS 5

ENERGIAKOLMIO ja SKAPAT ENERGIA laittoivat hynttyyt yhteen Lokakuun 2014 alussa solmitun yrityskaupan myötä kaksi Suomen johtavaa energianhallinnan asiantuntijayritystä yhdistivät voimansa. Vuosi sitten alkanut yhteistyö syveni yritysten yhdistymiseksi, jossa kaikki voittavat myös asiakkaat. KUVA ENERGIAKOLMIO ANSSI KUOPPALA (vas.) Energiakolmion toimitusjohtaja TOMMI VEKKA Skapat Energian toimitusjohtaja Yhdistymisajatus syntyi molemmissa yrityksissä kyteneen samankaltaisen ajatusmaailman pohjalta: Halun olla asiakkaan kannalta aidosti paras mahdollinen palvelun tarjoaja. Energiahallinnan markkina kasvaa kovaa vauhtia. Halusimme kumpikin tarjota vastauksen tähän huutoon ja näimme yhdistymisen erinomaisena ratkaisuna tulevaisuutta ajatellen, toteaa Energiakolmion toimitusjohtaja Anssi Kuoppala. Yhdistymisen mahdollistivat yritysten samankaltaiset arvot, molemminpuolinen arvostus sekä kyky katsoa eteenpäin. Toimimme puolueettomasti ja tuotamme asiakkaillemme hyötyä niiden koosta tai maarajoista riippumatta, summaa Skapat Energian toimitusjohtajan paikalta konsernin toimitusjohtajaksi siirtyvä Tommi Vekka. Ylivoimainen asiantuntemus yhdeltä luukulta Molemmat yritykset lähtivät 90-luvulla liikkeelle sähkönhankinnasta, kasvoivat nopeasti ja ovat tänä päivänä alansa ykkösiä. Suoranaisia kilpailijoita yritykset eivät kuitenkaan ole olleet. 6 SKAPAT NEWS

ASIAKKAAMME Energiakolmio Skapat Energia Energiakolmio & Skapat Energia Puolet Suomen sadasta suurimmasta yrityksestä (lv) Noin viidennes Suomen kokonaissähkön kulutuksesta (20 TWh/a) Lähes puolet kiinteistökannasta Puolet Suomen kunnista ja kaupungeista (180) INFO työntekijöitä: noin 200 liikevaihto: 45,7 milj. euroa (2013) toimialue: Pohjoismaat ja Baltia toimipisteet: Hämeenlinna, Jyväskylä, Tukholma, Tallinna PALVELUMME Sähkömarkkinapalvelut Päästöoikeusmarkkinapalvelut Elinkaaripalvelut Konsultointi ja koulutus Etähallinta Valvomopalvelut 24 h Raportointipalvelut Alkuperätakuut ja vihreät sertifi kaatit Laskunhallinta Skapat Energian asiakaskunta on koostunut yli 20 000 pkyrityksestä, kun taas Energiakolmio on keskittynyt noin tuhannen keskisuuren ja suuren yrityksen palvelemiseen. Suurimpana erona on ollut sähkönhankinnan malli, selventää Vekka. Yhdistymisestä ja pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersin mukaan tulosta huolimatta asiat säilyvät asiakkaan kannalta hyvin pitkälti ennallaan. Palvelun saa jatkossakin tutusta paikasta, tutuilta asiantuntijoilta, entisin sopimuksin. Olemassa olevan asiantuntemuksen ja palveluiden monipuolistumisen myötä asiat tapahtuvat vain entistäkin tehokkaammin ja asiakaslähtöisemmin. Yhdistyminen selkeyttää työnjakoa ja nopeuttaa kasvua. Selkeyttäminen tarkoittaa asiakkaan näkökulmasta entistä helpommin paketoituja palveluja ja juuri omaan tarpeeseen istuvia tuotteita, kertoo Kuoppala. Puolueettomuus on yhä toimintamme A ja O. Panostamme toimintamme vahvaan asiantuntijuuteen, emmekä ole mitään ihmelaitemyyjiä, Vekka painottaa. Konserni hallinnoi nyt noin 25 prosenttia koko Suomen sähkönkäytöstä, eikä vastaavaa kokonaisuutta löydy tiettävästi koko maailmasta. Kummankin yrityksen strategiaan kuulunut kansainvälistyminen helpottuu konsernivoiman myötä. Tavoitteena on Pohjois-Euroopan herruus. Markkinajohtajuus alueen energiahallintaan liittyvissä energiamarkkina- ja tehokkuuspalveluissa, Kuoppala lataa. SKAPAT NEWS 7

NÄKYVÄSTI SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN KUVAT KATI LAUKKANEN Massamedia on fragmentoitunut. Viimeinen, koko kansan valtakunnallisesti tavoittava massamedia on ulkomainonta, jonka kuluttamista eivät määritä kanavavalinnat, kulutuslaitteet ja muut sisällöt vaan ihmisten liikkuminen. Ja siellä missä liikutaan on myös Clear Channel. Clear Channel on 43 maan ulkomainosmediamarkkinoilla mukana oleva globaali toimija ja Yhdysvalloissa myös radiomainonnan jättiläinen. 2000-luvun alussa Suomeen rantautunut yritys on kokonaismediamainonnan hii- 8 SKAPAT NEWS

CLEAR CHANNEL SUOMI OY Ulkomainontayritys, joka tuottaa asiakkailleen nykyaikaisia mediaratkaisuja. pumisesta huolimatta kyennyt tasaisesti kasvattamaan omaa markkinaosuuttaan. Mainontaa matkan varrella Vaikka Suomen mainosmarkkinat ovat jo neljän vuoden ajan olleet kokonaisuutena laskussa, on ulkomainonta pitänyt pintansa. Sen osuus koko mainoskakusta on nyt noin 4 5 prosenttia. Ulkomainonta on kontaktihinnaltaan edullista, mitattavaa ja sitä on tutkittu paljon, listaa Clear Channelin kehitysjohtaja Lassi Tolonen ulkomainonnan etuja. Yrityksen tuotteet on jaoteltu kolmen kategorian alle: Kaduilta ja kauppakeskuksista löytyy runsaasti erilaisia paperisia ja digitaalisia mainoslaitteita. Toiseen tuoteryhmään kuuluvat maantienvarsitaulut ja oman ryhmänsä muodostaa Helsinki-Vantaan-lentokenttä, jonka mainospaikat ovat Clear Channelin hallinnoimia. Digitaalisen ulkomainonnan puolella meillä on esimerkiksi 200 kauppakeskus-screeniä, kymmeniä katuscreenejä, yli viisikymmentä screeniä Helsinki-Vantaan lentoasemalla, noin sata maanteiden varsilla olevaa suurta panorama-taulua ja uusimpana sähköautojen latauspisteiden mainospinnat. Kampin kauppakeskuksesta löytyvä, 108 m2 screenimme on uusi Hesarin etusivu, Tolonen virnistää. Vaikuttavuutta ja tilannekohtaisuutta Mainostajat haluavat entistä enemmän taktisuutta ja pyrkivät vaikuttamaan kuluttajiin erilaisissa mainostajiin liittyvissä tilanteissa, kuten kauppaostoksilla työpäivän jälkeen. Ulkomainonnalla pyritään ohjaamaan kuluttajia myös nettiin. Tutkimuksen mukaan jopa 15 30 prosenttia ihmisistä meneekin verkkoon nähtyään kiinnostavaa ulkomainontaa, tietää Tolonen kertoa. Digitaalisuus on muuttanut myös sisällöntuotantoa ja tuonut tilanteiden mukaan muuttuvat dynaamiset sisällöt mainostajien ulottuville. Screeneillä pyöriviä mainoksia voidaan räätälöidä vaikkapa säätilan mukaan. Juuri näihin ominaisuuksiin sekä ulkomainonnan voimaan nojautuen Clear Channel panostaa myös jatkossa. Tarjoamme innovatiivisia, räätälöityjä ja asiakaslähtöisiä kampanjoita nykyisten tuotteidemme puitteissa. SKAPAT NEWS 9

Solmimme Skapat Energian kanssa sähkönhankintasopimuksen edullisen energian varmistamiseksi. Lassi Tolonen Kaikki samaan nippuun Suuri määrä sähkölaitteita tarkoittaa suuria energiakustannuksia. Muutama vuosi sitten Clear Channel solmi Skapat Energian kanssa sähkönhankintasopimuksen edullisen energian varmistamiseksi. Työtä kulujen karsimiseksi tehdään myös itse. Käytämme mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia laitteita ja uuslaitehankinnat ovat lähes poikkeuksetta lednäytöllisiä. Pitkäikäisyyden lisäksi niiden huoltotarve ja sähkönkulutus on perinteistä näyttöä vähäisempää. Kaiken kaikkiaan valaistuja laitteita on Suomessa noin 4 500 ja lähes jokaisella niistä on oma sähkösopimuksensa. Valtavan laskutulvan hallitsemiseksi Clear Channel otti noin vuosi sitten käyttöönsä Skapat Energian Säästö-NIPUN. Palvelun myötä laskujen hallinnointitarve on vähentynyt merkittävästi. Saimme aikaisemmin toki koontilaskuja eri sähköyhtiöistä, mutta siitä huolimatta tarkastuksen ja tiliöinnin läpi kulki noin sata sähkölaskua kuukaudessa. Nyt saamme yhdellä kertaa hallitun yhteenvedon laskuistamme, kiittelee Tolonen. NIPUTTAA KULUT KUIN KULUT Säästö-NIPPU-palvelu pohjaa teknologiansa suomalaiseen sovelluskehittämisosaamiseen. Yhteistyö järjestelmätoimittajan kanssa alkoi autoista. Suomalaisen Fleet Innovationin taustat ovat autokaupassa. Yritysautojen hankintaan ja hallinnointiin liittyvä tarve neutraalille, avoimelle ja riippumattomalle kuluseurantatyökalun tarjoajalle synnytti resursseja vapauttavan ja prosesseja suoraviivaistavan palvelukonseptin. Alun perin vuonna 2007 kehitetty FleetMaxohjelmisto mahdollistaa hallitun kuluseurannan kululajeittain. Softasta tehtiin aluksi perusversio, jota lähdettiin sitten hiomaan. Teemme päivittäin työtä järjestelmän kehittämiseksi sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksien avaamiseksi, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Pekka Piipponen. Yrityksen strategiaan on kirjattu tavoite ohjelmiston soveltamisesta myös muille kuin autokaupan aloille. Ensimmäinen päänavaus tehtiin Skapat Energian kanssa. Yhteistyö alkoi kolmisen vuotta sitten, kun Skapat Energia otti Fleet- Maxin käyttöön omien autokulujensa hallinnoimiseksi. Hyvin pian havaitsimme toimialoissa samankaltaisuuksia ja lähdimme pilotoimaan sovellusta energia-asiakkuuksien puolelle. Säästö-NIPPU-nimellä kulkeva palvelu on ollut Skapat Energian asiakkaiden käytössä nyt toista vuotta. Palvelun myötä kaikki asiakkaan sähkö-, lämpö- ja vesilaskut ohjautuvat Skapat Energialle, joka maksaa ne asiakkaan puolesta ja laskuttaa asiakasta vain yhdellä koontilaskulla. 10 SKAPAT NEWS

VIERASKYNÄ TUOMAS KIVELÄ ENERGIA-ASIAT OVAT ELINTÄRKEITÄ TIMO MULTANEN REIM Groupin konsernihallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Toimi vuosina 2009 2011 CEPI European Council of Real Estate Professions -järjestön puheenjohtajana. EU-maat leikkaavat vuoteen 2030 mennessä kasvihuonepäästöjään 40 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Tämä sitova tavoite jaetaan jäsenmaille. Käytetystä energiasta on oltava 27 prosenttia uusiutuvaa energiaa. Tämä tavoite on sitova vain EU-tasolla, eikä sitä eritellä jäsenmaiden kesken. EU-tasolla myös energiatehokkuutta on parannettava eli energiaa säästettävä 27 prosenttia. EU vie tavoitteensa vuoden 2015 lopulla Pariisissa järjestettävään ilmastokokoukseen, jossa tavoitteena on uusi kansainvälinen ilmastosopimus. Siihen toivotaan mukaan myös maailman suurimpia saastuttajia Kiinaa ja Yhdysvaltoja. EU:n energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) puolestaan edellyttää että kaikki uudet julkiset rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia ja kaikki uudet rakennukset ovat 31.12.2020 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Uudet rakennukset on varmastikin mahdollista suunnitella energiatehokkaiksi kaikilta osin, hyödyntäen arkkitehtuuri, rakenteet ja talotekniikka. Tämä tulee merkitsemään ja merkitsee jo tulevaisuutta ajattelevien toimijoiden sekä sijoittajien kohdalla toimintaa kohti mainittuja tavoitteita. Myös normaaleissa kerrostaloissa nousee kysymyksiä ja haasteita peruskunnostusten myötä. Kysymykset lämmitysjärjestelmästä, sähkön ostamisesta, aurinkosähköstä monien tekijöiden mukana nousevat esiin. Suomessa parlamentaarinen komitea ohjeistaa Suomea saavuttamaan EU:n ilmastointitavoitteet. Tavoitteena on vähentää energian loppukulutusta vahvasti, jopa alle 250 terawattitunnin (vuonna 2013 noin 370 terawattituntia). Energian kotimaista omavaraisuutta on nostettava 50 60 prosenttiin (nykyisellään noin 35 prosenttia) ja uusiutuvan energian osuus on nostettava myös 50 60 prosenttiin. Näiden näkemysten takana on kaikkien puolueiden edustajista koostuva komitea, joka luovutti raporttinsa viime lokakuussa. Monet asiantuntijat ovat vakuuttuneita aurinkosähkön suuresta merkityksestä. Sen varastointi pyritään ratkaisemaan tällä vuosikymmenellä. Suomen energiaomavaraisuutta laskee se, että tuomme maahan kaiken raakaöljyn, kivihiilen ja maakaasun, sekä osan muistakin öljytuotteista. Ydinenergiaa ei ole Suomessa laskettu kotimaiseksi, koska sen polttoaine eli uraani tuodaan ulkomailta. Kotimaiseksi luokittelemista puoltaa se, että ydinvoiman tuotannossa polttoaineen osuus kokonaiskustannuksista on pieni, pienempi kuin kivihiiltä tai maakaasua käyttävissä voimaloissa. Energia-asiat eivät ole helppoja ja ne vaativat tärkeitä poliittisia päätöksiä. Poliitikkojen kinastelu, jahnaus, erimielisyys yhteiskunnallemme elintärkeistä energiaratkaisuista ei edesauta kehitystä, maamme kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Näemme energia-asioiden merkityksen Euroopassa ja koko maailmassa. Tuo merkitys ei tule vähenemään. Toimimalla hyvin, tehokkaasti ja innovatiivisesti, energiatalouden haasteet tarjoavat myös loistavan mahdollisuuden suomalaiselle energiateollisuudelle ja siihen liittyville innovaatioille. Esimerkiksi oman kotikaupunkini Lappeenrannan Teknillinen yliopisto on kunnostautunut jatkuvasti meille kaikille tärkeällä energiasektorilla. SKAPAT NEWS 11

SÄHKÖNHANKINTA PITKÄJÄNTEISYYS JA ARGUMENTIT HUKASSA Skapat Energian Ilkka Salonen on huolissaan Suomen energiapolitiikasta tai sen puutteesta. Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat maan tulevaisuuteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi poukkoilu olisi saatava mahdollisimman pian kuriin. KUVA ARI IJÄS ILKKA SALONEN Skapat Energian liiketoimintajohtaja Energia on iso osa yhteiskuntaa ja koska yhteiskunta on politiikkaa, on energiakin osa politiikkaa. Suomen nykyinen energiapolitiikka on kuitenkin poukkoilevaa ja lyhytnäköistä ja muuttuu neljän vuoden välein sen mukaan, mitkä puolueet ovat hallituksessa. Sen sijaan, että taustalla jylläävät poliittiset tavoitteet, tulisi energiapäätösten perustua puolueettomiin selvityksiin. Ratkaisuja tulisi hakea riittävän laveiden poliittisten reunaehtojen sisältä insinööritiede, kaupalliset seikat sekä markkinatalous huomioiden, toteaa Skapat Energian liiketoimintajohtaja Ilkka Salonen. Nykyiset eväät eivät riitä Pohjoismaisten sähköverkkojen siirtokapasiteetti rajoittaa sähkön siirtymistä maasta toiseen. Suomen tuotantovaje on kasvanut niin suureksi, ettei Norjan ja Ruotsin halvan vesivoiman siirtäminen enää onnistu ja hinnat tulevat karkaamaan käsistä. Suomessa on suuri tuotantovaje nyt ja tulevaisuudessa, mikäli uutta tuotantokapasiteettia ei synny. Kun Suomen talous lähtee nousuun, vajetta alkaa syntyä entistä enemmän. Olkiluodon valmistuminen korjaisi vajeen hetkellisesti, mutta sekään ei tule riittämään. Ratkaisujen saamiseksi energiapoliittiseen päätöksentekoon kaivattaisiin nyt ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä ja selkeä suunta. Investointien toteutusajat ovat alalla pitkiä ja mikäli energiapolitiikka on nykyisenkaltaista, niin minkään tahon on vaikea investoida tulevaisuutta silmällä pitäen. Salosta hiertää myös asiantuntijoiden mustavalkoisuus. Kompromissien löyty- minen ja asioiden edistäminen on mahdotonta, kun eri puolet pitävät raivoisasti kiinni kannastaan. Esimerkiksi tuulivoimalle on keksitty kaikki mahdolliset esteet, miksei sitä voida rakentaa sinne tänne tai tuonne. Asiantuntijat ovat linnoittautuneet kahteen poteroon, jotka eivät keskustele ja hae punaista lankaa jostain keskivälistä. Saksan varoittava esimerkki Suomalaista energiapolitiikkaa arvosteltaessa mallimaana pidetään usein Saksaa, joka hylkäsi ydinvoiman ja alkoi vannoa aurinko- ja tuulienergian nimeen. Tämän korostajat unohtavat kertoa, että Saksassa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna, kotitalouksien maksama sähkön hinta on kaksinkertainen ja verkossa on jatkuvasti teknisiä ongelmia. 12 SKAPAT NEWS

Onneksi tämä skenaario ei tule Suomessa toteutumaan tuulivoimavastaisuuden ansiosta, toteaa Salonen ironisesti. Viime aikojen kasvava bioenergiabuumikaan ei saa Saloselta pelkkää kiitosta. Hän pitää jätteiden polttoa oli kyse sitten talousjätteestä tai metsäjätteestä hyvänä, mutta muistuttaa raaka-aineen polttamiseen perustuvan energiantuotannon synnyttävän aina hiilidioksidia ja savukaasuja. Vaikka poltetaankin uusiutuvia polttoaineita, ovat siitä syntyvän hiilidioksidin ympäristövaikutukset täsmälleen samat kuin hiilen polttamisesta syntyvällä hiilidioksidilla. Tässä suhteessa vesi-, tuuli, ydin- tai aurinkoenergia ovat ylivoimaisia. Tällä hetkellä ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi Suomelle näyttäisikin Salosen mukaan jäävän ydinvoima. Uudella laitoksella pystyttäisiin turvaamaan huoltovarmuutta ja sillä olisi myös merkittävä vaikutus sähkön markkinahintaan. Ollaksemme omavaraisia ja selvitäksemme myös poikkeustilanteissa, olisi tuotantokapasiteettia oltava niin paljon, että normaalitilanteessa se mahdollistaisi sähkön viennin ulkomaille. Markkinatalouden mekanismien vuoksi runsas tarjonta myös laskisi sähkön hintaa. Kiistanalainen y-sana SÄHKÖN TUONTI JA VIENTI TUONTI VIENTI 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Pohjoismaat Venäjä Viro TWh 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Yleisesti ottaen hintojen lasku aikaansaa haluttomuutta investoida uusiin voimalaitoksiin. Tämä pätee ydinvoimaankin, mutta koska ydinvoiman muuttuvat tuotantokustannukset ovat alhaiset, kannattaa sähköä tuottaa kaikissa tilanteissa, kun voimala on kerran rakennettu. Ydinvoimasta on tullut kuitenkin poliittinen kädenvääntö, jossa sanaillaan siitä, onko kyseessä venäläinen vai suomalainen ydinvoimala. Vaikka vähemmistöomistajana olisikin venäläinen yhtiö, pidän Suomessa toimivaa, suomalaisia työllistävää, Suomen verkkoon sähköä tuottavaa pääasiassa suomalaisten omistamaa laitosta suomalaisena. Ydinvoimaan liittyvä toinen merkittävä päätös on jäänyt puolestaan kunnallispolitiikan hampaisiin: Pääkaupunkiseudulla mietitään parhaillaan Helsingin tulevia sähkön- ja lämmöntuotannon ratkaisuja. Mikäli Loviisassa olevalle tontille rakennettaisiin ydinvoimala, voitaisiin sen tuottama lauhdelämpö johtaa meren sijasta pääkaupunkiseudun lämpöverkkoihin. Ulkopuolelta katsoen mahdollisuus näyttää loistavalta. Tässä asiassa törmätään taas poliittisiin intohimoihin. Mielestäni tällaiset asiat olisi selvitettävä kunnolla ja perustellusti. Ei riitä, että todetaan vain, ettei tällaista haluta tehdä. Lopuksi Salonen esittää huolensa maan talouden ja tulevaisuuden puolesta. Valmistavalle teollisuudelle energiaverotus on yksi oleellisista kysymyksistä. Jos sen suhteen ei aikaansaada oikeita päätöksiä, jatkuu Suomen teollisuuden ulosmarssi ja alasajo entistä voimakkaammin. Oleellista on, että energiaverohelpotukset annettaisiin valmistavalle teollisuudelle niin täysmääräisinä kuin ne on EU:n puitteissa mahdollista antaa. Näin turvattaisiin teollisuuden kilpailukykyä. LÄHDE: ENERGIATEOLLISUUS SKAPAT NEWS 13

ELENIA LÄMPÖ OY Tarjoaa asiakkaidensa tarpeisiin ympäristömyönteisiä, vaivattomia ja kilpailukykyisiä lämmitysratkaisuja. KOTIMAISUUDEN JA ASIAKAS- SUHTEIDEN PUOLESTAPUHUJA Elenia Lämpö Oy on pitkästä historiastaan huolimatta nykyaikainen lämpöyhtiö, joka etsii aktiivisesti uudenlaisia, aitoja tapoja asiakkaidensa palvelemiseksi. Yksi sellainen on Skapat Energia -kumppanuus. KUVA ELENIA LÄMPÖ OY Hämeen, Heinolan, Keski- Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan talousalueilla lämpöä ja sähköä tuottavalla sekä kaukolämmön ohella myös maakaasua jakelevalla Elenia Lämpö Oy:llä on 48 omaa lämmöntuotantolaitosta. Yhtiö myi vuonna 2013 yhteensä 865 GWh lämpöä, josta 2/3 tuotettiin sen omissa tuotantolaitoksissa. Kolmannes ostettiin paikallisilta yhteistyökumppaneilta. Yritysten välisen synergian lisäksi toimintamallimme tukee paikallista teollisuutta ja valjastaa yritykset oman alueensa lämmitykseen, avaa Elenia Lämpö Oy:n asiakkuusjohtaja Janne Lamberg yhtiön strategiaa. Vielä kuutisen vuotta sitten pääosa Elenia Lämmön käyttämästä polttoaineesta oli maakaasua. Yhtiö teki päätöksen tuotantonsa ohjaamisesta yhä enemmän kotimaisten polttoaineiden käyttöön ja tänä päivänä lämmöntuotannossa käytetään kasvavassa määrin puuperäisiä polttoaineita sekä turvetta. Polttoaineet hankitaan paikallisilta yhteistyökumppaneilta noin sadan kilometrin säteellä voimaloista, mikä vaikuttaa myönteisesti myös alueiden työllisyyteen. Biopolttoaineiden osuus Elenia Lämmön lämmöntuotannosta vuonna 2013 oli 64 prosenttia. Tämä on edellyttänyt voimakkaita investointeja tuotantolaitoksiin. Viiden vuoden aikana olemme investoineet noin 50 miljoonalla eurolla. Uusien rakentamisen ohella olemme modernisoineet kattiloita, rakentaneet siiloja ja kuljettimia sekä panostaneet uuteen teknologiaan, Lamberg kertoo. Aidosti asiakkaan puolella Lämmöntuotannon paikallisuutta arvostetaan yhä enemmän ja erityisesti vientiyritykset haluavat selvittää prosesseissa käyttämänsä lämmön alkuperän vastuullisuuskysymysten vuoksi. Alkuperän ja hinnan ohella toimitusvarmuus sekä luotettavuus painavat vaakakupissa. Monien asiakkaidemme tuotanto on riippuvainen lämmönjakelusta. Tämän vuoksi rakennamme paljon ja panostamme jakeluverkkomme luotettavuuteen. Reilu kaukolämpö -laatumerkillä palkittu yhtiö vannoo avoimuuden, asiakaslähtöisyyden ja tasapuolisuuden nimiin. Toimintoja kehitetään asiakkaiden eh- JANNE LAMBERG Elenia Lämpö Oy doilla ja helppouden ja vaivattomuuden eteen tehdään hartiavoimin töitä. Lähetämme asiakkaillemme kahdesti vuodessa seurantaa helpottavan energiakulutuskirjeen. Rakentaessa pysymme aikataulussa ja pyrimme aiheuttamaan mahdollisimman vähän haittaa. Asiakaspalvelumme on helposti tavoitettavissa, järjestämme taloyhtiöiden hallituksille energiailtakouluja ja tapaamme asiakkaita säännöllisesti myös muissa tilanteissa, listaa Lamberg. Palettia täydentää Elenia Lämmön tarjoama ja Skapat Energian tekemä energiakatselmus kaukolämpöön liittyville yritysasiakkaille. Katselmuksen tarkoituksena on varmistaa puolueettomasti, että kiinteistö toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyö on aitoa ja luottamus pelaa. Se, että Skapat Energia saa parannettua asiakkaan energiatehokkuutta ei ole meiltä pois. Koemme, että näin toimien kaikki voittavat, Lamberg summaa. 14 SKAPAT NEWS

KUVAT JAKKE NIKKARINEN, JUKKA HILTUNEN, JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA KOHTI vihreämpää HUOMISTA Järvenpään sosiaalisairaala pyrkii auttamaan asiakkaitaan takaisin puhtaiden arvojen pariin. Samat arvot vaikuttivat taustalla myös, kun sairaala päätyi vaihtamaan lämmitystapansa ympäristöystävälliseen maalämpöön. Vuonna 1955 perustettu A-klinikkasäätiö työllistää noin 800 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaista ympäri Suomea. Säätiö tarjoaa hoito- ja kuntoutuspalveluita, ehkäisevää päihdetyötä sekä asiantuntijapalveluja, joiden tavoitteena on vähentää päihdehaittoja ja muita psykososiaalisia ongelmia. Suomen ainoa riippuvuusongelmien hoitoa tarjoava sairaala, A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala perustettiin vuonna 1951. Valtion päihdesairaalana toiminut yksikkö siirtyi säätiön omistukseen 1994. Järvenpäässä tarjotaan katkaisu- ja vieroitushoitoa, kuntouttavaa hoitoa, perhekuntoutusta sekä lääkkeetöntä hoitoa. Hoitopäiviä vuonna 2013 kertyi noin 24 000 ja 90-paikkaisessa sairaalassa kävi jaksoilla yhteensä seitsemisensataa eri asiakasta. SKAPAT NEWS 15

JÄRVENPÄÄN SOSIAALISAIRAALA Laaja-alaiseen päihdekuntoutukseen erikoistunut valtakunnallinen sairaala. Skapat Energian projektipäällikkö Jukka Hiltunen (vas.) kiittelee Järvenpään sosiaalisairaalan Erik Henrikssonia erinomaisen sujuvasta yhteistyöstä projektin edetessä. Suurin palveluiden käyttäjä on Helsingin kaupunki ja yhä useammin hoitoon ohjataan noin 20 30-vuotiaita narkomaaneja. Etähallinnan kautta suurhankkeeseen Myös terveydenhuollon ja päihdetyön saralla toiminta on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana yhä enemmän markkinalähtöiseksi ja asiakkaista kilpaillaan samaan tapaan kuin millä tahansa liiketoiminnan alalla. Kuntien talous on tiukalla ja velvollisuuksien hoitamiseen on käytössä yhä vähemmän määrärahoja. Vieroitukseen lähetettävät asiakkaat ohjautuvat hoitoyksiköihin hankintalain mukaisen kilpailutuksen perusteella, jossa hinta on useimmiten ratkaiseva tekijä. Kiristynyt hintakilpailu on tätä päivää, ja siinä pärjätäksemme mekin lähdimme miettimään, miten voisimme karsia kiinteitä kuluja. Energia-asiat nousivat hyvin nopeasti esiin potentiaalisena säästökohteena, valottaa Järvenpään sosiaalisairaalan hallintopäällikkö Erik Henriksson vuonna 2014 toteutetun energiahankkeen taustoja. Henriksson painottaa, ettei Järvenpään sosiaalisairaalassa haluttu tinkiä hoidon tasosta, niinpä säästöjä lähdettiin etsimään aktiivisesti muualta. Sairaalassa oli Henrikssonin mukaan raskas valvontajärjestelmä, jossa yövalvojalle kuului myös runsaasti teknistä valvontaa. Valvonnasta luopuminen ja kiinteistön liittäminen Skapat Energian etähallintaan pienensivät kiinteitä kustannuksia ja paransivat toiminnan laatua. Uudelleenorganisoinnin myötä tekniset valvontatehtävät siirtyivät ammattilaisten hoidettavaksi. Päätimme katsoa ensin, saataisiinko näin toimien aikaan säästöjä. Kun etävalvonta osoitti, että säästöjä olisi saatavilla juuri lämmitysmuotoa vaihtamalla, ryhdyimme hankkeeseen. Puolensataa kaivoa liki 300 metrissä Järvenpään sosiaalisairaalan käytössä on kahdeksan rakennusta ja lämmitettäviä kuutioita yhteensä noin 43 000. Tehtyjen selvitysten jälkeen vanha öljylämmitys päätettiin vaihtaa hybridiin, jossa päälämmönlähteenä toimisi maalämpö ja lämpöpiikkejä tasaisi kevytpolttoainepoltin. Sähkönhankintasopimus Skapat Energian kanssa toimi luonnollisena siltana energiahankeyhteistyölle. Projektin valvonnan lisäksi Skapat Energian Jukka Hiltunen hoiti hankesuunnitelman ja energia-avustushakemusten laatimisen, lupa-asiat ja kartoitti A-klinikkasäätiön puolesta potentiaaliset yhteistyökumppanit sekä näiden hintatasot. Maalämmön laitetoimittajaksi valikoitui Chiller ja kokonaisurakasta vastasi Kantaputki Oy. Kevään ja kesän 2014 aikana vanhat öljykattilat korvattiin uudella kevytöljykattilalla, jonka jälkeen sairaalan jalkapallokentän alle porattiin 275 metrin syvyyteen kaikkiaan 45 maalämpökaivoa. Olemassa olleeseen taloautomaatioon tehtiin joitakin täydennyksiä ja pienempiin rakennuksiin asennettiin omat lämminvesivaraajat. Sairaalan käyttövesi 16 SKAPAT NEWS

sekä muiden rakennusten päälämmitys hoidetaan jatkossa maalämmön avulla. Näin suuressa hankkeessa suunnitelmia jouduttiin muokkaamaan ja täydentämään matkan varrella. Huolellisen työn ansiosta kaikki sujui kuitenkin odotetusti ja osasimme ennakoida muun muassa kustannusriskit maaperän pehmeään osuuteen ja vanhan öljysäiliön puhdistukseen liittyen, Hiltunen kertoo. Hanke rahoitettiin osin ely-keskuksen avustuksilla, osin työsuhdeasuntoina toimineen rivitalokiinteistön myynnistä saaduilla voitoilla. Syyskuun lopussa käyttöön otetun investoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu kahdeksan vuotta. Hiltunen on tyytyväinen sekä erinomaiseen yhteistyöhön asiakkaan ja urakoitsijan kanssa että lopputulokseen. Laskelmat pitivät ja selvisimme alle 10 prosentin poikkeamalla alkuperäisestä budjetista, mitä voidaan näin suuressa projektissa pitää hyvänä saavutuksena. Pelkästään raskaan polttoöljyn osalta vuotuinen säästömme on noin 100 000 euroa. Erik Henriksson Ainutlaatuinen koko maassa Myös Järvenpäässä ollaan tyytyväisiä. Tehty työ on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja useampikin vastaavia hankkeita suunnitteleva taho on ilmoittanut halukkuutensa tutustua toteutukseen. Hanke on ollut ainutlaatuinen, sillä Suomessa ei ole aiemmin toteutettu vastaavaa näin suuressa mittakaavassa eikä myöskään sairaalassa, tietää Erik Henriksson kertoa. Hän kiittelee yhteistyön sujuvuutta ja Skapat Energian ammattitaitoa. Vaikka ensimmäisiä tuloksia on lupa odotella talven lämmityskauden jälkeen, on hallintopäällikkö jo nyt ylpeä yhteistyön aikaansaannoksesta. Pelkästään raskaan polttoöljyn osalta vuotuinen säästö on noin 100 000 euroa. Mahdollisimman suurten säästöjen ohella meillä on ollut myös imagollisia tavoitteita. Vihreä, puhdas energia sopii arvoihimme, tavoittelemmehan me myös asiakkaidemme kanssa puhdasta, parempaa oloa. Kesän aikana sairaalan jalkapallokentän alle kaivettiin yhteensä 45 maalämpökaivoa. SKAPAT NEWS 17

ENERGIANSÄÄSTÖ PITKÄN TÄHTÄIMEN ENERGIASUUNNITTELUA KUVA SHUTTERSTOCK Jokaisessa kiinteistössä on joukko kiinteitä kuluja, joista säästäminen on hyvän suunnittelun ja toteutuksen avulla mahdollista. Työkalun tähän tarjoaa uusi Energia PTS -palvelu. KUVA KATI LAUKKANEN JUHANI VÄTTÖ Skapat Energian energiakonsultoinnin johtaja Jokaisella asunto-osakeyhtiöllä on vuosittainen velvollisuus laatia yhtiökokousten hyväksyttäväksi pitk ä n t ä ht ä i m e n s u u n n it el m a P T S, johon kirjataan viiden seuraavan vuoden ajalle suunniteltuja merkittävimpiä menoeriä. Skapat Energia tarjoaa kiinteistön omistajille vastaavan työkalun nyt myös energiansäästöön liittyvän päätöksenteon avuksi. Melkein kaikki kiinteistöjen remontit ovat tavalla tai toisella energiainvestointeja. Korjausrakentamisen säännöstenkin mukaan suurissa remonteissa tulee aina olla mukana myös energiansäästöelementti, joten PTS:n ja energia-asioiden yhdistäminen on luontevaa, huomauttaa Skapat Energian energiakonsultoinnin johtaja Juhani Vättö. 18 SKAPAT NEWS

Vättö toteaa remonttien ja energiainvestointien yhdistämisen olevan myös järkevää. Energiainvestointien tekeminen samanaikaisesti muun korjausrakentamisen kanssa on aina erillisiä projekteja edullisempaa. Energia PTS:aa päivitetään noin kolmen vuoden välein ja se soveltuu kaikenlaisille kiinteistöille niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Erityisesti kunnissa korjausvelka on kasvanut ja palvelu tarjoaa erinomaisen työkalun esimerkiksi kuntien investointien arvottamiseksi ja suunnitelmien toteuttamiseksi. Selvitys, suunnitelma, toteutus Energia PTS:n teossa lähdetään liikkeelle energiaselvityksestä, jolla kartoitetaan kiinteistön nykytila ja selvitetään kannattavilta vaikuttavat investoinnit. Selvityksen perusteella laadittava suunnitelma kertoo investointien kustannukset, takaisinmaksuajat ja vaihtoehtoiset toteutustavat sekä tarjoaa esimerkiksi ehdotuksen korjausten jaksottamisesta mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti. Samalla kiinteistölle laaditaan energiatodistus tai vaihtoehtoisesti suoritetaan lämmön, veden ja sähkön osalta perusmaksujen tarkastukset. Vättö suosittelee palvelun hankkineille kiinteistöille liittymistä Skapat Energian etähallintaan tai EnerKey-raportointipalvelun käyttöönottoa. Näin havaintojen tekeminen ja tulosten seuranta saadaan paremmalle mallille. Palvelun hinnoittelu on pyritty pitämään kohtuullisena ja etähallintaan liittyneet kiinteistöt saavat 50 % hyvityksen Energia PTS:n hinnasta. Tarjoamme hankkeiden toteutukseen osaavia projektinjohtopalveluita sekä tarvittaessa myös rahoitusta. Skapat Energialla on tehtyjen energiaselvitysten myötä kokemusta yli 3 000 kohteesta, joten hyvän tietokannan ja osaamisen avulla löydämme järkevimmät ratkaisut kullekin rakennukselle. ENERGIA PTS Energia PTS on viisivuotinen pitkän tähtäimen suunnitelma energiatehokkuuden kehittämiseen. Energia PTS sisältää selkeän ja kattavan energiaselvityksen toimenpide-ehdotukset takaisinmaksuaikoineen korjausehdotukset aikatauluineen kiinteistön etähallinnan liitettävyysselvityksen jommankumman seuraavista: a) 1 2 asuinkiinteistöjen energiatodistusta b) kiinteistön sähkönsiirtotariffi n sekä kaukolämmön ja vesiliittymän perusmaksujen optimoinnit Energia PTS:n pohjalta voidaan päättää jatkotoimenpiteistä, esim. kiinteistön liittämisestä etähallintapalveluumme, energiansäästöinvestoinneista tai hankeselvityksestä. LUE LISÄÄ TUOTTEESTA: www.skapatenergia.fi SKAPAT NEWS 19

OY PAMON AB Valmistaa laadukkaita ilmanvaihtokoneita ja jäähdyttimiä KAIR-tuotemerkillä. PILPIT PUOLITTAA OSTOLÄMMÖN TARPEEN Suomalaisten kansallisomaisuus on kiinteistöissä ja niistä olisi pyrittävä pitämään kaikin tavoin huolta. Pilpit-järjestelmä ottaa vastuuta sekä kerrostaloista että niiden asukkaiden kukkaroista. Laadukkaita KAIR- ja Pilpitilmanvaihtokoneita ja jäähdyttimiä valmistava Oy Pamon Ab tunnetaan kotimaisena pioneerina, jonka kehittämät tuotteet ovat jo kolmenkymmenen vuoden ajan taanneet puhtaan ja raikkaan ilman koteihin, kouluihin, teollisuuteen ja toimistoihin. Alusta loppuun Hollolan tehtaalla kehitetyt ja valmistetut laitteet tunnetaan hyvästä koko-teho-suhteestaan. Kompaktit plug and play -koneet on helppo ja nopea asentaa myös saneerauskohteiden usein pieniinkin tiloihin. Kaikki laitteet testataan huolellisesti ennen toimitusta. Esimerkiksi Pilpit-laitteille tehdään tehtaalla 40-vaiheinen testi ja tehtaalta lähtee vain moitteettomasti toimivia laitteita, kuvaa myynti- ja markkinointijohtaja Timo Vihervaara yrityksen toimintamallia. Itsensä maksava investointi Pamonin kehittämä Pilpit-lämmöntalteenottojärjestelmä on täsmätuote kerrostalojen poistolämmön käytölle. Huippuimurin paikalle asennettava Pilpit sopii erityisesti koneellisen ilmanvaihdon taloihin, mutta hieman suuritöisempänä myös painovoimaisen ilmanvaihdon kohteisiin. Järjestelmä jopa puolittaa kiinteistön kaukolämmön tarpeen, jonka ansiosta investoinnin takaisinmaksuaika on varsin lyhyt, noin 5 7 vuotta. Koska Pilpit maksaa itse itsensä, ei vastikkeita tarvitse nostaa, vaan hoitolaina rahoitetaan investoinnin avulla syntyneellä säästöllä, Vihervaara selventää. Tehtaan aluepäällikköverkosto myy järjestelmän asennettuna ja kokonaisuuteen kuuluu kahden vuoden takuu sekä seurantaoptimointi. Etäohjattava laite raportoi internetin välityksellä kuukausittain syntyneiden säästöjen määrän ja ilmoittaa itse muun muassa suodattimen vaihtotarpeesta. Pilpit-laitteen asentaminen muuttaa kiinteistön energiatasetta ja parantaa energialuokkaa pääsääntöisesti yhden luokan verran. Energialuokan korotus muuttuu merkitykselliseksi etenkin siinä vaiheessa, jos luokitus tullaan sitomaan kiinteistöveroon. Valtava säästöpotentiaali Pamon laatii Skapat Energian energiakatselmusasiakkaille tarkan kulutustietoihin ja ilmamääriin perustuvan säästölaskelman, mikäli kohteeseen asennetaan Pilpit. Yhteistyötä tehdään myös sellaisissa kohteissa, johon Pamon on jo asentanut Pilpitin. TIMO VIHERVAARA Oy Pamon Ab Kun tilausvesivirrat pienenevät, kannattaa kaukolämmön perusmaksukin tarkastaa. Skapat Energia hoitaa asiakkaidemme puolesta nämä neuvottelut ammattitaitoisesti. Koska taloyhtiön sähkönkulutus kasvaa lämpöpumpun myötä, etsii Skapat Energia myös edullisimman sähköntarjoajan, hoitaa sopimuksen kuntoon sekä ottaa haluttaessa haltuunsa Pilpit-järjestelmän valvontapalvelun takuu- ja seurantajakson päätyttyä. Järjestelmiä on asennettu nyt kolmen vuoden ajan ja Pilpit-kohteita on maassa pitkälti toistasataa. Kaukolämpöverkkoon kuuluvien talojen lisäksi järjestelmä sopii hyvin myös hybridijärjestelmiin. Suomessa on noin 20 000 sen kaltaista kerrostaloa, johon Pilpitin voisi asentaa suoraan. Mikäli nämä kaikki hankkisivat järjestelmän, säästyisi vuodessa noin neljäsosa kaikesta asumiseen käytettävästä kaukolämmöstä, Vihervaara herättelee. KUVA OY PAMON AB 20 SKAPAT NEWS