Iniö Green islands projektin ympäristökuvaus www.greenislands.se
Tietoa Vihreät saaret projektista Vihreät saaret -projektissa on kolmen vuoden ajan kerätty tietoa siitä, miten voisimme elää kestävämmällä pohjalla energia-, jäte-, ja viemäröintikysymyksiä painottaen. Osa kerätystä tiedosta esitellään tässä saaret yksilöivässä ympäristökuvauksessa. Projektissa oli mukana saaria Ruotsista, Suomesta ja Virosta. Suomesta mukana oli neljä saarta: Iniö, Skåldö, Högsåra ja Vänö. Ympäristökuvaus Tässä ympäristökuvauksessa esittelemme osan projektin tuloksista lyhyessä muodossa. Ajatuksena on, että sinä saarelaisena, loma-asukkaana tai vierailijana voisit saada käytännön vihjeitä ja neuvoja siitä, mitä voit tehdä lähiympäristösi hyväksi saaristossa, ja siten huolehtia siitä, että ympäristö säilyy houkuttelevana sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Vihreät saaret -projektin päämäärinä ovat olleet: Lisätä tietoisuutta yksittäisten ihmisten omista ympäristövaikutuk sista Löytää kierrätykseen pohjautuvia, paikallisia ratkaisuja Tukea paikallisia aloitteita ja toimia neuvonantajana Nostaa esiin ekosysteemipalvelut ja kasvihuonekaasuvaikutukset näillä saarilla.
Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Saarilla on paljon luonnonvaroja, joita me ihmiset hyödynnämme meren kaloista ja metsän tukkipuista elintarvikkeisiimme, veden puhdistumiseen ja kauniisiin ympäristöihin, joissa on hyvä oleskella. Näitä luonnollisia prosesseja, jotka tämän kaiken tuottavat, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Vihreät saaret -projektissa olemme kartoittaneet näiden saarten ekosysteemipalvelut painottaen palveluja, joita saarilla käytetään tietoisesti ja ylläpitäen. Kartoituksen perustana ovat karttamateriaalit ja käynnit saarilla, saarten asukkaiden haastattelut sekä veneturistien parissa tehty kyselytutkimus.
LAITUMET UHATTU LUONTOTYYPPI Kotieläimille ruokaa tuottavat niityt ja laitumet olivat eräs saariston tärkeimmistä maankäyttötavoista. Viime aikoina laidunmaat ovat pienentyneet voimakkaasti, ja niiden mukana niistä riippuvien lajien monimuotoisuus on vähentynyt (niitty saattaa neliömetriä kohden ylläpitää useampia lajeja kuin sademetsä). Rehun tuotanto on vain yksi monista näihin laitumiin liittyvistä ekosysteemipalveluista kuten myös lähistön viljelmien ja puutarhojen vahinkoeläintorjunta. Ravinteiden hyödyntäminen ja sitominen maaperään sekä vedensuodatus ja puhdistuminen vähentävät osaltaan ravinteiden liukenemista Itämereen. Laitumet tuottavat myös niin kutsuttuja kulttuuriekosysteemipalveluja, joihin kuuluvat muun muassa esteettiset- ja virkistysarvot. Näitä arvoja on tyypillisesti vaikea kuvailla, mutta ne kuuluvat usein sekä saarten asukkaiden että saarilla vierailevien tärkeimpiin arvoihin. Kulttuuriekosysteemipalveluilla on myös taloudellinen merkitys, koska turismielinkeinot ovat nykyisin saaristossa tärkeitä. Veneturistien parissa tekemämme kyselytutkimus osoittaa selkeästi, että luonto itse on purjehtimisen lisäksi tärkein syy käydä saaristossa. Saarilla vierailijoita houkuttelevat ennen kaikkea rannat ja perinteinen, avoin kulttuurimaisema. Tämä osoittaa, että perinteisen maiseman hoitaminen ja säilyttäminen on tärkeää, ei vain luonnonsuojelu- ja ympäristösyistä, vaan myös taloudellisista syistä.
Iniön ekosysteemipalvelut Iniöllä on avoimesta kulttuurimaisemasta säilynyt suhteellisen paljon. Suhteessa saarten väestöön ja pinta-alaan vain harva maanomistaja/käyttäjä pitää täällä aktiivisesti yllä perinteistä maankäyttöä nämä harvat ovat siten äärimmäisen tärkeitä saaren luontoarvojen ja perinteisiin laidunmaihin liittyvien ekosysteemipalvelujen ylläpitäjinä. Polut ja pikkutiet mutkittelevat Iniön avoimen maiseman läpi, ja aurinkoiset pientareet ovat ympäristö, joka oikein hoidettuna pitää yllä samoja luontoarvoja kuin perinteiset laidunniityt. Oikein hoidettuina pientareet ja ojat voivat edistää rikasta kasvi- ja pieneläinlajistoa. Ne puolestaan tuottavat pölytys- ja tuholaistorjuntapalveluita ja lisäävät maiseman esteettisiä arvoja. Saaren laidunmaiden ylläpito voi osaltaan tukea tätä tuottamalla ravintoa pölyttäjille, mutta ne eivät voi ylläpitää niittyjen monimuotoisuutta. Iniön piennarkasvusto on nykyisin melko vähälajinen ja yliravittu. Villi piennarkasvusto sekä siihen kuuluva, monimuotoinen hyönteisfauna voivat viihtyä täällä, jos hoidossa otetaan huomioon typpirasite (Iniö on Vihreät saaret -saarista se, jolla eniten jätevettä valutetaan avoimiin ojiin) ja perinteet (pientareet niitetään oikean aikaan ja niitetty kasvusto poistetaan). 10 9 8 7 6 Perinnebiotooppi 5 en määrä 4 3 2 1 0 0 2 4 6 8 10 Suojeluperusteiden määrä Vihreät saaret -projektin tekemä tutkimus osoittaa, että maiseman suojelu on maanomistajista sitä tärkeämpää mitä useampia erityyppisiä kulttuurimaisemia maa-alueella on. MERIYMPÄRISTÖ JA VENETURISMI Kyselytutkimus veneturistien asenteista Itämeren ympäristökysymyksiin osoittaa selvästi, että luonto-elämykset ovat veneturisteille ensisijaisen tärkeitä. Tutkimuksesta ilmenee myös, että kaikkien saarten mutta erityisesti Vänön osalta veneturisteja huolettaa eniten leväkukinta. Tämä on yksi ensisijaisista välttää uintia, kalastusta ja purjehdusta. Saaren asukkaiden haastattelut vahvistavat tämän. Turisteilla on kuitenkin yleisesti ottaen saarten kiinteitä asukkaita positiivisempi kuva meriympäristöstä mutta myös sen monista ongelmista (mukaan luettuina rehevöityminen, leväkukinnat ja saastuminen).
Hiilijalanjälki Jokainen ihminen vaikuttaa toiminnallaan kasvihuonekaasujen, varsinkin hiilidioksidin ja metaanin, päästöihin. Hiilidioksidin kasvava määrä on jo tehnyt maapallosta lämpimämmän. Uskotaan, että tämä seikka on käynnissä olevan ilmastonmuutoksen perusmekanismi. Ilmastonmuutos ja sen seuraamukset ovat monitahoisia ja saattavat olla dramaattisia. Siksi on tärkeää valvoa ilmakehään päästämämme hiilidioksidin määrää. Kasvihuonekaasujen päästöt lämmittävät maan pinnan läheisiä ilmakerroksia ja aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Ilmakehän kasvihuonekaasujen lisääntyminen on pääasiassa seurausta ihmisen toiminnasta: energiantuotanto, teollisuus ja liikenne, kuten myös maanviljely ja jätteiden käsittely lisäävät kasvihuonepäästöjä. Hiilijalanjälki kuvaa päästöjen osuutta ilmaston lämpenemisestä. Kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä johtaa erilaisiin negatiivisiin muutoksiin meriympäristössä. Merivesi muun muassa happamoituu ja lämpenee, mikä heikentää monien kasvi- ja eläinlajien elinmahdollisuuksia. Itämeressä veden lämpeneminen voi johtaa sinilevän määrän kasvuun. Ilmakehän hiilidioksidin määrä vähenee kun hiilidioksidi sitoutuu tuottavan maan kasvillisuuteen, etupäässä metsään. Suurin osa kotitalouksien päästöistä tulee rakennusten ja kotitalousveden lämmittämisestä, liikenteestä ja sähkön kulutuksesta. Päästöt ovat suoraan yhteydessä energiankulutukseen. Jopa puolet kotitalouden energiankäytöstä saattaa kulua kiinteistön lämmittämiseen ja noin kolmasosa sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Voit itse pienentää hiilijalanjälkeäsi siirtymällä ympäristöystävällisempään lämmitystapaan, jollaisia ovat esimerkiksi aurinkoenergia, tuulivoima, maalämpö tai puulämmitys. Vältä ylimääräistä autolla ajoa ja lentomatkoja.
Iniön hiilijalanjälki 121 Lämmitys Sähkön kulutus 37 59 126 848 567 227 54 Jä:eet Maanviljely Lau:aliikenne Veneliikenne Autoliikenne Liikenteen osuus Iniön kokonaispäästöistä on erittäin suuri, yli 60 %. Suurin osa liikenteen päästöistä tulee lauttaliikenteestä (lähes 70 %), mutta myös vene- ja autoliikenteen osuudet ovat suuria. Tämä johtunee vilkkaasta läpimenoliikenteestä, koska Iniö on osa Saariston Kehätietä, jota varsinkin kesäkautena käyttävät suuri määrä turisteja. Seuraavaksi suurimmat päästöt muodostuvat rakennusten lämmityksestä (noin 11 % kokonaispäästöistä) ja sähkön kulutuksesta (5% kokonaispäästöistä), mihin asukkaat voivat itse vaikuttaa. Saarelaisten parhaat mahdollisuudet vähentää päästöjään ovat näillä sektoreilla, mutta myös liikenteen päästöjä voidaan vähentää välttämällä turhaa auton ja veneiden käyttöä. Iniöllä on jonkin verran metsää, joka sitoo hiilidioksidia ilmakehästä enemmän kuin saarella syntyvät päästöt. Metsä sitoo yhteensä melkein 13 000 tonnia CO2:a vuodessa. Suomaasto antaa pienen lisän päästöihin, noin 64 tonnia CO2:a ja vastaavia kaasuja. Tästä huolimatta kaikki ylimääräiset päästöt vaikuttavat kuitenkin negatiivisesti ilmastoon maailmanlaajuisesti, ja niitä tulisi välttää.
Energiasuunnittelu saarillamme Emme nykymaailmassa tule toimeen ilman energiaa. Olemme tottuneet siihen, että meillä on aina lämpöä, valoa ja sähköä, mutta miten tämä energia tuotetaan? Nykyisin käyttämämme energia tuotetaan monin eri tavoin, tavallisimmin käyttäen fossiilisia polttoaineita kuten öljyä ja hiiltä, mutta myös ydinvoimaa tai vesivoimaa. Maksamme tästä kalliisti sekä energiamaksujen muodossa että ympäristö- ja luontohaitoissa. Koska kaikki energia on peräisin auringosta, miksi emme käyttäisi sitä suoraan? Aurinkokerääjillä voimme lämmittää ilmaa ja vettä, ja aurinkopaneelit antavat sähköä. Näiden laitteistojen hinnat ovat viime vuosina puolittuneet.
Aurinko ja tuuli ovat ainoat energian muodot, jotka toimitetaan kotiovelle saakka laskutuksetta ja ne ovat lisäksi täysin ilmaisia. Voimme suuren osan vuotta lämmittää sekä käyttöveden että kotimme aurinkoenergialla. Miksi emme myös tuottaisi sähköä sähkölaitteidemme käyttöön? Pienten, talokohtaisten tuulivoimaloiden avulla voimme täydentää energiantuotantoamme pimeänä vuodenaikana, ja talven kylmimpänä jaksona voimme hoitaa talojen ja veden lämmityksen esimerkiksi oman metsän puilla ja hakkeella. Voimme myös kerätä talteen orgaanisen jätteen biokaasut ja käyttää sitä lämmön ja sähkön tuotantoon. Parasta tässä kaikessa on ettei meillä ole huolta, jos sähkönjakelu katkeaa tai öljy loppuu.
Energiaratkaisut Suomen Vihreät saaret -saarilla: 140 120 100 80 60 40 20 Muu Pelle<t/Puupannu Öljypannu Takka/Kamiina Lämpöpumppu Sähkölämmitys 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Puulämmitys ja sähkölämmitys ovat saariston tavallisimmat lämmitystavat. Kyläprojekteista voimme esimerkkeinä mainita iniöläisen Keistiön saaren, jossa tievalaistuslamput on vaihdettu LED-lamppuihin joihin hankitaan virta omasta pienestä tuulivoimalasta. Itsevalaiseva saari. Kuinka paljon kulutat sähköä? Mitä on kilowattitunti? Kotisi kaiken sähkönkulutuksen mittayksikkö on kilowattitunti (kwh). 1kWh= 1000 tunnissa käytettyä wattia. Esimerkki: 1000W pölynimuria jota käytetään tunnin ajan = 1kWh 40W hehkulamppu, joka loistaa 25 tuntia = 1kWh Kiinteistön energiankulutuksesta menee keskimäärin noin 60% talon lämmitykseen. Noin 20% kuluu veden lämmittämiseen suihkuun, tiskiin jne. Loput 20% menevät kotitalouden hoitoon jääkaappi, pesukone, valaistus ja muut sähkölaitteet.
Viemäriveden käsittely saarilla Jäteveden puhdistuksen tarkoitus on poistaa siitä bakteerit ja vahingolliset aineet ja estää päästöjä, jotka lisäävät rehevöitymistä ja pohjaveden saastumista. Jotta viemäröintijärjestelmästä tulisi pitkällä aikavälillä ympäristöä säästävä, on ravinneaineet sisällytettävä kiertokulkuun. Maataloudessa viedään pois suuria määriä ravinteita viljan, perunan, maidon, lihan jne. muodossa. Pois vietävät ravinteet on korvattava joko keinolannoituksella tai kierrättämällä ruuan ravinneaineet (WC-jäte, kotitalouksien, ravintoloiden ja teollisuuden jätteet). Jotta saarilla asuminen sekä elintarvikkeiden tuotanto olisi pitkällä tähtäimellä ympäristölle ystävällistä, pitää muun muassa jäteveden ravinteet kierrättää. Moni vapaa-ajan asunnoista on yhä suhteellisen vaatimattomasti varustettu, ja harmaavedet (kaikki muu talousvesi paitsi WC-vesi) voidaan yhä johtaa maahan. Kannattaa aina ottaa yhteyttä, onko jäteveden suodatus maan kautta tontilla mahdollista. Sinun kannattaa ottaa yhteys paikalliseen suunnittelijaan, joka tekee ensimmäisen arvioinnin tontilla.
Jätevesiratkaisut saarilla kiinteistökohtaisesti: 30 25 20 15 10 5 Muu Fosforiloukku Maasuoda<amo Maahanimey<ämö Maaperäkäsi<ely Avoin oja 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Iniöllä voimme havaita, että jätevedet lasketaan avoimiin ojiin laajemmassa mittakaavassa kuin muilla Vihreät saaret -projektin saarilla. Högsåralla ja Skåldölla on runsaasti maaperään tehtyjä suodatuspetejä. Skåldöllä on myös fosforiloukkuja. Kompostoivan kuivakäymälän asentaminen on paras ympäristöteko. Samalla voidaan välttää viemärijärjestelmän saneeraustarve. Tällöin myös harmaavedet voidaan pääosin suodattaa maaperään. Jätevesikysymys saarilla on myös ratkaistavissa perustamalla vesiosuuskuntia tai tekemällä yhteistyötä naapureiden kanssa. Tämä on usein halvempaa ja takaa paremman ylläpidon kuin se, että kaikilla on omat, yksityiset ratkaisut.
Mahdollisuus valita puolueettomia suunnittelijoita jätevesihuollon uudistustyössä tai uusien ratkaisujen rakennustyössä on ratkaiseva tekijä onnistuneen tuloksen saavuttamiselle. Laitteiston oikea mitoitus alusta alkaen käyttötarkoituksen mukaan johtaa aina taloudellisesti parhaaseen ratkaisuun pitkällä aikavälillä. Siihen tarvitaan osaava ja kokenut suunnittelija. Suunnittelijan valinnassa kunnan ympäristöosasto voi antaa neuvoja ja tukea. Voidaan ajatella myös kunnan hyötyvän kestävästä kehityksestä. Muistilista jätevesiratkaisua valittaessa: Millaiset olosuhteet ovat paikan päällä Kuinka paljon jätevettä tuotetaan Kuinka suuri maa-ala on käytettävissä jätevesalaitteistoa varten Kuka laitteistoa käyttää ja huoltaa Puhu ympäristöviranomaisten kanssa siitä, millaisia vaatimuksia jätevesiratkai sullesi asetetaan
Jätteet Materiaalien kierrätyksellä on suuri merkitys kestävälle kehitykselle. On tärkeää nähdä jäte resurssina ja käsitellä sitä oikealla tavalla. Sinä voit vaikuttaa minne jätteesi päätyvät ja miltä ympäristösi näyttää. Syntyvä jäte pitää ensisijaisesti kierrättää. Jätteiden kierrätys tarkoittaa sitä, että materiaalit, ravinteet tai energia käytetään uudelleen. Uudelleenkäyttömenetelmiä ovat kompostointi tai esimerkiksi ruuantähteiden mädättäminen. Materiaalit käytetään uudelleen esimerkiksi lajittelemalla pakkaukset tai polttamalla energiaa antava jäte. Vasta viimeisenä vaihtoehtona on syntyvän jätteen varastointi. Jätteet ja roskat ovat ympäristöongelmista näkyvimmät, erityisesti huippusesongin aikana kesällä. Lain mukaan kunnalla on vastuu jätteiden keräämisestä. On kaikkien etu, että jätteet löytävät tiensä kierrätysasemille. Meidän on vähennettävä jätteen määrää sekä saatava jätteet osaksi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä..
Kompostointi 80 70 60 50 40 30 Kompostoivat koataloudet Ei- kompostoivat koataloudet 20 10 0 Högsåra Iniö Skåldö Vänö Projektissa mukana olevien saarien asukkaiden parissa tehdyn kyselykaavakkeen avulla tutkimme, millainen oli ruuantähteensä kompostoivien ja ei-kompostoivien kotitalouksien jakauma projektin Suomen saarilla. Tuloksista näkyy, että Iniöllä tähteet kompostoi useampi kotitalous kuin Skåldöllä. Vänön ja Högsåran osalta ei voida tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä, koska kyselyn vastausten määrä oli erittäin alhainen.
Vihreät saaret -projektiin kuuluvat suomalaiset saaret: Iniö, Vänö, Högsåra ja Skåldö Lisätiedot, saarten ympäristökuvaukset, esitykset ja tulokset: vieraile kotisivuillamme: www.greenislands.se EUROPEAN UNION EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INVESTING IN YOUR FUTURE Julkaisun sisältö heijastaa kirjoittajan mielipiteitä, eikä hallintoviranomaisia voida pitää vastuussa projektiin osallistujien julkaisemista tiedoista. www.greenislands.se