OPISKELIJAN OPAS 2008-2009 HUMAKO
HUMAKON MUISTILISTA SYKSYKSI 2008 Opiskelijakortti Mökkifestarit 9. - 10.10.2008 Haalarit Muista seurailla foorumeita! www.humako.net -2-
HUMANISTISEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNta - HUMAKON OPISKELIJAN OPAS 2008-2009 HUMAKON TOIMISTO Annankatu 12 A 17 00120 Helsinki TAITTO Sofia Meriluoto ILMOITUSMYYNTI Mari Turunen ps.humako@humak.edu PAINOPAIKKA Helsingin yliopistopaino PAINOSMÄÄRÄ 330kpl TEKSTI Mari Turunen Sofia Meriluoto KELAn ja SAMOKin tekstimateriaali TERVEHDYS HUMAKOSTA! Kädessäsi on nyt HUMAKOn julkaisema ensimmäinen Opiskelijan Opas 2008-2009. Olet siis tullut HUMAKiin opiskelemaan, onnittelen Sinua valinnastasi! HUMAKO on Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. HUMAKOn tehtävänä on auttaa opiskelijoita heitä koskevissa asioissa. Toimijoina meillä HUMAKOssa on tavalliset opiskelijat, joiden sydäntä lähellä ovat kaikkien opiskelijoiden edut ja hyvinvointi koulussamme. HUMAKOn edustajiin voit olla helposti yhteydessä oppaasta löytyvien yhteystietojen kautta asiassa kuin asiassa ja HUMAKOn Internetsivuilta (www. humako.net) voit laittaa viestiä HUMAKOn toimijoille keskustelupalstan kautta. Tartumme toimeen heti, kun saamme tietoomme epäkohtia tai kiitoksen aiheita kampuksilta. HUMAKOon pääsee helposti mukaan liittymällä jäseneksi. Halutessasi päästä vaikuttamaan kaikkia opiskelijoita koskevissa asioissa, voit hakea HUMA- KOn toimijaksi joko edustajistoon tai hallitukseen. Toivottavasti Sinulla on antoisa ensimmäinen lukuvuosi HUMAKissa ja saat kysymyksiisi vastauksen joko tästä oppaasta, kampuksen tutoreilta tai suoraan ottamalla yhteyttä HUMAKOn toimijoihin. Hauskaa lukuvuotta toivottaen, Enni Tolvanen Hallituksen puheenjohtaja Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO KANSI JA VALOKUVAT Sofia Meriluoto --
OPISKELIJAKUNTA Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO edustaa kaikkia HUMAKin opiskelijoita. Jäseniä opiskelijakunnassa on yhteensä noin 600. Opiskelijakunnan toiminnasta vastaa edustajisto sekä sen valitsema hallitus, joka johtaa opiskelijakunnan toimintaa. Edustajistoon ja hallitukseen voi hakea jokainen opiskelijakunnan jäsen. Opiskelijakunnan toiminnasta määrätään ammattikorkeakoululailla 42 a (10.6.2005/413) ja opiskelijakunnan säännöillä. Opiskelijakunta edustaa opiskelijoita kaikilla HU- MAKin hallinnon tasoilla työryhmistä ammattikorkeakoulun hallitukseen. Opiskelijakunta kuuluu Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n (www.samok.fi). Opiskelijakunnan jäsenenä saat valtakunnallisen sinisen opiskelijakortin, joka oikeuttaa sinut muun muassa VR:n ja Matkahuollon alennuksiin juna- ja bussimatkoista, vakuutuksista, lehdistä, palveluista sekä sadoista yrityksistä ja opiskelijaravintoloista ympäri maan. Alennuksia saat myös opiskelijakunnan omista tapahtumista. Lisää alennuksista voit lukea HUMAKOn nettisivuilta www.humako.net Jäseneduista merkittävin on edunvalvontatyö. Kohdatessasi ongelmia liittyen opintoihin, asumiseen, toimeentuloon, terveyteen tms. voit aina kääntyä opiskelijakunnan puoleen. Opiskelijakunta kouluttaa myös tutorit, jotka avustavat sinua opintojesi alussa. Edustajisto Opiskelijakunnan 10 12 jäseninen edustajisto on opiskelijakunnan ylin päättävä elin. Edustajisto päättää mm. kaikki suuret toimintalinjat ja opiskelijakunnan talousarvion. Edustajiston jäsenet valitaan syksyllä pidettävillä edustajistovaaleilla. Edustajiston toimintakausi on yksi vuosi. Hallitus Hallitus käyttää opiskelijakunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa. Hallitus johtaa opiskelijakunnan toimintaa, vastaa opiskelijakunnan hallinnosta ja valvoo, että voimassa olevia säädöksiä noudatetaan. Hallituksen toimintakausi on kalenterivuosi. Hallitus tekee päätöksiä edustajiston hyväksymän talousarvion ja toimintasuunnitelman puitteissa, vastaten tekemisistään edustajistolle. Hallituksen 2008 kokoonpano: Puheenjohtaja Enni Tolvanen, Joensuu / 045-122 50 30 Varapuheenjohtaja Ossi Ollikainen, Tornio / 040-741 76 86 Tutorvastaava Sanna Kokkonen, Lohja / 040-719 24 89 Koulutuspoliittinen vastaava Ville Lomakka, Tornio / 040-578 13 57 Koulutuspoliittinen vastaava (1.9.2008 saakka) Maija Valkeapää, Korpilahti / 050-567 21 04 Koulutuspoliittinen vastaava (1.9.2008 alkaen) Jani Vikman, Haapavesi / 041-70 04 678 Sosiaalipoliittinen vastaava Sami Enojärvi, Tornio / 041-53 83 312 Sosiaalipoliittinen vastaava Sirpa Lindén, Kuopio / 040-76 43 514 Kansainvälisten asioiden vastaava Ville Lindstedt, Tornio / 041-43 60 229 Edustajiston puheenjohtaja Miia Lusa, Nurmijärvi / 045-134 56 34 Edustajiston varapuheenjohtaja Katja Puolakka, Joutseno / 0400-63 63 36 Edustajiston jäsenet löydät HUMAKOn Internetsivuilta. --
Henkilöstö ja yhteystiedot Opiskelijakunnan henkilöstöön kuuluu pääsihteeri. Pääsihteeriin voit ottaa yhteyttä kaikissa opintoihin, asumiseen, toimeentuloon, terveyteen ja opiskelijakortteihin, ja opiskelijakorttietuihin liittyvissä asioissa. Opiskelijakunta HUMAKO Annankatu 12 A 17 00120 Helsinki Mari Turunen / 044-257 88 84 ps.humako@humak.edu Tervetuloa käymään myös Annankadun toimistolla! Opiskelijaedustus Opiskelijakunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat HUMAKin hallitukseen ja muihin monijäsenisiin työryhmiin. Opiskelijaedustuksesta määrätään ammattikorkeakoululaissa 42 a (10.6.2005/413). Opiskelijaedustuksen tarkoituksena on tuoda opiskelijan ääni kaikkiin ammattikorkeakoulun monijäsenisiin toimielimiin ja pitää opiskelijat ja kouluhenkilökunta läheisessä vuorovaikutuksessa. Opiskelijakunnan jäseneksi? Opiskelijakortti on avain opiskelijaetuihin ja alennuksiin, joita opiskelijakunta paikallisesti ja SA- MOK valtakunnallisesti neuvottelee. Opiskelijakortin avulla säästät merkittävästi rahaa verrattuna samojen palveluiden ostamiseen normaalihintaisina. Edut saat täyttäessäsi sinisen opiskelijakortin myöntämisen ehtona olevat säännöt. Opiskelijakortti tulee palauttaa opiskelijakunnalle opinto-oikeutesi päätyttyä. Opiskelijakortilla saatavista eduista voit lukea lisää HUMAKOn Internetsivuilta. Opiskelijakunta voi myöntää SAMOK -opiskelijakortin ja tarran siihen vain omille jäsenilleen. Kortteja on kaksi erilaista; SININEN ns. päätoimisille opiskelijoille, joiden pitää lisäksi täyttää määrätyt ehdot, ja VIHREÄ niille opiskelijoille, jotka eivät saa sinistä korttia. Sinisen SAMOK -opiskelijakortin myöntämisehdot (ns. päätoimiset opiskelijat) Opiskelijan on täytettävä KAIKKI seuraavat ehdot: 1. Opiskelija opiskelee päätoimisesti ja palkatta ammattikorkeakoulussa eikä ole työssä vakinaisessa virassa tai vakinaiseen virkaan rinnastettavassa työsuhteessa. Opiskelija on ilmoittautunut ammattikorkeakouluun läsnä olevaksi kyseiselle lukukaudelle/ lukuvuodelle, mistä hänen tulee vaadittaessa esittää todistus. 2. Opiskelija suorittaa ammattikorkeakoulututkintoa eikä ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa. 3. Opiskelijan opintojen yhtäjaksoinen kesto on vähintään 8 kuukautta. Vaihto-opiskelijan ei tarvitse suorittaa koko kestoa Suomessa, kunhan esittää todistuksen, josta tutkinnon vähintään kahdeksan kuukauden säännönmukainen kesto selviää. 4. Opiskelu ei ole oppisopimuskoulutusta eikä kuulu työvoimakoulutuksen tai henkilöstökoulutuksen piiriin. 5. Opiskelija liittyy jäseneksi oman ammattikorkeakoulunsa opiskelijakuntaan. 6. Opiskelija sitoutuu palauttamaan opiskelijakorttinsa, mikäli valmistuu tai ei enää muutoin täytä näitä myöntämisehtoja. Kortin käyttö sen jälkeen, kun kaikki ehdot eivät enää täyty, on rangaistava teko. Vihreän SAMOK -opiskelijakortin myöntämisehdot (muu kuin päätoiminen opiskelu) 1. Opiskelija opiskelee ammattikorkeakoulussa. 2. Opiskelija liittyy jäseneksi oman ammattikorkeakoulunsa opiskelijakuntaan. 3. Opiskelija sitoutuu palauttamaan opiskelijakorttinsa, mikäli valmistuu tai ei enää muutoin täytä näitä myöntämisehtoja. Kortin käyttö sen jälkeen, kun kaikki ehdot eivät enää täyty, on rangaistava teko. Ohjeet jäseneksi liittymiseen 1. JÄSENEKSI LIITTYMINEN - UUDET JÄ- SENET 1. Täytä HUMAKOn korttitilauslomake selkeästi tekstaten. Muista allekirjoittaa lomake sekä liimata oma valokuvasi, jonka taakse olet kirjoittanut nimesi ja syntymäaikasi. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä! 2. Maksa jäsenmaksu HUMAKOn tilille NORDEA 174530-67043. Tilinumero ja kampuskohtainen viitenumero löytyvät myös korttitilauslomakkeesta. Jäsenmaksu on 27 lukuvuosi ja 17 lukukausi. Hintoihin sisältyy korttimaksu. Jäsenyyden voi maksaa myös koko opiskeluajaksi. Kansalaistoiminnan- ja nuorisotyön koulutusohjelman maksu (3,5 vuotta) on 77 /koko opiskeluaika, viittomakielentulkin sekä kulttuurituotannon koulutusohjelman (4 vuot- --
ta) on 87 /koko opiskeluaika. 3. Toimita korttitilauslomake sekä maksukuitti kampuksesi korttivastaavalle, yhteystiedot löytyvät lomakkeesta / nettisivuilta. 4. Mikäli haluat tilata kortin ennen koulun alkua, voit postittaa hakemuksen pääsihteeri Mari Turuselle osoitteeseen Annankatu 12 A 17, 00120 Helsinki. 5. Korttien toimituksessa kestää 4-6 viikkoa. Saat korttisi oman kampuksesi korttivastaavalta, joka ilmoittaa, kun kortti on saapunut. Yksittäiset korttitilaukset toimitetaan suoraan opiskelijalle. Mikäli opiskelijakorttiasi ei kuulu, ota yhteyttä toimistoon: ps.humako@humak.edu/ gsm. 044-257 88 84. 2. JÄSENYYDEN UUSIMINEN - VANHAT JÄ- SENET 1. Täytä HUMAKOn henkilötietolomake selkeästi tekstaten. Muista allekirjoittaa lomake. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä! 2. Maksa jäsenmaksu HUMAKOn tilille NORDEA 174530-67043. Tilinumero ja kampuskohtainen viitenumero löytyvät myös henkilötietolomakkeesta. Jäsenmaksu on 20 koko vuodelta ja 10 puolelta vuodelta. 3. Vie henkilötietolomake, opiskelijakorttisi sekä maksukuitti kampuksesi korttivastaavalle, yhteystiedot löytyvät lomakkeesta. Korttivastaavalta saat tarran. Tarraa ei voi lähettää erikseen! Milloin kortti pitää uusia? KYLLÄ: - Ammattikorkeakoulun vaihto: anottava uusi kortti uuden AMK:n opiskelijakunnasta. - Henkilön sukunimi muuttuu: korttia voi käyttää voimassa olevan tarrakauden loppuun. Mukana pitäisi olla joku todistus, josta nimenmuutos näkyy. Uuden kauden alkaessa pitäisi kortti uusia. EI: - Yksikön tai koulutusohjelman vaihto koulun sisällä: opiskelijakunta pysyy samana, eikä korttia tarvitse vaihtaa. Opiskelijakortti on voimassa siihen kiinnitetyn tarran mukaisesti: SYKSY 2008 (voimassa 31.1.2009 saakka): Valmistuminen tai säännönmukaisen opiskeluajan päättyminen joulukuussa ja kevätkauden poissa olevaksi ilmoittautunut voi saada vain syksytarran, vaikka maksaisi koko vuoden. Opintojen mahdollisesti jatkuessa säännönmukaisen ajan yli voidaan läsnäolotodistuksella antaa kevättarra. LUKUVUOSI 2008-2009 (voimassa 30.9.2009 saakka): Opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi koko lukuvuodeksi. KEVÄT 2009 (voimassa 30.9.2009 saakka): Huom! Syyslukukauden poissaoleva voi saada vain kevättarran, vaikka maksaisi koko vuoden. HUOM! Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä (HKL/YTV) opiskelijakortin syksytarra hyväksytään vain 31.12. asti, lukuvuosi- ja kevättarra vain 31.8. asti. Jos kortti katoaa tai vahingoittuu, saat uuden opiskelijakunnan kautta. Uuden kortin valmistaminen maksaa 7,00. Jos olit maksanut kuluvan vuoden jäsenmaksun, saat korttiisi uuden tarran ilman lisämaksua, koska tarra ei ole ostettava tuote vaan osoitus suoritetusta opiskelijakunnan jäsenmaksusta. Kampuskohtaiset viitenumerot 13 Korpilahti, 26 Haapavesi, 39 Joutseno 42 Lohja, 55 Äänekoski, 68 Turku 71 Tornio, 84 Kuopio, 97 Kauniainen 107 Helsinki, 110 Nurmijärvi, 123 Joensuu Jäsenmaksu kannattaa suorittaa kerralla koko opiskeluajaksi, koska se on sinulle vaivattomampaa. Asevelvollisuuden suorittaminen, poissaolevaksi ilmoittautuminen yms. syyn vuoksi jo maksettua jäsenmaksua voidaan siirtää odottamaan opintojen jatkumista. Siirtoja ei suoriteta takautuvasti. Jos päätät lopettaa opiskelusi HUMAKissa, sinun tulee toimittaa opiskelijakorttisi HUMAKOn toimistolle. Palautettua korttia vastaan HUMAKO palauttaa koko opiskeluajan jäsenyydestä jäljellä olevan summan. HUOM! Opiskelijakortti - opiskelijan tärkeä etukortti Opiskelijakortti kannattaa tilata hyvissä ajoin jo ennen opiskelun aloittamista. Säästyt pahimmalta ruuhkalta ja saat korttisi suoraan kotiin toimitettuna. Huomaa myös mahdollisuus lunastaa jäsenyytesi HUMAKOssa koko opiskeluajaksi! -6-
Vapaa-aika Opiskelijakunta järjestää ja välittää tietoa muiden järjestämistä vapaa-ajan tapahtumista opiskelijoille. HUMAKO järjestää vuosittain yhden isomman HU- MAKO -tapahtuman kaikille HUMAKOn opiskelijoille sekä pienempiä tiedotustempauksia. Koulutuspolitiikka Koulutuspolitiikka käsitteenä kattaa tavat, joilla koulutus järjestetään, sekä tavoitteet ja pyrkimykset koulutuksen kehittämiseen. HUMAKO seuraa aktiivisesti HUMAKin koulutuspoliittista tilannetta ja kehitystä ja puuttuu koulutuksen epäkohtiin ja kehittämistä vaativiin kohtiin. Koulutuksellisen edunvalvonnan työkaluina toimivat lausuntojen antaminen ja kannanottojen laatiminen. Opiskelijakunta vaikuttaa toiminnallaan aktiivisesti koulutuksen laatuun ja tuo esiin opiskelijanäkökulman. Opintojen ohjauksen kautta myös tutorointi on osa koulutuspolitiikkaa. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK valvoo ja vaikuttaa aktiivisesti valtakunnallisella tasolla tehtävää edunvalvontatyöhön yhteistyössä jäsenjärjestöjensä, kuten HUMAKOn kanssa. Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö on korostunut koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa suomalaisen korkeakoulujärjestelmän rakenteellisen kehittämisen, kansainvälisen yhteistyön, kuten Bolognan prosessin ja globalisaation koulutusjärjestelmälle aiheuttamien haasteiden vuoksi. Sosiaalipolitiikka Asuminen, toimeentulo, terveys, vapaa-aika, liikunta, kulttuuri ovat osa opiskelijakunnan sosiaalipoliittista toimintaa. Opiskelijakunta seuraa ajankohtaista sosiaalipoliittista keskustelua, tekee lausuntoja ja kannanottoja, osallistuu työryhmätyöskentelyyn ja pyrkii vaikuttamaan kampuspaikkakuntien terveydenhoitoon ja muihin paikallisiin opiskelijoita koskeviin sosiaalipoliittisiin kysymyksiin. Opintotukilautakunta räämä virkamies. HUMAKin opintotukilautakuntaan kuuluu viisi jäsentä, joista kaksi on opiskelijoita. Opintotukilautakunnalla on ohjesääntö, jonka korkeakoulu vahvistaa. Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. Opintotukilautakunnan tehtävänä on, Opintotukilaki, 9 a (10.6.2005/408) 1) Seurata opintojen edistymistä ja antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausuntoja opintojen edistymisestä; 2) Määrätä kesäaikana harjoitettavien opintojen riittävä laajuus ja antaa yksittäistapauksissa lausunto Kansaneläkelaitokselle; 3) Määritellä muiden kuin opiskelijavaihto-ohjelmin mukaisten ulkomailla harjoitettavien opintojen riittävä laajuus ja antaa yksittäistapauksissa lausunto kansaneläkelaitokselle; 4) Antaa Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, onko opintolainan valtiontakauksen saanut, joka on suorittanut tutkinnon, oikeutettu opintolainavähennykseen. 5) Antaa oma-aloitteisesti taikka Kansaneläkelaitoksen tai opiskelijan pyynnöstä lausunto siitä, voidaanko enimmäisajan opintotukeen oi-keuttavaa aikaa pidentää 7 a :ssä säädetyllä tavalla. Opintotukilautakunnan lausunto sitoo Kansaneläkelaitosta. Opintotukilautakunta tiedottaa ja neuvoo opintotukiasioissa, kokousajoistaan ja edistymisen valvonnan aikataulusta Opintotukiasiat -foorumilla HumakProssa. Opintotukilautakunnan yhteystiedot: Humanistinen ammattikorkeakoulu, Opintotukilautakunta, Annankatu 12 A 17. 00120 Helsinki. Sähköposti: opintotuki@humak.edu, p. 020 762 1348 Tiedotus HUMAKOn tiedotus pitää opiskelijan ajan tasalla koulun sisäisestä ja valtakunnallisesta edunvalvonnasta, tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Opiskelijakunta käyttää sisäisinä tiedotuskanavinaan HumakPro -ympäristön HUMAKO- ja Opiskelija -foorumeita, joissa julkaistaan muun muassa noin kahden viikon välein SAMOKin tiedote, SÄVÄYS. HUMAKO tiedottaa tapahtumistaan ja ajankohtaisista asioista myös HUMAKOn nettisivuilla olevassa tapahtumakalenterissa. Tiedottamisesta vastaa pääsihteeri ja hallituksen puheenjohtaja sekä mahdollinen hallituksen tiedotusvastaava. Voit toimittaa kuukausitiedotteeseen haluamasi materiaalin pääsihteerille sähköpostitse Opintotukilautakunta on korkeakoulun kaksivuotiskaudeksi asettama ammattikorkeakoulun sisäinen opintotukiasioita hoitava ryhmä. Puolet jäsenistä puheenjohtaja mukaan lukien ja heidän varajäsenensä nimitetään korkeakoulun opettajista tai muista virkamiehistä sekä puolet jäsenistä ja heidän varajäsenensä korkeakoulun opiskelijoista. Korkeakoulu määrää yhden jäsenistään varapuheenjohtajaksi. Esittelijänä ja lautakunnan sihteerinä toimii korkeakoulun mää- -7-
osoitteeseen ps.humako@humak.edu. Nettisivuilla olevaan keskustelupalstaan voit jättää kysymyksesi, kommenttisi tai ideasi, HUMAKO vastaa kysymyksiin sektorikohtaisesti. Hallituksen jäsenillä on tiedotusvastuu omista sektoreistaan HUMAKOn tiedotuskanavilla. Haluamme kehittää viestintää ja tiedotusta mahdollisuuksiemme mukaan. Tiedotusvinkkejä ja palautetta voit lähettää sähköpostitse opiskelijakunnan pääsihteerille tai puheenjohtajalle. Tutorointi Sannan tervehdys Teille uudet humakit Keitä ne on ne arkipäivän sankarit, jotka kampuksilla jaksavat luoda tunnelmaa ja järjestävät kivaa tekemistä kaikille vielä iltasellakin? Tutoreitahan ne, ihania opiskelijakavereita, jotka ovat kampuksilla meidän kaikkien hyväksi! Tutortoimintaan saa lähteä mukaan kuka vaan HU- MAKOn jäsen, jolla on kiinnostusta yhteisön piristämiseen tai tahtoo muutoin olla mukana edustamassa kampuksensa opiskelijoita. Tutoriksi hakemisesta voit kysellä oman kampuksesi tutoreilta, jotka ainakin lukuvuoden alussa tunnistaa niistä valkoisista lanka-h -paidoista. Tutorkoulutuksia tarjotaan keväisin ja niistä tiedotetaan myös HumakProssa. Tutorvastaavien yhteystiedot löydät myös HUMAKOn nettisivuilta, www.humako.net, mistä voit myös kaivaa tiedot HUMAKOn toimijoista ja soitella vaikka meillekin! Tutoreilla on myös paremmat mahdollisuudet nähdä muidenkin kampusten opiskelijoita vapaa-ajallaan ja tutorina toimineet ovat työnantajan silmissä varsin haluttua kauraa! Toiminta vie hieman aikaakin, mutta se on helppoa opinnollistaa, jolloin se kerryttää pisteitä vapaavalintaisiin opintoihin. Tahdonkin toivottaa jokaiselle pirteää lukuvuotta, nähdäänhän tapahtumissa (erityisen innolla kannattaa odottaa tulevia Mökkifestareita)! Terkuin, Sanna Kokkonen HUMAKOn tutorvastaava sanna.kokkonen@humak.edu OPISKELU HUMAKISSA Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) on valtakunnallinen, verkostomaisesti toimiva humanistisen ja kasvatusalan sekä kulttuurialan ammattikorkeakoulu. HUMAKissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon kansalaistoiminnan ja nuorisotyön, kulttuurituotannon ja viittomakielentulkin koulutusohjelmissa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon - yhteisöpedagogi (ylempi AMK) - voi suorittaa järjestö- ja nuorisotyön koulutusohjelmassa. Pieni suuri HUMAK -sanakirja HUMAK = Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAKO = Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Kampus = HUMAKin opiskelupaikkakunnilla sijaitsevat opiskeluyksiköt Tutor = Tutoriksi koulutettu opiskelija joka auttaa sinua opiskelujen alussa ja järjestää kampuksellasi tapahtumia myös vapaa-ajalla HumakPro (HP) = HUMAKin opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteinen intranet HOPS = henkilökohtainen opetussuunnitelma Teema = Jakso Opiskelupaikkakunnat HUMAKin kampuspaikkakunnat ovat jakaantuneet tasaisesti ympäri Suomen. Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmien kampuspaikkakunnat: - Haapavesi (ei uusia opiskelijoita) - Joensuu - Lohja (ei uusia opiskelijoita) - Nurmijärvi - Tornio - Äänekoski Työoppiminen = Työpaikalla oppimista -8-
Viittomakielentulkin koulutusohjelmien paikkakunnat: - Helsinki - Kuopio Kulttuurituotannon koulutusohjelmien kampuspaikkakunnat: - Joutseno (ei uusia opiskelijoita) - Kauniainen - Korpilahti - Turku Ennen opiskelujen aloittamista kannattaa tutustua huolella tulevaan opiskelupaikkakuntaan ja myös mahdolliseen uuteen asuinpaikkakuntaasi. Kampuspaikkakuntien Internetsivuilta löydät tarkemmin tietoa kuntien tarjoamista palveluista sekä harrastus- ja liikuntamahdollisuuksista. Kannattaa kysyä myös neuvoja ja vinkkejä kampuksesi tutoreilta Opiskelijahyvinvointi HUMAKissa Opiskelijahuollosta tehdyn selvitystyön pohjalta HU- MAKissa käynnistettiin vuonna 2008 sekä HUMAK -tason opiskelijahyvinvointiryhmän että kampustason opiskelijahuoltoryhmien toiminta. HUMAK -tason opiskelijahyvinvointiryhmän tehtävänä on koordinoida ja suunnitella opiskelijahyvinvointiin liittyviä kysymyksiä laajempana kokonaisuutena koko HUMAKin tasolla (mm. toimintalinjaukset, toimintamallit, ohjeet mm. kriisitilanteissa, hyvät käytänteet, tehtyjen toimenpiteiden seuranta). Opiskelijaterveydenhoidon kampustason toiminnan yleisenä tavoitteena ja tehtävänä on ylläpitää ja parantaa opiskelijan hyvinvointia, edistää opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä ja järjestää terveyden- ja sairaanhoitopalveluita. Näitä toimenpiteitä tukee myös 1.7.2007 voimaan tullut kansanterveyslain ja -asetuksen muutos, joilla kunnat velvoitettiin järjestämään oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskelijaterveydenhuolto (mm. ammattikorkeakoulujen opiskelijat). Tällä muutoksella myös lakisääteisesti ammattikorkeakoulujen opiskelijat pääsivät oppilaitosten sijaintikunnan opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Kampusten opiskelijahuollon ydinryhmän muodostavat kampuksen aluekoordinaattori, tutorlehtori ja paikallinen työterveys-/opiskelijaterveydenhoitaja. Tarvittaessa ryhmä voi kutsua kokoukseensa myös muita asiantuntijoita (mm. HOPS -ohjaaja, opintosihteeri tai työsuojeluasiamies). Ryhmän tehtävänä on käsitellä kampustasolla opiskelijoiden terveydenhoidon järjestämiseen liittyviä kysymyksiä sekä reagoida ja toimia nopeasti käytännön toimenpiteitä vaativissa tilanteissa. Ryhmänkäsiteltäviksi tulevat opiskelijoita koskevat asiat käsitellään täysin luottamuksellisina. Kampusvaihto HUMAKin kampusvaihtomahdollisuus antaa mahdollisuuden valita eri teemoja muualta kuin omalta kotikampukselta. Opiskelijalla on mahdollisuus anoa vuokran maksuun tukea, mikäli opiskelija asuu kampusvaihdon aikana kampuksen asuntolassa. Mitä opintosihteeri tekee? Opintosihteerien tervehdys Opintosihteeri kampuksen monitoimikone - auttaa sinua opiskelijapalvelu- ja neuvontatehtävissä kuten: opiskelutodistukset (Kela-ateriatukikorvaus, matkustus, viranomaiskirjeet ym.), opintososiaalisten etujen neuvonta, opintorekisteriotteet ja opinto-oikeuteen liittyvät selvitykset. Opintosihteeri hoitaa usein myös kampuksen yleistä tiedotusta, markkinointia sekä tutortoimintaa yhdessä kampuksen tutorvastaavan lehtorin kanssa. Opiskelijahallinnon lisäksi opsi hoitaa myös kampuksen henkilöstö- ja taloushallintoa sekä HumakPron tilastointia. Opintosihteeri kulkee rinnallasi valintakokeesta valmistumiseen saakka. Terveisin, Sirpa / Haapavesi Päivi / Helsinki Pirjo / Joensuu Maarit / Joutseno Mervi / Kauniainen Marja / Korpilahti Marita / Kuopio Iris / Lohja Seija / Nurmijärvi Tuula (Piippi) / Tornio Maire / Turku Leena / Äänekoski -9-
HUMAKKILAISTEN YSTÄVÄKIRJA Mitä tahdon sanoa uusille opiskelijoille? Kannattaa ottaa kaikki irti opiskeluajasta, koska se on aika ainutlaatuista. (Jokainen päättäköön itse, liittyykö se opiskeluun vai vapaa-aikaan.) 4 sanaa joilla kuvaisin HUMAKia? Jännä, sosiaalisesti vahvistava, muuntautumiskykyinen, omalaatuinen. Sannan mietteitä opiskelusta HUMA- Kissa... Nimi Sanna Kokkonen Kampus Lohja Minusta tulee isona? Yhteisöpedagogi (AMK) Lapsena minusta piti tulla? Kampaaja HUMAKissa parasta on? Ihmiset Harrastukseni? Uppopallo Haaveammattini, johon haluan työllistyä? Tavoitteenani on päästä Kauniaisten kaupungin nuorisotoimenpäälliköksi ennen kuin täytän 50. ;) Sitä ennen haluan kuitenkin työskennellä lastensuojelussa. Luulen hakuajatuksen lähteneen hakuoppaasta. Päädyin HUMAKiin vähän vahingossa, kuten aika moni muukin. Pääsykokeissa kuitenkin tykästyin kouluun sen verran, että vastaanotin paikan, kun muut ensisijaiset hakuvaihtoehdot eivät minua opiskelijaksi halunneet. ;) Nyt toisen vuoden lopulla alkaa pikkuhiljaa ymmärtää ylipäänsä koko verkostoammattikorkeakoulusysteemiä ja myös omaa HOPSia. Valinnanvaraa ainakin riittää ja eri teemojen suoritustavoista on miellyttävän monia variaatioita! Kokonaisuudessaan HUMAKista valmistuu monipuolinen kirjo taitavia osaajia, joiden työllistymisluvut ovat sen verran kauniita, että jaksaa puurtaa heikon motivaationkin hetkinä! Sanna on HUMAKOn tutorvastaava lukukauden 2008! Sannan tervehdys uusille opiskelijoille sivulla 8. -10-
HUMAKKILAISTEN YSTÄVÄKIRJA 4 sanaa joilla kuvaisin HUMAKia? Humanismi, ihmiset, yhteisö, HumakPro Johannan mietteitä opiskelusta HU- MAKissa... Päädyin HUMAKiin, kun katselin netistä eri vaihtoehtoja opiskella viittomakielentulkiksi. Löysin kolme vaihtoehtoa, HUMAK Helsingissä ja Kuopiossa sekä Diak Turussa. Halusin kuitenkin ensisijaisesti Helsinkiin opiskelemaan. Opiskelu HUMAKissa vaatii työtä, mutta täytyy myös muistaa viettää vapaa-aikaa. Nimi Johanna Gustafsson Kampus Helsinki HumakPro on jokaiselle HUMAKin opiskelijalle todella tärkeä työväline. Vaikka se aluksi tuntuu hankalalta ja sokkeloiselta, sitä kannattaa opetella heti käyttämään, koska se on oikeasti tärkeä! Minusta tulee isona? Viittomakielentulkki (AMK) Lapsena minusta piti tulla? Näyttelijä, sairaanhoitaja tai presidentti. HUMAKissa parasta on? Ihmiset Harrastukseni? Ystävien kanssa pörräily Haaveammattini johon haluan työllistyä? Viittomakielentulkki Mitä tahdon sanoa uusille opiskelijoille? Opiskelu on muutakin kuin pelkkää raatamista. Nauttikaa opiskelijaelämästä! -11-
HUMAKKILAISTEN YSTÄVÄKIRJA Mitä tahdon sanoa uusille opiskelijoille? Tervetuloa, käykää peremmälle! Tehkää se HUMAKissa. Turvallista matkaa! 4 sanaa, joilla kuvaisin HUMAKia? Taidetoimikunnat, verkostoituminen, ryhmähenki, vuorovaikutus. Jonin mietteitä OPISKELUSTA humakis- SA... Nimi Joni Rokkanen Kampus Joutseno Minusta tulee isona? Kulttuurituottaja (AMK) Lapsena minusta piti tulla? Keksijä HUMAKissa parasta on? Että se tarjoaa koulutusta alalla, jota haluan opiskella. Kuulin HUMAKista opinto-ohjaajalta, joka oli saanut HUMAKin esitteen postissa. Hänkään ei tiennyt koulusta tai koulutuksesta, mutta käski minun ottaa selvää Internetistä. Kiinnostuin kulttuurituottajan työstä oltuani töissä eräässä tapahtumassa. Opiskelu on tähän mennessä tuntunut suhteellisen rennolta ja se johtuu joko siitä, että on ollut rentoa tai sitten se on ollut niin kivaa. Vaikeusaste varmasti nousee. Opiskelukaverit ovat olleet kivoja ja ensimmäinen vuoteni on varmistanut ja selkeyttänyt käsityksiäni kulttuurituottajista ja vahvistanut halua jatkaa. Tästä on hyvä jatkaa! Harrastukseni? Musiikki, sulkapallo, kalastus, jooga ja mölkky Haaveammattini, johon haluan työllistyä? Kulttuurituottaja -12-
OPINTOSOSIAALISET EDUT HUOM! Sosiaalietuuksissa tarkoitetaan puolisolla avio- tai avopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen toista osapuolta ellei muuta erikseen tarkenneta. Opintotuki Opintotuki = opintoraha + opintotuen asumislisä + opintolainan valtiontakaus Kenelle Opintotukea voidaan myöntää ammattikorkeakouluun hyväksytylle, päätoimisesti opiskelevalle ja taloudellisen tuen tarpeessa olevalle opiskelijalle, kun opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään 8 viikkoa. Ammattikorkeakouluissa opintotukea voi saada, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkintoa tai erillistä ammatillista täydennyskoulutusohjelmaa. Hakeminen Yhteishaussa valittu saa esitäytetyn lomakkeen palautuskuorineen Kelasta ja korkeakoulustaan todistuksen valinnastaan. Erillishaussa valittu tai muu, jolla ei ole esitäytettyä lomaketta, käyttää lomaketta OT2 ja liittää siihen korkeakoulun hyväksymistodistuksen. Henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla (HOPS) opiskeleva liittää myös opintotukilautakunnan lausunnon opintojen päätoimisuudesta. Jatkotukea hakevat liittävät lomakkeeseen korkeakoulun opiskelutodistuksen. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemiskuukauden alusta. Uuden opiskelijan kannattaa hakea opintotukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun opiskelupaikka on selvinnyt. Näin voi välttää pahimman ruuhkan ja varmistaa sen, että opintotuen maksaminen alkaa opintojen alkaessa. Opintotukiaika Opintotukiaika on rajallinen. Ammattikorkeakoulututkinnoille on määritelty tietty säännönmukainen suoritusaika, joka riippuu tutkinnon laajuudesta. 1.8.2005 tai sen jälkeen aloitettavien ammattikorkeakoulututkintojen enimmäistukiaika: 42 kuukautta 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa, 46 kuukautta 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa ja 51 kuukautta 270 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa. Ennen 1.8.2005 aloitettujen ammattikorkeakoulututkintojen enimmäistukiaika: 45 kuukautta 210 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa, 50 kuukautta 240 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa ja 55 kuukautta 270 opintopisteen laajuisess a tutkinnossa. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon enimmäistukiaika: 19 kuukautta 60 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa ja 24 kuukautta 90 opintopisteen laajuisessa tutkinnossa. Kaikkia korkeakouluopintoja varten voi opintotukea saada enintään 70 kuukauden ajan. Tukiajan laskennassa huomioidaan vain kuukaudet, joina opiskelija on saanut opintorahaa eli pelkän asumislisän saaminen ei vähennä tukikuukausia (vrt. kohta tuen palautus, tulovalvonta ja takaisinperintä). Esimerkki: Opiskelija on käyttänyt tradenomin tutkintoon tähtääviin opintoihin 18 opintotukikuukautta ja hän keskeyttää opintonsa. Opiskelija aloittaa opinnot insinööri (AMK) -tutkinnon suorittamiseksi. Käytettävissä on nyt insinööri (AMK) tutkinnon (240 opintopistettä) 46 opintotukikuukautta käytetyt 18 tukikuukautta eli 28 tukikuukautta. Hän valmistuu käyttäen 28 opintotukikuukautta. Opiskelijalle jää jäljelle elinikäisiä tukikuukausia 70 (18 + 28) = 24 kk. Opintojen edistyminen Korkeakouluopiskelijoiden opintojen edistymisestä säädetään opintotukiasetuksessa. Korkeakouluopiskelijan opintojen edistymisen tavoitetaso on 5,5 opintopistettä tukikuukautta kohti. Opintotuki voidaan kuitenkin myöntää ja opintotuen maksamista jatkaa, jos korkeakouluopiskelijalla on hänen suorittamaansa tutkintoon kuuluvia opintosuorituksia vähintään keskimäärin 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohti. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on opintotukilautakunta, jonka tehtäväksi on opintotukilaissa määrätty opintojen edistymisen seuranta. Seuranta tehdään lukuvuosittain. Jos opiskelijan opinnot eivät ole edenneet riittävästi, opiskelija saa opintotukilautakunnalta selvityspyynnön. Selvityspyynnön vas- -13-
tauksen perusteella opintotukilautakunta ratkaisee opintotuen jatkumisen tai lakkauttamisen. Mikäli opiskelija ei vastaa selvityspyyntöön, se tarkoittaa automaattisesti tuen maksamisen katkaisemista. Opintorahan määrä ja tulojen vaikutus opintotukeen Opintorahan määrät korkeakouluopiskelijoilla 1.8.2008 alkaen: itsenäisesti asuva täysi-ikäinen, avioliitossa oleva sekä elatusvelvollinen 298 euroa/kk itsenäisesti asuva alle 18-vuotias 145 euroa/kk * vanhempansa luona asuva 20 vuotta täyttänyt 122 euroa/kk * vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias 55 euroa/kk * * = Tuen määrää voidaan korottaa vanhemman tulojen perusteella. Opintotukeen vaikuttavat kaikki ansio- ja pääomatulot bruttomääräisinä sekä toimeentuloon saadut verottomat apurahat. Käytettyjen opintotukikuukausien määrästä riippuu vuoden aikana ansaittavan vapaan tulon määrä. Vuositulorajataulukko: (1.1.2008 voimaan tulleet rajat) Tukikuukausia Vapaa vuositulo/ 1 22 330 2 21 020 3 19 710 4 18 400 5 17 090 6 15 780 7 14 470 8 13 160 9 11 850 10 10 540 11 9 230 12 7 920 Ennen opintojen aloittamista ja valmistumisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vuosituloraja ylittyisi niiden perusteella. Säilytä kuitenkin palkkatodistukset koko vuodelta, sillä tarvitset niitä, mikäli joudut opintotuen tulovalvontaan! Tuen palautus, tulovalvonta ja takaisinperintä Opiskelijan on itse huolehdittava siitä, ettei hänen opintotukiohjeissa määritelty vuositulorajansa ylity. Vuositulojen määrää kannattaa seurata vuoden mittaan muistaen muun muassa mahdolliset kesäansiot ja muistaen valita itselle sopivimmat peruutettavat tuki-kuukaudet. Myös erilaiset korot tileille kerryttävät ansioita. Tuen liikamaksun voi estää jättämällä hakematta tukea kaikille opiskelukuukausille, perumalla jo myönnettyjä tukikuukausia ennen kyseistä tukikuukautta muutoshakemuksella OTm tai palauttamalla opintorahan ja asumislisän tukivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. HUOM! Jos opiskelija haluaa ainoastaan tukikuukauden uudelleen käyttöönsä, palautukseen riittää opintoraha. Vapaan vuositulon korottamiseen tarvitaan palautuksena sekä opintoraha että asumislisä. Takaisinperinnässä tukikuukaudet eivät palaudu uudelleen käyttöön. Tuen palautusohjeet löytyvät Kelan internetsivuilta, http://www.kela.fi. Tuen palauttaminen ja peruminen on helppoa, sillä sen voi tehdä myös sähköisesti Kelan asiointipalvelussa. Opintotuen sähköinen muutosilmoitus on osoitteessa http://www.kela.fi/asiointi ja ruotsiksi http://www. fpa.fi/etjanst. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Asiointipalvelu kertoo, mitkä kuukaudet opiskelija voi palauttaa ja miten palautus korottaa vuositulorajaa. Tulovalvonnan ja takaisinperinnän suorittaa Kela, kun kyseisen vuoden verotustiedot valmistuvat. Esimerkiksi vuoden 2008 verotustiedot ovat käytössä kevään 2010 perinnässä (kuitenkin vuoden 2008 liikaa saadut tuet pitää palauttaa 31.03.2009 mennessä). Koska tulovalvonta perustuu verotustietoihin, niissä näkyvät vain koko vuoden tulot, ei sitä, missä vaiheessa vuotta tulot on ansaittu. Siksi erityisesti opintojen aloitus- ja päättämisvuotta koskevaa tulovalvontaa varten kannattaa säilyttää palkka- ja tulotositteet, jotta voi tehdä oikaisuvaatimuksen mahdollisessa takaisinperintätilanteessa, jos perintä johtuu opintoaikaa ennen tai sen jälkeen ansaitusta tulosta. Takaisinperinnän päätösehdotukseen on vastattava 30 päivän kuluessa; ilman reagointia -14-
siitä tulee lopullinen päätös, olipa se oikea tai ei. Päätösehdotuksen huomautuksen ja selvityksen perusteella asia käsitellään uudelleen ja tehdään uusi perintäpäätös. palkallisuus on selvitettävä lomakkeessa. Myös kesätuki kuluttaa opintotukikuukausia. Tee kesätukihakemus mahdollisimman aikaisin, jotta vältät loppukeväiset kesätukihakemusten käsittelyruuhkat ja saat tuen ajallaan. Opintotuen asumislisä Opintotuen asumislisä on opiskelijoiden ensisijainen asumisen tukimuoto. Asumislisä ei ole veronalainen tuki, joten sitä ei huomioida tulojen verotuksessa. Sen piiriin kuuluvat lapsettomat opiskelijat, jotka asuvat vuokra-, alivuokralais-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Asumislisän saamisen edellytyksenä on opintojen riittävä edistyminen kuten opintorahankin saamisessa. Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta. Tuen voi saada kesällä, jos opiskelee päätoimisesti (ks. kohta opintotukea kesäksi ja työharjoitteluun). VUONNA 2008 TEHTÄVÄ TULOVAL- VONTA Kun ylitys on enintään 170 euroa, liikaa maksettua tukea ei peritä takaisin. Jos ylitys on yli 170 euroa, ylityksen jokaista alkavaa 1 010 euroa kohti peritään takaisin yhden tukikuukauden opintoraha ja asumislisä. Takaisinperintä tehdään kalenterivuoden viimeisestä tukikuukaudesta lähtien järjestyksessä taaksepäin. Tukea peritään takaisin enintään niin paljon kuin mitä sitä on yhteensä tukivuodelta maksettu. Perintäsummaan lisätään opintotukilakiin perustuva 15 %:n korotus. Takaisin perityt opintotukikuukaudet eivät palaudu opiskelijan käyttöön. Opintotukea kesäksi ja työharjoitteluun Opiskelija voi saada opintotuen myös kesäaikana, mikäli hän opiskelee päätoimisesti, ja suoritettavat opinnot tai työharjoittelu ovat osa hänen suorittamaansa tutkintoa. Opintojen päätoimisuuden kesäaikana määrittelee oman ammattikorkeakoulun opintotukilautakunta. Kesätuki haetaan aina ammattikorkeakoulun opintotukilautakunnalta Kelan lomakkeella OTm tai OT2. Huomioi tuen aikaisten olosuhteiden mukaiset tiedot, jotka voivat poiketa normaaleista. Hakemukseen pitää liittää myös kesäopintosuunnitelma. Työharjoittelusta on liitettävä mukaan ammattikorkeakoulun todistus: kuuluuko harjoittelu tutkintoon ja saako opiskelija ammattikorkeakoulun myöntämää työharjoittelutukea tai apurahaa. Harjoittelun Asumislisää haetaan yhdessä muun opintotuen kanssa samoilla lomakkeilla. Asumislisän suuruus määräytyy yksilöllisesti opiskelijan olosuhteiden ja asumismenojen perusteella kattaen 80 % hyväksyttävistä asumismenoista. Tukea ei myönnetä alle 33,63 euron kuukausivuokrasta eikä yli 252 euron ylittävästä osasta. Asumislisä on siten 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Vanhempansa omistamassa tai häneltä vuokratussa asunnossa asuva opiskelija saa enintään 58,87 euroa per kuukausi. Asumislisän tiedot tarkistetaan vuosittain. Asunnon muutoksesta täytyy tehdä ilmoitus heti, samoin jos Asumislisää myönnettäessä asumismenot puolitetaan aina puolisoilla. Menot jaetaan samassa asunnossa asuvien, muiden kuin puolisoiden, kesken ellei asujilla ole erillisiä vuokra- tai alivuokralaissopimuksia tai keskinäisiä sopimuksia erisuuruisista käytössä olevista tiloista, jolloin asumismenot voidaan huomioida sopimusten mukaisesti. Puolison ansio- ja pääomatulot huomioidaan asumislisää myönnettäessä viimeksi valmistuneen valtionverotuksen mukaisina eli vuoden 2008 asumislisään vaikuttavat vuoden 2006 tulot. Puolison tuloraja vuoden 2008 asumislisässä on 15 200 euroa vuodessa. Asumislisää vähennetään 10 % jokaista tulorajan ylittävää täyttä 680 euroa kohti. Asumislisää ei saa, kun puolison tulot olivat vähintään 22 000 euroa vuodessa. Mikäli puolison tulot ovat alentuneet huomattavasti (yli 20 %) valmistuneeseen verotukseen nähden, Kela voi myöntää tuen nykyisen tilanteen mukaisena Kelaan toimitettujen tulotodistusten perusteella. -15-
asuntoon tulee tai muuttaa pois puoliso tai muuten asumismenojen muutos vaikuttaa asumislisän tasoon. Yleistä asumistukea myönnetään niille opiskelijoille, joilla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään (Ks. Muut sosiaalietuudet, yleinen asumistuki). Muutoksenhaku opintotukipäätökseen Opintotukipäätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnasta vapaamuotoisella, kirjallisella hakemuksella. Muutoksenhakulautakunnalle osoitettu, omakätisesti allekirjoitettu kirjelmä pitää toimittaa päätöksen antajalle (Kela tai opintotukilautakunta) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätöksen antaja voi oikaista päätöksen itse (jos kyseessä on selvä virhe) tai toimittaa kirjelmän opintotuen muutoksenhakulautakuntaan. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen voi 30 päivän kuluessa hakea muutosta vakuutusoikeudesta. Lisätietoja: www.kela.fi, ammattikorkeakoulun opintotoimisto ja opintotukilautakunta Aikuiskoulutustuki Aikuiskoulutustukea voi saada henkilö, joka osallistuu ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erityisammattitutkintoon tai ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa suoritettavaan tutkintoon johtavaan koulutukseen tai erillisen, vähintään kaksi kuukautta kestävän opintokokonaisuuden suorittamiseen. Tuen piiriin kuuluu myös koulutus, joka on lisä- tai täydennyskoulutusta tai muutoin ammatillisesti suuntautunutta. Tuen voi saada myös ko. opintoihin ulkomailla. Edellytyksenä on myös, että henkilö on ollut työ- tai virkasuhteessa tai yrittäjänä vähintään viiden vuoden ajan. Tarkemmat määritykset ja tuen saannin rajoitukset löytyvät Kelan ja Koulutusrahaston kotisivuilta. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastosta. Mukaan liitetään ilmoitus koulutukseen hyväksymisestä ja selvitykset tuen myöntämisen edellytysten täyttymisestä. Aikuiskoulutustuen kesto määräytyy työhistorian mukaan. Työhistorian saa työtodistuksista tai Eläketurvakeskuksen työsuhderekisteristä, joka löytyy myös Internetistä. Kauden keston voi laskea Kelan laskureilla. Tuki muodostuu perusosasta ja ansioosasta. Tuen saaja on myös oikeutettu opintolainan valtiontakaukseen, jos opiskelija saa aikuiskoulutustukea yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksan viikon ajan. Opintolainan valtiontakaus haetaan Kelasta. Aikuiskoulutustukea saava ei saa asumislisää, mutta hän voi olla oikeutettu yleiseen asumistukeen, jota myös haetaan Kelasta. Lisätiedot http://www.kela.fi, http://www.koulutusrahasto.fi ja http://www.mol.fi Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta työttömyysturvalautakunnasta 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta ja muutosta lautakunnan päätökseen vakuutusoikeudesta Opintolaina Opintotuen osana olevan opintolainan valtiontakauksen saamisen edellytyksenä on päätoiminen opiskelu ja taloudellisen tuen tarve. Valtiontakaus myönnetään hakemuksesta koko opiskeluajaksi, mutta takauspäätös vain lukuvuodeksi kerrallaan. Opiskelija, joka ei saa opintorahaa, voi silti saada lainatakauksen, jos esimerkiksi 18 19-vuotiaan, itsenäisesti asuvan opintoraha on evätty vanhempien tulojen perusteella, tai jos opintoraha on evätty harjoittelupalkan, korkeakoulun maksaman apurahan tai muun opintoihin liittyvän taloudellisen etuuden vuoksi. Opintolainan valtiontakauksen määrä on korkeakouluopiskelijoille 300 euroa kuukaudessa. Opintolainan myöntää aina pankki. Pankit tarkistavat takaustiedot suoraan Kelasta. Pankit tarkistavat kaikkien hakijoiden luottotiedot, ja merkintä luottohäiriörekisterissä voi evätä lainan saannin. Lainat ovat aina markkinaehtoisia. Siksi on hyvä kilpailuttaa opintolaina ja selvittää seuraavat asiat joka pankkiryhmittymästä ennen lainan anomista: mihin korkoon laina (euribor, prime vai jokin muu) sidotaan ja mikä on korkomarginaali, mitä muita kustannuksia lainan myöntämisestä, nostamisesta, takaisinmaksusta ja muusta hoitamisesta tulee (mahdolliset luotonvarausprovisiot, toimitusmaksut, palkkiot jne.), mikä on laina-aika ja mitkä ovat mahdollisuudet lyhennyksettömiin vuosiin. Asiakkaalta perittävän primekoron tasosta ja muutoksista pankit päättävät markkinakorkojen vaihtelujen mukaan. Korkomarginaali on pankin ottama lisäkorko, jonka taso kuvastaa pankkien lainanantohalukkuutta. Korkeakouluopiskelijoiden opintolaina on nostettavissa kahdessa erässä. Vain ulkomailla suoritettavaa tutkintoa, tieteellisiä jatko-opintoja tai enintään 12 kuukauden opintosuoritusta opiskeleva tai aikuiskoulutustukea saava voi nostaa lainan yhdessä erässä. Laina on nostettava sen lukuvuoden aikana, jota varten valtion takaus on myönnetty. Määräaika on ehdoton. Korkeakouluopintoihin myönnettyä lai- -16-
naa saa nostaa syyslukukauden osalta aikaisintaan 01.08. ja kevätlukukauden osalta aikaisintaan 01.01. Lainaa ei saa nostaa opintojen päättymisen tai keskeytymisen jälkeen. Lainan voi jättää nostamatta tai nostaa sitä enimmäismäärää pienempänä. Kesälomaa varten kannattaa muistaa, että mahdollista toimeentulotukea haettaessa opintolaina pääsääntöisesti huomioidaan opiskelijan tuloksi, jos siihen on ollut oikeutettu, vaikka ei olisi nostanutkaan lainaa. Opiskelija maksaa opintolainojen koroista 1 %: n jo opintotukiaikana ellei korko jää alle 15 euron. (Ennen lukuvuotta 2003 2004 myönnetyissä opintolainoissa opintolainan korot pääomitetaan ts. lisätään lainapääomaan kokonaisuudessaan.) Pankki pääomittaa loput korosta opintotukiaikana ilman eri pyyntöä. Koron voi maksaa myös kokonaan ellei halua maksaa korkoa korolle. Kun korko alkaa erääntyä opintotukiajan jälkeen, on kaikilla pienituloisilla mahdollisuus saada korkoavustusta edellyttäen, että markkinaehtoisen lainan korkoja ei pääomiteta. Korkoavustuksen hakijan omat tulorajat lasten lukumäärästä riippuen sekä muut lisätiedot avustuksesta löytyvät Kelan internetsivuilta. Korkoavustusta voi saada enintään viideltä vuosipuoliskolta (01.01. 30.06. ja 01.07. 31.12.). Opintolainan korot ovat verovähennyskelpoisia paitsi sen osalta, mistä opiskelija on saanut korkoavustuksen. Jo lainasopimusta tehtäessä laaditaan erillinen lyhennyssuunnitelma takaisinmaksua varten. Lyhennysmäärää ja aikataulua kannattaa miettiä jo ennen pankkiin menoa. Jos et jossakin vaiheessa pysty hoitamaan ajallaan lyhennyksiä tai korkoja, ota hyvissä ajoin yhteys pankkiin maksujärjestelyjen sopimiseksi. Jos et ole hoitanut asiaa, pankki voi irtisanoa lainan valtion maksettavaksi takausvastuun nojalla. Sen jälkeen Kelan opintotukikeskuksen takausvastuuyksikkö ryhtyy perimään saatavia. Takaussaatavalle kertyy 9 %:n viivästyskorko. Opintolainavähennys Oikeus opintolainavähennykseen koskee vain ja ainoastaan lukuvuonna 2005 2006 tai sen jälkeen korkeakouluopintonsa aloittaneita. Vähennyksen voi saada verotuksessa suoritettuaan tutkinnon määräajassa, ja vähennyksen suuruus on 30 % 2 500 euron ylittävästä opintolainapääomasta. Opintolainan korkoja ei lasketa osaksi opintolainapääomaa vähennyksen suuruutta laskettaessa. Opintolainavähennyksessä huomioidaan enintään vain tutkinnon laajuuden perusteella määräytyvä opintolainapääoma. Koko lukuvuodesta huomioidaan yhdeksän (9) kuukauden lainamäärä ja lukukaudesta viiden (5) kuukauden lainamäärä. Huomioon otettava lainamäärä on enintään 300 euroa kuukaudessa ja ulkomailla suoritettavissa korkeakoulututkinnoissa enintään 440 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi neljän vuoden laajuisessa ammattikorkeakoulututkinnossa huomioidaan enintään 36 tukikuukauden valtiontakausta vastaava lainamäärä. Ammattikorkeakoulututkinnon tulee olla suoritettu enintään yhtä vuotta tutkinnon säännönmukaista suoritusaikaa pidemmässä ajassa. Määräaika voisi olla enintään kaksi vuotta pidempi, jos opinnot ovat viivästyneet varusmies- tai siviilipalveluksen tai oman sairauden vuoksi. Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan perusteella viivästyneissä opinnoissa ei pidennyksessä ole määräaikaa, joten lapsen hoitamisen vuoksi tutkinnon määräaikaa opintolainavähennyksen saamisessa voidaan pidentää periaatteessa rajattomasti. Tutkinnon suoritusaikaa pidentänyt syy huomioidaan vain, kun se on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden kuukauden. Yhden lukukauden aikana voidaan huomioida vain yksi pidentämiseen oikeuttava jakso. Opintolainavähennys on mahdollista tehdä verotuksessa valmistumisvuotta seuraavan kymmenen vuoden aikana opintolainan lyhennysten perusteella. Opintolainavähennys on mahdollista hyödyntää vain ensimmäisestä vähennykseen oikeuttavasta korkeakoulututkinnosta. Lisätietoja: www.kela.fi, ammattikorkeakoulun opintotukilautakunta ja opiskelijakunta Ateriatuki Ammattikorkeakouluissa ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat ovat oikeutettuja alennukseen aterian hinnasta kaikissa ateriatuen piiriin kuuluvissa opiskelijaravintoloissa. Heidän ruokailuaan tuetaan 1,67 eurolla per ateria. Ateriatuki maksetaan opiskelijaravintolan pitäjälle ja se vähennetään aterian enimmäishinnasta. Keväällä 2008 opiskelijan maksaman normaalin lounaan enimmäishinta on 2,35 euroa. Opiskelijan maksama enimmäishinta tulee olemaan 1.8.2008 alkaen 2,60 euroa. Oikeus alennushintaiseen ateriaan pitää todistaa joko voimassa olevalla SAMOK -opiskelijakortilla (sininen tai vihreä kortti) tai Kelan ateriatukikortilla. -17-
Lisätietoja ateriatuesta ja opiskelijahinnoista saat ammattikorkeakoulusi opiskelijakunnasta. Kelan kotisivuilta löytyy myös kunnittain luettelo ateriatuen piiriin kuuluvista opiskelijaravintoloista ja vahvistettujen ateriakokonaisuuksien enimmäishinnat. Opiskeluterveydenhuolto Opiskelijalla on kansanterveyslain (66/1972) 3 luvun 14 :n mukaan oikeus opiskelupaikkakuntansa kunnalliseen terveydenhuoltoon riippumatta siitä, mikä opiskelijan kotikunta on. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat lain mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto. Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 luvun 30 :n mukaan opiskelijalla on oikeus myös erikoissairaanhoitoon opiskelupaikkakunnallaan. Opiskelijan kotikunta on velvollinen korvaamaan erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kulut opiskelupaikkakunnalle (lain 42 ). Jos jäät ilman sinulle kuuluvaa terveydenhuoltoa, ota viipymättä yhteyttä omaan opiskelijakuntaasi, joka voi auttaa ja tukea valitusprosessissa. Ensimmäiseksi kannattaa tehdä muistutus kyseisen yksikön johtoon, jossa laiminlyönti on tapahtunut. Ellei tämä johda tulokseen, tee kirjallinen kantelu lääninhallitukseen. Voit pyytää apua valituksen tekemiseen opiskelijakunnasta. Lääninhallitus ohjaa ja valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä ehkäisevän työn toteutumista läänin alueella. Se arvioi, miten kunnat suoriutuvat tehtävistään, ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin. Katso lääninhallitusten yhteystiedot osoitteesta www.laaninhallitus. fi. Jokaisen kunnan terveysvirastojen yhteydessä toimii potilasasiamies, jolta voi myös pyytää apua ja neuvoja tarvittaessa. Muut sosiaalietuudet Toimeentulotuki Toimeentulotukilain (1412/1997) 1 luvun 1 :n mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön välttämätön toimeentulo. Opiskelijan ensisijainen toimeentuloturva on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolaina). Opintolaina pääsääntöisesti huomioidaan, mikäli opiskelijalla on oikeus lainan valtiontakaukseen eikä lainan saamiselle ole esteitä, esimerkiksi luottohäiriötä. Myös kaikki muut mahdolliset tulot ja myönnetyt sosiaalietuudet huomioidaan toimeentulotukea haettaessa. Täysi-ikäisen, itsenäisesti asuvan opiskelijan toimeentulotuen saamiseen eivät vaikuta vanhempien tulot ja taloudellinen asema (korkeimman hallintooikeuden päätös 3001/21.11.2000). Tukea voi saada myös tilanteissa, jolloin muun etuuden saaminen on viivästynyt, mutta tällöin maksettu tuki peritään yleensä takaisin odotusajalta. Toimeentulotukea haetaan oleskelukunnan sosiaalitoimistosta. Toimeentulotuen määrä = tuen perusosa (kunakin vuonna määritelty summa) + lisäksi huomioon otettavat menot käytettävissä olevat nettotulot. Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat muun muassa ruoka-, ja vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä paikallisliikenteen kulut, sanomalehtien tilausmaksut, TV:n käyttömaksu ja puhelinlaskut. Lisäksi huomioon otettaviin menoihin luetaan perusosaan kuulumaton osuus asumismenoista, perusosaan kuulumattomat terveydenhuoltomenot, lasten päivähoitokulut sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista johtuvat toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edellyttämät, tarpeellisiksi harkitut menot. Toimeentulotukipäätökseen haetaan muutosta kirjallisesti 14 päivän kuluessa kunnan sosiaalilautakunnasta tai toimeentulotukiasioita käsittelevästä jaostosta. Lautakunnan päätöksestä valitetaan 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuteen, joita on kaikkiaan kuusi. Useissa kunnissa on jo sosiaaliasiamies, joka neuvoo ja avustaa toimeentulotukiasioissa ja muutoshakemusten teossa. Ota ongelmatilanteissa yhteyttä myös opiskelijakuntaasi. Esimerkkitilanteita toimeentulotuen myöntämisessä Opiskelijan ensisijaisen toimeentulojärjestelmän muodostavat opintotukilain mukaiset etuudet: opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Jos hakijalla ei ole estettä lainan saamiselle tai nostamiselle, voidaan lainan osuus huomioida tulona toimeentulotukipäätöstä tehtäessä (KHO 3854/30.11.1999 ja KHO 20/23.3.2005). Jos opiskelija ei esimerkiksi maksuhäiriön takia ole oikeutettu opintolainaan, lainan kuvitteellista osuutta ei voida huomioida tulona toimeentulotukipäätöksessä (KHO 2900/17.9.1996). Joskus täysi-ikäiseltä, itsenäisesti asuvalta opiskelijalta on evätty kesäajan toimeentulotuki sil- -18-
lä perusteella, että toimeentulon turvaaminen on katsottu vanhempien velvollisuudeksi. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan (KHO 3001/21.11.2000) vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden eikä heidän tulotasonsa vaikuta opiskelijan toimeentulotukeen. Mikäli opiskelija tosiasiallisesti saa toimeentuloonsa varoja vanhemmaltaan/vanhemmiltaan, varat huomioidaan käytettävissä olevina varoina. KHO:n päätökset löytyvät osoitteesta http://www. kho.fi/17353.htm ja yleisinfoa toimeentulotuesta on saatavilla asuinpaikkakunnan sosiaalivirastosta Yleinen asumistuki Yleistä asumistukea voi saada opiskelija, jolla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään. Tällaisia opiskelijoita ovat samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuvat sekä ne, jotka asuvat omistamassaan tai puolisonsa omistamassa asunnossa sekä vanhempansa luona asuvat. Yleisen asumistuen piiriin kuuluu myös silloin, kun opintotukioikeutta ei ole puutteellisen opintomenestyksen, työkyvyttömyyden (sairauspäiväraha), opintotukiajan päättymisen tai opintotuen myöntämisen estävän muun etuuden takia. Yleistä asumistukea ei kuitenkaan myönnetä ajalle, jolloin opiskelijalla on edelleen oikeus opintotukeen, vaikka siltä ajalta ei makseta asumislisää (esimerkiksi kesäloma). Yleistä asumistukea myönnetään ruokakunnittain eli samassa asunnossa pysyvästi asuville yhteisesti. Samaan ruokakuntaan lasketaan kuuluviksi aina samassa asunnossa asuvat puolisot, lapset, lastenlapset ja isovanhemmat. Jos asunnon muilla asukkailla on erillinen vuokra- tai alivuokralaissopimus jostakin asunnon osasta, heidät katsotaan eri ruokakunniksi. Yleinen asumistuki anotaan Kelan paikallistoimistosta saatavalla lomakkeella. Tuki myönnetään aikaisintaan hakemista edeltäneen kuukauden alusta. Tuen määrä on 80 % kohtuullisiksi määritellyistä asumismenoista. Tuen suuruutta laskettaessa siihen vaikuttavat asunnon sijainti, neliöiden määrä, ruokakunnan koko, yhteenlasketut tulot ja varallisuus sekä asumismenot vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien suuruisina. Kokonaisasumismenoiksi huomioidaan vuokra/käyttövastike sekä erikseen maksetut lämmityskustannukset ja vesimaksu sekä omakotitalossa hoitomenot. Osa henkilökohtaisen asuntolainan koroista huomioidaan asumismenona. Opintorahaa ei huomioida laskennassa tulona. Muut aikuiskoulutuksen tuet otetaan huomioon täysimääräisinä. Opiskelijan tuloksi katsotaan opiskelun ohella saatujen tulojen ja kesäansioiden perusteella laskettu keskimääräinen kuukausitulo. Yleiseen asumistukeen vaikuttaa myös kaikki muu omaisuus paitsi omassa käytössä oleva asunto. Yleinen asumistuki on verotonta ja sitä maksetaan ympärivuotisesti riippumatta opiskelukuukausista ja opintojen etenemisestä. Tuki maksetaan ruokakunnan edustajan pankkitilille aina kuukauden 1. arkipäivänä. Asumistuki tarkistetaan vuosittain lähetettä-vällä esitäytetyllä lomakkeella. Lomake pitää palauttaa siinä mainitun ajan kuluessa, vaikka muutoksia ei olisi tapahtunut olosuhteissa, muuten tuki lakkautetaan. Jos asumistilanne muuttuu kesken vuotta, esimerkiksi asunto vaihtuu, ruokakunnan koko muuttuu, tulot muuttuvat yli 160 euroa kuukaudessa tai asumismenot yli 50 euroa kuukaudessa, tuen saajan on ilmoitettava muutoksesta välittömästi. Tuki tarkistetaan seuraavasta kuukaudesta lähtien. Mahdollisesti liikaa maksettu tuki voidaan periä takaisin maksetun tuen alusta lähtien. Tukipäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta tarkastuslautakunnasta ja sen päätöksestä edelleen vakuutusoikeudesta. Valitus pitää tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Kirjelmä toimitetaan aina Kelan paikallistoimistoon. Lisätietoja: www.kela.fi. Sairauspäiväraha Opintotukikuukausia ei kannata tuhlata sairastamiseen. Pitempiaikaisen sairauden kohdatessa opiskelija voi hakea Kelasta sairauspäivärahaa lomakkeella SV8. Opiskelijalla on oikeus saada sairastamisensa ajalta sairauspäivärahaa, mikäli hän on ennen sairastumistaan saanut opintorahaa 4 kuukauden aikana. Jos tämä ehto ei täyty, opiskelija joutuu sairastamaan 55 päivää opintotuella, jonka jälkeen hän voi saada minimisairauspäivärahaa. Päivärahaoikeus alkaa työkyvyttömyyden kestettyä sairastumispäivän lisäksi 9 arkipäivää. Päivärahaa haetaan Kelan paikallistoimistosta lomakkeella, johon liitetään lääkärintodistus ja muut mahdolliset selvitykset. Päiväraha pitää hakea 4 kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus päivärahaan on alkanut. Sairauspäivärahaa ja opintorahaa ei voi saada samaan -19-
aikaan. Siksi opintoraha on peruttava OTm-lomakkeella ajalta, jolle sairauspäivärahaa haetaan. Päivärahaa maksetaan arkipäiviltä (myös lauantait ja aatot). Päivärahan suuruus opiskelijalle on päivää kohti vähintään 1/25 osa kuukaudessa saadun opintorahan määrästä, jos opiskelijalla ei ole ollut muuta tuloa kuin opintoraha. Työtä opintojen ohessa tekevä on mahdollisesti oikeutettu ansioperusteiseen, korkeampaan sairauspäivärahaan. Työtulo voidaan arvioida vuosituloksi myös vähintään kuukauden työtulon perusteella. Tällöin edellytetään, että hakija esittää työnantajan todistuksen (esimerkiksi työsopimuksen) tai muun luotettavan selvityksen (esimerkiksi selvityksen omasta työhistoriastaan) siitä, että työssäolo olisi jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ellei hakija olisi tullut työkyvyttömäksi. Sairauspäiväraha on veronalaista tuloa eli siitä toimitetaan ennakonpidätys verottajalta saatujen ennakonpidätystietojen mukaan. Päivärahapäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta sosiaalivakuutuslautakunnasta 30 päivän kuluessa kirjallisen päätöksen saamisesta. Lisätietoja saat Kelasta. Lue lisää äitiysavustuksesta, äitiys- ja isyysrahasta sekä vanhempainrahasta Kelan sivuilta; www.kela. fi. Eläkettä tutkinnosta Tutkinnon suorittamisesta on karttunut vuoden 2005 alusta lukien eläkettä, jota maksetaan valtion varoista. Eläkettä kartuttaviksi tutkinnoiksi luetaan muun muassa ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Eläke-etuuden saamiseksi edellytetään, että eläkettä kartuttava tutkinto on suoritettu 1.1.2005 tai sen jälkeen, tutkinto on suoritettu 18 67 vuotiaana ja henkilöllä on laissa 644/2003 mainituin perustein työeläkkeeseen oikeuttavia ansiotuloja vähintään 12 566,70 euroa eläkkeelle jäädessään. Kullakin tutkinnolla on oma kaavamainen työssäoloaika ja sen perusteella määräytyvä eläke-etuus. Kaikissa ammattikorkeakoulututkinnoissa tutkinnon laajuudesta riippumatta karttuma-aika on aina neljä (4) vuotta. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittami-sesta eläkettä kertyy 32,30 euroa kuukaudessa (summa on vuoden 2005 mukainen). Laissa määritelty laskennallinen ansiotulo on 538,27 euroa kuukaudessa (summa on vuoden 2005 mukainen). Kun eläke-etuus aikanaan lasketaan, rahamäärät korotetaan laskentahetken tasoon em. työeläkeindeksillä. Yksi kuukausi opiskelua eläke-etuuteen oikeuttavassa tutkinnossa kartuttaa eläkettä 0,67 euroa kuukaudessa (vuoden 2005 laskentaperusteella). Mikäli opiskelija valmistuu esimerkiksi toukokuussa 2006, eläke-etuutta karttuu yhteensä 17 kuukaudelta. Eläke-etuutta ei tutkinnon suorittamisen perusteella kerry yhteensä kuin enintään viideltä vuodelta, vaikka henkilö suorittaisi useampia tutkintoja. Eläkeetuuden saamiseen tutkinnon perusteella ei vaikuta tutkinnon suoritusaika. Esimerkiksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla eläke-etuuden karttuma-aika on aina neljä (4) vuotta, vaikka tutkinnon suoritusaika olisi mikä tahansa. Tutkinnon perusteella myönnettävää eläkettä ei tarvitse erikseen hakea, jos tutkinnon on suorittanut Suomessa. Valmistumistiedot näkyvät tutkinnon suorittamisvuotta seuraavana vuonna Eläketurvakeskuksen ylläpitämässä työsuhderekisterissä. Jos puolestaan suorittaa tutkinnon ulkomailla, on tutkinnon suorittajan itse ilmoitettava Kelaan eläke-etuuteen oikeuttavan tutkinnon suorittamisesta. Lisätietoja: www.tyoelake.fi ja www.etk.fi MITÄ VUOKRALLA ASUVAN ON HYVÄ TIETÄÄ? Vuokrasopimus Vuokralaisen kannattaa aina vaatia vuokrasopimuksen teko kirjallisena. Laki asuinhuoneiston vuokraamisesta (481/1995) sisältää useita pakottavia lainkohtia, jotka suojaavat vuokralaista kohtuuttomilta ehdoilta. Kirjakaupoista voi ostaa valmiita lomakkeita, joissa on huomioitu lain keskeiset säännökset. Sopimus tehdään yleensä toistaiseksi voimassa olevana eli se jatkuu, kunnes jompikumpi osapuoli irtisanoo tai purkaa sen tai molemmat päättävät sen päättymisestä. Sopimus voi olla myös määräaikainen, jolloin se sitoo molempia sopimuskauden loppuun. Määräaikainen on aina tehtävä kirjallisena. Kimppakämppää vuokrattaessa on jokaisen viisainta tehdä oma vuokrasopimus. Se helpottaa vastuun jakamisessa, asumistuen hakemisessa ja poismuutossa. Jos huoneisto on kulunut tai siellä on vikoja, joita ei korjata, vuokrattaessa kannattaa täyttää molempien allekirjoittama kuntotarkastuslomake mahdollisine liitevalokuvineen. Siten vältetään pois muutettaessa -20-
muistiin perustuvat väitteet huoneiston kunnosta. Jos vuokraehdot muuttuvat kesken sopimuskauden, ne on syytä kirjata sopimukseen tai sen liitteeksi molempien allekirjoituksin. Vuokravakuudet ja -ennakko Vuokranantaja voi lain mukaan vaatia vuokravakuutena enintään 3 kuukauden vuokraa vastaavan summan. Vakuus on vuokralaisen omaisuutta. Vakuus on esimerkiksi pankkitalletus, jonka vuokralainen saa takaisin vuokrasopimuksen päätyttyä, ja tilin korot kuuluvat hänelle. Vuokralaisen kannattaa avata sulkutili omalla nimellään ja merkityttää ehtoihin, että käyttöoikeus on itsellä ja vuokranantajalla yhtä aikaa. Vuokranantajalla on oikeus vakuuteen vain, jos vuokralainen jättää vuokran maksamatta tai vahingoittaa huoneistoa. Huoneiston tavanomainen kuluminen ei oikeuta vakuuden käyttöön. Vuokran määrä Vuokran määrän tulee lain mukaan olla kohtuullinen verrattuna alueen vastaavien huoneistojen vuokriin huomioiden asuntokohtaiset vuokraa nostavat ja alentavat seikat. Vuokra on maksettava viimeistään kuukauden 2. päivänä, ellei muuta ole sovittu. Vuokran määrästä ja määrän tarkistamistavasta ja -ajasta on aina sovittava. Vuokralainen voi tutkituttaa vuokran kohtuullisuuden milloin tahansa asunto-oikeudessa. korottaa peruskorjauksen jälkeen vain vuokralaisen suostumuksella. Vuokralainen on puolestaan velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän itse tai hänen suostumuksellaan huoneistossa oleskeleva ihminen on aiheuttanut huoneistolle tahallisesti, laiminlyönnillä tai huolimattomuudella. Vastuu ei koske asumisesta johtuvaa tavanomaista kulumista. Vahingosta on ilmoitettava viipymättä vuokranantajalle, olipa syy mikä tahansa. Asunnon vuokraus eteenpäin Vuokralainen voi luovuttaa vastiketta vastaan tai ilman sitä alivuokra-asuntona enintään puolet asunnosta ilman vuokranantajan lupaa. Huoneistoa voi käyttää yhteisenä asuntona puolison tai perheen lähisukulaisen kanssa ilman, että tehdään vuokrasopimusta molempien nimiin. Jälleenvuokrasopimus on kyseessä, kun vuokralainen vuokranantajalta saadun luvan perusteella antaa koko huoneiston edelleen vuokralle. Jos vuokralainen oleskelee toisella paikkakunnalla esimerkiksi opintojen, työn, sairauden tai muun sellaisen syyn takia eikä vuokranantajalla ole perusteltua syytä vastustaa luovutusta, saa huoneiston luovuttaa toisen käyttöön enintään kahdeksi vuodeksi. Ensi- ja jälleenvuokrasuhteet ovat itsenäisiä vuokrasuhteita. Niiden ehdot ja vuokra eivät riipu toisistaan. Jälleenvuokrasuhde ei kuitenkaan jatku ensivuokrasuhdetta pitempään. Vuokrasopimuksen irtisanominen, purkaminen ja häätö Vuokranantajan ja vuokralaisen vastuut Huoneiston kunnossapidosta ja korjauksista vastaa vuokranantaja, jollei muuta ole sovittu. Vuokraa voi Irtisanominen on ilmoitus sopimuksen päättymisestä, häätö on teko. Häädön voivat suorittaa vain ulosottomiehet tuomioistuimen päätöksellä. Sopimuksen purkaminen tulee kyseeseen, jos jompikumpi rikkoo olennaisesti velvollisuuksiaan tai sopimusehtoja. Määräaikainen vuokrasopimus voidaan päättää kesken kauden vain molemminpuolisella sopimuksella. Irtisanominen, purkaminen ja muut ilmoitukset on annettava tiedoksi aina sekä ensi- että jälleenvuokrasuhteen osapuolille. Irtisanomisilmoitus on tehtävä kirjallisesti ja todisteellisesti, esimerkiksi kirjatulla kirjeellä tai ottamalla toisen osapuolen kuittaus. Irtisanomisaika lasketaan lain mukaan kalenterikuukausittain alkaen irtisanomista seuraavan kuukauden alusta, jollei aikaisempaa alkamisaikaa sovita. Toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaika on vuokralaisen puolelta enintään yksi kuukausi, vuokranantajan puolelta vähintään kolme kuukautta ja yli vuoden jatkuneessa sopimuk- -21-
sessa vähintään kuusi kuukautta. Alivuokrasuhteen irtisanomisaika vuokralaisen puolelta on enintään 14 päivää, vuokranantajan puolelta vähintään kuukausi ja yli vuoden jatkuneessa sopimuksessa vähintään 3 kuukautta. Jos omistaja ilmoittaa asunnon myyntiin kiinteistövälittäjän kautta, vaativat kiinteistövälittäjät usein asunnon avainta voidakseen käydä näyttämässä asuntoa sekä vuokralaisen poistumista asunnosta yleisten näyttöjen ajaksi. Kumpaankaan ei ole oikeutta. Asunnon avainta ei tarvitse luovuttaa eikä asunnostaan poistua. Lain mukaan pitää vain järjestää pääsy asuntoon sekä esittelijälle että vuokralaiselle sopivina ajankohtina. Muuttopäivä ja muuttajan muistilista Muuttopäivä on vuokrasuhteen päättymistä seuraava arkipäivä. Muuttopäivänä vuokralaisen on jätettävä puolet asuinhuoneistosta vuokranantajan käytettäväksi ja luovutettava huoneisto seuraavana päivänä kokonaan. Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen voi vuokralainen anoa tuomioistuimelta muuttopäivän siirtoa viimeistään 14 päivää ennen muuttopäivää, jos hän ei ole löytänyt uutta asuntoa. Muuttajan muistilista Varaa muuttoauto ja -laatikot sekä muuttoapu ajoissa Hoida mahdollinen lankapuhelimen ja Internet-yhteyden siirto ajoissa Irtisano sähkösopimus entisestä asunnosta ja tee sopimus uuteen Tee TV-maksun osoitteenmuutos postissa Tee muuttoilmoitus rekisteriviranomaiselle ja postiin Siirrä ja päivitä mahdollinen kotivakuutus uuteen asuntoon Riita-asiat Huoneenvuokrasuhteista johtuvia riitoja käsitellään sen käräjäoikeuden asunto-oikeusosastolla, jonka alueella asunto on. Käsittely on normaalia nopeampaa, kirjalliset päätökset annetaan muutamassa päivässä ja valitusaika hovioikeuteen on kaksi viikkoa. Neuvonta, vireillepanomenettely ja annettavat asiakirjat ovat maksuttomia, muista kuluista vastaavat asianosaiset itse. Lisätietoja: kuntien oikeusaputoimistot, läänien virkamiehet, http://www.vuokralaistenkeskusliitto.fi ja http://www.kuluttajavirasto.fi. Vinkkejä asunnon löytämiseksi Opiskelija-asunnot: oman alueen opiskelija-asuntoyhteisöt, http://www.soa.fi Nuorisoasunnot: edullisia asuntoja ympäri Suomea, www.nuorisoasuntoliitto.fi Kunnalliset vuokra-asunnot: kunnan kotisivut VVO on asumispalveluja tuottava osakeyhtiö, http:// www.vvo.fi Sato-yhtymä rakentaa vuokra-asuntoja eri puolille Suomea, http://www.sato.fi YH-rakennuttajat on valtakunnallinen yhtymä, http://www.yhrak.fi Kesähotellit, asuntolat yms. voivat opiskeluaikana vuokrata asuntoja opiskelijoille. Ammattikorkeakouluilla voi olla asuntoja vuokraavia yhteistyökumppaneita. Muista tiedustella asuntoja internetistä, lehti-ilmoitusten välityksellä, vuokra-asuntovälittäjiltä, vakuutusyhtiöiltä, pankeilta ja säätiöiltä sekä tuttavilta. OPISKELIJAN OIKEUSTURVA TOIMEEN- TULOON LIITTYVISSÄ KYSYMYKSISSÄ Ammattikorkeakouluopiskelijalla on oikeus tiettyihin sosiaalietuuksiin ja -palveluihin. Niitä ovat esimerkiksi opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus) ja aikuiskoulutustuki päätoimisille opiskelijoille, Kelan ateriatuetut lounaat opiskelijaravintoloissa, sairauspäiväraha pitempiaikaisen sairauden aikana ja kunnallinen terveydenhuolto opiskelupaikkakunnalla. Opiskelija voi saada yleistä asumistukea, ellei hänellä ole oikeutta saada opintotukea/-lainaa. Opiskelija voi olla oikeutettu myös toimeentulotukeen esimerkiksi kesäaikana, ellei hänellä ei ole tuloja. Lain mukaan vanhemmilla ei ole täysi-ikäisen lapsen elatusvelvollisuutta. Toimeentulotukea voi hakea myös, jos muun etuuden saaminen viivästyy huomattavasti. Tällöin sosiaalitoimisto yleensä ilmoittaa perivänsä tuen takaisin tulevasta etuudesta. Kohdassa Opintososiaaliset edut kerrotaan kunkin etuuden saamisedellytyksistä ja etuuden hakemisesta. Sosiaalietuudet ovat useimmiten tarveharkintaisia etuuksia, joten kaikista olosuhdemuutoksista on ilmoitettava viipymättä etuuden myöntävälle taholle. Liikaa maksettu etuus peritään takaisin ja esimerkik- -22-
si opintotuen takaisinperinnässä sovelletaan 15 %:n korotusta perittävään summaan. Etuuden voi myös menettää, jos katsotaan, että saaja on salannut tarkoituksella tukeen vaikuttavia tietoja. Etuuspäätöksistä voi valittaa, jos päätös saajan mielestä ei ole oikea. Valitusajan pituus ja -ohjeet löytyvät yleensä annetusta päätöksestä. Opintotukipäätökseen haetaan muutosta vapaamuotoisella, kirjallisella, itse allekirjoitetulla hakemuksella osoitettuna muutoksenhakulautakunnalle. Kirjelmä toimitetaan päätöksen antajalle (Kela tai opintotukilautakunta) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen saa hakea 30 päivän kuluessa muutosta vakuutusoikeudesta. Opintolainan maksuvaikeuksissa on otettava viipymättä yhteyttä pankkiin takaisinmaksujärjestelyn muuttamiseksi. Jos opintolainavelallinen jättää pankin saatavan hoitamatta, valtio lainan takaajana joutuu maksamaan sen pankille. Tämän jälkeen Kelan opintotukikeskuksen takausvastuuyksikkö alkaa periä saatavia opiskelijalta. Takaussaataville alkaa kertyä 9 %:n viivästyskorko. Kun valtion takaaman opintolainan korot alkavat erääntyä, voivat pienituloiset saada Kelan korkoavustusta. Edellytyksenä on, ettei markkinaehtoisen lainan korkoja pääomiteta, eikä hakijalle ole maksettu opintotukea koron säännönmukaista erääntymiskuukautta edeltävän viiden kuukauden ajalta. Tulorajat saa tietää Kelasta. Mikäli terveydenhuollon palvelujen saannissa on vaikeuksia, opiskelija voi kääntyä terveydenhuoltoyksikön ylilääkärin tai kunnan terveyslautakunnan puoleen. Toimeentulotuen epäämisestä voi valittaa kun-nan sosiaalilautakuntaan tai -jaostoon ja niiden päätöksestä hallinto-oikeuteen. Useissa kunnissa on nykyään sosiaaliasiamies, joka palvelee ja auttaa asiakkaita valitusasioissa. Ongelmista on hyvä tiedottaa myös omaan opiskelijakuntaan, josta saa neuvoja ja apua. Lisätietoja: www.kela.fi -> Opiskelijalle ja kuntien kotisivut (terveydenhuolto ja toimeentulotuki) YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan erilaisuuden hyväksymistä ja toisen kunnioittamista sellaisena kuin ihminen on. Syrjintä on ihmisten välisiin eroihin perustuvaa ei-hyväksyttävää erottelua. Yhdenvertaisuuslaissa (2004/21) kielletään välitön (suora) ja välillinen (epäsuora) syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä. Välitön syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta toista kohdellaan, on kohdeltu tai voitaisiin kohdella samanlaisessa tilanteessa. Välillistä syrjintää on, jos henkilö joutuu epäedullisempaan asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite. Häirinnällä tarkoitetaan henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista kielletyllä syrjintäperusteella siten, että luodaan hyökkäävä, halventava, nöyryyttävä tai vihamielinen ilmapiiri. Kiellettyä on sekä tarkoituksellinen häirintä että menettely, jonka seuraukset ovat loukkaavia. Esimerkiksi loukkaustarkoituksessa esitetty rasistinen vitsi on esimerkki häirinnästä. Myös ohje tai käsky syrjiä on kielletty. Kukaan ei voi määrätä toista toimimaan syrjivästi. Jokaisella opiskelijalla on oikeus työskennellä tasaarvoisessa opiskeluympäristössä. Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, kielen, kansallisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, vamman tai oppimisvaikeuden takia. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjiä parantamaan vammaisten henkilöiden opiskeluedellytyksiä. Siten ammattikorkeakoulujen on huomioitava opiskelijan vammasta tai oppimisvaikeudesta aiheutuvat erityistarpeet ja huolehdittava esimerkiksi esteettömästä pääsystä opetustiloihin ja mahdollisuudesta käyttää opiskelua tukevia apuvälineitä. Esteetön opiskelu Esteetön opiskeluympäristö on edellytys jokaisen opiskelijan viihtyvyydelle ammattikorkeakoulussa. Esteettömyys ei merkitse ainoastaan fyysisten esteiden poistamista, vaan se on myös psyykkisen ja sosiaalisen esteettömyyden kehittämistä, viestinnän ja palvelujen saavutettavuutta sekä kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Esteettömyydestä on hyötyä jokaiselle, ei ainoastaan vammaisille henkilöille. Yksinkertaisesti ilmaistuna esteettömyys on sitä, että jokainen voi opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa huolimatta yksilön omista ominaisuuksista, kuten fyysisestä vammasta, oppimisvaikeudesta, kielitaidon vajavuudesta tai kulttuurisesta taustasta. Esteettö- -23-
myydestä käytetään myös termiä saavutettavuus. Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa -hanke (ESOK) määrittelee esteettömäksi korkeakouluksi oppilaitoksen, joka ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristöissään järjestelmällisesti huomioon opiskelijoiden moninaisuuden. Korkeakoulun tulee ottaa huomioon fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen ympäristö. Fyysinen ympäristö kattaa rakennukset, oppimateriaalit, opetusmenetelmät ja -välineet. Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan yhteisön tietoja, taitoja ja asenteita, jotka edistävät jokaisen opiske-lua. Psyykkisellä ympäristöllä tarkoitetaan sitä, että korkeakoulussa pidetään monenlaisuutta voimavarana. Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) korostaa vammaisten henkilöiden kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksien lisäämistä. Lain mukaan koulutuksen järjestäjien tulee tehdä kohtuullisia järjestelyjä edistääkseen vammaisten opiskelijoiden opiskeluedelly-tyksiä. Käytännössä kohtuulliset järjestelyt tarkoittavat esimerkiksi ympäristön muuttamista vammaiselle henkilölle sopivaksi. Järjestelyjen kohtuullisuutta määriteltäessä huomioidaan kustannukset, koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuus saada tukea korjausten aiheuttamiin kustannuksiin. Järjestelyjen kohtuullisuus on aina jossain määrin tulkinnanvaraista, mutta esimerkiksi kulkuluiskan rakentaminen on kohtuullista, kun taas hissin rakentamista ei voida kaikissa tilanteissa vaatia. TASA-ARVO Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) uudistui 1.6.2005. Uudistettu laki velvoittaa myös oppilaitoksia laatimaan tasa-arvosuunnitelmat. Tasa-arvolain vaatimusten mukaan oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmien tulee sisältää oppilaitoksen tasa-arvotilanne, siihen liittyvien ongelmien kartoitus, toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa. Opiskelijoille tulee tarjota yhtä hyvää opetusta sukupuolesta riippumatta, opettajien tulee kannustaa ja huomioida opiskelijoita tasa-arvoisesti, opiskelijoilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet saada ohjausta ja epäkohtiin tulee puuttua. Huomiota tulee myös kiinnittää toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Sukupuolinen häirintä Sukupuolisella häirinnällä tarkoitetaan ei-toivottua yksipuolista fyysistä tai sanallista käyttäytymistä, joka on kohteeksi joutuneesta henkilöstä loukkaavaa ja vastenmielistä. Häirintä voi ilmetä esimerkiksi sukupuolisesti vihjailevina eleinä, kaksimielisinä puheina tai vitseinä, seksuaalissävytteisinä puheluina, tekstiviesteinä tai sähköposteina, vartaloa tai pukeutumista koskevina huomautuksina tai kysymyksinä, fyysisenä kosketteluna tai muina sukupuoliseen kanssakäymiseen liittyvinä ehdotuksina tai vaatimuksina. Jos joudut sukupuolisen häirinnän kohteeksi, ota yhteyttä opiskelijakuntaasi. Halutessasi opiskelijakunta voi viedä asian eteenpäin ammattikorkeakoulun johdolle. Keskustelut opiskelijakunnan sekä mahdollisten muiden tahojen kanssa ovat ehdottoman luottamuksellisia, ja tilanteessa edetään aina häirinnän kohteeksi joutuneen ehdoilla. Osassa opiskelijakuntia toimii häirintäyhdyshenkilö. Häirintäyhdyshenkilö on tukihenkilö, jonka kanssa opiskelija voi keskustella mahdollisesta häirintä- tai syrjintäkokemuksestaan. Häirintäyhdyshenkilö on olemassa siksi, että häirinnästä ilmoittamiselle luotaisiin mahdollisimman matala kynnys. MATERIAALIMAKSUT Maksuista, joita ammattikorkeakoulu voi periä opiskelijoilta, on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakoulujen opetuksesta perittävien maksujen perusteista (354/2003). Asetuksen 2 :ssä mainitaan, että ammattikorkeakoulututkintoon (joko ammattikorkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon) johtava opetus ja sen edellyttämät tai siihen liittyvät tehtävät, kuten valintakokeet, kuulustelut, arvioinnit, opinnäytetöiden ohjaus ja tarkastus, opinto-ohjaus, todistukset opintosuorituksista ja tutkintotodistukset, ovat maksuttomia. Asetuksen 3 :ssä säädetään oppimateriaaleista ja tarvikkeista perittävistä maksuista. Jos ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä sellaisia oppimateriaaleja tai työvälinei- -24-
tä, laitteita, materiaaleja tai muita tarvikkeita, jotka opintojen päätyttyä jäävät opiskelijalle, ammattikorkeakoulu voi periä niistä maksun todellisten hankinta- tai tuotantokustannusten mukaisesti. Todellisten kustannusten laskemisesta määrätään valtion maksuperustelain (150/1992) 6 :ssä. Opetusministeriön asetus eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista (1323/2003) 7 käsittelee maksun määrää koskevaa rajoitussäännöstä: Opiskelijalta peritty maksu ei saa ylittää euromäärää, joka saadaan, kun koulutuksen järjestäjälle koulutuksen järjestämisestä opiskelijaa kohden aiheutuneista keskimääräisistä kustannuksista vähennetään kunkin opiskelijan osalta koulutuksen järjestäjälle myönnetty valtionrahoitus. Opiskelijan ei ole kuitenkaan pakko ottaa maksullisia tarvikkeita, ja jos hän hankkii tällaiset oppimateriaalit ja tarvikkeet muualta, häneltä ei voida periä tässä momentissa tarkoitettuja maksuja. Asetuksen mukaan oppimateriaaleina ja tarvikkeina, joista voi periä maksun, ei pidetä maksuttomaan opetukseen kuuluvia opetuksen järjestämisen edellyttämiä työvälineitä, koneita, laitteita, suojavaatteita, työturvallisuussäännöksissä edellytettyjä varusteita, opetuksessa käytettäviä korkeakoululle tai muulle oppilaitokselle kuuluvia materiaaleja ja tarvikkeita eikä muita vastaavia opetusvälineitä. Esimerkkejä maksuttomista hyödykkeistä: laboratoriotyöskentelyyn tai ruoanvalmistukseen liittyvät tarvikkeet, grafiikkakurssilla tarvittavan prässin käyttö tai pimiön käyttö opintoihin kuuluvalla valokuvauskurssilla. Esimerkkejä veloituksista: kun opiskelija haluaa pitää itsellään tekemänsä huonekalun, korkeakoulu voi periä opiskelijalta maksun huonekalun todellisten tuotantokustannusten mukaisesti korkeakoulun antamasta materiaalista. Ammattikorkeakoulu voi myös periä maksuja opiskelun tueksi tarjottavista oppimateriaaleista kuten erilaisista kopioista, jotka jäävät opiskelijan käyttöön. Perusteettomia ovat kuitenkin kaikille opiskelijoille samansuuruisina lukukauden alussa jaetut monistepankkisiirrot, jotka eivät voi perustua em. todellisiin omakustannusarvoihin. Perusteettomia ovat myös tällaisista lähetetyt maksukehotukset. Oikeutetut materiaalimaksut voi antaa perintään, mutta sen perusteella ei esimerkiksi saa erottaa opiskelijaa tai jättää antamatta arvosanaa tai todistusta. TEKIJÄNOIKEUDET AMMATTIKORKEA- KOULUISSA Suomessa tekijänoikeuksia säätelee tekijänoikeuslaki (404/1961). Sen soveltamisesta on annettu asetus 574/1995, samoin on annettu asetus tekijänoikeuslain soveltamisesta eräissä tapauksissa Euroopan talousalueeseen kuuluvista valtioista peräisin oleviin suojan kohteisiin (575/1995). Tekijänoikeuslaki ja asetus sekä niihin tehdyt muutokset löytyvät valtion säädöstietopankista http://www.finlex.fi. Tekijänoikeuden voi saada kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saamiseksi teoksen tulee ylittää niin sanottu teoskynnys eli yltää teostasoon. Tekijänoikeusneuvosto antaa tarvittaessa lausunnon siitä, yltääkö työ teostasolle. Teoksen muoto voi olla kaunokirjallinen taikka selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys-, näyttämö-, elokuva-, valokuva- tai muu kuvataiteen teos taikka rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote tai muulla tavalla ilmenevä teos. Lain tarkoittama teos voi olla myös tietokoneohjelma, kartta, muu selittävä piirros taikka graafinen tai plastisesti muotoiltu teos. Tekijänoikeus syntyy, kun teos on luotu. Oikeuden saaminen ei edellytä rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muotovaatimuksen täyttämistä. Tekijänoikeus tuottaa tekijälle sekä taloudellisia että hänen henkilöönsä liittyviä oikeuksia. Tekijänoikeuteen liittyy monia rajoituksia, jotka on kirjattu lain 2. lukuun. Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Lain 3. lukuun sisältyvät säännökset tekijänoikeuden siirtymisestä. Osaa näistä säännöksistä sovelletaan vain, jollei toisin ole sovittu tekijänoikeuden haltijan ja oikeuden saajan kesken. Tekijänoikeuden loukkaaminen on rangaistava teko (lain 7. luku tai rikoslaki 49. luvun 1 ). Lisätietoja: www.finlex.fi, www.kopiraitti.fi, www. kopiosto.fi Opinnäyte- ja harjoitustyöt Tekijänoikeus ei suojaa teoksen sisältöä eli tietoja tai ideoita, opinnäyte- tai harjoitustyön tutkimustuloksia eikä väittämiä, vaan ainoastaan sitä omaperäistä muotoa, johon työn tekijä on ne persoonallisella, luovalla panoksellaan muokannut. Teoksen on siis oltava esitystavassaan riittävän omaperäinen -25-
ja itsenäinen ylittääkseen teoskynnyksen. Esimerkki: Tietokoneohjelmat ovat käytännössä teoksia, paitsi jos kyseessä ovat lyhyet ohjelmat tai koodinpätkät, joiden tekemiseen ei ole käytetty luovaa persoonallista panosta - vaikkakin ehkä teknistä ammattitaitoa. Jos kuka hyvänsä ohjelmointia osaava päätyisi samaan tulokseen, kyseessä ei ole teos. Tekijänoikeus syntyy aina tekijälle itselleen. Opiskelija on tekemänsä opinnäyte- tai harjoitustyön tekijänoikeuksien alkuperäinen oikeudenhaltija. Opettajalle tai työnohjaajalle voi syntyä tekijänoikeus yhdessä opiskelijan kanssa vain, mikäli hänen panoksensa työssä on ollut luova. Vaikka ammattikorkeakoulun osuus työn aikaansaamisessa olisi ratkaiseva (materiaalien kustantaminen, työtilat ja laitteistot), se ei rajoita opiskelijan tekijänoikeutta. Hänellä on kyllä mahdollisuus luovuttaa oikeutensa esim. ammattikorkeakoululle tai muulle osapuolelle. Luovutus tapahtuu ainoastaan sopimuksella, joka kannattaa aina tehdä kirjallisena ja ennen työn aloittamista. Sopimusten tulee olla kohtuullisia, eikä korkeakoulu voi vaatia tällaisen sopimuksen tekemistä. Jos opiskelija tekee opinnäyte- tai harjoitustyönsä tilaustyönä ulkopuoliselle osapuolelle, työstä ja oikeuksien mahdollisesta siirtymisestä tulee aina tehdä kirjallinen, opiskelijan ja tilaajan välinen sopimus. Tekijänoikeus ja omistusoikeus ovat kaksi eri asiaa. Ammattikorkeakoululla tai tilaajalla voi olla fyysisen työn omistusoikeus, jos se esim. kustantaa kalliin valmistusmateriaalin. Tällöin on hyvä tehdä sopimus ennen työn aloittamista siitä, miten ja missä työ säilytetään tekijänoikeuslain määrittämän ajan. ULKOMAILLE KANNATTAA LÄHTEÄ Olemme nykyään yhä enemmän tekemisissä erilaisten kansojen ja kulttuurien kanssa. Kommunikoimme yli kieli- ja kulttuurirajojen, jolloin kielitaidon ja kansainvälisten kokemusten merkitys korostuu. Liikkuminen uusissa ympäristöissä avaa uusia näköaloja myös omaa maata kohtaan ja auttaa hahmottamaan maailmaa kokonaisvaltaisemmin. Opiskeluaikana tämä arvokas kokemus on helpompi saavuttaa. Hyvä kielitaito ja kansainvälinen kokemus ovat arvokkaita asioita myös työnantajien silmissä. Opiskelu tai työharjoittelu ulkomailla nähdään yhä olennaisempana osana ammatillista kasvua ja työuran kehitystä. Opiskelemaan Ulkomaille voi lähteä suorittamaan kokonaisen tutkinnon tai määräaikaisesti vaihto-opiskelijana suorittamaan osaa suomalaisesta tutkinnosta. Ulkomaille lähdetään opiskelemaan eniten oman koulun koordinoimien vaihto-ohjelmien kautta. Vaihto-ohjelmien pituudet vaihtelevat kolmesta kuukaudesta vuoteen. Opiskelijavaihdon periaatteena on, että ulkomailla suoritetut opinnot luetaan täysi-määräisinä osaksi kotimaista tutkintoa, eivätkä ne näin pidennä opiskeluaikaa. Vaihto-ohjelmista ja muiden maiden korkeakouluista saat tietoa oman koulun kansainvälisestä yksiköstä, työvoimatoimistosta ja kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta CIMOsta. Lisätietoja: www.cimo.fi, www.maailmalle.net ja http://ec.europa.eu/youreurope/nav/fi/citizens/education-study/higher-school/index.html Työn arvosteltavaksi jättäminen merkitsee teoksen julkistamista. Vain opiskelijalla on kuitenkin oikeus päättää teoksen laajemmasta monistamisesta ja levittämisestä kuin arvostelun kannalta on tarpeellista sekä myös kieltää teoksen julkistaminen arvostelun yhteydessä. Tietyn pituinen salassapitoaika liittyy usein tilaustöihin. Tekijänoikeusneuvostolta on pyydetty lausuntoja koskien opinnäyte- ja harjoitustöiden tekijänoikeuksia. Lausuntopyynnöt ja tekijänoikeusneuvoston vastaukset ovat luettavissa opetusministeriön tekijänoikeuksia koskevalta Internet-sivulta. Näistä voit löytää vastauksia kysymyksiin, joita sinulle mahdollisesti tulee vastaan. Ennen vaihtoon lähtöä opiskelija laatii yhdessä opinto-ohjaajan ja kansainvälisten asioiden koordinaattorin kanssa suunnitelman vaihtojakson aikana -26-
suoritettavista opinnoista. Sekä opiskelijan oman että vastaanottavan korkeakoulun tulee hyväksyä opintosuunnitelma (Learning Agreement) ennen opiskelijan lähtöä. Opiskelijan oma ja vastaanottava korkeakoulu vaihtavat opiskelijoiden opintorekisteritietoja sekä ennen ulkomailla opiskelua että sen jälkeen. Opiskelija saa jäljennökset näistä asiakirjoista joko vaihtokohteen koulusta tai vaihtojakson päätyttyä omasta koulustaan. Suunnitellessasi tutkinto- ja myös vaihto-opintoja ulkomailla voit ottaa yhteyttä myös kohdemaasi lähetystöön. Eri maiden koulutustasoerot kannattaa huomioida ajoissa, kuten myös mahdolliset lukukausimaksut ja kokonaista tutkintoa opiskellessasi tutkinnon tunnustaminen Suomessa. Tutkintojen tunnustamisesta vastaa Suomessa opetushallitus (www. oph.fi). Harjoitteluun Kansainvälisen harjoittelun tarkoituksena on tukea opintoja ja parantaa jo hankittua ammattitaitoa. Harjoittelujakson pituus vaihtelee muutamasta kuukaudesta puoleentoista vuoteen. Harjoittelun sisältyessä opintoihin harjoitteluun on mahdollista saada opintotukea. Myös oman koulun kansainvälisestä yksiköstä kannattaa kysyä apurahoista. Joissakin tapauksissa harjoittelusta on mahdollisuus saada lisäksi palkkaa kohdemaasta ja harjoittelupaikasta riippuen. Harjoittelupaikan hakeminen ja rahoituksen suunnittelu kannattaa käynnistää hyvissä ajoin, sillä esimerkiksi erilaisten säätiöiden ja rahastojen apurahoilla on vuosittaiset hakuaikansa. Harjoittelumahdollisuuksista ja -paikoista saa lisätietoa ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden yksiköstä, ura- ja rekrytointipalvelusta, työvoimatoimistosta, CIMOsta sekä eri kansalaisjärjestöistä. Verotuksesta ulkomailla tietää verovirasto. Vapaaehtoistyömahdollisuuksista opiskelun ulkopuolella saa tarkempia tietoja mm. Kehitysyhteistyön Palvelukeskus KEPA:sta. Lisätietoja: www.jobstep.fi, www.mol.fi, www.maailmalle.net, www.vero.fi ja www.kepa.fi Opintotuki ulkomailla Opintotukea myönnetään ulkomailla opiskeluun ja työharjoitteluun mikäli ne sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opintolainan voi nostaa yhdellä kerralla vain, jos suorittaa kokonaista tutkintoa ulkomaisessa oppilaitoksessa. Tavallisesti korkeakouluopiskelijoiden opintolaina on nostettavissa kahdessa erässä vuoden aikana. Asiasta on sovittava ennakkoon pankin kanssa. Opintotuen perusmäärät ulkomailla: opintoraha 298 /kk, asumislisä yleensä 210 /kk ja opintolainan valtiontakaus 440 /kk. Lisätietoja: www.kela.fi/opintotuki Asuminen, sosiaaliturva ja vakuutukset Sosiaaliturvajärjestelmä vaihtelee eri maiden välillä paljon, joten kohdemaan sosiaaliturvaan on hyvä tutustua ennen lähtöä. Sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta riippuu esimerkiksi oikeus saada sairausvakuutusetuuksia. Maakohtaiset edut ja edellytykset (esimer-kiksi onko Suomella sosiaaliturvasopimus kohdemaan kanssa sekä mitä lomakkeita tarvitset) saa selville KELA:sta. Ulkomailla opiskeleva suomalainen ei automaattisesti kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Yleensä asia käsitellään Kelassa opintotukihakemuksen yhteydessä. Suomessa asuvalla on oikeus sairaanhoitoon toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä tilapäisesti oleskellessaan. Oikeus sairaanhoitoon osoitetaan eurooppalaisella sairaanhoitokortilla, jonka voi hakea maksutta Kelan toimistosta. Tarkempia tietoja saa Kelan esitteestä Jos sairastut ulkomailla, josta löytyy maakohtaiset ohjeet siitä, miten menetellä EU/ETA ja sopimusmaissa. Lisätietoja: www.kela.fi EU/ETA-maassa työssä oleva kuuluu työskentelymaan lainsäädännön piiriin. Tällöin sosiaaliturvaetuudet ovat samat kuin muillakin isäntämaan kansalaisilla. Työntekijä maksaa sosiaaliturvasta kuten muutkin kohdemaan työntekijät. Sen sijaan työharjoittelu, josta ei makseta palkkaa, rinnastetaan usein opiskeluun ja siihen liittyviin sosiaaliturvaperiaatteisiin. Työharjoitteluun lähtevän on hyvä selvittää etukäteen työnantajaltaan, onko hän sairausvakuutettu työskentelymaassaan. Opiskelijalla pitää olla matkavakuutuksen lisäksi sairaus- ja tapaturmavakuutus. Jotkut ulkomaiset korkeakoulut voivat vaatia ottamaan vakuutuksen tietystä vakuutusyhtiöstä. Sairaus- ja tapaturmavakuutuksen ohella on hyvä olla olemassa matka- ja matkatavaravakuutus. Haluamistaan vakuutuksista kannattaa pyytää tarjoukset eri vakuutusyhtiöiltä. Samalla voi tiedustella kunkin vakuutusyhtiön sopimuslääkärit sekä -sairaalat, joissa hoidon saa ilman -27-
käteismaksua, ja joista lasku osoitetaan suoraan vakuutusyhtiölle. Vakuutusten lisäksi on huolehdittava kohdemaahan tarvittavista rokotuksista ja niiden voimassaolosta. Myös lääkereseptit kannattaa uusia ennen lähtöä. Muistilista vaihto- tai harjoittelujakson suunnitteluun Mieti, haluatko ulkomaille opiskelemaan vai työharjoitteluun. Kannattaa myös pohtia, lähteäkö vaihtoon ammattikorkeakoulun välittämien mahdollisuuksien kautta vai käyttääkö omia kanavia, jolloin opiskelu- tai työpaikkansa joutuu hankkimaan itse. Kohdemaata kannattaa miettiä omien intressien lisäksi siltä kannalta, miten valintasi hyödyttää työllistymistäsi valmistumisen jälkeen. Aloita opiskelu- tai työharjoittelupaikan etsiminen ajoissa. Suunnitteluun kannattaa varata noin vuosi, sillä vaihto-ohjelmien ja apurahojen hakuajat umpeutuvat usein jo kuukausia ennen aiotun opiskelun tai työn aloittamista. Kysy rohkeasti neuvoa ammattikorkeakoulusi kansainvälisten asioiden yksiköstä; se on olemassa opiskelijaa varten. Sinun ei tarvitse olla erilaisten vaihto-ohjelmien asiantuntija, mutta sinun täytyy itse kysyä neuvoa ja ohjeita. Keskustele ammattikorkeakoulusi edustajan kanssa ennen lähtöäsi ulkomailla opiskelun tai työskentelyn sisällyttämisestä tutkintoosi ja pidä kiinni sovituista hyväksiluvuista palattuasi kotimaahan. Vaadi lähtiessäsi kirjallinen paperi luvatuista hyväksiluvuista. Ota selvää käytännön asioista etukäteen. Järjestä muun muassa opintotuki- ja laina, asuminen, passi, viisumi, työlupa, oleskelulupa, kansainvälinen opiskelijakortti, KELAn sairaanhoitokortti, vakuutukset sekä raha-asioiden hoitaminen kohdemaassa. Vaikka ulkomaille lähteminen teettää työtä, se maksaa vaivan. Kaikkea ei voi suunnitella etukäteen, eikä kaikki takuuvarmasti mene suunnitelmien mukaan. Saat kuitenkin kokemuksia, joista et osannut etukäteen edes haaveilla! TYÖHAKEMUS Hakemus muodostuu tavallisesti hakemuskirjeestä ja sen liitteestä, ansioluettelosta. Hakemukseen voi liittää myös portfolion. Hakemuskirje on markkinointikirje, jonka tarkoitus on auttaa sinut työhaastatteluun. Siksi sen laatimiseen kannattaa paneutua huolella. Jos hakemuskirjeesi ei herätä kiinnostusta, tiesi siihen työpaikkaan katkeaa, vaikka sinulla muuten olisi hyvät edellytykset selvitä haastattelussa. Monet työnantajat pyytävät nykyään hakemukset sähköisesti. Power Point ohjelmalla laadittu diaesitys on erittäin tehokas keino erottua eduksesi joukosta. Tällaisen diaesityksen voi liittää levykkeellä myös kirjeitse lähetettävään hakemukseen. Hakemuskirje Hakemuskirjeen tulee olla persoonallinen ja juuri tietyn työpaikan hakemiseen laadittu positiivinen esittely persoonastasi, koulutuksestasi, taidoistasi ja mahdollisista ideoistasi. Muista käyttää hakemuksessasi myös hyvää suomenkieltä. Kerro, miksi olet kiinnostunut juuri siitä työnantajasta ja työpaikasta. Perustele, miksi sinä olet paras hakija ja mitä hyötyä organisaatio sinusta saa. Hakemuskirjeessä esitellään koulutus ja työkokemus ajatellen haettavaa työpaikkaa, ei aikajärjestyksessä päivämäärineen. Jos palkkatoivomusta on kysytty, on ainakin hyvä mainita, että olet valmis neuvottelemaan siitä, ellet anna yksilöityä toivomusta. Mainitse lopuksi, että annat mielelläsi tarvittaessa lisätietoja ja toivot haastattelua. Muista hakemuskirjeestä seuraavat asiat: omat yhteystiedot kirjeen yläreunaan vasemmalle, päiväys yläreunaan oikealle, vastaanottajan yhteystiedot omiesi alapuolelle, otsikko, jossa mainitset, mitä paikkaa haet, yhden A4 -sivun mittainen, myyvä ja selkeä kirje, omakätinen allekirjoitus ja alareunaan maininta liitteistä. Ansioluettelo eli CV Ansioluettelo eli CV (curriculum vitae) on hakemuskirjeen liite. Ansioluettelo on yleensä 1-2 A4 -sivun pituinen. Selitä työnkuvasi tarkemmin niistä työsuhteista, joilla on merkitystä hakemassasi työpaikassa. Räätälöi ja kohdista ansioluettelo haettavaa työpaikkaa varten. Kirjoita ansioluettelon asiat kronologiseen järjestykseen, jotta sen lukijan on helppo muodostaa käsitys koulutus- ja työurastasi. Älä jätä tarpeettomia aikavälejä luetteloon, lukijan huomio kiintyy heti niihin. Ansioluettelon on kuitenkin aina perustuttava faktoihin, jotka pitää pystyä todistamaan. Hyvä ansioluettelo on toisten objektiivinen arviointi sinusta. Hyvästä CV:stä pitää ilmetä: henkilötiedot (koko nimi, syntymäaika, yhteystiedot, perhesuhteet, ajokortti) -28-
koulutus (peruskoulutus, ammatillinen koulutus sekä hakemukselle merkitykselliset lisät) kurssit, (viimeisin ensimmäiseksi) työkokemus (viimeisin ensimmäiseksi) kielitaito (suullinen ja kirjallinen, mahdolliset kielitodistukset) ATK-taidot halutessasi luottamustoimet ja harrastukset. Portfolio Jokainen HUMAKin opiskelija kokoaa itselleen portfolion, jota täydennetään jatkuvasti opiskelujen edetessä. Siitä on hyötyä laatiessasi persoonallista hakemusta ja CV:tä ja sen avulla voit esittää yksilöidympää näyttöä osaamisestasi. Portfolio voi sisältää työnäytteitä, valokuvia, suosituksia, erilaisia todistuksia, piirroksia tai mitä tahansa muuta, mikä auttaa sinua esittelemään osaamistasi. Jobstep.net Jobstep.net on ammattikorkeakoulujen maksuton työnvälitys- ja tietopalvelu. Jobstepin sivuilta löydät asiaa mm. työnhausta ja avoimista työpaikoista. Lisätietoja voit kysyä koulutussuunnittelija Heli Liikaselta. ALUMNITOIMINTA Alumni -sana (lat. alumnus) tarkoittaa alun perin oppipoikaa, kasvattia tai suojattia. AMK:ssa alumnitoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään pitämään yllä ammattikorkeakoulun ja entisen opiskelijan välisiä suhteita opiskelijan valmistumisen jälkeen. Alumnitoiminnalla pyritään helpottamaan AMK:n verkostoitumista työelämään, parantamaan opiskelijoiden tietoisuutta työelämästä ja edistämään AMK:sta valmistuneiden yhteistoimintaa. Alumnitoiminnassa pyritään aktiiviseen ja rakentavaan vuorovaikutukseen valmistuneiden ja vielä AMK: ssa opiskelevien kesken. Parhaimmillaan alumnitoiminta edistää henkistä ja ammatillista kasvua vuorovaikutteisesti. Alumnitoimintaa voivat toteuttaa erillinen alumniyhdistys, opiskelijakunta tai ammatti-korkeakoulu tai nämä yhteistoiminnassa. HUMAKilla on oma Alumniyhdistys, joka on herätellyt toimintaansa viimeaikoina uuteen nousuun. Alumniasioissa voit kääntyä koulutussuunnittelija Heli Liikasen puoleen. Alumniyhdistyksen kuulumisia voit seurata HUMAKin nettisivuilta kohdasta työelämäyhteistyö. AMMATILLINEN JÄRJESTÄYTYMINEN Suomessa on kolme palkansaajakeskusjärjestöä: SAK, STTK ja Akava. Keskusjärjestöt muodostuvat eri ammattiliitoista, joita on yhteensä noin 90. Myös työnantajat ovat yleensä järjestäytyneitä oman alansa työnantajaliittoon. Nämä puolestaan kuuluvat toimialansa mukaan työnantajien keskusjärjestöihin, joita on yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliitto sekä lisäksi valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla omansa. Suomessa järjestäytymisaste on teollisuusmaiden korkeimpia. Yli 70 prosenttia palkansaajista kuuluu oman alansa ammattiliittoon. Useimmiten ammattiliittoihin järjestäydytään ammattikuntakohtaisesti tai työtehtävän perusteella. Suurin osa ammattiliitoista ottaa opiskelijajäseniä. Palkansaajakeskusjärjestöt tai niiden neuvottelujärjestöt osallistuvat tulopoliittisen kokonaisratkaisun (TUPO) neuvotteluihin työnantajajärjestöjen ja maan hallituksen kanssa. Palkansaajakeskusjärjestöt osallistuvat myös muuhun yhteiskunnalliseen, työ-markkinoita koskevaan vaikuttamiseen. Ammattiliitot ja niiden opiskelijajärjestöt huolehtivat jäsentensä ammatillisesta ja työelämään liittyvästä edunvalvonnasta ja palveluista, kuten työehtosopimusten (TES) neuvotteluista. Lähes kaikki ammattiliitot tarjoavat mahdollisuuden kartuttaa ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassaan, lakimiehen palveluja, erilaisia ammatillisia tapahtumia, etuisuuksia sekä ammattijulkaisuja. Lisätietoja: www.akava.fi, www.sttk.fi ja www.sak.fi AMMATTIKORKEAKOULU VALMISTAA TYÖELÄMÄN AMMATILLISIIN ASIAN- TUNTIJATEHTÄVIIN Suomessa on 28 ammattikorkeakoulua, joista 26 on opetusministeriön alaisia. Ammattikorkeakouluissa on yhteensä noin 130 000 opiskelijaa, joista noin 21 000 on aikuisopiskelijoita. Vuonna 2006 ammattikorkeakouluopinnot aloitti yli 32 000 henkilöä. Ammattikorkeakoulut ovat kuntien, kuntayhtymien, kunnallisten tai yksityisten osakeyhtiöiden tai säätiöiden ylläpitämiä. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa toimii opiskelijakunta. SAMOK on opiskelijakuntien valtakunnallinen kattojärjestö. SAMOKin 27 jäsenopiskelijakuntaan kuuluu lähes 50000 opiskelijaa. -29-
Ammattikorkeakoulusta saa korkeakoulututkinnon, jonka tavoitteena on antaa valmiudet toimia ammatillisissa asiantuntijatehtävissä. Opiskelija saa koulutusalaltaan sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon. Tutkinnon laajuus on 210-270 opintopistettä ja opiskeluaika 3,5-4,5 vuotta. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60-90 pistettä ja kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen. Koulutusta annetaan kahdeksalla koulutusalalla, joita ovat humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan ja liikenteen ala, luonnonvaraja ympäristöala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Opetusministeriö vahvistaa koulutusalojen koulutusohjelmat, joissa voi olla lisäksi suuntautumisvaihtoehtoja. Koulutusohjelmien opetuskieli voi olla suomi, ruotsi tai jokin vieras kieli. Opinnot muodostuvat perus- ja ammattiopinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Perusopinnoissa hankitaan ammatin edellyttämät teoreettiset ja viestinnälliset valmiudet. Ammattiopinnot jakautuvat pakollisiin, vaihtoehtoisiin ja vapaasti valittaviin opintoihin. Vapaasti valittavia opintoja voi suorittaa aloja ylittävinä opintoina myös muissa koti- tai ulkomaisissa korkeakouluissa. Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa valmiutensa soveltaa osaamistaan oman alan asiantuntijatehtävissä. monin tavoin. Opiskelijakunnille järjestetään koulutuksia ja tapaamisia erilaisista järjestötyöhön ja opiskelijapolitiikkaan liittyvistä asioista. Lisäksi SAMOK tuottaa tiedote- ja koulutusmateriaaleja sekä hankkii SAMOK -opiskelijakorttiin kytkettyjä valtakunnallisia opiskelijaetuja. SAMOKin toiminta tukee opiskelua SAMOK on mukana kehittämässä ammattikorkeakoulutusta ja vaikuttamassa yleisen opintososiaalisen järjestelmän kehittymiseen. SAMOK tekee edunvalvontatyötä erityisesti liittyen sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan, kansainvälisiin asioihin sekä opiskelijatutorointiin. SAMOK kouluttaa opiskelijakuntien edustajia kaikilla sektoreillaan. Vuoden aikana järjestetään useita tapaamisia, seminaareja sekä koulutuspäiviä. Liitto on julkaissut useita niteitä, joista saatavina ovat vielä Portfoliokäsikirja ammattikorkeakouluopiskelijoiden ammatillinen kasvu, Opiskelijatutoroinnin käsikirja ja Valokeilassa ammattikorkeakouluopiskelija sekä tammikuussa 2008 julkaistu tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2007. SAMOKista ja kaikesta liiton toiminnasta löytyy tietoa SAMOKin kotisivuilla osoitteessa www.samok.fi. Projektiluontoinen tutkimus- ja kehitystyö sekä soveltava tutkimus ovat osa ammattikorkeakouluopiskelua ja ne palvelevat myös elinkeinoelämää. Ammattikorkeakouluilla on tarkoitus kehittää mahdollisimman laajat, vuorovaikutteiset työelämäyhteydet. Harjoittelujen aikana opiskelija voi luoda työllistymistä helpottavia kontakteja elinkeinoelämään. Perustutkintojen lisäksi ammattikorkeakoulut tarjoavat aikuiskoulutuksena muuntokoulutusta, erikoistumisopintoja sekä työelämälähtöisiä täydennyskoulutuskursseja. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry SAMOK on ammattikorkeakouluopiskelijoiden itsenäisesti hallitsema, valtakunnallinen, sitoutumaton ja riippumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Liitto huolehtii opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden yhteistyötahojen päättäjien tietoon. SAMOK tukee 27 jäsenopiskelijakuntansa toimintaa -30-