UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET. Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen

1 UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSIN LIITTEET Toimittanut: Olli Punnonen ja Minna Laukkonen Työterveyslaitos Helsingin aluetoimipiste 2006

2 LIITELUETTELO 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat 3 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain 11 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain 2000-2003 Uudenmaan työsuojelupiirissä 13 4 Työterveyshuoltopalvelut Uudellamaalla 1997, 2000 ja 2004 ja Itä-Uudellamaalla 2004 23 5 Työllisten ammattitaudit 2000-2002, toimialoittain 2002 ja tautiryhmittäin 2000-2002 Uudenmaan työsuojelupiirissä 27 6 Palkansaajien työtapaturmat 2000-2003, toimialoittain 2003 sekä työpaikka- ja työliikenneturmien tapaturmasuhteet 2000-2003 Uudenmaan työsuojelupiirissä 33 7 Palkansaajien sairauspäivärahapäivät tautiryhmittäin 2000-2003 Uudenmaan työsuojelupiirissä sekä koko maassa 2004 38 8 ASA-rekisteriin ilmoitetut toimialoittain 2003 Uudenmaan työsuojelupiirissä 43

3 Liite 1 Valtakunnalliset strategiat ja ohjelmat Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia 2007-2013 Vuosittainen talouskasvu Suomessa on ollut n. 2,5% ja perustunut tuottavuuden kasvuun. Tulevaisuudessa sen arvioidaan hidastuvan 1,5%:n tasolle. Suomen vuosittainen viennin kasvu on n. 3%, jossa erityisesti elektroniikkateollisuuden osuus on merkittävä. Vastaavasti puu- ja paperiteollisuuden vienillä on laskeva trendi. Kansantalouden investointiaste säilynee n. 19%:n tasolla. Suomalaisyritykset investoivat erityisesti ulkomaille. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan vuosittain n. 2%. Työikäisen väestön työllisyysastetavoite on 75%. Työllisten osuus kaikissa ikäluokissa säilynee ennallaan, mutta työvoima keskittyy kasvukeskuksiin. Suomen työttömyysaste on tällä hetkellä 10%, ja tavoitetaso vuodelle 2010 7,5%. Suurten ikäluokkien eläköityminen 2010 jälkeen voi johtaa työvoimapulaan joillakin toimialoilla ja alueilla. Suomen yrityksistä 93% työllistää alle 10 henkeä (mikroyrityksiä). Kasvupotentiaalia on erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävillä aloilla, kuten logistiikka, liikenne, liikkeenjohdon palvelut, taide-, muotoilu-, joukkoviestinnän, vapaa-ajan ja viihteen aloilla. Osaamisvaatimukset kasvavat teknologian hyödyntämisen, korkeampien laatuodotusten ja kansainvälisen kilpailun takia. Suomen panostus T&K-toimintaan on 3,5% BKT:stä, ja tavoite 2010 on 4%. Noin 70% T&K-rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta. Paikallisten osaamiskeskittymien merkitys on suuri. Innovatiivinen pk-yritystoiminta on keskittynyt kaupunkeihin, joissa on yliopisto ja muita osaamiskeskittymiä. EU-neuvoston uudistama Lissabonin strategia korostaa jäsenvaltioiden toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi koko EU:n alueella ja edellyttää paikallisten toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten sitoutumista strategiaan. Koheesiopolitiikan tavoitteena on tehdä jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia, edistää innovaatiota, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta ja luoda uusia ja parempia työpaikkoja. Strategia luo puitteet Suomen rakennerahastopolitiikalle 2007-2013 ja ohjaa kansallisten toimenpideohjelmien ja maakuntaohjelmien 2007-2010 laadintaa. Suomen rakennerahastorahoitus tulevalla ohjelmakaudella 2007-2013 on 1 526 milj. euroa. Alueellisten EAKR-toimenpideohjelmien laadinnasta vastaavat maakuntaliitot ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelmasta sekä maaseudun ja kalatalouden kehittämistoimien koordinoinnista vastaavat työministeriö ja paikallisesti TE-keskukset maakuntaliittojen koordinoimina. Tämä kehitystyö ohjaa voimakkaasti maakuntaohjelmien sisältöä kaudelle 2007-2010. Sisäasianministeriön strategiatyöryhmä huolehtii alueilla laadittujen ohjelmaesitysten yhteensovittamisesta kansalliseen alue- ja rakennepoliittiseen strategiaan sekä viimeistelee ohjelmaesitykset valtioneuvostolle ja komissiolle syksyllä 2006. Koko Suomi kuuluu Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- tavoitteeseen, jonka pääpaino on tutkimuksessa, innovaatioissa, työpaikkojen luomisessa ja inhimilliseen pääomaan keskittyvissä investoinneissa. Tavoitteen toimenpiteistä 75% tulee tukea Lissabonin strategian mukaisesti kasvun ja työllisyyden edistämistä. Manner-Suomessa on neljä suuralueittaista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa toimenpideohjelmaa. Näistä yksi on luonnosvaiheessa oleva Etelä-Suomen ohjelma, jonka asiakirjat ovat parhaillaan nähtävillä. Etelä-Suomen ohjelma-alueeseen kuuluvat Etelä-Karjalan, Hämeen, Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät- Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Kansallinen strategia nostaa esille seuraavat keskeiset haasteet: 1) Globalisaatio, sen vaikutuksiin sopeutuminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. 2 Talouden ja yhteiskunnan muutosvalmius ja kyky jatkuvaan uudistumiseen ja haasteiden ennakointiin. 3) Väestön ikääntymisestä ja muuttoliikkeestä seuraavat haasteet työvoiman saatavuudessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä, erityisesti peruspalvelujen turvaamisessa harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla. 4) Yrittäjyyden, liikeatalousosaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen, osaamisen ja innovatiivisuuden sekä uusien teknologioiden hyödyntäminen yritystoiminnassa ja tuotekehityksessä. Strategian tavoitteena on vastata kiristyvään kansalliseen ja kansainväliseen kilpilukykyyn, ennakoida ja reagoida maailman talouden muutoksia sekä lisätä yritys-, osaamis-, työ- ja asuinympäristön houkuttelevuutta. Strategian painoaloiksi on määritelty seuraavat kohteet: 1) Yritykset ja innovaatiot:

4 Yritystoiminnan edistämiseksi kehitetään mm. monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia ja asiakaslähtöisiä neuvonta- ja kehittämispalveluita, huomioidaan alueelliset toimialakeskittymät ja klusterit sekä kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, panostetaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen, tuotteistamiseen, kaupallistamiseen ja liiketoimintaosaamiseen sekä uuden teknologian hyödyntämiseen. Uutena painoalueina ovat palvelualojen yritykset ja murrosvaiheessa olevat yritykset. Keskitytään uusiin kasvualoihin ja yritysryhmittymiin sekä valtakunnallisesti viennin kannalta merkittäviin klustereihin (mm. ympäristöpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, energiateknologia, teknologiateollisuus ja logistiikka). Pk-yritysten innovaatiotoimintaa edistetään alueellisia osaamisrakenteita vahvistamalla ja kannustamalla esim. bioenergian, ympäristö- ja energiateknologian hyödyntämiseen. 2) Osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys: Parannetaan organisaatioiden (erityisesti pk- yritykset, mikroyritykset, yksinyrittäjät) valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamia rakennemuutoksia, kannustetaan uusiutumaan ja parantamaan laatua, korostetaan innovaatioita työn organisoinnissa ja henkilöstön johtamisessa ja kiinnitetään huomiota työssä jaksamiseen. Edistetään ikääntyvien ammattitaidon ja työkyvyn säilymistä. Kohderyhmänä ovat erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja työttömät, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Kehitetään työmarkkinoiden toimintaa edistäviä osaamis- ja palvelujärjestelmiä, edistetään ammattillista liikkuvuutta, tuetaan koulutustarjontaa ja verkostojen kehittämistä. 3) Kilpailukykyiset toimintaympäristöt: Vahvistetaan alueellisia ja kansallisia innovaatio- ja osaamisrakenteita ja tuetaan erikoistumista. Alueiden saavutettavuuden kehittämiseksi parannetaan liikenneyhteyksiä ja tietoliikennepalveluja. Alueiden vetovoimaisuuden parantamisessa kiinnitetään huomiota luontoon ja kulttuuriympäristöön. Manner-Suomen ESR-ohjelma asiakirjaesitys 2007-2013 (luonnos 4) Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman rahoituskehys on 549 milj. euroa. Ahvenanmaa valmistelee oman ESR-ohjelmansa ja sen rahoitus on 3 milj. euroa. ESR-ohjelman laadinnassa on otettu huomioon Lissabonin strategia, työllisyysstrategia ja sitä toteuttavat työllisyyslinjaukset. Valmistelu on tehty kumppanuusperiaatteella. ESR-strategiaa varten tehtiin vuoden 2005 aikana taustaselvitys toimintaympäristön tilasta ja sen kehityksestä, tulevaisuuden haasteista ja edellisen ohjelman arvioinneista. Ohjelmakauden 2007-2013 strategiset painopisteet määriteltiin taustaselvityksen ja kansallisen alue- ja rakennepoliittisten linjausten perusteella. Lähtökohtana on kansalliset työllisyyden, työelämän ja osaamisen kehittämisohjelmat, jotka kohdennetaan toimintaympäristön haasteisiin ja kehittämistarpeisiin. Näitä ovat: rakennetyöttömyyden alentaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen tuottavuuden ja työllisyysasteen nostaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen väestön ikärakenteen muutos: työvoiman ikääntyminen ja ikäluokkien pienentyminen työelämän ja työorganisaatioiden kehittäminen ja sosiaalisen innovaatiotoiminnan tukeminen pk-yritysten ja henkilöstön sopeutumiskyvyn vahvistaminen yrittäjyyden lisääminen, liiketoiminta-, teknologia-, ja verkosto-osaamisen ja pk-toiminnan vahvistaminen innovaatio- ja yrityspalvelujärjestelminen kehittäminen alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen ESR-rahoitus suunnataan mm. tasa-arvon ja sosiaalisten innovaatioiden tukemiseen ja levittämiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen, kumppanuuteen, projektimaiseen toimintamalliin, pitkäkestoisiin ja kysynnän mukaan räätälöityihin toimiin ja yhteistyöverkostoihin sekä kansainvälisyyteen. Koko Suomen kattava ESR-ohjelma jakautuu kahteen kokonaisuuteen: valtakunnallinen osio muodostuu hallinnonalaisista ja hallinnonalojen yhteisistä kehittämisohjelmistä ja suuralueiden osioissa keskitytään alueiden kannalta tärkeisiin osaamis- ja työllisyysteemoihin. Toiminnan sisältö on määritelty toimintalinjoissa: Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen kehitetään työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin (globalisaatio, teknologinen kehitys, työvoiman ikääntyminen) kriittisillä toimialoilla (tietointensiiviset palvelut, luovat toimialat, hoivapalvelut, julkinen sektori)

5 ja henkilöstöryhmissä (epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät, vuokratyövoima, yksinyrittäjät, maahanmuuttajat): johtamiskulttuurin uudistaminen, henkilöstön osallistumisen lisääminen uudistusten suunnitteluun ja toteutukseen, kehitetään työorganisaatioiden luovia toimintatapoja tuottavuuden parantamiseksi ja innovaatioiden edistämiseksi: kehitetään henkilöstön osaamista ja työkyvyä, rekrytointimalleja, tunnistetaan henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita, kehitetään innovaatioiden seulonta- ja arviointijärjestelmiä edistetään työhyvinvointia työssä jaksamisen parantamiseksi, työssäolojakson pidentämiseksi sekä työn tuottavuuden nostamiseksi parannetaan pk-yritysten johtamis- ja liiketoimintaosaamista ja tuetaan uusien yritysten perustamista, kehitetään ennakoivaa toimintaa ja kansainvälistymistä sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa ja kaupallistamista, yrityshautomotoimintaa Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy lisätään erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työmahdollisuuksia: yksilölliset työllisyystoimet ja -palvelut ja viestintätoimet, työpoolimallit vahvistetaan erityisesti 3. sektorin ja sosiaalisten yritysten roolia uusien työpaikkojen luomisessa: työvoiman palvelukeskukset, välityömarkkinat, eri tahojen yhteistyön tiivistäminen alennetaan koulutuksen keskeyttämistä, työpajatoiminta vähennetään syrjintää kouluksessa, työelämässä ja pääsyssä työmarkkinoille (nuoret, naiset, yksinhuoltajat, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen kehitetään uusia koulutusmalleja, työvoimapalvelu-, tiedostus-, ohjaus- ja neuvontajärjestelmiä sekä alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja alueellisia ennakointijärjestelmiä kehitetään uuden tiedon ja osaamisen siirtämistä yritystoimintaan kohderyhminä työssä olevat, ikääntyvät kehitetään innovaatioverkostoja, tuotteistamis- ja kaupallistamisosaamista Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa aktiiviset maahanmuuttopoliittiset toimet: ennakointijärjestelmien hyödyntäminen, lupamenettelyjen yksinkertaistaminen, rekrytoinnin edistäminen, maahanmuuttajien kotouttaminen jäsenvaltioiden yhteiset toimintatavat ja hyvien käytäntöjen levittäminen Toimintalinja 5. Kansallinen varaus äkillisiin alueellisiin ja paikallisiin rakennemuutostilanteisiin taloudellisiin, sosiaalisiin uudelleenjärjestelyihin tai kaupan avautumiseen liittyvät muutokset: irtisanotut, pitkäaikaistyöttömät Toimintalinja 6. Tekninen tuki valmistelu, hallinnointi, seuranta, arvioinnit, tiedotustoimet, valvonta ja tarkastus Neljän ensimmäisen toimintalinjan sisällä rahoitus on keskitetty valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin, joiden toimeenpano on pääsääntöisesti alueellista. Alueosioiden valmisteluun ovat osallistuneet TEkeskukset, maakuntaliitot ja lääninhallitukset ja esitykset on hyväksytty maakunnallisissa päätöksentekoelimissä. Ohjelman valtakunnallista osiota (puolet rahoituksesta) toteutetaan Itä-Suomen suuralueen ulkopuolisilla alueilla, ja Itä-Suomi osallistuu valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin omalla rahoitusosuudellaan. ESR-ohjelman toimeenpanossa tavoitteena on aikaansaada laajempia hankekokonaisuuksia, kannustaa pienten toimijoiden mukanaoloa, tukea kaupunkien paikallista aloitteellisuutta, levittää kehitettyjä käytäntöjä projektien ja hallinnonalojen välillä sekä yksinkertaistaa ja tehostaa ohjelmien hallinnointia ja seuranta tapahtuisi yhden hallinnonaloille yhteisen järjestelmän kautta (valtakunnalliset tukirakenteet).

6 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (luonnos 14.6.2006) Maa- ja metsätalousministeriön laatima Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 on vasta luonnosvaiheessa. Ohjelma linjaa tulevan kauden ESR-toimenpideohjelman sisältöä maaseudun kehittämisen osalta. Ohjelma tähtää elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilymiseen, ympäristötilan parantamiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Pohjoinen sijantimme vaikuttaa maaseudun toimintaedellytysten turvaamiskeinoihin ja kehittämistoimenpiteiden valintaan. Maatalouden ohella maaseudun sivuelinkeinoilla on merkittävä rooli maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Ohjelma perustuu kolmeen strategiseen linjaan: Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja keihttävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Kaikkia linjauksia koskevia periaatteita ovat paikallisuus, yhteistyö ja verkostoituminen, väestöryhmien tasavertaisuus, osaamisen ja innovaatioiden käyttöönotto, kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu. Ohjelma koostuu neljästä toimintalinjasta: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Tavoiteena on kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä tukemalla perheviljelmiä ja edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä, kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa ja käyttöä, vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun ja lisätä innovaatiivista tuotekehitystä. kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä ja parantaa metsänomistajien tietoutta metsien hoidosta, käytöstä ja metsäluonnon monimuotoisuudesta. 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Tavoitteena on ylläpitää arvoksa, avoin, viljelty maatalousmaisema vähentää maatalouden ympäristökuormitusta ja edistää bioenergian tuotantoa ja käyttöä säilyttää luonnon monimuotoisuutta 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja elämänlaadun parantaminen Tavoitteena on hidastaa väestön vähenemistä ja parantaa työllisyyttä maaseudulla tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen lisääntymistä ja elinkeinoelämän monipuolistumista, vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa, edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä ja lisätä yrittäjien teknologista osaamista lisätä maaseudun vetovoimaisuutta 4. Leader-toiminta, jolla edistetään maaseudun toimijoiden ja väestön yhteistyötä ja aktiivisuutta

7 Teknologiastrategiat Valtion Tiede- ja teknologianeuvoston linjaus strategisen huippuosaamisen keskittymistä 27.6.2006 Valtion Tiede- ja teknologianeuvosto esittää, että Suomeen perustettaisiin strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Ensi vaiheessa näiden keskittymien aloja olisivat seuraavat sektorit: 1. Energia ja ympäristö 2. Metallituotteet ja koneenrakennus, 3. Metsäklusteri 4. Terveys ja hyvinvointi 5. Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Keskittymien toiminta perustuisi yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja rahoittajaorganisaatioiden vahvaan sitoutumiseen. Keskittymiin suunnattaisiin sekä olemassa olevia että uusia tutkimus- ja tuotekehitysrahoja selvästi nykyistä suuremmassa mittakaavassa. Esitys sisältyy raporttiin, jonka pääministerin johtama tiede- ja teknologianeuvosto hyväksyi 27.6.2006. Selvityksessä kehotetaan Opetusministeriötä ja Kauppa- ja teollisuusministeriötä asettamaan johtoryhmän ohjaamaan ja arvioimaan toteutusta. Neuvosto myös linjaa, mihin julkisen tutkimusrahoituksen lisäpanostukset olisi suunnattava. Suomen tavoitteena on nostaa kansallisen tutkimusrahoituksen osuutta bruttokansantuotteesta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä 4%:iin, kun osuus on nyt 3,5%. FinnSight 2015 Keväällä 2006 julkaistun Suomen Akatemian ja Tekesin FinnSight 2015- raportin mukaan yhteiskuntamme muutostekijöitä ovat: globalisaatio, väestömuutokset, tiede ja teknologia muutosvoimana, kestävä kehitys, osaamisen, kulttuuriympäristön ja työn muutokset ja ihmisen henkiset voimavarat sekä hallinta ja turvallisuus. Raportissa esitetään seuraavat 10 teemaa, joiden valintakriteereinä olivat kansallinen merkittävyys, osaamisperustan taso ja laajuus sekä teeman potentiaaliset sosioekonomiset vaikutukset. 1. Oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta: Osaaminen muuttuu yhtä tärkeämmäksi hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn voimavaraksi. Oppisen joustavuus ja uudet toimintatavat sekä tarve monitieteiseen oppimistutkimukseen korostuvat. Osaamisalueita ovat: oppisen neurologinen, kognitiivinen, motivationaalinen ja sosiaalinen perusta, oppimista tukevat ihmisläheiset teknologiat, teknologian muokkaamat toimintaympäristöt, mobiilin ja hajautetun työn johtaminen, elinikäisen oppimisen käytännöt, koulutusjärjestelmä ja epämuodollinen oppiminen sekä kansalaisvalmiudet, elämän hallinta ja sosiaaliset innovaatiot. 2. Palvelut ja palveluinnovaatiot: Uutta palveluliiketoimintaa ja -innovaatiota tarvitaan kaikilla elinkeinoelämän ja julkishallinnon sektoreilla. Haasteena on tuottavuuden ja laadun nostaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen mm. väestön ikääntymisestä johtuen. Osaamisalueita ovat: asiakas- ja kuluttajalähtöisyyden edistäminen, liiketoimintaosaaminen palveluissa, parempien asuin-, palvelu- ja työympäristöjen kehittäminen, palveluviennin edistäminen, tietoturva ja informatiikka palveluissa, kulttuuri- ja elämyspalvelut sekä julkisten palveluiden uudistaminen. 3. Hyvinvointi ja terveys: Hyvinvointiin vaikuttavat terveyskäyttäytyminen, lääketieteen edistyminen, ehkäisevä terveydenhuolto sekä uudet terveydenhuoltopalvelut ja -innovaatiot. Lapset ja nuoret ovat avainasemassa. Osaamisalueita ovat: biolääketieteellinen tutkimus, aivo- ja neurotutkimus, väestön terveyttä edistävän tieto- ja viestintäteknologian kehittäminen, liikunta- ja ravitsemustutkimus, mielenterveys- ja päidetutkimus, etä- ja kotihoitoteknologiat, lääketutkimus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää tukeva tutkimus. 4. Ympäristö ja energia: Uusiutuvat energiamuodot sekä energian käytön tehokkuus ovat haasteita tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Suomella on tällä alalla vahvuuksia, jotka voivat johtaa uusiin ratkaisuihin ja läpimurtoihin. Osaamisalueita ovat: ekosysteemien toiminta, ympäristöasioiden hallinta, urbaanit ympäristö, vesijärjestelmän ja vesien puhdistusteknologiat, biomassat energiaraaka-aineena ja niiden tuotannon teknologiat, energian käytön tehostaminen, uudet energian tuotantojärjestelmät, uudet tekniikat, logistiikka ja jakelu, mobiilit ja hajautetut teknologiat energia- ja ympäristöpalvelujen alustana.

8 5. Infrastruktuuri ja turvallisuus: Uusia turvallisuusuhkia voi nousta mm. kansainvälisestä rikollisuudesta ja pandemioista. Tieto- ja energiaverkot voivat olla haavoittuvia, mutta toiminta- ja huoltovarmuus ovat kansallisia kilpailuvaltteja. Osaamisalueita ovat: ympäristöosaaminen ja -teknologia, logistinen osaaminen ja huoltovaruuden hallinta, monikulttuurinen, integraatio-, menetelmä- ja Venäjä-osaaminen. 6. Bio-osaaminen ja -yhteiskunta: Bio-osaamisella on keskeinen merkitys useimmilla yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreilla sekä ympäristönsuojelussa. Bio-osaaminen käsittää biologiseen materiaaliin ja perimään kohdistuvan tutkimuksen, biotekniset innovaatiot ja vaikutukset sekä bio- ja informaatiotieteiden hybridialueet. Tarvitaan osaamista koko innovaatioketjun toteuttamiselle tutkimuksesta kaupalliseen hyödyntämiseen asti. Osaamisalueita ovat: uusiutuvien luonnonvarojen kokonaiskäyttö, biotuotannon kehittäminen, uudet biotekniset tuotemahdollisuudet, lääkekehitys, mittausmenetelmät ja diagnostiikka, biologisen tiedon hallinta ja mallinnus sekä tieteiden välinen synergia. 7. Tieto ja viestintä: Aihepiiri käsittää mm. tietoliikenteen, tiedonlouhinnan, käyttöliittymätutkimuksen, neurotieteet sekä lingvistiikan. Raja-aitojen murtuminen voi synnyttää kokonaan uusia toimijoita. Osaamisalueita ovat: viestintäteknologia, vuorovaikutus, käytettävyys, käyttöliittymät, anturiteknologian sovellutukset, tiedonlouhinta, analysointi, hallinta ja haku, tietoliikenne, palveluiden kehittäminen, perinteisen teollisuuden uudistaminen, yhteiskunnan digitaaliset tietoinfrastruktuurit, ohjelmistoteollisuus, biotietotekniikka ja laitteistoteollisuus. 8. Ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus. Vastakohtaisuuksien, kuten tekniikan ja ihmistieteiden erojen, sijasta tavoitteena tulisi olla yhtymäkohtien, uusien mahdollisuuksien ja ymmärryksen lisääminen monialaisen yhteistyön avulla. Osaamisalueita ovat: inhimillinen vuorovaikutus, ymmärtäminen ja dialogi, monikulttuurinen osaaminen, kieli ja viestintä, elämänikainen oppiminen ja ymmärtäminen, ihminen ja media, inhimillinen teknologia ja luovuus, älykäs teknologia ja suomalaisuus. 9. Materiaalit: Jo käytössä olevien materiaalien uudet käyttösovellukset sekä uusien materiaalien käyttömahdollisuudet ja näiden vaihtoehtoiset hyödyntämismenetelmät ovat merkittävässä asemassa suomalaiselle teollisuudelle ja ekologisesti kestävälle raaka-ainetaloudelle. Osaamisalueita ovat: teknologiasiirto, innovaatioketjut ja -prosessit, painettava elektroniikka, uudet pintatekniikat, puun, biomassan ja uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntäminen, kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset terästuotteet, biomimeettiset materiaalit, uudet hiilimateriaalit, poikkitieteelliset ja -teknologiset sovellutukset terveysteknologiassa, fotoniikan ja elektroniikan materiaalikehitys, biomateriaalit ja bioaktiiviset materiaalit sekä polymeerien hallittu synteesi. 10. Globaali talous: Globaali talous vaikuttaa ratkaisevasti Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin. Kehittämiskohteita ovat palveluliiketoiminta, riskien hallinta sekä tiedon tehokas hyödyntäminen tieteessä, teknologissa ja taloudessa. Osaamisalueita ovat: globaalien riskien arviointi ja hallinta, yritystoiminnan globalisoitumisen vaikutukset kansantalouteen, globaalin osaamisen hyödyntäminen, julkisen sektorin muutos, verotuksen edellytykset ja julkiset hankinnat, palvelut, innovaatioprosessin edistäminen ja hallinta, tutkimuksen uudet suunnat sekä kansainväliset muuttoliikkeet. Tekesin teknologiastrategiat Tekesin laatimien teknologiastrategioiden (2002 ja 2005) mukaan perusosaamisen painoalueita ovat: Tieto- ja viestintäteknologia, jonka sovellutusten hyödyntäminen ulottuu lähes kaikille elämän ja yhteiskunnan osa-alueilla, palvelujärjestelmiin ja toimintaympäristöihin. Materiaaliteknologia, jonka kehitys muuttaa oleellisesti tuotantoprosesseja erityisesti tieto- ja viestintäteollisuudessa, energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja kuljetusklusterissa. Nanoteknologia lisää materiaaliteknologian mahdollisuuksia pienen mittakaavan tehokkaissa sovellutuksissa. Bioteknologia, jonka mahdollisuudet luovat edellytyksiä erityisesti lääke- ja elintarvikkeiden kehityksen ja diagnostiikan alueilla. Näissä Suomella on maailmanlaajuisesti hyvä kilpailuasema. Perusteknologioiden soveltaminen tuotantoprosesseissa ja järjestelmissä (mm. turvallisuus), hyvinvointipalveluissa ja -tuotteissa, kestävän kehityksen sovellutuksissa (ympäristö ja energia) sekä osaamisintensiivissä palveluliiketoiminnassa luo hyvät lähtökohdat innovaatioympäristön koko elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehitykselle ja vakaalle kasvulle. Paikallisuuden merkitys on tärkeä, kun kehitetään kotimarkkinoita ja klusteriyhteistyötä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Myös kestävän kehityksen periaatteet ovat oleellinen osa liiketoiminnan kilpailukyvylle.

9 Suomen suurimmat haasteet ovat: ihmisten hyvinvoinnin varmistaminen mm. kiinnittämällä huomiota osaajien jaksamiseen sekä työn ja muun elämän tasapainon ylläpitämiseen, elinkeinoelämän uudistaminen mm. liiketoiminta- ja substanssiosaamista kehittämällä ja tulevaisuuden investoinneilla, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen rakentaminen innovaatioympäristön takaamiseksi, teknologian eettisyyden varmistaminen ja riittävä panostus koulutukseen sekä T&K-toimintaan. Tekesin teknologiastrategian mukaan suomalaisten osuus maailman markkinoista kasvaa erityisesti energia-, ympäristö- ja tieto- ja viestintäklustereissa, joissa kahdessa viimeksi mainitussa markkinoiden kasvu on nopeaa. Energiaklusterin voimakkaat, jopa kaksinkertaisiksi arvioidut kasvuennusteet perustuvat erityisesti uusiutuvien energioiden tekniikkaan sekä bioenergian tuotantoon ja jalostamiseen. Kehityksen edellytyksenä on uusien teknologioiden tehokas hyödyntäminen ja vahva perusosaaminen energiateknisessä tuotekehityksessä ja teollisuudessa. Ympäristöklusterin tulevaisuus on ympäristöteknologiassa ja sen yhteistyössä muiden klustereiden kanssa kestävän kehityksen alueella. Menestyminen riippuu kotimaisten ja erityisesti kansainvälisten markkinoiden kehityksestä. Klusterin odotetaan kasvavan 6-7% vuodessa. Tieto- ja viestintäklusterissa erityisiä kasvualoja ovat tietoliikennelaitteet ja -palvelut, ohjelmistoliiketoiminta sekä instrumentit ja automaatio. Klusterin tuotanto arvioidaan kasvavan 5-10% vuodessa. Suomella on vakaa asema maailman markkinoilla metsä-, metalli- ja kemia/bioklusterissa. Perinteisen kemian teollisuuden rinnalle on nousemassa osaamisen pohjautuva, teknologioita hyödyntävä "life science"-teollisuus, joka tuottaa moderneja bioteknologian tuotteita (lääkkeet, rokotteet, diagnostiset testit, biomateriaalit, elintarviketeollisuuden komponentit). Metsäteollisuuden kemia, vesikemia ja ympäristöratkaisut vahvistavat perinteistä kemianteollisuutta. Kemian ja bioteollisuuden mahdollisuudet ovat pitkäjänteisessä tuotteiden ja prosessien kehityksessä, yhteistyössä muiden klustereiden kanssa sekä erikoistumisessa. Metsäklusterin vahvuutena on koneiden ja laitteiden valmistus, joka kasvaa sekä liikevaihdoltaan että työllistämisasteeltaan. Metalliklusterin kasvualoja ovat koneiden, laitteiden ja komponenttien valmistus erityisesti elektroniikkateollisuuden tarpeisiin, rakentamisen metallituotteet ja metallinjalostus. Molempiin klustereihin kohdistuu huomattavia muutospaineita ja kilpailu alalla voimistuu. Kilpailuvaltteina ovat uusien teknologioiden soveltaminen tuotekehityksessä ja tuotantoprosesseissa, jalostusasteen kohottaminen, osaamisen ja konevalmistuksen säilyttäminen kotimaassa ja viennin osuuden kasvattaminen. Suomen osuus maailman markkinoista hyvinvointi-, kiinteistö ja rakennus- sekä elintarvikeklustereissa ei ole merkittävä. Klustereilla on kuitenkin tärkeä asema kotimaassa. Hyvinvointiklusterin vahvuutena on toimiva kotimainen sosiaali- ja terveyssektori, hyvät teknologioiden hyödyntämismahdollisuudet ja korkeatasoinen tutkimusosaaminen. Kasvualoja ovat terveydenhuollon tekniikat ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet. Kiinteistö- ja rakennusklusterin tulevaisuus on alan asiakaslähtöisten ja älykkäiden tuotteiden ja palvelujen (suunnitteluprosessit, talotekniikkajärjestelmät, ohjelmistotuotteet) kehittämisessä ja markkinoissa. Elintarviketeollisuus perustuu kotimaisiin raaka-aineisiin ja kotimaan markkinoihin. Kansainväliset markkinat avautuvat korkean teknologian tuotteiden, kuten terveysvaikutteisten elintarvikkeiden, tuotannon myötä.

10 Muut elinkeinoelämän kehityksen arvioinnit Tekniikan Akateemisen Liiton analyysit Tekniikan Akateemisten Liitto analysoi maakunnittain Suomessa vuosille 2002-2006 laaditut alueelliset strategiat sekä niiden pohjalta tehdyt päätelmät tulevaisuuden suuntauksista alueen elinkeinoelämässä. Metla: Metsäteknologiasektorin visio ja tiekartta vuoteen 2020 Raportissa arvioidaan, että metsäteknologian asema Suomessa vahvistuu pitkäjänteisen ja uutta teknologiaan hyödyntävän metsäkonetuotekehityksen ja -tuontannon ansiosta. Myös metsäkonemarkkinoiden vientinäkymät ovat hyvät. Kesäkuussa 2006 julkaistun Metlan metsäalan tulevaisuusraportin mukaan metsäalalla Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden tuotannon kasvumahdollisuudet perustuvat liiketoiminnan laajentamiseen, uusiin työpaikkoihin, teknologian vientiin ja metsävarojen käyttöön perustuvat bioenergian tuotantoon, korkean jalostusarvon tuotteisiin ja kokonaan uusiin tuotteisiin. Nykyisen metsäteollisuuden tuotannon (sahatavaran, paperin, kartongin, vaneerin tuotannon) arvioidaan vähenevän 15% seuraavan 10 vuoden aikana. Nykytuotteissa on Suomessa saavutettu jo tuotannon kasvun rajat ja kannattavuus parenee vain tuotantoa tehostamalla ja teknologiaa kehittämällä. Metsiin perustuvan bioenergian tuotanto ja käyttö monipuolistuvat, mikä osaltaan lisää nykytuotteiden kannattavuutta. Metsiin liittyvien palvelujen (mm. luontomatkailun) ja metsien muiden kuin puutuotannollisten käyttömuotojen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Suomen metsävarat eivät rajoita metsäteollisuuden kasvua. Metsäteollisuuden arvion mukaan tuontipuun osuus metsäteollisuuden puunkäytöstä on n. 20%, joten kotimaisen puun käyttö on edelleen merkittävää. Metlan mukaan metsäteollisuuden tulevaisuuden uhkia voivat olla tuontipuun käytön väheneminen, metsäalan julkisen tuen romahtaminen ja odotettua nopeammat vaikutukset ilmaston muutoksesta.

11 Liite 2 Maakuntaprofiilit ja väestöennusteet maakunnittain Taulukko 1. Maakunnat tunnuslukuina (Lähde: Tilastokeskus) Yleistiedot Uusimaa Itä-Uusimaa Koko maa Seutukunnat 3 kpl 2 kpl 77 kpl Helsinki Lohja Tammisaari Porvoo Loviisa Kuntien määrä, 2006 24 10 432 Kaupunkien määrä, 2006 Pinta-ala, km 2 6767 2823 338 145 Väestö Väkiluku 2005 (31.12.) 1 359 150 92 933 5 255 580 Väkiluvun muutos 1995-2004, % Luonnollinen väestönkasvu 2004, osuus väestöstä, % Ikärakenne 1.1.2004, ikäluokan osuus väestöstä, % 0-14 v 25-64 v. 65 v. - Taajamissa asuvan väestön osuus koko väestöstä 2004, % Koulutustaso Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 v. täyttäneistä 2003, % Korkea-asteen tutkinnon suor. osuus 15 v. täyttäneistä 2003, % Työmarkkinat Työllisyysaste (15-64 v), % 1990 1995 2000 2005 Työttömyysaste, % 1990 1995 2000 2005 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 2003 Toimipaikkarakenne 2003, kpl, (osuus kaikista työpaikosta, %) Alkutuotanto: Maa-, riista- ja metsätalous Kalatalous Teollisuus & Jalostus Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Palvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemustoim. Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus ja liike-elämän palv. Koulutus Terveydenhuolto- ja 2,3 0,19 17,5 66,7 15,9 83,3 66,2 58,4 61,9 32,3 24,8 24,6 79,8 67,0 74,4 73,9 1,6 12,0 6,3 6,2 80,2 66,2 72,9 72,8 1,0 11,7 5,8 5,1 74,1 61,1 66,9 73,9 3,2 15,4 9,8 6,2 694 167 33 608 2 263 141 4210 353 84 783 3 675 38 330 132 792 60 835 1 762 61 8 082 668 2692 4 627 2 209 8492 (3,3) 7847 (3,0) 645 (0,3) 62082 (24,1) 1279 (0,5) 27679 (10,7) 1305 (0,5) 31819 (12,4) 167490 (65,1) 57358 (22,3) 13574 (5,3) 25554 (9,9) 5174 (2,0) 48562 (18,9) 1990 (0,8) 15278 (5,9)

12 sosiaalipalvelut Muut 19515 (7,6) Aluetalous ja yritykset Maatilojen lukumäärä 72 054 Keskimääräinen tilakoko, ha 31,40 Toimivat yritykset 2004 (31.12.) 253 617 Aloittaneet yritykset 2000 2004 Lopettaneet yritykset 2000 2004 22 361 24 756 19 881 22 012 Yritykset/1000 asukasta 2004 48 T&K-toiminnan osuus alueen 3,5 BKT:sta, 2003, % Liite 2. Taulukko 2. Maakuntien väestöennusteet, vertailu vuoteen 2005. Ennusteet perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Lähtöväkilukuna on käytetty vuoden 2003 tietoja. (Lähde: Tilastokeskus) Maakunta/koko maa 2010 2020 2030 2040 Muuttuja Uusimaa Väkiluvun muutos vrs. 2005, % 3,67 9,33 12,32 12,78 Miehet vrs. 2005, % 4,01 10,05 13,19 14,02 Naiset vrs. 2005, % 3,36 8,67 11,51 11,64 0-14-vuotiaat vrs. 2005, % -1,97 1,21 0,74-2,96 15-64-vuotiaat vrs. 2005, % 2,70 1,65 0,32-0,12 Yli 65-vuotiaat vrs. 2005, % 17,59 65,76 98,77 110,63 Itä-Uusimaa Väkiluvun muutos vrs. 2005, % 3,43 8,81 12,43 12,87 Miehet vrs. 2005, % 3,55 8,96 12,39 12,87 Naiset vrs. 2005, % 3,31 8,67 12,48 12,88 0-14-vuotiaat vrs. 2005, % -3,09-2,24-2,62-6,23 15-64-vuotiaat vrs. 2005, % 2,84 0,24-1,22-2,11 Yli 65-vuotiaat vrs. 2005, % 14,56 61,16 92,39 104,00 Koko maa Väkiluvun muutos vrs. 2005, % 1,19 3,14 3,73 2,28 Miehet vrs. 2005, % 1,46 3,75 4,40 3,17 Naiset vrs. 2005, % 0,94 2,55 3,09 1,44 0-14-vuotiaat vrs. 2005, % -3,85-3,32-5,70-9,94 15-64-vuotiaat vrs. 2005, % 0,25-5,89-9,63-10,92 Yli 65-vuotiaat vrs. 2005, % 10,61 48,02 70,08 70,95

13 Liite 3 Palkansaajien ja yrittäjien määrät toimialoittain 2000-2003 Uudenmaan työsuojelupiirissä (Lähde: Suomen alueelliset työolot- tietojärjestelmä) Taulukko 1. Palkansaajien määrä Uudellamaalla Toimiala Toimialakoodi Lukumäärä 2000 % koko maan palkansaajista Lukumäärä 2001 2002 2003 % koko maan palkansaajista Lukumäärä % koko maan palkansaajista Lukumäärä % koko maan palkansaajista Muutos alueella 2000-2003 Muutos koko maassa 2000-2003 A Maatalous, riistatalous ja metsätalous 1901 6 % 1743 7 % 1689 7 % 1584 7 % -317-5429 1 MAA- JA RIISTATALOUS 1041 7 % 850 8 % 841 8 % 771 7 % -270-4463 2 METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. PALV. 860 6 % 893 6 % 848 6 % 813 6 % -47-966 B Kalatalous 15 3 % 25 4 % 24 4 % 23 5 % 8-89 5 KALASTUS JA KALANVILJELY 15 3 % 25 4 % 24 4 % 23 5 % 8-89 C Mineraalien kaivu 366 9 % 426 10 % 390 9 % 408 10 % 42 242 10 KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; TURPEEN NOSTO 0 0 % 0 0 % 3 0 % 11 1 % 11 197 11 RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 12 URAANI- JA TORIUMMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 13 METALLIMALMIEN LOUHINTA 3 0 % 20 3 % 9 2 % 7 1 % 4-51 14 MUU MINERAALIEN KAIVU 363 15 % 406 16 % 378 15 % 390 16 % 27 96 D Teollisuus 96811 23 % 97242 23 % 93494 23 % 90169 23 % -6642-23010 15 ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALM. 8868 23 % 9071 23 % 8993 23 % 8944 23 % 76-499 16 TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 347 99 % 348 99 % 336 99 % 315 100 % -32-35 17 TEKSTIILIEN VALMISTUS 737 12 % 743 13 % 719 12 % 650 12 % -87-681 18 VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN MUOKK. 494 8 % 457 8 % 407 8 % 396 9 % -98-1406

14 19 PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. VALM. 18 1 % 20 1 % 27 1 % 24 1 % 6-506 20 PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALM. 1365 5 % 1333 5 % 1341 5 % 1305 5 % -60-1474 21 MASSAN PAPERIN JNE. VALM. 2866 8 % 2701 8 % 2709 8 % 2622 8 % -244-1229 22 KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE. 14650 47 % 13741 45 % 13695 46 % 13372 46 % -1278-2241 23 KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. VALM. 1751 76 % 1913 79 % 1415 73 % 1430 72 % -321-309 24 KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. VALM. 6990 39 % 7515 41 % 7001 39 % 6706 38 % -284-420 25 KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 2584 14 % 2260 13 % 2097 12 % 1938 12 % -646-2681 26 EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. VALM 2792 19 % 2653 18 % 2650 18 % 2613 18 % -179-232 27 PERUSMETALLIEN VALMISTUS 1181 7 % 1062 7 % 904 6 % 856 6 % -325-894 28 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS 6607 17 % 6725 17 % 6489 17 % 6341 17 % -266-1255 29 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS 10855 19 % 11078 19 % 10845 19 % 10400 19 % -455-1044 30 KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN VALM 154 17 % 127 18 % 135 29 % 132 29 % -22-455 31 MUU SÄHKÖKONEIDEN, - LAITTEIDEN VALM 7161 42 % 6859 41 % 6563 41 % 6621 42 % -540-1133 32 RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM. 13367 35 % 14165 38 % 13430 38 % 12673 36 % -694-2979 33 LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE VALM 5512 49 % 6082 51 % 5894 50 % 5966 50 % 454 490 34 AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS 777 10 % 626 8 % 504 7 % 472 7 % -305-808 35 MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS 5237 36 % 5276 36 % 5091 36 % 4124 34 % -1113-2270 36 HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU VALM 2460 16 % 2412 17 % 2135 15 % 2134 15 % -326-1155 37 KIERRÄTYS 38 10 % 75 19 % 114 21 % 135 23 % 97 206 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 5317 28 % 4941 28 % 4799 29 % 4779 29 % -538-2330

15 40 SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO 4805 30 % 4303 30 % 4126 31 % 4142 31 % -663-2414 41 VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU 512 18 % 638 21 % 673 24 % 637 22 % 125 84 F Rakentaminen 35003 31 % 35342 32 % 34063 32 % 34801 32 % -202-4939 45 RAKENTAMINEN 35003 31 % 35342 32 % 34063 32 % 34801 32 % -202-4939 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen... 101868 44 % 103586 44 % 104150 44 % 106150 44 % 4282 9386 50 MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA 11890 34 % 11839 35 % 12111 35 % 12670 35 % 780 1771 51 AGENTUURITOIMINTA JA TUKKUKAUPPA 52952 63 % 53583 63 % 52929 63 % 53320 63 % 368 242 52 VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. KORJ. 37026 33 % 38164 33 % 39110 33 % 40160 33 % 3134 7373 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 23268 40 % 24232 40 % 23112 38 % 24442 39 % 1174 3499 55 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 23268 40 % 24232 40 % 23112 38 % 24442 39 % 1174 3499 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 59516 41 % 59676 41 % 59757 41 % 58897 40 % -619 2385 60 MAALIIKENNE; PUTKIJOHTOKULJETUS 16143 29 % 16653 30 % 17166 30 % 17620 30 % 1477 3491 61 VESILIIKENNE 3379 56 % 3314 56 % 3555 58 % 3431 57 % 52-3 62 ILMALIIKENNE 6234 92 % 5250 92 % 5087 93 % 5067 94 % -1167-1341 63 LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., MATKATOIM. 13623 48 % 13987 48 % 13943 48 % 13815 47 % 192 1068 64 POSTI- JA TELELIIKENNE 20137 43 % 20472 42 % 20006 41 % 18964 41 % -1173-830 J Rahoitustoiminta 23653 54 % 24267 54 % 23873 54 % 23234 54 % -419-753 65 RAHOITUKSEN VÄLITYS 13982 49 % 14246 49 % 14317 50 % 14058 50 % 76-186 66 VAKUUTUSTOIMINTA 5858 53 % 6286 54 % 5901 53 % 5708 53 % -150-390 67 RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA 3813 87 % 3735 85 % 3655 85 % 3468 83 % -345-177 K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut... 108906 48 % 111778 48 % 111945 47 % 113920 48 % 5014 13137 70 KIINTEISTÖALAN PALVELUT 10494 34 % 11028 34 % 10920 33 % 11481 34 % 987 2581 71 KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS 1428 45 % 1564 43 % 1756 45 % 1839 45 % 411 838 72 TIETOJENKÄSITTELYPALVELU 22778 64 % 24337 63 % 23492 63 % 23064 62 % 286 1370

16 73 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN 9444 60 % 8517 59 % 8680 57 % 8474 58 % -970-1235 MUU LIIKE-ELÄMÄÄ 74 PALVELEVA TOIMINTA 64762 46 % 66332 47 % 67097 46 % 69062 46 % 4300 9583 L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 46957 38 % 45911 38 % 45381 37 % 42844 37 % -4113-7809 75 JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. JNE. 46957 38 % 45911 38 % 45381 37 % 42844 37 % -4113-7809 M Koulutus 42696 29 % 43648 29 % 45031 29 % 44650 29 % 1954 7890 80 KOULUTUS 42696 29 % 43648 29 % 45031 29 % 44650 29 % 1954 7890 N 85 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 83814 28 % 86341 29 % 88182 29 % 90050 28 % 6236 28617 TERVEYDENHUOLTO- JA SOSIAALIPALV. 83814 28 % 86341 29 % 88182 29 % 90050 28 % 6236 28617 O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 38939 43 % 39311 43 % 39299 42 % 39550 42 % 611 3132 90 YMPÄRISTÖHUOLTO 3126 41 % 2989 40 % 2906 37 % 2915 38 % -211 158 91 JÄRJESTÖTOIMINTA 13677 39 % 14003 38 % 13914 38 % 14432 38 % 755 2274 92 VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. TOIM. 19393 48 % 19667 47 % 19886 47 % 19761 47 % 368 993 93 MUUT PALVELUT 2743 39 % 2652 38 % 2593 38 % 2442 36 % -301-293 P Työnantajakotitaloudet 5 12 % 5 11 % 6 14 % 3 6 % -2 6 95 TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 5 12 % 5 11 % 6 14 % 3 6 % -2 6 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 165 99 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % -165-166 97 KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. EDUSTUSTOT 165 99 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % -165-166 X Toimiala tuntematon 6049 27 % 5566 22 % 6397 23 % 7277 20 % 1228 14943 999-6049 27 % 5566 22 % 6397 23 % 7277 20 % 1228 14943 Yhteensä - 675249 34 % 684040 35 % 681592 34 % 682781 34 % 7532 38712

17 Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei koko yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Maatalousyrittäjien ja muiden yrittäjien tiedot eivät ole mukana taulukossa. Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

18 Liite 3 Taulukko 2. Yrittäjien määrä Uudellamaalla Toimiala Toimialakoodi Lukumäärä 2000 % koko maan yrittäjistä Lukumäärä 2001 2002 2003 % koko Lukumäärä % koko Luku- maan maan määrä yrittäjistä yrittäjistä % koko maan yrittäjistä Muutos alueella 2000-2003 Muutos koko maassa 2000-2003 A Maatalous, riistatalous ja metsätalous 4737 6 % 4517 6 % 4416 6 % 3979 6 % -758-12018 1 MAA- JA RIISTATALOUS 4664 6 % 4442 6 % 4330 6 % 3876 6 % -788-12695 2 METSÄTALOUS JA SIIHEN LIITT. PALV. 73 6 % 75 6 % 86 7 % 103 5 % 30 677 B Kalatalous 107 13 % 98 13 % 96 13 % 92 12 % -15-53 5 KALASTUS JA KALANVILJELY 107 13 % 98 13 % 96 13 % 92 12 % -15-53 C Mineraalien kaivu 48 9 % 46 9 % 43 8 % 47 7 % -1 141 10 KIVI- JA RUSKOHIILEN KAIVU; TURPEEN NOSTO 2 1 % 2 1 % 2 1 % 2 1 % 0 113 11 RAAKAÖLJYN JNE. TUOT. JA LIITT PALV 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 12 URAANI- JA TORIUMMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 13 METALLIMALMIEN LOUHINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 1 14 MUU MINERAALIEN KAIVU 46 17 % 44 17 % 41 16 % 45 15 % -1 27 D Teollisuus 2515 18 % 3203 19 % 3162 19 % 3371 18 % 856 4246 15 ELINTARVIKKEIDEN JA JUOMIEN VALM. 129 11 % 127 11 % 121 11 % 124 10 % -5 105 16 TUPAKKATUOTTEIDEN VALMISTUS 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 17 TEKSTIILIEN VALMISTUS 100 13 % 102 14 % 102 14 % 120 13 % 20 127 18 VAATTEIDEN VALM.; TURKISTEN MUOKK. 298 17 % 285 17 % 279 17 % 299 17 % 1 66 19 PARKITSEMINEN; LAUKKUJEN JNE. VALM. 41 15 % 39 16 % 32 14 % 36 15 % -5-27

19 20 PUUTAVARAN JA PUUTUOTTEIDEN VALM. 70 6 % 66 6 % 74 7 % 90 6 % 20 315 21 MASSAN PAPERIN JNE. VALM. 3 21 % 4 29 % 4 22 % 4 15 % 1 13 22 KUSTANTAMINEN, PAINAMINEN JNE. 362 39 % 362 39 % 357 40 % 384 40 % 22 50 23 KOKSIN, ÖLJYTUOTTEIDEN JNE. VALM. 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 2 24 KEMIKAALIEN, KEM. TUOTT. JNE. VALM. 29 38 % 24 32 % 26 35 % 26 34 % -3 0 25 KUMI- JA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUS 68 22 % 68 22 % 66 22 % 63 19 % -5 26 26 EI-METALLISTEN MINERAALITUOTT. VALM 70 15 % 71 15 % 67 15 % 80 15 % 10 60 27 PERUSMETALLIEN VALMISTUS 3 23 % 3 19 % 2 13 % 4 19 % 1 8 28 METALLITUOTTEIDEN VALMISTUS 457 15 % 456 15 % 453 15 % 481 15 % 24 199 29 KONEIDEN JA LAITTEIDEN VALMISTUS 564 19 % 557 19 % 568 19 % 586 19 % 22 98 30 KONTTORI- JA TIETOKONEIDEN VALM 1 33 % 1 33 % 0 0 % 1 17 % 0 3 31 MUU SÄHKÖKONEIDEN, - LAITTEIDEN VALM 5 11 % 5 12 % 3 7 % 4 7 % -1 8 32 RADIO-, TV-VÄLINEIDEN JNE. VALM. 6 16 % 4 12 % 7 21 % 7 16 % 1 6 33 LÄÄKINTÄKOJEIDEN, KELLOJEN JNE VALM 53 31 % 65 30 % 71 32 % 78 29 % 25 95 34 AUTOJEN JA PERÄVAUNUJEN VALMISTUS 5 10 % 6 12 % 7 13 % 9 14 % 4 15 35 MUU KULKUNEUVOJEN VALMISTUS 103 27 % 111 29 % 112 28 % 121 29 % 18 42 36 HUONEKALUJEN VALMISTUS; MUU VALM 247 21 % 939 23 % 900 23 % 941 23 % 694 3014 37 KIERRÄTYS 0 0 % 1 25 % 2 40 % 2 22 % 2-7 E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 1 40 SÄHKÖ-, KAASU- JA LÄMPÖHUOLTO 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 1

20 41 VEDEN PUHDISTUS JA JAKELU 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 F Rakentaminen 4987 24 % 5290 25 % 5424 25 % 6116 25 % 1129 3748 45 RAKENTAMINEN 4987 24 % 5290 25 % 5424 25 % 6116 25 % 1129 3748 G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen... 7764 24 % 7723 25 % 7600 25 % 8142 24 % 378 1752 50 MOOTTORIAJONEUVOJEN KAUPPA 1213 17 % 1202 17 % 1175 17 % 1277 17 % 64 419 51 AGENTUURITOIMINTA JA TUKKUKAUPPA 2096 39 % 2104 40 % 2040 39 % 2203 38 % 107 431 52 VÄHITTÄISKAUPPA, KOTITAL. TAV. KORJ. 4455 23 % 4417 23 % 4385 23 % 4662 23 % 207 902 H Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1484 22 % 587 17 % 616 18 % 788 18 % -696-2542 55 MAJOITUS- JA RAVITSEMISTOIMINTA 1484 22 % 1508 22 % 1495 22 % 1673 22 % 189 678 I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 4069 22 % 4110 22 % 4101 22 % 4251 22 % 182 294 60 MAALIIKENNE; PUTKIJOHTOKULJETUS 3872 22 % 3897 22 % 3860 22 % 3982 22 % 110 55 61 VESILIIKENNE 28 36 % 27 34 % 26 31 % 26 31 % -2 8 62 ILMALIIKENNE 7 70 % 6 60 % 7 70 % 5 56 % -2-1 63 LIIKENNETTÄ PALV. TOIM., MATKATOIM. 125 28 % 135 29 % 163 27 % 174 28 % 49 188 64 POSTI- JA TELELIIKENNE 37 36 % 45 40 % 45 39 % 64 44 % 27 44 J Rahoitustoiminta 40 22 % 98 26 % 103 24 % 143 23 % 103 434 65 RAHOITUKSEN VÄLITYS 0 0 % 1 33 % 2 33 % 4 50 % 4 7 66 VAKUUTUSTOIMINTA 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 6 67 RAHOITUSTA PALVELEVA TOIMINTA 40 22 % 97 26 % 101 24 % 139 23 % 99 421 K Kiinteistö-, vuokraus-, ja tutkimuspalvelut... 6217 37 % 5147 35 % 5576 35 % 6451 36 % 234 1082 70 KIINTEISTÖALAN PALVELUT 733 28 % 748 28 % 830 29 % 863 29 % 130 343 71 KULKUNEUVOJEN JNE. VUOKRAUS 19 13 % 20 14 % 18 12 % 18 10 % -1 45 72 TIETOJENKÄSITTELYPALVELU 175 34 % 195 37 % 240 39 % 367 43 % 192 354 73 TUTKIMUS JA KEHITTÄMINEN 5 42 % 8 42 % 7 39 % 8 33 % 3 12

21 74 MUU LIIKE-ELÄMÄÄ PALVELEVA TOIMINTA 6566 39 % 6688 40 % 6969 40 % 7814 40 % 1248 2686 L Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 1 8 % 2 13 % 3 21 % 6 35 % 5 5 75 JULKINEN HALLINTO, MAANPUOL. JNE. 1 8 % 2 13 % 3 21 % 6 35 % 5 5 M Koulutus 431 39 % 479 41 % 496 42 % 579 43 % 148 236 80 KOULUTUS 431 39 % 479 41 % 496 42 % 579 43 % 148 236 N 85 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 3204 32 % 3296 32 % 3432 31 % 3666 31 % 462 1997 TERVEYDENHUOLTO- JA SOSIAALIPALV. 3204 32 % 3296 32 % 3432 31 % 3666 31 % 462 1997 O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 3835 26 % 4065 27 % 4253 27 % 4833 27 % 998 2988 90 YMPÄRISTÖHUOLTO 36 14 % 42 16 % 47 17 % 47 12 % 11 123 91 JÄRJESTÖTOIMINTA 1 100 % 1 100 % 2 50 % 3 60 % 2 4 92 VIRKISTYS-, KULTTUURI- JA URH. TOIM. 908 41 % 985 43 % 1048 43 % 1267 42 % 359 856 93 MUUT PALVELUT 2890 24 % 3037 24 % 3156 25 % 3516 25 % 626 2005 P Työnantajakotitaloudet 0 0 % 1 33 % 0 0 % 1 17 % 1 4 95 TYÖNANTAJAKOTITALOUDET 0 0 % 1 33 % 0 0 % 1 17 % 1 4 Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 97 KV. JÄRJESTÖT JA ULKOM. EDUSTUSTOT 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 % 0 0 X Toimiala tuntematon 3456 26 % 3278 26 % 3309 26 % 1013 24 % -2443-9154 999-3456 26 % 3278 26 % 3309 26 % 1013 24 % -2443-9154 Yhteensä - 42187 18 % 41271 18 % 39198 18 % 42931 19 % 744-6543

22 Tietolähteet: Suomen alueelliset työolot -tietojärjestelmä (Työterveyslaitos ja sosiaali- ja terveysministeriö). Palkansaajien lukumäärätiedot on saatu työssäkäyntirekisteristä (Tilastokeskus). Määritelmät: Palkansaajien toimiala kirjataan työnantajan ilmoituksen mukaan toimipaikan (ei koko yrityksen) toimialan perusteella. Tietojen tulkinnasta: Osa palkansaajista on voinut virheellisen tai tulkinnanvaraisen ilmoituksen takia tulla luokitetuksi väärälle toimialalle.

23 Liite 4 Työterveyshuoltopalvelut Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla 1997, 2000 ja 2004 (Lähde: Työterveyshuolto Suomessa- tutkimus) Taulukko 1. Työterveyshuollon palveluja tuottavien yksikköjen lukumäärä Järjestämistapa/ maakunta 1997 2000 2004 Terveyskeskus, kunnallinen Uusimaa 22 14 17 Itä-Uusimaa - 3 3 Työnantajan oma/yhteinen Uusimaa 139 108 80 Itä-Uusimaa - 5 6 Lääkärikeskuksen yms. Uusimaa 58 44 60 Itä-Uusimaa - 2 4 Yhteensä 219 176 170 %-osuus koko maasta 25,00 24,21 23,65

24 Liite 4 Taulukko 2. Työterveyshuollon ammattihenkilöiden henkilöresurssit maakunnittain koulutuksen mukaan. Maakunta 1997 2000 2004 Uusimaa lääkärit 531 449 855 pitkän kurssin lääkärit 152 150 233 erikoislääkärit 174 160 189 lääkärit yhteensä 857 759 1277 hoitajat 545 498 713 työterveyshoitajat 437 405 516 hoitajat yhteensä 982 903 1229 Itä-Uusimaa lääkärit - 24 30 pitkän kurssin lääkärit - 9 17 erikoislääkärit - 7 4 lääkärit yhteensä - 40 51 hoitajat - 28 40 työterveyshoitajat - 22 32 hoitajat yhteensä - 50 72 Yhteensä 1839 1752 2629 lääkärit 857 799 1328 hoitajat 982 953 1301 lääkärien %-osuus koko maasta hoitajien %-osuus koko maasta 30,02 30,56 32,90 28,08 27,11 28,21

25 Liite 4 Taulukko 3. Työterveyshuollon asiantuntijoiden henkilöresurssit maakunnittain. Maakunta 1997 2000 2004 Uusimaa fysioterapeutit 165 140 196 koulutetut fysioterapeutit 79 95 144 fysioterapeutit yhteensä 244 235 340 psykologit 35 46 108 koulutetut psykologit 15 13 56 psykologit yhteensä 50 59 164 Itä-Uusimaa fysioterapeutit - 6 7 koulutetut fysioterapeutit - 4 6 fysioterapeutit yhteensä - 10 13 psykologit - 0 0 koulutetut psykologit - 0 0 psykologit yhteensä - 0 0 Yhteensä 294 304 517 fysioterapeutit 244 245 353 psykologit 50 59 164 fysioterapeutit %-osuus koko maasta psykologit %-osuus koko maasta 27,60 25,87 24,86 20,49 25,54 33,33

26 Liite 4 Taulukko 4. Työpaikkaselvitysten lukumäärä joihin lääkärit, hoitajat, fysioterapeutit ja psykologit osallistuivat työterveyshuollon järjestämistavan mukaan Uudellamaalla 1997, 2000 ja 2004 sekä Itä-Uudellamaalla 2004. Maakunta / ammattiryhmä Uusimaa terveyskeskus /kunnallinen liikelaitos työnantajan oma/yhteinen lääkärikeskus yms. 1997 2000 2004 1997 2000 2004 1997 2000 2004 lääkäri 347 269 319 1931 1877 1205 1522 2170 879 hoitaja 1869 1116 2516 5783 5154 3852 3190 3796 2763 fysioterapeutti 287 127 548 4530 5452 2476 788 2216 1628 psykologi 1 8 18 92 199 48 122 381 20 Itä-Uusimaa lääkäri - - 21 - - 100 - - 11 hoitaja - - 309 - - 219 - - 21 fysioterapeutti - - 403 - - 0 - - 0 psykologi - - 1 - - 0 - - 0 Yhteensä 2504 1520 4135 12336 12682 7900 5622 8563 5322 lääkäri 347 269 340 1931 1877 1305 1522 2170 890 hoitaja 1869 1116 2825 5783 5154 4071 3190 3796 2784 fysioterapeutti 287 127 951 4530 5452 2476 788 2216 1628 psykologi 1 8 19 92 199 48 122 381 20