YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT

YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT

Tietoja EMAS-selonteon laajuudesta Tämä raportti on yhteinen osuus UPM:n EMAS-rekisteröityjen Euroopan-toimipisteiden EMAS-varmennetusta ympäristöselonteosta. Nämä toimipisteet ovat UPM Augsburg (D-104-00027) UPM Caledonian (UK-000137) UPM Chapelle Darblay (F-000046) UPM Jämsänkoski (FI-000032) UPM Kaipola (FI-000032) UPM Kaukas (FI-000044) UPM Kymi (FI-000023) UPM Nordland Papier (D-162-00007) UPM Pietarsaari (FI-000020) UPM Rauma (FI-000034) UPM Schongau (D-155-00025) UPM Schwedt (D-148-00006) UPM Steyrermühl (A-000041) UPM Stracel (F-0000050) UPM Tervasaari (FI-000048). Tietoja toimipisteistä, joilla ei ole EMAS-rekisteröintiä Euroopan-toimipisteistä UPM Docelles ja UPM Shotton eivät vielä ole EMAS-rekisteröityjä. Näitä toimipisteitä koskevia tietoja ei ole arvioitu tai varmennettu. Euroopan unionin ulkopuolisilla alueilla EMAS-vaatimusten mukainen varmennus ei ole mahdollista. UPM:n Kajaanin tehtaan EMAS-rekisteröinti lopetettiin tehtaan sulkemisen vuoksi. Kunkin tehtaan julkaisemat vuositiedot muodostavat yhdessä tämän UPM:n ympäristöraportin 2008 kanssa tehtaan ympäristöselonteon. EMAS-auditoijat ovat arvioineet ja varmentaneet yllä mainittujen toimipaikkojen tiedot tässä yhteisessä osuudessa. Yhteinen osuus tarkistetaan vuosittain, ja sitä päivitetään tarvittaessa. Muutokset lähetetään EMAS-auditoijien hyväksyttäviksi. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008

Sisältö Alkusanat 3 UPM lyhyesti 4 UPM:n paperi- ja sellutehtaat 5 Tuotteet 7 Ympäristöasioiden hallinta ja organisointi 8 Yhtenäiset hallintajärjestelmät 9 Organisaatio 9 Jatkuva parantaminen 9 Ympäristöriskien hallinta 10 Ympäristöviestintä 10 Paperin valmistus 11 Mekaanisen massan valmistus 12 Kemiallisen massan valmistus 13 Uusiomassan valmistus 14 Paperin valmistus 14 Kooste 15 Raaka-aineet ja energia 16 Puunhankinta ja metsänhoito 17 Kuituraaka-aineet 18 Pigmentit ja lisäaineet 19 Energia 20 Ympäristövaikutukset 21 Vaikutusten arviointi 22 Vesistö 23 Ilma 24 Jätteet 25 Kuljetukset 26 Liitteet 27 Ympäristösäännöt 28 Sanasto 30 Varmennuslausunnot 31 Yhteystiedot 32 UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 2

ALKUSANAT Hyvä lukija, UPM soveltaa elinkaariajattelua ympäristöasioiden hallinnassa. Otamme huomioon tuotteen elinkaaren kaikkien vaiheiden ympäristövaikutukset raaka-aineiden hankinnasta tuotannon, toimituksen ja tuotteen käytön kautta aina tuotteen kierrätykseen, uudelleenkäyttöön ja hävittämiseen saakka. Ympäristösuorituskykyä hallitaan ja parannetaan jatkuvasti ympäristöhallintajärjestelmien avulla. UPM:n kaikki sellu- ja paperitehtaat on sertifioitu ISO14001-standardin mukaisesti, ja suurin osa eurooppalaisista tehtaista on rekisteröity myös EU:n EMAS-järjestelmään. Miltei kaikki UPM:n eurooppalaiset paperikonelinjat täyttävät EU:n ympäristömerkin kopio- ja painopapereille asettamat vaatimukset. Tämän lisäksi kaikilla UPM:n sellu- ja paperitehtailla on käytössä sertifioidut puun alkuperän jäljitysjärjestelmät, joiden avulla voidaan jäljittää tuotteissa käytettävän puukuidun alkuperä. Konsernitason ympäristötavoitteita ovat muun muassa jäteveden määrän ja vastaavan puhtaan veden kulutuksen sekä kaatopaikkajätteen vähentäminen. Tavoitteena on myös lisätä alkuperän jäljitysjärjestelmien avulla sertifioidun kuidun osuutta UPM:n papereissa. Tehdaskohtaiset tavoitteet määritetään tehtaiden vuosittaisissa tavoitteidenasetusprosesseissa. Resurssitoimintojen ympäristötavoitteet määritetään kyseisiin toimintoihin liittyvissä vuosittaisissa prosesseissa. Tavoitteiden asettaminen ja niihin liittyvät toimet kuuluvat päivittäiseen työhömme, ja niiden vaikutus on selvästi nähtävissä UPM:n suorituskyvyssä maailmanlaajuisesti. Ympäristöinvestoinnit kohdistetaan toimiin, joilla saavutetaan suurin kokonaissuorituskyvyn paraneminen kaikista talou dellisimmin. Ympäristötoiminnan pääperiaatteena on jatkuvasti vähentää UPM:n toiminnan ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksia ja yksikön suorituskykyä mitataan toteuttamalla elinkaareen perustuvia inventaarioita, joissa arvioidaan prosessien raaka-aine- ja energiataseita. Taloudellisten energialähteiden valitseminen sekä tehokas energiantuotanto ja käyttö on olennaisen tärkeää paperintuotannon kannalta. Muutaman viime vuoden aikana UPM on investoinut biomassaa käyttäviin energialaitoksiin ja hiilidioksidineutraaliin energiantuotantoon. Myös fossiilisten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edelleen on tärkeä tulevaisuuden ympäristötavoite. Tämä on kolmas UPM:n paperi- ja sellutehtaiden maailmanlaajuisesti yhdessä julkaisema ympäristöraportti. Kunkin tehtaan julkaisemat liitteet muodostavat yhdessä tämän ympäristöraportin kanssa tehtaan oman EMAS-selonteon. Uskon UPM:n EMAS-selonteon vuodelta 2008 saavan sinut vakuuttuneeksi UPM:n sitoutumisesta ympäristöasioihin ja antavan kattavan kuvan siitä, miten UPM ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kaikessa toiminnassaan. Dr. Hartmut Wurster Teknologiajohtaja UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 3

UPM lyhyesti UPM:n paperi- ja sellutehtaat 5 Tuotteet 7 UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 4

UPM LYHYESTI UPM on yksi maailman johtavia painopapereiden valmistajia UPM kuuluu maailman johtaviin metsäteollisuusyrityksiin. UPM:n tavoitteena on olla uuden metsäteollisuuden edelläkävijä ja luoda omistajille lisäarvoa tarjoamalla asiakkaille kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita kaikkialla maailmassa. Kustannustehokkuus, muutosvalmius ja innovaatiokyky ovat kilpailukykymme perusta. UPM:n tuotteet valmistetaan uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista. UPM muodostuu kolmesta liiketoimintaryhmästä: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. Liikevaihto vuonna 2008 oli 9,5 miljardia euroa. Kuituun perustuvat liiketoiminnot säilyvät yhtiön liiketoiminnan perustana myös jatkossa. Energiaan liittyvät liiketoi- minnat, pitkälle jalostetut materiaalit ja uudet markkinat laajentavat toimintakenttäämme. Paperi Paperi-liiketoimintaryhmä valmistaa aikakaus- ja sanomalehtipaperia sekä hieno- ja erikoispaperia. Asiakkaita ovat pääasiassa kustantajat, painotalot sekä tukkurit ja paperin teolliset jalostajat. UPM:n aikakaus- ja sanomalehtipapereita käytetään aikakauslehdissä, sanomalehdissä, sanomalehtien liitteissä, painetuissa mainostuotteissa ja luetteloissa. Hienopaperin käyttökohteita ovat muun muassa suoramainonta, aikakauslehdet sekä tulostus- ja kopiopaperit. UPM:n erikoispaperivalikoimaan kuuluu tarralaminaattien pinta- ja irrokepapereita sekä erilaisia pakkauspapereita. UPM on maailman johtava aikakauslehtipapereiden valmistaja noin viidenneksen markkinaosuudellaan. Yhtiö on kaikissa valmistamissaan paperilajeissa maailman johtavia toimittajia. UPM:n paperin tuotantokapasiteetti on 11,5 miljoonaa tonnia vuodessa. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 5

UPM LYHYESTI UPM:n paperi- ja sellutehtaiden profiilit Tehdasalue Maa Sertifiointi Henkilöstö Vuosittainen EMAS ISO 14001 ISO 9001 OHSAS 18001 PEFC FSC (tehdasalueella yhteensä) paperintuotantokapasiteetti Paperikoneita Paperilajit Raaka-aineiden jalostus Mekaaninen Siistaus massan valm. Jäteveden puhdistamo Polttoaineet Vuosittainen selluntuotantokapasiteetti Voimalaitos ja/tai kattilalaitos fossiiliset uusiutuvat Augsburg Saksa x x x x x x 515 530 000 t 2 LWC, SC x x kunnallinen x x Blandin Yhdysvallat 3) x x x x x 470 360 000 t 2 LWC x kunnallinen x x x Caledonian Iso-Britannia x x x x x x 362 290 000 t 1 LWC x kunnallinen x x Changshu Kiina 3) x x x x x 828 900 000 t 2 hieno (WFU, WFC) oma x x x Chapelle Darblay Ranska x x x x x x 456 380 000 t 2 sanomalehtipaperit x oma x x x Docelles Ranska x x x x x 184 155 000 t 1 hieno (WFU) oma x x Jämsänkoski Suomi x x x x x x 696 890 000 t 4 SC, tarra, pakkaus x oma x x x Kaipola Suomi x x x x x x 640 705 000 t 3 LWC, SC, x x oma x x x sanomalehtipaperit Kajaani 5) Suomi Kaukas 1) Suomi x x x 4) x x 886 610 000 t 2 LWC 740 000 t x oma x x x Kymi 1) Suomi x x x x x x 860 850 000 t 2 hieno (WFU, WFC) 540 000 t oma x x x Nordland Papier Saksa x x x 4) x x 1 544 1 510 000 t 4 hieno (WFU, WFC) oma x x Pietarsaari 1) Suomi x x x x x x 534 200 000 t 1 pakkaus 790 000 t oma x x x Rauma Suomi x x x x x x 855 1 280 000 t 4 LWC, SC x oma x x x Schongau Saksa x x x x x x 600 750 000 t 3 SC, x x oma x x x sanomalehtipaperit Schwedt Saksa x x x x x x 284 305 000 t 1 sanomalehtipaperi x oma x x x Shotton Iso-Britannia x x 4) 441 520 000 t 2 sanomalehtipaperi x oma x x x Steyrermühl 1) Itävalta x x x x x x 520 510 000 t 2 SC, x x oma x x x sanomalehtipaperi Stracel Ranska x x x x x 292 290 000 t 1 LWC x oma x x x Tervasaari Suomi x x x x x 613 370 000 t 3 pakkaus, tarra 5) x oma x x x ja kirjekuori 2) 2) 1) Tiedot tehtaan muista tuotantolaitoksista ovat tehdaskohtaisessa liitteessä. 2) Biopolttoainevoimalaitosta ollaan kehittämässä (laitos käynnistyy vuoden 2009 lopussa). 3) EMAS-järjestelmää ei käytetä EU:n ulkopuolella. 4) OHSAS-järjestelmä on käytössä, mutta sitä ei ole sertifi oitu. 5) Tuotannollinen toiminta lopetettu vuoden 2008 lopussa. LWC: kevyesti päällystetty paperi (Light Weight Coated) SC: superkalanteroitu paperi WFC/WFU: päällystetty hienopaperi / päällystämätön hienopaperi UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 6

UPM LYHYESTI TUOTTEET Turvallisia, kierrätettäviä tuotteita uusiutuvista raaka-aineista Kaikkien UPM:n paperituotteiden tärkein raaka-aine on uusiutuva luonnonvara puu ja siitä saatavat kuidut. Paperia on helppo kierrättää ja käyttää uudelleen. UPM käyttää raaka-aineena suuria määriä keräyspaperia ja on investoinut voimakkaasti uusiokuidun käyttöön painopaperien tuotannossa. Raaka-aine valitaan lopputuotteen vaatimusten perusteella. Eri paperilajien tuotanto optimoidaan mahdollisimman hyvin UPM:n tehtaiden lähellä saatavana olevien raaka-aineiden mukaan. Tuore puukuitu on luonnollinen raaka-aine esimerkiksi Suomessa tuotettaville paperilajeille. Keski-Euroopan tehtailla kannattaa käyttää uusiokuitua, koska siellä keräyspaperia on hyvin saatavilla. UPM:n papereiden loppukäyttökohteita Paper Profile Paper Profile on tuotteen ympäristöselostus. Se on suurten paperintuottajien yhteinen hanke, joka käynnistettiin vuonna 2001 (www.paperprofile.com). Paper Profile -tiedot ovat saatavana useimmille UPM:n paperikonelinjoille. Niissä esitetyt luvut ovat koko paperikonelinjan vuosikeskiarvoja. Ympäristömerkit Useimmat UPM:n paperilajit täyttävät tärkeimpiä ympäristömerkkejä koskevat kriteerit. UPM haluaa antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita, millä ympäristömerkillä merkittyä tuotetta hän käyttää, joten UPM on hankkinut useita ympäristömerkintöjä. Merkkien vaatimukset voivat koskea vain toimitusketjun tiettyä osaa (esimerkiksi PEFC- ja FSC-metsäsertifiointimerkit) tai kattaa useita kriteerejä raaka-aineista tuotantoprosesseihin ja aina lopputuotteeseen asti (esimerkiksi EU:n ympäristömerkki, EU-kukka). Tehdaskohtaisissa liitteissä on ajantasaiset tiedot ympäristömerkkien saatavuudesta. Kestävän metsätalouden edistämiseksi Lisätietoja: www.pefc.org Riippumaton osoitus vastuuntuntoisesta metsien hoidosta FSC logo osoittaa, että tuote on peräisin sellaisesta hyvin hoidetusta metsästä, joka on sertifioitu Forest Stewardship Council in sääntöjen mukaisesti. www.finland.fsc.org FSC Trademark 1996 FSC A.C. (FSC-SECR-0156) Tuoteryhmä Aikakauslehtipaperit Sanomalehtipaperit Hienopaperit Erikoispaperit Esimerkkejä loppukäytöstä Aikakauslehdet, mainospainotuotteet ja luettelot Sanomalehdet, sanomalehtien liitteet, muut liitteet Kopiointi, aikakauslehdet, kirjat, mainospainotuotteet Tarrojen pinta- ja irrokepaperit, säkki- ja voimapaperit sekä kirjekuoripaperit EUROOPAN UNIONIN YMPÄRISTÖMERKKI UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 7

Ympäristöasioiden hallinta ja organisointi Yhtenäiset hallintajärjestelmät 9 Organisaatio 9 Jatkuva parantaminen 9 Ympäristöriskien hallinta 10 Ympäristöviestintä 10 UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 8

YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA JA ORGANISOINTI Ympäristöasioiden hallinta perustuu jatkuvaan parantamiseen UPM:n ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat konsernin perusarvot avoimuus, luottamus ja aloitteellisuus sekä toimintaohje (Code of Conduct) ja ympäristösäännöt. Yhtenäiset hallintajärjestelmät Tehtaan sertifioidut hallintajärjestelmät ovat käytännön työvälineitä ympäristöasioiden hallinnassa. Järjestelmissä huomioidaan jatkuvan parantamisen periaatteet asettamalla tavoitteita ja seuraamalla niiden toteuttamista. UPM:n tehtailla on käytössä yhtenäiset hallintajärjestelmät, jotka kattavat laatu-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusasiat. Kaikki tehtaat on sertifioitu ISO-standardien mukaisesti: 9001 laadunhallinta- ja 14001 ympäristöjärjestelmien osalta. Eurooppalaiset tehtaat on rekisteröity tai ne rekisteröidään EU:n EMAS-asetuksen mukaisesti. Tehtaiden hallintajärjestelmät kattavat myös työterveys- ja työturvallisuusasiat, jotka on monilla tehtailla sertifioitu OHSAS 18001 -vaatimusten mukaisesti. Puun alkuperän jäljitysjärjestelmä (Chain of Custody) kuuluu myös tehtaiden hallintajärjestelmiin. Laatuun, ympäristöön tai työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvät osaamisalueet, vastuut ja menettelyt määritellään yksityiskohtaisesti tehtaan johtamisjärjestelmässä ja sitä tukevissa prosessi- ja työohjeissa. Tehtailla tehdään sisäisiä arviointeja ja johdon katselmuksia standardien vaatimusten mukaisesti. Olemassa olevat varoitus- ja turvajärjestelmät, lakien ja asetusten noudattaminen sekä mittauslaitteiden valvonta liittyvät olennaisesti tehtaiden hallintajärjestelmiin. Organisaatio Tehtaiden on varmistettava, että ulkopuolelta tulevia velvoitteita noudatetaan ja että sisäisesti asetetut tavoitteet saavutetaan. Tehtaiden ympäristöpäälliköt tai johdon nimeämät vastuuhenkilöt toimivat asiantuntijoina ja huolehtivat käytännön seikoista sekä ympäristöasioiden kehittämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista. Yritysvastuu- ja ympäristöasioista vastaava johtaja vastaa koko konsernin ympäristöasioista. Ympäristöasiat ovat osa koko henkilöstön päivittäistä työtä. Ympäristöasioihin liittyvä osaaminen on olennaisen tärkeää. Ympäristökoulutusta järjestetään, esimerkiksi säännöllistä kemikaalien käsittely-, turvallisuus- ja riskienhallintakoulutusta sekä uusien työntekijöiden perehdytyskoulutusta. Myös välilliset ympäristövaikutukset, esimerkiksi raakaaineiden hankinnassa ja kuljetuksissa, otetaan huomioon. Tehtaat tekevät yhteistyötä konsernin vastaavien toimintojen kanssa. Jatkuva parantaminen Ympäristöasioiden hallinta perustuu toiminnan ympäristövaikutusten jatkuvaan tunnistamiseen. Vuosittain asetettavien UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 9

YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA JA ORGANISOINTI tavoitteiden perustana ovat ympäristövaikutukset. Tavoitteiden toteuttamiseksi määritellään toimenpiteet, aikataulut ja vastuut. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Eri tehtaiden määrittämien erillistavoitteiden lisäksi konserni asettaa yhteisiä pitkän aikavälin tavoitteita, jotka koskevat kaikkia yksiköitä. Tällaisia tavoitteita ovat esimerkiksi sertifioidun puun osuuden lisääminen, vedenkulutuksen vähentäminen ja jätteiden uudelleenkäytön tehostaminen. Ympäristöriskien hallinta Ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi on tehty ympäristöriskikartoitukset kaikilla tehtailla. Paperi- ja sellutehtaiden merkittävimmät riskit liittyvät prosessihäiriöihin sekä kemikaalien kuljetukseen, varastointiin ja käsittelyyn tehtailla. Tunnistettuja riskejä pienennetään työohjeistuksella ja koulutuksella sekä tekemällä tarvittaessa prosessimuutoksia ja investointeja. Tehtailla on määritetty varotoimenpiteet onnettomuus- tai hätätilanteiden varalta. Niillä estetään tai vähennetään ympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia. Useimmilla tehdaspaikoilla on oma palokunta tai palohenkilöstö, jotka on koulutettu myös ympäristövahinkojen torjuntaan. Tehtaiden jäteveden puhdistamoilla on varoallas prosessihäiriöiden ja kemikaalivahinkojen varalle. Varoaltaasta vesi voidaan ottaa hallitusti puhdistettavaksi puhdistamon toimintaa vaarantamatta. Ympäristöviestintä Periaatteidensa mukaisesti UPM kertoo sidosryhmilleen ympäristöasioista arvoimesti ja aktiivisesti. Tavoitteena on varmistaa nopea ja ajantainen tieto henkilöstölle, tehdaspaikkakuntien asukkaille ja muille sidosryhmille. Poikkeustilanteita varten on laadittu erillisohjeet. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 10

Paperin valmistus Mekaanisen massan valmistus 12 Kemiallisen massan valmistus 13 Uusiomassan valmistus 14 Paperin valmistus 14 Kooste 15 UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 11

PAPERIN VALMISTUS Raaka-aineesta paperiksi Paperia valmistetaan tuoreesta puukuidusta valmistetusta mekaanisesta massasta ja sellusta sekä siistausmassasta. Kuituraaka-aineiden lisäksi prosessissa tarvitaan vettä. Useissa paperilajeissa käytetään lisäksi mineraalitäyteaineita ja päällystyspigmenttejä sekä liima- ja sideaineita. Erilaisia prosessikemikaaleja käytetään massan käsittelyssä paperin ajettavuuden ja lopputuotteiden laadun parantamiseksi. Seuraavilla sivuilla olevissa prosessikaavioissa on esitetty massan ja paperin valmistus pääpiirteissään. Mekaanisen massan valmistus Kuorinta Mekaanisen massan raaka-aineena on tuore kuusipuu. Puut kuoritaan kuorimarummussa ja kuori poltetaan kuorikattilassa, jolloin saadaan sähköä ja lämpöä. Hierteen ja hiokkeen valmistus Puun kuidut irrotetaan toisistaan mekaanisen rasituksen avulla. Mekaaninen työ muuttuu kitkavoimien kautta lämmöksi, jonka vaikutuksesta puukuituja toisiinsa sitova ligniini pehmenee ja kuitujen väliset sidokset aukenevat. Hierteen valmistuksessa puu haketetaan. Hakelastut hierretään kuiduiksi jauhimissa. Termomekaanisessa prosessissa (TMP) kuitujen irtoamista tehostetaan paineen ja lämmön avulla ja osa syntyvästä lämmöstä otetaan talteen ja käytetään paperin kuivaamiseen. Hiokkeen valmistuksessa kokonaisia kuusipöllejä hiotaan pyörivää hiomakiveä vasten. Hiontaa voidaan tehostaa paineen ja lämmön avulla. Valmis mekaaninen massa sisältää ligniinin, minkä ansiosta mekaanista massaa saadaan samasta puumäärästä kaksinkertainen määrä kemialliseen selluun verrattuna. Valmistusprosessi tarvitsee kuitenkin paljon sähköenergiaa. Kuoren poltto Kuori Kuorinta Puiden katkaisu Hiomo Hake Haketus Valkaisu Jauhin Ostosellu Valkaisu Mekaanisen massan valkaisuaineina käytetään vetyperoksidia tai ditioniittiä. Valkaisussa käytetään myös apuaineita, joilla säädetään prosessin happamuutta ja varmistetaan valkaisukemikaalien teho. Mekaanisen massan ominaisuudet Mekaanista massaa käytetään painopaperin valmistuksessa sen edullisuuden ja tiettyjen optisten ominaisuuksien takia. Sitä käytetään tuotteissa, joita ei arkistoida, koska massan sisältämä puun sideaine, ligniini, kellastuu UV-valon vaikutuksesta. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 12

PAPERIN VALMISTUS Kemiallisen massan valmistus Eri puulajeista valmistetut massat ovat ominaisuuksiltaan erilaisia. Pitkäkuituinen havusellu antaa paperille lujuutta ja parantaa sen ajettavuutta paperikoneella. Lyhytkuituinen lehtipuusellu parantaa paperin painatusominaisuuksia. Valkaistu sellu säilyttää ominaisuutensa ja vaaleutensa hyvin pitkänkin arkistoinnin aikana. Kuorinta Sellutehtaalla sulfaattisellun raaka-aineina ovat mänty, kuusi ja koivu. Massan valmistus aloitetaan kuorimalla puut kuorimarummussa. Kuori hyödynnetään polttamalla kuorikattilassa, jolloin saadaan sähköä ja lämpöä. Haihdutus Haihdutuksessa mustalipeästä poistetaan vettä useassa vaiheessa, ja lopputuloksena oleva vahvamustalipeä sisältää vain noin viidenneksen vettä. Soodakattila Mustalipeä poltetaan soodakattilassa, jossa liuenneen puun polton energia otetaan talteen lämpönä ja sähkönä. Sellutehdas tuottaa oman tarpeensa lisäksi energiaa myös paperitehtaan käyttöön. Soodakattilasta keittokemikaalit saadaan talteen soodalipeänä. Kaustisointi Soodalipeän natriumkarbonaatti muutetaan uudelleen natriumhydroksidiksi poltetun kalkin avulla kaustisoinnissa. Näin soodalipeästä syntyy uudelleen valkolipeää. Kaustisoinnissa poltettu kalkki muuttuu kalsiumkarbonaatiksi eli meesaksi. Meesauuni Meesa erotetaan valkolipeästä ja pesun jälkeen poltetaan uudelleen poltetuksi kalkiksi meesauunissa. Haketus Kuorittu puu haketetaan ja seulotaan. Osa käytettävästä hakkeesta on sahojen sivutuotteena syntyvää, pintalaudoista ja rimoista valmistettua haketta. Pesu Valkaisu Pesu Keitto Kemiallisen massan eli sellun valmistuksessa puun kuidut irrotetaan toisistaan liuottamalla kuituja yhdistävä sideaine, ligniini, kemikaalien ja lämmön avulla. Sulfaattimenetelmässä haketta keitetään lipeäliuoksessa, jonka kemikaaleina ovat natriumhydroksidi ja natriumsulfidi. Seosta sanotaan valkolipeäksi. Keiton aikana puuraaka-aineesta liukenee keittoliemeen noin puolet. Tästä syystä kuidun saanto on mekaanisen massan valmistukseen verrattuna vain noin puolet. Tervasaaren tehtaan SAP-massan valmistus eroaa sulfaattikeitosta siinä, että valkolipeän sijasta keittokemikaali on natriumsulfiitti. Pesu Keitetty massa pestään kuumalla vedellä. Pesuvedet johdetaan vastavirtaan keittimeen pesuvedeksi. Keittimestä pesuvesi poistuu liuenneen puun ja käytetyt keittokemikaalit sisältävänä laihamustalipeänä haihdutukseen. Kuoren poltto Kuori Kuorinta Haketus Keitto Pesuvesi keittimeen Mustalipeä Jätevesilaitokseen Meesauuni Haihdutus Pigmentit Valkaisu Sulfaattimassa on keiton jälkeen väriltään ruskeaa. Massa valkaistaan useassa eri vaiheessa. UPM:n tehtailla käytetyt valkaisukemikaalit ovat happi, vetyperoksidi ja klooridioksidi. Happivaiheen jälkeisten valkaisuvaiheiden pesuvedet johdetaan jätevesilaitokseen. Hake Valkolipeä Meesa Kaustisointi Soodalipeä Soodakattila UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 13

PAPERIN VALMISTUS Uusiomassan valmistus Kuidutus Uusiomassan valmistus alkaa keräyspaperin kuidutuksella rummussa, jossa massa laimennetaan massa-vesiseokseksi. Keräyspaperin seassa olevat muovit, metallit ja muut epäpuhtaudet poistetaan suodattamalla ja ne päätyvät jätteeksi. Vaahdotus Painovärin poistamiseksi vaahdotuksessa massa-vesiseokseen lisätään saippuaa ja puhalletaan ilmaa. Vettähylkivät painovärihiukkaset tarttuvat pintaan nouseviin ilmakupliin ja pintaan muodostunut vaahto poistetaan. Vaahdotuksen jälkeen lajittelussa massasta poistetaan loputkin epäpuhtaudet. Saostus ja pesu Massa pestään ja sakeutetaan ennen sen pumppaamista paperikoneelle. Siistausjäte Prosessissa syntyy noin 18 prosenttia siistausjätettä. Se sisältää uusiomassaan soveltumatonta kuitumateriaalia, painovärejä sekä metalleja ja muoveja. Syntynyt siistausliete sakeutetaan, kuivataan ja poltetaan tehtaan voimalaitoksella tai ohjataan muuhun hyötykäyttöön. Kuidutus Kierrätys Ilmaa Vaahdotus Painomuste Saostus ja pesu Paperin valmistus Paperimassa Sellukuidut ja/tai mekaaninen massa sekä täyte- ja lisäaineet sekoitetaan seokseksi, missä on vettä yli 99 %. Viiraosa Raaka-aineseos levitetään liikkuvalle, vettä läpäisevälle muovikankaalle eli viiralle, jossa paperiraina muodostuu veden poistuessa. Vettä poistetaan käyttämällä apuna imua. Viiraosalla saavutetaan noin 20 prosentin kuiva-ainepitoisuus. Päällystys, kalanterointi ja jälkikäsittely Paperin laatua ja ominaisuuksia voidaan muuttaa kiillottamalla se joko paperikoneeseen liitetyllä tai erillisellä kalanterilla ja/tai päällystämällä paperi. Kalanterissa paperin pinta tasoittuu, kun se kulkee yhden tai useamman kerran telojen välistä. Paperi voidaan päällystää useampaan kertaan. Päällystysyksikössä paperin pinnalle levitetään päällystyspasta ja paperirata kuivataan. Konerulla eli tampuuri leikataan jatkojalostukseen sopiviksi kapeammiksi rulliksi tai arkeiksi. Mekaaninen massa Kemiallinen massa Uusiomassa Viiraosa Puristinosa Märkää paperirainaa puristetaan huopien ja telojen välissä, jolloin päästään noin 45 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen. Kuivatusosa Loppukuivatus: 90 95 prosentin kuiva-ainepitoisuus saavutetaan poistamalla radasta vettä haihduttamalla kuumien kuivatussylintereiden avulla. Kuivatukseen käytetty lämpö otetaan talteen ja vesihöyry johdetaan ulos. Paperitehtaan piipuista nouseva savu on tätä vesihöyryä. Pigmentit Puristinosa Kuivatusosa Kalanteri UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 14

PAPERIN VALMISTUS Mekaanisen massan valmistus Uusiomassan valmistus Kuoren poltto Saostus ja pesu Vaahdotus Kuidutus Kuori Hiomo Valkaisu Painomuste Kierrätys Kuorinta Haketus Ilmaa Hake Jauhin Ostosellu Paperin valmistus Puiden katkaisu Viiraosa Kemiallisen massan valmistus Kuoren poltto Keitto Pesu Valkaisu Pesu Pigmentit Puristinosa Kuivatusosa Kalanteri Kuori Pesuvesi keittimeen Jätevesilaitokseen Haihdutus Kuorinta Haketus Mustalipeä Meesauuni Hake Valkolipeä Meesa Kaustisointi Soodakattila Soodalipeä UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 15

Raaka-aineet ja energia Puunhankinta ja metsänhoito 17 Kuituraaka-aine 18 Pigmentit ja lisäaineet 19 Energia 20 UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 16

RAAKA-AINEET PUUNHANKINTA JA METSÄNHOITO Puun alkuperä tunnetaan hyvin Puu on UPM:n tärkein raaka-aine. UPM on sitoutunut kestävään metsänhoitoon. Yhtiö seuraa puun alkuperää voidakseen varmistaa, että puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja laillisesti hankittua. UPM:n tehtailla käytetään sertifioituja puun alkuperän jäljitysjärjestelmiä. Chain of Custody (CoC) puun alkuperän jäljitysjärjestelmä Metsä Kuljetus Tehdas Tuote Sertifioitu Sertifioimaton CoC CoC Metsäsertifiointimerkki UPM:n sellu- ja paperitehtailla käytetään puuta sellun ja mekaanisen massan valmistukseen. UPM:n Metsät ja puunhankinta -toiminto vastaa puun toimittamisesta tehtaille ja konsernin hoidossa olevien metsien kestävästä käytöstä ja hoidosta. UPM on sitoutunut kestävän metsänhoidon kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisiin metsänhoitoja hakkuukäytäntöihin. Metsäsertifioinnin edistäminen ja puun alkuperän tunteminen ovat merkittävässä asemassa UPM:n puunhankinnassa. Niiden avulla yhtiö voi varmistaa, että puu on hankittu laillisesti ja kestävästi hoidetuista metsistä. UPM:n käyttämä puu saadaan pääosin Suomen, Venäjän, Baltian maiden, Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan hoidetuista, luonnontilaisen kaltaisista metsistä. UPM:n omille tehtaille ja ulkopuolisten sellun toimittajien tarpeisiin tulee puuta myös istutusmetsistä. UPM omistaa tai hoitaa metsää Suomessa, Kanadassa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. UPM:n puunhankintayksiköillä ja tuoretta puukuitua käyttävillä sellu- ja paperitehtailla on kolmannen osapuolen sertifioimat, PEFC:n ja/tai FSC:n periaatteisiin perustuvat alkuperän jäljitysjärjestelmät. Puun alkuperän jäljitysjärjestelmä auttaa varmistamaan, että puu on hankittu laillisesti ja kestävästi hoidetuista metsistä Alkuperän jäljitysjärjestelmä on työkalu, jonka avulla pystytään jäljittämään ja raportoimaan tehtaille tulevia sertifioidun puun toimituksia. Nämä tiedot ovat yhdessä tuotemerkintöjen kanssa toimiva keino kertoa hyvistä metsänhoitokäytännöistä asiakkaille ja muille sidosryhmille. Alkuperän jäljitysjärjestelmä varmistaa, että myös sertifioimaton puu tulee valvotuista lähteistä. Kaikkien UPM:n puun ja sellun toimittajien on osoitettava, että ne käyttävät vain kestävästi hoidetuista metsistä saatua puuta. UPM on kehittänyt Venäjän ja Baltian maista hankittavalle puulle jäljitysjärjestelmän, joka on myös palkittu. Siinä edellytetään, että kaikkiin toimituksiin liitetään alkuperätodistus, jossa on hakkuupaikan karttaviittaus. UPM arvioi puuntoimittajia ja tarkastaa hakkuukohteita voidakseen varmistaa ilmoitettujen tietojen paikkansapitävyyden ja sen, että toiminta täyttää UPM:n vaatimukset. Lisätietoja löydät yhtiön Internet-sivustoilta. UPM ja kestävä metsänhoito: www.upm-kymmene.com/sustainableforestry www.upmforestlife.com UPM ja Venäjän puun alkuperän jäljitys: www.upm-kymmene.com/traceit UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 17

RAAKA-AINEET KUITURAAKA-AINEET Tuoreen puun ja keräyspaperin tasapaino Paperinvalmistuksen tärkein raaka-aine on kuitu joko tuore puukuitu sellun tai mekaanisen massan muodossa tai keräyspaperista saatu kierrätyskuitu. Raaka-aineen saatavuus ja paperin laatuvaatimukset määrittävät pääosin sen, mitä kuituja ja missä suhteessa käytetään. Tuore puu UPM hankkii tuoretta puuta mekaanisen massan ja sellun valmistusta varten. Mekaaninen massa hierre tai hioke valmistetaan aina sitä käyttävällä tehtaalla. Mekaanisen massan valmistuksessa käytetään sahausjätteitä ja harvennushakkuista saatavaa puuta. Sellua valmistetaan UPM:n neljällä sellu- ja paperitehdasintegraatilla Suomessa. Sellu käytetään valmistuspaikassa tai toimitetaan UPM:n muille paperitehtaille. Sellua hankitaan myös UPM:n osakkuusyritys Botnialta ja ulkopuolisilta selluntoimittajilta. Kaikkien selluntoimittajien on noudatettava UPM:n ympäristöperiaatteita, puun alkuperän jäljitys ja kestävä metsänhoito mukaan lukien. Selluntoimittajien on myös toimitettava vuosittain tiedot toimintansa ympäristövaikutuksista. Lisäksi UPM valvoo ja arvioi selluntoimittajiaan säännöllisesti. Keräyspaperi UPM käyttää keräyspaperia eurooppalaisilla tehtaillaan, jotka sijaitsevat tiheään asutetuilla alueilla. Näin varmistetaan keräyspaperin riittävä saatavuus paperitehtaiden läheltä. Pitkien kuljetusmatkojen vuoksi keräyspaperin runsas käyttö ei ole taloudellisesti ja ekologisesti järkevää harvaan asutuilla alueilla. Esimerkiksi UPM:n Kaipolan paperitehdas käyttää lähes kaiken Suomessa saatavana olevan kierrätetyn graafisen paperin. Vuonna 2006 seitsemällä UPM:n tehtaalla käsiteltiin ja siistattiin keräyspaperia ja kierrätettiin yhteensä 3,0 miljoonaa tonnia paperia. UPM onkin yksi suurimpia kierrätyskuidun käyttäjiä. Puukuitu voidaan käyttää uudelleen useita kertoja. UPM käyttää kotitalouksista kerättyä paperia, kuten sanomalehtiä, aikakauslehtiä, luetteloita ja mainosliitteitä. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 18

RAAKA-AINEET PIGMENTIT JA LISÄAINEET Pigmentit parantavat paperin painatusominaisuuksia Mineraalitäyteaineet, päällystyspigmentit ja sideaineet ovat tärkeitä paperin raakaaineita. Kemikaaleja tarvitaan myös massan valmistukseen ja valkaisuun sekä prosessin hallintaan. Kemikaalit parantavat tuotteita ja prosesseja. Paperinvalmistuksen kaikissa vaiheissa tarvitaan tiettyjä lisäaineita raakaaineen valmistuksesta paperirainan muodostukseen ja valmiin paperin päällystämiseen. Kemikaalien käytön optimointi vaatii jatkuvaa työtä. Raaka-aineiden, tuotteiden ja palveluiden toimittajien edellytetään toimivan vastuullisesti sekä ympäristön että sosiaalisten asioiden osalta. Nämä seikat arvioidaan huolellisesti toimittajan valintaprosessin aikana. UPM:n paperi- ja sellutehtailla käytettävät pigmentit ja lisäaineet Luokka Pigmentit Sideaineet Sellunvalmistusaineet Siistausaineet Valkaisuaineet Muut lisäaineet Tuotteet kaoliini, jauhettu kalsiumkarbonaatti (GCC), talkki, saostettu kalsiumkarbonaatti (PCC), jotka on valmistettu kalkista ja hiilidioksidista vilja- tai perunatärkkelys, synteettinen lateksi keittokemikaalit: natriumhydroksidi, natriumsulfidi valkaisukemikaalit: happi, vetyperoksidi, klooridioksidi, vetyperoksidi rasvahappo, lipeäkivi ja vesilasi vetyperoksidi ja natriumditioniitti tai vetysulfiitti aluna sideaineet, kiinnitys- ja vaahdonestoaineet limanestoaineet, esimerkiksi biosidit optiset kirkasteet, väriaineet ja kelaatit Käyttö kuitujen välisten aukkojen mineraalitäyteaineena, kuidun määrän vähentämiseksi rainan pinnalla päällystyspigmentteinä paperin optisten ominaisuuksien parantamiseksi osa paperin pigmenteistä otetaan talteen kuitujen mukana päällystyspigmentin sitominen paperin pintaan natriumhydroksidi ja natriumsulfidi otetaan talteen ja käytetään prosessissa uudelleen UPM ei käytä kloorikaasua käytetään keräyspaperin siistaukseen käytetään mekaanisen massan ja uusiomassan valkaisuun ehkäisemään epäpuhtauksien kertymistä sitomaan kuidut ja pigmentit yhteen prosessin pitäminen puhtaana ajettavuuden varmistaminen rainan muodostumisen edistäminen (parantaa kuitujen ja hiukkasten jäämistä viiraan) tarvitaan lähes suljetuissa vesikierroissa mikrobien kasvun estäminen putkissa ja säiliöissä tuotteen kannalta kriittiset kemikaalit käyttömäärät ppm-luokkaa UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 19

RAAKA-AINEET ENERGIA Painopisteenä energiatehokkuus ja biopolttoaineet UPM on merkittävä energiankuluttaja. Valtaosa sähkö- ja lämpöenergiasta kuluu paperin ja mekaanisen massan tuotantoon. Energian tuotannon ympäristölle aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi UPM suosii uusiutuvien ja muiden hiilidioksidineutraalien energianlähteiden sekä maakaasun käyttöä ja pyrkii parantamaan energiatehokkuuttaan. UPM:n paperi- ja sellutehtailla käytetään sähkö- ja lämpöenergiaa. Eniten sähköä vaativat toiminnot ovat mekaanisen massan ja paperin valmistus sekä veden ja massojen pumppaus. Lämpöenergiaa tarvitaan prosessilämpötilojen ylläpitämiseen ja paperin kuivattamiseen. Kaikilla sellutehtailla ja lähes kaikilla paperitehtailla höyryä ja sähköä tuotetaan samanaikaisesti lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Jotkin tehtaat tuottavat ainoastaan höyryä. Joillakin suomalaisilla tehtailla kaiken energian tai osan siitä tuottavat itsenäiset voimalaitosyhtiöt, joiden osakas UPM on. Sähköä hankitaan myös yhtiön omilta vesivoimalaitoksilta ja Suomessa lisäksi osakkuusyhtiöiltä. Muu tarvittava sähkö hankitaan alueellisilta sähkömarkkinoilta. Koska UPM:n energiaomavaraisuus on korkea, yhtiö on pystynyt keskittymään vähemmän hiilidioksidia tuottaviin energiaratkaisuihin. Fossiiliset polttoaineet korvataan mahdollisuuksien mukaan uusiutuvilla polttoaineilla. Silloin, kun fossiilisia polttoaineita tarvitaan, ensisijainen valinta on maakaasu, jos sitä on saatavana kyseessä olevalla alueella. Vuoden 2008 lopussa yli puolet UPM:n käyttämistä polttoaineista oli hiilidioksidineutraaleja biopolttoaineita. Vuonna 2004 tuli voimaan laki kasvihuonekaasujen päästökaupasta Euroopassa. UPM:n eurooppalaisilla tehtailla on kansallisen viranomaisen myöntämä hiilidioksidin päästöoikeuksia koskeva lupa kaudelle 2008 2012. UPM Energia hoitaa päästökauppaa kaikkien UPM:n yksiköiden osalta. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa poltetaan uusiutuvia polttoaineita kuten kuorta, metsäpolttoaineita sekä siistaus- ja puhdistamolietettä. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa ja höyrykattilalaitoksissa käytetään lisäksi fossiilisia polttoaineita, kuten maakaasua tai kevyttä polttoöljyä. Hiiltä käytetään energianlähteenä ainoastaan niillä tehtailla, joissa vaihtoehtoista polttoainetta ei ole käytettävissä. Sellutehtailla poltetaan jäte- eli mustalipeää, jota syntyy sellunvalmistusprosessissa. Sellutehtaat ovat lähes energiaomavaraisia. Osa tuotantoprosessissa syntyvästä lämmöstä otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla ja käytetään uudelleen. Osa TMP-laitosten käyttämästä sähköstä saadaan talteen höyrynä, joka kattaa valtaosan tehtaan höyryntarpeesta. Sähköä tuotetaan UPM:n omissa tai sen osakkuusyritysten laitoksissa. Osa tarvittavasta sähköstä hankitaan julkisilta markkinoilta. Eri maissa käytetään erilaisia sähköntuotantomenetelmiä. UPM:n käyttämä sähkö tuotetaan joko tehtaiden lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa, tuulivoimalla, vesivoimalla, ydinvoimalla tai polttolaitoksissa. UPM on osakkaana sähköyhtiössä, joka omistaa osan Suomen ydinvoimaloista. Monipolttoainekattilat ovat enimmäkseen nykyaikaisia, tekniikaltaan tehokkaita leijukattiloita, jotka sopivat varsinkin puupohjaisten polttoaineiden polttoon. Kattiloiden suuri paine ja lämpötila takaavat tehokkaan energiantuotannon. Uudenaikaisen poltto- ja puhdistustekniikan ansiosta ominaispäästöt ovat alhaiset. Kaikilla UPM:n paperi- ja sellutehtailla on tehty energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät auditoinnit. Energiansäästökohteet ja mahdollisuudet parantaa tehtaiden energiatehokkuutta on tunnistettu. Paljon toimenpiteitä on toteutettu. Suuret muutokset toteutetaan yleensä muiden investointien, kuten paperikonelinjan uusimisten, yhteydessä. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 20

Ympäristövaikutukset Vaikutusten arviointi 22 Vesi 23 Ilma 24 Jätteet 25 Kuljetukset 26 UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 21

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Toiminta vaikuttaa ympäristöön monella tavalla Kaikki UPM:n toiminnot vaikuttavat ympäristöön sekä suoraan että välillisesti. Vaikutukset minimoidaan käyttämällä uusinta tekniikkaa ja kestäviä toimintatapoja. Metsänhoito vaikuttaa maisemaan, metsien rakenteeseen ja niiden monimuotoisuuteen. Tuotantoprosesseista syntyy päästöjä vesistöön ja ilmaan. Kiinteää jätettä syntyy tuotantolaitoksissa, ja joissakin tapauksissa tehtaat aiheuttavat merkittäviä melu- ja hajupäästöjä. Välillisiä vaikutuksia aiheutuu pääasiassa kuljetuksista sekä raaka-aineiden, kemikaalien, polttoaineiden ja sähkön hankinnasta. Ympäristökuormitus tarkoittaa, että ympäristöön pääsee aineita, joiden seurauksena ympäristössä tapahtuu muutoksia. Aineet voivat olla sellaisia, joita ympäristössä ei ennestään ole, tai ne voivat olla luonnostaan ympäristössä esiintyviä aineita, jotka suurina pitoisuuksina aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Paperin ja sellun valmistuksen suurin ympäristökuormitus kohdistuu ilmaan ja vesistöihin. UPM:n tehtaat ovat onnistuneet vähentämään päästöjä sekä ilmaan että vesistöihin. Jätevesien käsittelyn tehostaminen on nostanut merkittävästi puhdistetun jäteveden laatua. Päästöjä ilmaan on vähennetty käyttämällä vähärikkisiä polttoaineita, muuttamalla energiantuotantomenetelmiä ja investoimalla ympäristönsuojeluun. UPM:n ympäristövaikutukset on arvioitu ja niihin suhtaudutaan vakavasti. Seuraavassa taulukossa on katsaus tärkeimpiin ympäristönäkökohtiin ja niiden ympäristövaikutuksiin. Tehdaspaikkakunnilla kiinnitetään erityistä huomiota veden ja ilman laatuun, energiantuotantoon ja käyttöön, jätteisiin sekä Merkittävä ympäristönäkökohta Puuraaka-aineet Kemikaalit Fossiiliset polttoaineet Voimalaitosten päästöt ilmaan Päästöt veteen Kiinteä kaatopaikkajäte Melu Haju Kuljetus Tuotteet Maaperä Tärkein ympäristövaikutus Metsän ekosysteemin käyttö, selluntoimittajien aiheuttamat välilliset ympäristövaikutukset Toimittajien välilliset ympäristövaikutukset; virheellisestä käsittelystä ja varastoinnista johtuva saastuminen Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, ilmastonmuutos Maaperän happamoituminen (NO X, SO 2 ), ilman saastuminen (hiukkaset), ilmastonmuutos (fossiilinen hiilidioksidi) Rehevöityminen (typpi, fosfori), hapen kulutus (COD, BOD), sellutehtaiden osalta halogenoidut orgaaniset yhdisteet (AOX) Kaatopaikkojen ja kunnallisten jätteenpolttolaitosten käyttö Haittavaikutukset henkilöstölle ja lähiympäristöön Haittavaikutukset lähiympäristöön Välilliset ympäristövaikutukset (energiankulutus, päästöt ilmaan, melu) Ympäristön kannalta kestävä hävittäminen käytön jälkeen Ilmaan ja veteen joutuvien päästöjen aiheuttama maaperän happamoituminen; kaatopaikkojen tai kemikaalien ja öljyä sisältävien laitteiden aiheuttama saastumisriski melu- ja hajuhaittojen hallintaan. Vahinkotilanteisiin on varauduttu kriisinhallintamenettelyillä. Tehtaiden ympäristötavoitteet kattavat kaikki ne alueet, joilla tarvitaan toimenpiteitä tai joita voidaan parantaa. Toimenpiteet Sertifioidusta, kestävästä metsänhoidosta saatavan puun käyttö (alkuperän todentaminen), selluntoimittajien arviointi Toimittaja-auditoinnit, sertifioitujen ympäristöjärjestelmien edellyttäminen, ympäristön kannalta kestävien tuotteiden valitseminen Lämmön ja sähkön yhteistuotanto, uusiutuvien polttoaineiden käytön maksimointi, tehokas energiankäyttö Päästörajojen noudattaminen*, jatkuva parantaminen, uusiutuvien polttoaineiden ja maakaasun käyttö, päästökauppa Päästörajojen noudattaminen*, jatkuva parantaminen, nykyaikainen kemiallisen massan valmistus ilman alkuaine klooria Talteenottoasteen parantaminen tai hyvän talteenottoasteen säilyttäminen Päästörajojen noudattaminen*, jatkuva parantaminen Tuotantolaitosten ja jäteveden puhdistamoiden toiminnan optimoiminen Asianmukaisten kuljetusmenetelmien käyttö, kahdensuuntaiset kuljetukset, sähkötrukkien käyttö Kierrätys (keräyspaperin käsittely) Päästörajojen noudattaminen*, suoja-altaat, tiiviit putkistot * Toimintaluvissa määritetyt jätevesikuormituksen, ilmaan joutuvien päästöjen ja melun päästörajat ovat sellaiset, että niiden toteutuminen estää merkittävien ympäristövaikutusten syntymisen. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 22

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET VESISTÖ Vesistöihin liittyvät ympäristövaikutukset Prosessissa käytettävä vesi pyritään kierrättämän mahdollisuuksien mukaan ennen sen poistamista jätevetenä. Kierrätys on vähentänyt veden kulutusta. Kaikki jätevedet puhdistetaan ennen niiden laskemista vesistöihin. Tehtaiden jätevedet puhdistetaan biologisissa puhdistamoissa ennen niiden laskemista vesistöihin. Useimmilla tehtailla on oma puhdistamo, tai jätevesi johdetaan kunnalliseen puhdistamoon. Biologinen puhdistus poistaa tehokkaasti haitalliset yhdisteet jätevedestä. Jätevesien päästötasoja valvotaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä tehtaan sisäisissä että viranomaistarkastuksissa. Tehtaiden vaikutusalueilla arvioidaan myös jätevesien mahdollisia haittavaikutuksia kaloille ja muille vesieliöille tekemällä kattavia vesistötutkimuksia. Vesi on välttämätön ainesosa sellun ja paperin tuotannossa. Vettä käytetään prosessissa laimennus- ja kuljetusaineena. Kuituja, täyteaineita ja lisäaineita on laimennettava, jotta saadaan laadukasta, tasaista paperia. Valmistusprosessin aikana osa puuaineksesta liukenee veteen, joka yhdessä muiden prosessista poistettavien epäpuhtauksien kanssa johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Vettä tarvitaan myös koneiden jäähdytykseen. Jäähdytysvesi säilyy puhtaana ja se voidaan laskea suoraan vesistöön tai käyttää tuotannossa. Vedenkulutuksen vähentäminen on kaikkien UPM:n tehtaiden jatkuva tavoite. Veden käytön vähentäminen tarkoittaa myös sähkön, kemikaalien ja lämpöenergian käytön vähenemistä. Prosessissa käytettävä vesi pyritään kierrättämään mahdollisuuksien mukaan ennen sen poistamista jätevetenä. Puhdas vesi on puhdistettua järvi- tai jokivettä tai kaivoista saatavaa pohjavettä. Pieni osa vedestä käytetään voimalaitoksien höyryntuotantoon. Veden puhdistusvaatimukset ovat erittäin korkeat. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 23

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ILMA Energiantuotanto merkittävä ilmapäästöjen lähde Valtaosa paperi- ja sellutehtaiden ilmapäästöistä syntyy energiantuotannosta. Näitä päästöjä voidaan vähentää polttoainevalinnalla, oikealla polttotekniikalla ja savukaasujen puhdistamisella. Ilmapäästöjen määrä ja laatu vaihtelevat voimalaitoksissa tai kattilalaitoksissa tuotetun höyryn määrän, paperikoneiden käyttöasteen ja käytettävien polttoaineiden mukaan. Yli puolet UPM:n voimalaitoksissa käytettävistä polttoaineista on hiilidioksidineutraaleja biopolttoaineita, jotka eivät edistä kasvihuoneilmiötä. Biopolttoaineita, öljyä ja hiiltä käyttävissä kattilalaitoksissa on suodatusjärjestelmät. Päästörajojen noudattamista valvotaan jatkuvasti kaikissa voimalaitoksissa, ja mittausten luotettavuuden varmistaa ulkopuolinen taho. Tulokset ja päästölaskelmat ilmoitetaan niistä vastaaville viranomaisille. Sellutehtaiden mahdolliset hajuhaitat (TRS) ajoittuvat tehtaiden ylös- ja alasajotilanteisiin. Mahdollinen päästö ilmaan Hiilidioksidi, rikkidioksidi, typen oksidit, pienet määrät hiukkasia ja orgaanisia yhdisteitä Pahanhajuisten rikkiyhdisteiden aiheuttama haju (TRS-päästöt) Orgaanisten aineiden hajoamisen aiheuttama haju Melu Lähde voimalaitosten energiantuotanto; päästöominaisuudet vaihtelevat käytettävien polttoaineiden mukaan selluntuotanto suljetut vesikiertojärjestelmät (esimerkiksi korkea lämpötila ja anaerobiset olosuhteet) tuotantolaitokset, esimerkiksi puun käsittely, kuoriminen, imupumput Vähennystoimenpide minimoidaan tehokkaalla puhdistuksella, polttoaineiden valinnalla ja kattilalaitosten palamisolosuhteiden hallinnalla vähennetään keräämällä ja polttamalla toimenpiteet toteutetaan tarvittaessa tehdaspaikoilla hallitaan syntypaikassa tai etenemisreitin varrella minimoidaan uusien laitteiden hankinnan ja uusien laitosten rakentamisen yhteydessä vanhoihin tehtaisiin asennetaan järjestelmällisesti ääneneristysjärjestelmiä UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 24

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JÄTTEET Jätehuollon tavoitteena on uudelleenkäytön lisääminen Kiinteän jätteen määrän vähentäminen ja uudelleenkäytön lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita UPM:n kaikilla tehtailla. UPM:n tehtaat ovat pyrkineet vähentämään kiinteän jätteen määrää ja parantamaan jätteen käsittelyä lajittelemalla jätteet jo niiden syntypaikassa. Suuri osa prosessijätteestä käytetään hyödyksi joko raaka-aineena tai energiantuotannossa. Kaato- paikoille sijoitettavan kiinteän jätteen määrä on vähentynyt huomattavasti viime vuosina tuotantoprosessien tehokkuuden parantuessa ja jätteiden uudelleenkäyttömahdollisuuksien lisääntyessä. UPM kehittää jatkuvasti uusia uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Kiinteän jätteen sijoittamiseen käytettävät kaatopaikat aiheuttavat jätehuollon suurimmat ympäristövaikutukset. Suomessa ja Kanadassa sijaitsevilla tehtailla on omat kaatopaikat. Tehtaiden kaatopaikkojen ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupien ja viranomaisten määräysten mukaisesti. Jätejae Tuhka Orgaaninen prosessijäte, kuten kuori ja kuitujäämät sekä kuituliete Muut prosessijätteet, kuten päällystyspastajäte ja viherlipeäsakka Muu kiinteä jäte Ongelmajätteet Lähde voimalaitokset puun ja keräyspaperin käsittely, jätevesien puhdistaminen paperin päällystäminen, sellun valmistus pääosin metalli-, pahvi- tai muovijätettä esimerkiksi öljy tai öljyn saastuttamat välineet Käyttö tai hävitys valtaosa tuhkasta käytetään sementti- ja tiiliteollisuudessa, maanrakennuksessa tai lannoitteena loppu viedään kaatopaikalle käytetään pääasiassa tehtaiden voimalaitosten polttoaineena kuitujäämät, joita ei polteta, käytetään uudelleen esimerkiksi kompostoinnissa tai maanrakennustöissä suuri osa käytetään uudelleen esimerkiksi rakennusteollisuudessa ja maanparannuksessa loput sijoitetaan pääasiassa kaatopaikalle lajitellaan ja käytetään uudelleen, jos mahdollista uusiokäyttöön soveltumattomat jätteet viedään kaatopaikalle tai kunnalliseen jätteenpolttolaitokseen toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteen käsittelylaitokseen lakisääteisten vaatimusten noudattaminen dokumentoidaan UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 25

YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET KULJETUKSET Sertifioidut maailmanlaajuiset logistiikkatoiminnot tuotteiden kuljetukseen Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljettaminen kuormittaa ympäristöä. Järkevät reittivalinnat, raide- ja vesiliikenteen suosiminen ja vähäpäästöisten polttoaineiden käyttö vähentävät kuljetusten ympäristövaikutuksia. UPM:n tehtaille saapuu vuosittain miljoonia tonneja raakaaineita, lisäaineita ja tehtaiden toimintaan liittyviä toimituksia. Myös lopputuotteiden toimittaminen asiakkaille aiheuttaa paljon liikennettä. Tuhansia tonneja kiinteää jätettä kuljetetaan uudelleenkäyttö- ja hävityspaikkoihin. UPM käyttää tie-, rautatie- tai laivakuljetuksia etäisyyksistä, liikenneyhteyksistä ja toimitusajoista riippuen. UPM Logistiikan integroitu laadun, ympäristön sekä työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä on sertifioitu ISO 9001-, ISO 14001- ja OHSAS 18001 -standardien mukaisesti. Maailmanlaajuisia logistiikkatoimintoja hallitaan sekä konsernin tasolla että alueellisesti. Alihankkijoiden on noudatettava UPM:n lastinkäsittelykirjaa (Cargo Handling Manual), joka sisältää ohjeet rahdin käsittelystä, varastoinnista, kuljetuksesta sekä työterveydestä ja turvallisuudesta. Pitkäaikaiset sopimuskumppanit hoitavat valtaosan UPM:n kuljetuksista. Kuljetusten aiheuttamiin päästöihin voidaan vaikuttaa polttoaineen valinnalla ja käyttämällä mahdollisimman paljon rautatie- ja vesikuljetuksia. Kokonaispäästöjä voidaan vähentää myös varmistamalla, että kapasiteettia käytetään tehokkaasti, sekä tasapainottamalla lähtevät ja saapuvat toimitukset. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 26

Liitteet Ympäristösäännöt 28 Sanasto 30 Varmennuslausunnot 31 Yhteystiedot 32 UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 27

LIITTEET YMPÄRISTÖSÄÄNNÖT UPM:n paperitoimialojen ympäristösäännöt UPM:n toimintaohjeessa todetaan, että ympäristötoiminta on tärkeä, liiketoiminnan kannattavuuteen pitkällä aikavälillä vaikuttava asia. Kaikkien paperitoimialojen yksiköiden ja niihin liittyvien toimintojen ja työntekijöiden on noudatettava näitä sääntöjä. Ympäristösääntöjä noudatetaan myös kaikkien uusien investointien yhteydessä ja yrityskaupoissa hankituissa tuotantoyksiköissä. Laatu- ja kustannuskilpailukyky ovat tärkeitä kehitettäessä UPM:n paperituotteita ja tuotantoprosesseja. Tämä ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa ympäristön kannalta kestävän toiminnan periaatteiden kanssa. Kaikki UPM:n paperitoimialojen yksiköt noudattavat vähintään lakisääteisiä vaatimuksia, toimintaohjeita ja muita ohjeita sekä toimivat ympäristöasioissa parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Kestävä hankinta UPM edellyttää toimittajiltaan kansallisen lainsäädännön noudattamista ja ympäristötoiminnan jatkuvaa parantamista. UPM:n globaali ostotoiminto arvioi järjestelmällisesti ja säännöllisesti kaikkien merkittävien toimittajien ympäristövastuullisuutta. Ympäristöriskit arvioidaan ja korjaustoimenpiteisiin ryhdytään, mikäli riskejä havaitaan. Kaikissa hankinnoissa noudatetaan UPM:n Metsät ja puunhankinta -toiminnon ohjeita, sellun osto-ohjeita ja UPM:n globaalin ostotoiminnon sääntöjä. UPM on edelläkävijä puukuidun alkuperän jäljitysjärjestelmien käyttäjänä. UPM ei käytä puuta, joka on peräisin nykyisiltä tai suunnitelluilta luonnonsuojelualueilta tai sellaisiksi määritetyiltä alueilta, paitsi siinä tapauksessa, että viranomaiset ovat antaneet siihen erillisen luvan. UPM edistää hyviä metsänhoitokäytäntöjä käyttämällä metsäsertifiointia. UPM käyttää kaikkia luotettavia metsäsertifiointijärjestelmiä UPM:n metsäsertifiointiohjeessa kuvatulla tavalla. UPM hankkii sellua omilta tehtailtaan, osakkuusyhtiöiden tehtailta ja ulkopuolisilta sellutehtailta. Osakkuusyhtiöiden tehtaiden ja ulkopuolisten tehtaiden on noudatettava puunhankinnassa ja tuotannossa samoja periaatteita kuin yhtiön omien tehtaiden. UPM:n tehtailla tuotetaan ja käytetään vain kloorikaasuttomasti tai täysin kloorittomasti valkaistua sellua. UPM edistää keräyspaperin käyttöä ja ottaa huomioon kuidun käytössä laadulliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset näkökohdat. Sekä tuore puukuitu että uusiokuitu ovat tärkeitä UPM:n paperien raaka-aineita. Energiatehokkuus UPM:n pyrkii vähentämään toimintansa vaikutusta ilmastonmuutokseen energian tuotannossa, hankinnassa ja käytössä. Tämä varmistetaan edistämällä hiilineutraalia energiantuotantoa, investoimalla siihen sekä parantamalla jatkuvasti energiatehokkuutta. UPM arvioi säännöllisesti kaikkien UPM:n selluja paperitehtaiden energiatehokkuutta. Niillä pyritään tunnistamaan energiatehokkuuden parantamismahdollisuudet sekä parhaat toimintatavat ja tuottamaan tietoa tehtaan ja yhtiön tavoitteenasetantaa varten. Tehtaat korjaavat toimintaansa arviointien mukaisesti ja toimivat asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ympäristökuormituksen ja tuotannon vaikutusten minimointi Yksi tehtaiden ja tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan tärkeimpiä painopistealueita on tuotantotehokkuuden parantaminen vähentämällä paperin tuotannossa syntyvän jätteen ja tuotannossa tarvittavan energian määrää paperin laatutason pysyessä korkeana. Tuotannon vaikutukset ympäristöön minimoidaan vähentämällä päästöjä ilmaan ja vesistöihin, vähentämällä prosessiveden käyttöä ja syntyvän prosessijätteen kokonaismäärää sekä vähentämällä kaatopaikkajätteen määrää. UPM:n paperituotteiden ympäristövaikutuksia arvioidaan elinkaaritarkastelun mukaisesti. UPM, YMPÄRISTÖRAPORTTI 2008 28