Kansalaiset: Vaalien painopiste sisäpolitiikassa KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa Kansalaismielipide ja kunnat selvitettiin hyvän kansanedustajaehdokkaan ominaisuuksia. Kansalaisten tehtävänä oli määrittää, millaisia ominaisuuksia he haluaisivat omalta kansanedustajaehdokkaaltaan. Niiden punninta suoritettiin ns. monivalintaperiaatteella, joten vastaajalla oli mahdollisuus valita niin monta ominaisuutta kuin hän halusi tai piti tarpeellisena mieliehdokkaansa luonnehtimiseksi. Tämän kertaisessa tutkimuksessa luodattiin tavoiteominaisuuksia eli sitä, mitä asioita ja millaisia poliittisia päämääriä hyvä ehdokas ajaa. Ehdokkaan etsinnässä käytetty lista sisälsi 9 kriteeriä. Tarjottimelta sai valita niin monta asiaa kuin katsoi tarpeelliseksi. Nimettävänä eivät olleet ominaisuudet, jotka ehdokkaalla tulisi ehdottomasti olla, vaan sellaiset, jotka vastaaja näkisi mielellään omassa kansanedustajaehdokkaassaan. Erilailla profiloituville ehdokkaille löytyy sijaa Tulokset osoittautuvat monimuotoisiksi. Ehdokkaalle asetettujen toiveiden kirjo on siinä määrin lavea, että vikkelinkään tuuliviiri tuskin voi vääntäytyä sen mukaiseksi. Erityyppiset, toisiaan osin korvalle lyövät yhteiskuntapoliittiset tavoitteet limittyvät kansalaisten odotuksissa siten, ettei yhtä yhteistä nimittäjää ole helppo osoittaa. Ykkösasiaksi nostetaan varsin avaraa ajattelua kuvastava määrite. Luonnehdinta toimii koko valtakunnan etua ajatellen pikemminkin kuin oman alueensa etua ajaen tunnistaa niin sanotun yhteisen veneen olemassaolon ja kenties sen nykyisen kiikkeryyden (5 %). Eräiltä osin profiilin kärki antaa kansalaisten odotuksista kahtalaisen kuvan. Kärkiasioiden joukkoon nostetaan kovan yhteiskunta-ajattelun määrite rangaistusten koventaminen ( kannattaa ankarampia rangaistuksia rikoksista, 5 %). Kärkipäähän sijoittuu myös pehmeän asennoitumisen keskeinen pilari, vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen ( puolustaa vähemmistöjen asiaa, %). Suosituksi osoittautuu myös ehdokas, joka toiminnassaan korostaa Suomen itsenäisyyttä (5 %). Tämä yleisluonteinen vaatimus saa painoarvoa etenkin ikääntyneiden ja eläkeläisten keskuudessa. Melko monen ( %) suomalaisen mieleen on ehdokas, joka tukee julkisen sektorin vahvistamista työllistäjänä ja hyvinvointipalveluiden tarjoajana. Samaan hengenvetoon kuitenkin lähes yhtä suuri joukko ( %) toivoo ehdokkaan tukevan julkisen sektorin menojen karsimista, vaadetta joka lyö korville edellä tarkastelua ominaisuutta.
Erilailla profiloituville ehdokkaille löytyy sijaa. Kaksi viidestä ( %) tukee ehdokasta, joka kannattaa sääntelyn, normien, kieltojen purkamista ja höllentämistä yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja tukee yritysten työvoimakustannusten alentamista ( %). Puolueittain tarkastellen keskustan ja perussuomalaisten kannattajilla on paljon yhtäläisyyttä profiileissa; samoin SDP:n ja vasemmistoliiton kannattajilla ja jossain määrin vihreiden kannattajilla. Vastaavasti taas vihreiden ja perussuomalaisten kannattajien kannat asenneväittämiin ovat lähes päinvastaiset. Eniten poikkeamaa kansalaisten keskimääräisestä kannasta on kokoomuksen, vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajilla. Lähimpänä keskimääräistä kantaa ovat keskustan kannattajat. Vaalien painopiste enemmän sisä- kuin ulkopolitiikassa Kovin ylös ei vertailussa yllä tiukalla ympäristötietoisuudella yrittävä kandidaatti ( kannattaa ympäristö- ja haittaveroja, %). Vähän suurempaan äänisaaliiseen päätyy globalisaation etujen hehkuttaja ( suhtautuu taloudelliseen globalisaatioon avoimesti ja katsoo sen olevan eduksi myös suomalaisille, 30 %). Varsin vähäistä vetovoimaa tunnetaan ulkoistamista ajavaan ehdokkaaseen ( tukee sitä, että julkisia palveluita siirretään enemmässä määrin yksityisten yritysten ja järjestöjen hoidettavaksi, %). Häntä vielä heikommin vetoaa henkilö, joka kannattaa vapaiden markkinoiden ja yritystoiminnan sääntelyn lisäämistä nykyisestä ( %). Tulosprofiilin jälkipää kertoo yleisellä tasolla vaalien painopisteen olevan sisäpolitiikassa, ei ulkopolitiikassa, eikä yleensäkään maamme ulkosuhteita ja integraatiota koskevissa kysymyksissä. Suurvaltasuhteiden edistäjän kohtalo näyttää likimain yhtä kehnolta riippumatta siitä, mihin ilmansuuntaan hänen aktiivisuutensa kohdistuu. Jos ehdokas, joka kannattaa Suomen ja USA:n suhteiden tiivistämistä (9 %) vaikuttaa melko hohdottomalta, häntäkin tylsemmältä tuntuu hänen kilpailijansa, joka kannattaa Suomen ja Venäjän suhteiden tiivistämistä ( %) tai kannattaa Suomen ja Kiinan suhteiden tiivistämistä ( %). Varsin vähän miellyttää myös ehdokas, joka kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä (0 %). Ilmeisen niukka äänisaalis on luvassa myös sille, joka suhtautuu myönteisesti siihen, että ulkomaalaista työvoimaa muuttaisi lisääntyvässä määrin Suomeen (9 %). Vuonna 00 suhtautumista selvitettiin osaksi samanlaisella kysymyksenasettelulla kuin nyt mutta eri aineistokeruutavalla. Tämän takia tulokset eivät suoraan ole vertailukelpoisia. Jos kuitenkin molempien vuosien
saadut tulokset indeksoidaan käy ilmi, että aiempaa enemmän painoarvoa näyttäisi saavan ehdokas, joka suhtautuu myönteisesti Suomen Natojäsenyyteen, tukee julkisten menojen karsimista ja yritysten työvoimakustannusten alentamista. Aiempaa hieman vähemmän kannatusta saa ehdokas, joka ajaa ankarampia rangaistuksia ja kannattaa ympäristöveroja. Tutkimuksen toteutus Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla syyskuussa 0. Haastatteluja tehtiin yhteensä.003. Vastaajat edustavat maamme 8-5 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy. Kuvio 3. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN TOIVOTUT OMINAISUUDET (näkisi oman ehdokkaansa edustavan; tekstejä osin lyhennetty, %). Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 9 9 30 5 5 5 0 0 0 30 50 0 0
Kuvio 3p. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN TOIVOTUT OMINAISUUDET: KOKn KANNATTAJAT (valintojen %-osuudet sekä niiden poikkeamat koko väestöstä). 33 3 30 5 9 0 59 5 5 50 50 8 8 - - -3 9 3 9 3-0 - Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 5 50- -05 0 000
Kuvio 3p. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN TOIVOTUT OMINAISUUDET: SDPn KANNATTAJAT (valintojen %-osuudet sekä niiden poikkeamat koko väestöstä). 0 30 8 5 5 8 3 5 5 - -9 - -3 8 3 8 8 0 3 3 5-0 -5 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 5 50- -05 0 000
Kuvio 3p3. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN TOIVOTUT OMINAISUUDET: PSn KANNATTAJAT (valintojen %-osuudet sekä niiden poikkeamat koko väestöstä). 0 8 8 9 3 9 5 8-5 - - - 5 0-3 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 5 50-5 0 00 0
Kuvio 3p. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN TOIVOTUT OMINAISUUDET: KESKn KANNATTAJAT (valintojen %-osuudet sekä niiden poikkeamat koko väestöstä). 8 8 3 5 53 50 9 9 0 3-5 -8-5 - -9 9 3 0 0 - Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 5 50-5 0 00 0
Kuvio 3p5. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN TOIVOTUT OMINAISUUDET: VASLn KANNATTAJAT (valintojen %-osuudet sekä niiden poikkeamat koko väestöstä). 5 30 0 8 5 5-3 -9-8 - - - -3-3 - -8 5 5 8-3 0 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 5 50-05 0 00
Kuvio 3p. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN TOIVOTUT OMINAISUUDET: VIHRn KANNATTAJAT (valintojen %-osuudet sekä niiden poikkeamat koko väestöstä). 9 55-30 3 - - -9-8 0-8 - -5 9 8 5 9 5 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0 0 5 50 5 00
Kuvio 3-. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN OMINAISUU- DET: KANNATTAA SUOMEN NATO-JÄSENYYT- TÄ (%). Kaikki 0 Nainen Mies Alle 30 vuotta 30- vuotta -9 vuotta 50-59 vuotta Yli 59 vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen 8 3 Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työtön 5 3 SAK Akava STTK 3 0 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 3 0 0 5 9 Alle 0000 0-35000 35-50000 50-85000 Yli 85000 9 3 KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. 9 5 Uskolliset kannattajat Häilyvät kannattajat Liikkuvat äänestäjät Passiiviset äänestäjät 5 30 0 0 0 80 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0
Kuvio 3-8. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN OMINAISUU- DET: KANNATTAA SÄÄNTELYN, NORMIEN, KIEL- TOJEN PURKAMISTA JA HÖLLENTÄMISTÄ YH- TEISKUNNAN KAIKILLA TASOILLA (%). Kaikki Nainen Mies 33 Alle 30 vuotta 30- vuotta -9 vuotta 50-59 vuotta Yli 59 vuotta 33 Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työtön 3 58 SAK Akava STTK 3 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle 0000 0-35000 35-50000 50-85000 Yli 85000 3 KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. 5 3 5 5 Uskolliset kannattajat Häilyvät kannattajat Liikkuvat äänestäjät Passiiviset äänestäjät 35 0 0 0 80 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0
Kuvio 3. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN OMINAISUU- DET: TUKEE JULKISEN SEKTORIN MENOJEN KARSIMISTA (%). Kaikki Nainen Mies 9 Alle 30 vuotta 30- vuotta -9 vuotta 50-59 vuotta Yli 59 vuotta 3 3 5 Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen 30 5 Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työtön 3 3 8 9 5 5 SAK Akava STTK 5 3 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen 8 35 Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi 3 Alle 0000 0-35000 35-50000 50-85000 Yli 85000 8 53 KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. 3 9 0 Uskolliset kannattajat Häilyvät kannattajat Liikkuvat äänestäjät Passiiviset äänestäjät 0 0 0 0 80 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0
Kuvio 33. KANSANEDUSTAJAEHDOKKAAN OMINAISUU- DET: TUKEE JULKISEN SEKTORIN VAHVISTA- MISTA TYÖLLISTÄJÄNÄ JA HYVINVOINTIPAL- VELUIDEN TARJOAJANA (%). Kaikki Nainen Mies Alle 30 vuotta 30- vuotta -9 vuotta 50-59 vuotta Yli 59 vuotta Peruskoulutus Muu koulutus Akateeminen 33 50 5 Ylempi toimihenkilö Alempi toimihenkilö Työntekijä Yrittäjä Opiskelija Eläkeläinen Työtön 3 5 5 SAK Akava STTK 50 Pääkaupunkiseutu Kaupunkimainen kunta Taajaan asuttu Maaseutumainen Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi Alle 0000 0-35000 35-50000 50-85000 Yli 85000 5 35 KOK SDP PS KESK VASL VIHR Muut yht. 5 5 Uskolliset kannattajat Häilyvät kannattajat Liikkuvat äänestäjät Passiiviset äänestäjät 3 0 0 0 80 Kunnallisalan kehittämissäätiö 0