AJANKOHTAISTA ASIAA TEKESISTÄ YRITYKSILLE 4 2013 TEEMA s. 12 29 Rahan tekemisen taito Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta Sivu 3 Suomen peliala kasvoi miljardiliiketoiminnaksi Sivu 4 Uutta virtaa startup-sijoituksiin s. 29 NÄKÖALAT 4 2013 1
SISÄLTÖ Lukijan vinkki TEEMA s. 12 29 Rahoituksella vipuvoimaa yrityksen kasvuun 12 Hiukkasjahdissa EU-rahalla 13 Yhteistyö Saksan kanssa tiivistyy 14 Petiin heti 18 Aurinko nousee Kaliforniasta 21 Suomalaisille pk-yrityksille nyt avoinna kaksi kanavaa Venäjä-yhteistyöhön 22 Tulevaisuutta tehdään kokeilemalla ja oppimalla 25 Kasvuväylä-palvelu laajenee ensi vuonna 26 STARTUPIN ELÄMÄÄ Tänään Helsinki, huomenna New York PÄÄKIRJOITUS 3 VALOKEILASSA 4 UUTTA TEKESISTÄ 7 10 UUSIA JULKAISUJA 11 29 RISTEYKSESSÄ Uutta virtaa startup-sijoituksiin 30 SUUNNANNÄYTTÄJÄ Ohmien ja volttien osaaja Jarmo Partanen ymmärtää myös euroja. TEKESIN TARJOAMA 33 NIMITYKSIÄ 34 YHTEYSTIEDOT 35 Annamarja Paloheimo Finnvera Uunituore Näköalat-lehti kädessäni ihmettelen, miten saan mielenkiintoisten asiakaslehtien, päivälehtien, netin, blogien ja sosiaalisen median käsittämättömästä informaatiovirrasta poimittua olennaisen. Miten löydän ne jutut, huomiot ja havainnot, jotka antavat minulle vinkkejä ja uusia ideoita omaan elämään. Huomaanko ne jutut, jotka tuovat energiaa ja avaavat uusia näköaloja vai ahdistunko vain suuresta pinosta lukematonta must read materiaalia. Lukemisen ihana puoli on se, että sitä voi tehdä joka paikassa, kaikkina aikoina ja eri välineillä. Luettavan materiaalin kirjo on laaja artikkelista tietokirjan kautta kaunokirjallisuuteen runoutta unohtamatta. Jokaiseen hetkeen ja tunnelmaan on oma juttunsa. Pelkkä lukeminen ei kuitenkaan riitä tuottamaan uusia ideoita ja avartamaan omaa katsantokantaa. Puhumattakaan, että lukemalla uudet ideat muuttuisivat teoiksi ja toiminnaksi. Lukemisen lisäksi tarvitaan puhetta, dialogia ja vuorovaikutusta. Jokainen ajatus ja idea jalostuu vuorovaikutuksessa, ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Mielipiteitä, ajatuksia ja ideoita saa opponoida ja puolustaa. Hyvässä dialogissa erilaiset näkemykset ja mielipiteet ovat sallittuja. Erilaisten näkemysten ristipaineessa hyvät ideat jalostuvat ja parhaista tulee loistokkaita. Näköalat-lehden tämän numeron punainen lanka on juuri tässä dialogissa ja vuorovaikutuksessa. Haastatellut yritysjohtajat kertovat dialogin tärkeydestä; keskustelua käydään asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi, sitä käydään toimivan johdon ja omistajan välillä yrityksen suunnan määrittämiseksi ja osaavasta porukasta saadaan paras suoritus avoimessa, keskustelevassa ympäristössä. Tästä mahtava esimerkki on Slush! Antaudutaan tänä pimeänä vuodenaikana kaikenlaisiin keskusteluihin ja kohtaamisiin. Annetaan ideoiden, ajatusten ja mielen kasvaa ja kehittyä niiden myötä. Uskalletaan haastaa ja olla eri mieltä. Ja kehutaan toisiamme niistä tuloksista, joita ideoille avoin keskustelukulttuuri mahdollistaa. 2 NÄKÖALAT 4 2013
PÄÄKIRJOITUS Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta Tätä kirjoitettaessa Tekesin rahoituksen kysyntä on suurempaa kuin koskaan. Rahoitusta haettu yli 900 miljoonan euron verran, kun Tekesin käytettävissä olevat rahoitusmahdollisuudet vuonna 2013 ovat alle 550 miljoonaa euroa ja ensi vuonna ilmeisesti tätäkin vähemmän. Tekes ei siten voi vastata kaikkiin yritysten ja tutkimusorganisaatioiden rahoitustarpeisiin. Tekes voi tulevaisuudessa myöntää rahoitusta vain kaikkein parhaimmille projekteille. Rahoitus kohdistuu yhä enemmän merkittävää kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille sekä elinkeinoelämää ja liiketoiminoja uudistaville projekteille. Tekesin rahoituksen ohella kannattaa katsoa muitakin rahoituslähteitä. EU:n seuraava puiteohjelma Horisontti 2020 alkaa ensi vuoden alussa. Yrityksille uusi puiteohjelma on aikaisempia houkuttelevampi. Ohjelman hallinto on kevyempää kuin edeltäjiensä, jotta hankkeet voisivat alkaa nopeammin ja niiden pyörittäminen olisi helpompaa. Yrityksillä on mahdollisuus vuosina 2013 ja 2014 saada verotuksessaan myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys. Sitä voi saada t&k-toiminnan palkkojen perusteella. On arvioitu, että valtio tukee yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa noin 190 miljoonalla eurolla vuosittain tämän lisävähennyksen kautta. Edellä kuvattu julkisten lähteiden rahoitus yrityksille voi kattaa vain osan projektin kustannuksista. Loppuosan kustannuksista rahoituksen saajat joutuvat kattamaan itse esimerkiksi tulorahoituksella, pankkilainalla tai sijoituksilla. Hyville ideoille löytyy aina rahoitusta. Jos kehityshanke on riittävän kunnianhimoinen ja sillä tähdätään kasvuun ja kansainvälistymiseen, niin hyvin todennäköisesti myös rahoitusta on saatavilla. Ari Grönroos Johtaja Rahoitus KUVA: MARKUS SOMMERS Näköalat Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille Numero 4 2013 29.11.2013 JULKAISIJA Tekes TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA: Pia Mörk TOIMITUKSEN SIHTEERI: Susanna Lehto TOIMITUSKUNTA: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Josi Tikkanen TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila Jonna Lehtinen-Salo, Susanna Lehto, Piia Moilanen Pia Mörk, Sanna Piironen KANSIKUVA: Markus Sommers TAITTO: Mainostoimisto Cake Oy / Kari Lehkonen PAINATUS: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) PAINOS: 14 500 Seuraava numero ilmestyy 21.2.2014 NÄKÖALAT 4 2013 3
VALOKEILASSA Koonneet: Kaj Nordgren, Eero Lukin, Eeva Landowski, Josi Tikkanen ja Sanna Nuutila Suomen peliala kasvoi miljardiliiketoiminnaksi Kotimaisen peliteollisuuden liikevaihto kasvaa viime vuoden 350 miljoonasta eurosta arviolta yli 800 miljoonaan. Alan liikevaihtokin hipoo miljardia euroa. Suomen peliteollisuuden kokonaisarvo, johon kuuluu pelikehitys ja -palvelut, yrityskaupat, oheistuote- ja lisenssimyynti sekä investoinnit, on jo kaksi miljardia euroa. Supercellin jättikaupalla oli luonnollisesti iso vaikutus lukuihin. Suomessa toimii arviolta yli 180 ammattimaiseen pelikehitykseen keskittynyttä yritystä ja ala työllistää noin 2 200 henkeä. Seuraavan vuoden tarve on noin 150 uutta henkilöä. Suomen peliteollisuuden fokus on mobiilipeleissä, mutta myös konsolit, PC ja online ovat hyvin edustettuna. Merkittävimmät pelijulkaisijatkin, kuten Disney, EA Maxis, Ubisoft ja Playground Publishing sekä pelimoottorivalmistaja Unity ovat rantautuneet Suomeen viime vuosina korkeatasoisen ja monipuolisen osaamisen houkuttelemina. Pelialan keskus Neogames ja Tekes selvittivät myös pelialan syntyä ja kehitystä 1980-luvulta nykypäivään. Menestyksen takana ovat muun muassa teknologinen osaaminen, vankka harrastajapohja ja Assemblyn kaltaiset tapahtumat, tiiviit verkostot ja yhteistyökulttuuri. Yli 15 vuotta pelialaa rahoittaneen Tekesin systemaattinen ulkomaisia pääomasijoituksia houkuttava rahoitus on yksi selkeä tekijä menestyksessä. Selvitys sekä tuore video Suomen pelialasta löytyvät Tekesin Skene Games Refueled -ohjelman verkkosivuilta. www.tekes.fi/skene KUVAT: FACEPALM GAMES 4 NÄKÖALAT 4 2013
Kiinan markkinoille huippuyliopiston ja Tekesin avulla Develop and grow! Global Access Program GAPin (USA) ja Fudan ilabin (Kiina) erittäin positiivisten kokemusten perusteella Tekes pilotoi uutta kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisohjelmaa Tsinghuan yliopiston kanssa. Koulu on Kiinan arvostetuin ja sitä on käynyt moni maan ylimmästä johdosta. Tsinghua sijaitsee aivan Kiinan Piilaakson Zhongguancun vieressä ja tarjoaa yhteydet kaikkialle Kiinaan. Yhteistyötä valmistellaan parhaillaan ja mahdollinen käynnistyminen on suunniteltu ensi vuoden keväälle. GAP, Fudan ilab ja NUS Management Practicum (Kaakkois-Aasia) kuuluvat Tekesin Market Access -ohjelmiin, joissa pk-yritykset voivat kehittää bisnesosaamistaan maailman huippuyliopistojen MBA-opiskelijoiden kanssa. www.tekes.fi/map KUVA: ISTOCKPHOTO Suomisen perhe 2040 älykkäät sovellukset läsnä kaikkialla TEKES PALKKASI KESÄKSI 2013 KOLME ERI ALOJEN KORKEAKOULUOPISKELIJAA HAASTATTELEMAAN JA TUTKIMAAN MILTÄ SUOMISEN PERHEEN ARKI NÄYTTÄÄ VUONNA 2040. TULOKSISTA ON TEHTY JULKAISU JA VERKKOSIVUSTO. Tarinat herättävät jo otsikoillaan mielenkiintoa. Ravitsemus aivoystävällinen lounas, Älyauto kodinjatkeella keskustaan, Kevyt liikenne rullalautailusta päästöoikeuksia ovat esimerkkejä julkaisun aiheista. Mikä tarinoista nousi tekijöiden suosikiksi? Niitä oli useita, mutta yksi suosikeista oli Julkinen liikenne junia ja porovaljakoita. Tarinassa kuvataan kokonaista systeemiä, jonka positiiviset vaikutukset heijastuvat koko väestöön iästä, kulttuurisista tai etnisistä taustoista riippumatta. Lisäksi tarinassa korostuu järjestelmän ohella yksilön valinnanvapaus, sosiaalinen ulottuvuus ja ekologisuus, kertoo Ville Niemi. Toinen suosikeista oli Oppiminen eeppinen voitto. Se on hyvä esimerkki siitä, miten pelillisyyttä voitaisiin hyödyntää muuallakin kuin viihteen parissa. Pelillisyyden elementtejä voitaisiin käyttää vaikkapa terveyden edistämisessä tai kodin energiavarustelussa hyödyntämällä tervehenkistä kilpailua käyttäjien keskuudessa, kuvailee Kristiina Nurmenniemi. Julkaisu on katsottavissa maksutta verkossa. Sen koostivat Marleena Ahonen (Aalto-yliopisto), Ville Niemi (Jyväskylän yliopisto) ja Kristiina Nurmenniemi (Oulun yliopisto). Työn taustalla ovat Tekesin strategian painopisteet elinvoimainen ihminen, luonnonvarat ja kestävä talous sekä älykäs elinympäristö. Katse tulevaisuuden bisnekseen TEAM FINLAND FUTURE WATCH -PALVELU TUO KANSAINVÄLISEN ENNAKOINTITIEDON YRITYKSILLE HELPOSTI HYÖDYNNETTÄVÄÄN MUOTOON. PALVELU ON YRITYSRYHMILLE, JOTKA OSALLISTUVAT ESIMERKIKSI KASVUVÄYLÄÄN TAI TEKESIN OHJELMIIN. Future Watch -palvelu katsoo tulevaisuuteen 2 5 vuoden aikajänteellä. Alkuvaiheessa keskitytään ennakointitiedon keräämiseen muun muassa Venäjällä, USA:ssa, Kiinassa ja Intiassa Tekesillä on vetovastuu Team Finland Future Watch -palvelun kehittämisestä. Lisäksi Team Finland -ennakointityössä ovat mukana Finpro ja ulkoasiainministeriö. Sitra, VTT, EK ja Finnvera osallistuvat myös toimintaan. www.tekes.fi/suomisenperhe2040 www.tekes.fi/futurewatch NÄKÖALAT 4 2013 5
VALOKEILASSA Team Finland palveli yrityksiä SLUSHISSA KUVA: ZENROBOTICS Suomi robottikierrätyksen edelläkävijä koko maailmassa LASSILA & TIKANOJA OYJ JA ZENROBOTICS OY OVAT SOPINEET ZENROBOTICS RECYCLER -JÄRJESTELMÄN TOIMITUKSESTA L&T:N KERAVAN KIERRÄTYSLAITOKSELLE. JÄRJESTELMÄN AVULLA LAITOKSEN KIERRÄTYSASTE PARANEE ENTISESTÄÄN. KUVA: MARINA EKROOS SUOMEN VALTION PALVELUT KASVUHALUISILLE STARTUP-YRITYKSILLE KOOTTIIN YHTEEN SLUSH-TAPAHTUMAA VARTEN. KASVUYRITYKSILLE JA PÄÄOMASIJOITTAJILLE SUUNNATTU TAPAHTUMA JÄRJESTETTIIN HELSINGIN KAAPELITEHTAALLA MARRASKUUN PUOLESSA VÄLISSÄ. Team Finland -ständillä palveluitaan esittelivät Tekesin lisäksi Finnvera, Invest in Finland, PRH ja Teollisuussijoitus. Kokonaisuuden täydensi vielä työ- ja elinkeinoministeriön aloittama ja Tekesin hallinnoima Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma, joka oli esillä Slushissa Team Finland -ständin naapurissa. Näin suomalaiset ja kansainväliset yrittäjät ja sijoittajat löysivät samasta paikasta tietoa yrityksen perustamisesta, alkuvaiheen rahoituksesta, valtion pääomasijoitustoiminnasta ja Suomen eduista sijoituskohteena. ZenRobotics Recycler on uudenlainen, robotteihin perustuva kierrätysjärjestelmä, joka tunnistaa ja poimii jätevirrasta kierrätyskelpoiset materiaalit turvallisesti ja tehokkaasti. ZenRoboticsin syksyn toimitukset kohdistuvat kotimaahan. Vuoden loppuun mennessä rakennamme järjestelmän Lassila&Tikanojan Keravan laitokselle sekä SITA Suomi Oy:lle kolmen robotin järjestelmän, kertoo kaupallistamisjohtaja Rainer Rehn. Näiden toimitusten myötä Suomi on robottikierrätyksen edelläkävijä koko maailmassa: Viikin koelaitos mukaan lukien Suomessa on käytössä yhteensä jo viisi kierrätysrobottia, Rehn jatkaa. Tekes on myöntänyt ZenRoboticsille tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoitusta Kestävä yhdyskunta -ohjelmassa sekä Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten rahoitusta (NIY). Yritys on myös mukana Tekesin ja Finnveran Vigo-kiihdyttämöohjelmassa. 6 NÄKÖALAT 4 2013
UUTTA TEKESISTÄ Rahoitusta kansainvälisen kasvun suunnitteluun TEKSTI: JOSI TIKKANEN, KUVA: MARKUS SOMMERS TEKES HALUAA KANNUSTAA JA KIRITTÄÄ YRITYKSIÄ KESKUSTELEMAAN ASIAKKAIDEN KANSSA JO ENNEN KALLIIN TUOTEKEHITYSPUTKEN ALKUA. TÄMÄN TAKIA TEKES ON ALKANUT RAHOITTAA YRITYKSIÄ UUDELLA KANSAINVÄLISEN KASVUN SUUNNITTELU -RAHOITUSMALLILLA. Ideana on, että yritykset lähtevät mahdollisimman varhain markkinoille selvittämään, onko heidän tuotteelleen todella kysyntää ja mistä asiakkaat oikeasti olisivat valmiita maksamaan. Rahoitusta saaneen yrityksen edellytetään selvittävän, ketkä ovat asiakkaita, millä maantieteellisellä markkinoilla tuotteelle voisi olla kysyntää, kuinka suuri markkina on ja millainen kilpailutilanne markkinoille on. Lisäksi yrityksen vaaditaan kontaktoivan potentiaalisia asiakkaita. Näin tuotteen ominaisuuksia voidaan kehittää markkinan ohjaamana, kun tuotekehitysvaiheeseen on saatu tietoa asiakkaiden ja tarpeiden näkemyksistä. Uusi rahoitusmalli on lanseerattu tänä syksynä. Kysyntä osoittaa, että yritykset haluavat kehittää tuotteitaan markkinoiden ohjaamana, sanoo johtava asiantuntija Heikki Hannula Tekesin Nuoret yritykset -vastuualueelta. Rahoitus on tarkoitettu pk-yrityksille. www.tekes.fi/rahoitus/yrityksille/kasvu-ja-kansainvalistyminen/ NÄKÖALAT 4 2013 7
UUTTA TEKESISTÄ Tutkimuksen uudisraivaajat katsovat yli suhdanteiden GLOBAALIT MUUTOKSET JÄRISYTTÄVÄT SUOMEN TALOUDEN RAKENTEITA. MONI TOIMIALA KAIPAA KIPEÄSTI UUTTA KIPINÄÄ. TEKES ON TÄMÄN VUODEN AIKANA LISÄNNYT RAHOITUSTA STRATEGISILLE TUTKIMUSPROJEKTEILLE, JOIDEN TAVOITTEENA ON LÖYTÄÄ TUTKIMUKSEN AVULLA ROHKEITA MUUTOKSEN MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE. TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO 8 NÄKÖALAT 4 2013
Ne menestyvät, jotka kykenevät uudistumaan oikeaan aikaan, painottaa johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä. Strategisten tutkimusavausten perustana on visionäärinen, korkeatasoinen tutkimustyö ja sen synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet. Projektien odotetaan luovan Suomeen osaamista, jonka pohjalta voi syntyä kokonaan uusia kasvualoja. DESIGNVAATTEITA SELLULOOSASTA JA UUSI OTE TIETOTYÖHÖN Yksi uusista avauksista Design Driven Value Chains in the World of Cellulose haluaa lisätä perinteisen puu- ja paperiteollisuuden rinnalle design-tekstiilejä valmistavaa brändibisnestä. Toisen avauksen Tietotyön vallankumouksen visiona on muuttaa tiedonhakua kehittämällä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta ja luomalla tiedonhakuun symbioottisia käyttöliittymiä. Näyttää siltä, että tämänlainen rahoitus tulee tarpeeseen, Riikka Heikinheimo sanoo. Olemme saaneet syksyn haussa hyviä ehdotuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä on täsmätuote Tekesin muun rahoituksen rinnalla. Etsimme aidosti visionäärisiä ja toimialoja mullistavia tutkimusprojekteja. MISTÄ RATKAISUJA GLOBAALEIHIN HAASTEISIIN? Strategisten tutkimusavausten rahoitus on yksi Tekesin luoma tapa haastaa olemassa olevaa teollisuutta uudistumaan. Avauksilta odotetaan monialaisuutta, joka on osoittautunut uudistumisen lähteeksi. Epätodennäköisten yhdistelmien ja korkeatasoisen tieteellisen osaamisen yhteen tuominen on haastavaa, mutta onnistuessaan aidosti uudistavaa, Riikka Heikinheimo toteaa. Elämme tilanteessa, jossa etsitään ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Globaalit kysymykset avaavat globaalit markkinat, joissa suomalaisten yritysten ja tutkimusryhmien pitää olla varteenotettavia yhteistyökumppaneita ja ratkaisujen tarjoajia. 1 2 3 strategista avausta Design Driven Value Chains in The World of Cellulose -avaus uudistaa puupohjaisen selluloosan hyödyntämistä. Tavoitteena on juurruttaa muotoilu ja muotoiluprosessit osaksi alan yritysten liiketoiminnan strategista kehittämistä ja luoda Suomesta brändi jalostettujen selluloosapohjaisten tuotteiden maana. Aalto-yliopisto, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto Tekesin rahoitus 2,997 milj. euroa, 1 v. 10 kk Tietotyön vallankumous -avaus luo ratkaisuja tietotulvan hallintaan. Tutkimuskonsortio kehittää tiedon hakuun ja jalostukseen menetelmiä, joissa ihmisten luovuus ja tietokoneiden kyky käsitellä suuria tietomassoja yhdistyvät kontrollin säilyessä ihmisellä. Helsinki Institute for Information Technology HIIT (Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto) Työterveyslaitos: Aivot ja työ -tutkimuskeskus Tekesin rahoitus: 1,7 milj. euroa 1,5 v. Ihmisen varaosat -avauksessa poikkitieteellinen yhteistyöverkosto kehittää menetelmiä, joilla ihmisen omista soluista voidaan rakentaa varaosia vaurioituneiden kehon osien tilalle. BioMediTech-tutkimusinstituutti (Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto) Tekesin rahoitus: noin 10 milj. euroa vuosiksi 2011 2014 NÄKÖALAT 4 2013 9
UUTTA TEKESISTÄ Team Finland Intia tehokasta tiimityötä SYKSYLLÄ 2012 KÄYNNISTETTIIN PÄÄMINISTERIN JOHDOLLA TEAM FINLAND -VERKOSTO EDISTÄMÄÄN SUOMEN ASIAA MAAILMALLA. TEAM FINLAND TOIMII SUOMESSA JA KAIKISSA NIISSÄ MAISSA, MISSÄ SUOMELLA ON JOKIN JULKISEN ORGANISAATION TOIMIPISTE. INTIASSA TEAM FINLANDIN KOTIPESÄ ON NEW DELHI. TEKSTI: SANNA NUUTILA, KUVAT: SANNA NUUTILA JA FINPRO BUSINESS DELEGATIONS Intiassa Team Finlandin tehtävänä on edistää Suomen maakuvaa, tukea suomalaisten yritysten pääsyä Intian markkinoille, välittää tietoa Suomesta sekä houkutella investointeja Suomeen. Team Finland Intian ydinjäseniä ovat Suomen suurlähetystö, Tekes, Finpro ja Finnfund. Toimintaan osallistuvat myös Intiassa toimivat suomalaisyritykset, kuten Fortum ja Ecocat. Toimintaa johtaa suurlähettiläs Aapo Pölhö ja koordinaattorina toimii lähetystöneuvos Ritva Haukijärvi. Tekesin Intian toimiston vetäjä ja lähetystön innovaationeuvos Riku Mäkelä vastaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämisestä Suomen ja Intian välillä. Hänen vastuullaan on myös Team Finland Future Watch -palvelu Intiassa. Sen tavoitteena on tuoda kansainvälinen ennakointitieto yhtenäiseen, yritysten kannalta käyttökelpoiseen muotoon. Myös Cleantech Finland kuuluu tiimiimme. Lisäksi hyödynnämme Team Finland -toiminnassa paikallisia osaajia tarpeen mukaan, kertoo Mäkelä. ESIMERKKI TEAM FINLAND -TOIMINNASTA: SUOMALAISYRITYKSET VERKOTTUIVAT INTIAAN Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb teki Team Finland -matkan Intiaan 14. 18.10.2013 yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Mukana matkalla oli 30 hengen yritysvaltuuskunta, joka koostui energia- ja ympäristöteknologian, kaivos-, metalli- ja rakennusteollisuuden, informaatioteknologian, terveys- ja hyvinvointipalveluiden sekä rahoitusalan edustajista. Valtuuskunnan oli koonnut Finpro, ja ohjelmasta vastasivat Intian Team Finland -toimijat. Matkan tavoitteena oli vahvistaa Suomen profiilia korkean osaamisen maana ja kiinnostavana investointikohteena sekä edistää suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia Intiassa. Useat yritystapaamiset olivat hedelmällisiä ja johtivat kiinteämpään yhteistyöhön suomalaisten ja intialaisten yritysten välillä. Yksi osallistujayritys oli Biolan Oy. Biolan on tehnyt kartoitustyötä Intiassa yli kaksi vuotta. Matkan aikana se solmi sopimuksen Aqua Designs -nimisen intialaisen yrityksen kanssa. Biolanin tuotekehitysjohtaja Hannamaija Fontell oli erittäin tyytyväinen sopimuksesta. Tuomme Intiaan kompostoreja, joita pilotoitiin tämän vuoden alussa. Nyt allekirjoitettu sopimus antaa meille vahvemman pohjan jatkaa yhteistyötä, Fontell iloitsee. Yritysvaltuuskunta vieraili Tikau Share ry:n ja Tekesin kokoamassa näyttelyssä Design Helps Living Room, joka järjestettiin Delhissä Indian Habitat Centerissä. Näyttely esitteli suomalaista muotoilua siitä näkökulmasta että design ei ole pelkästään kauniita esineitä vaan myös käytännöllisiä ratkaisuja. Näyttelyn avajaisten kunniaksi sytytettiin perinteinen intialainen lamppu. Kynttilän sytyttivät näyttelyn koordinaattori Taina Snellman (vas.), ministeri Alexander Stubb, tohtori Alka Pande, suurlähettiläs Aapo Pölhö sekä Tekesin edustajana Riku Mäkelä. 10 NÄKÖALAT 4 2013
UUSIA JULKAISUJA TEKESIN ESITTEITÄ Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitus Hyvä työpaikka menestyy Työorganisaatioiden kehittämisen rahoitusta voi hakea projekteihin, joissa uudistetaan työpaikan toimintatapoja. BioIT - Biologisen tiedon hallinta Tekesin ohjelma 2012-2014. BioIT -ohjelman tavoitteena on kehittää bioalan pk-yritysten liiketoimintaa sekä saattaa bio- ja ICT-alojen toimijoita yhteen. Joy of Innovation Tekesin englanninkielinen yleisesite. TEKESIN KATSAUKSIA Tekes-FASIE funding to boost innovations in small and mediumsized companies Tekes-FASIE-rahoitus tarjoaa pk-yrityksille hyvän mahdollisuuden suomalais-venäläisten yhteistyöprojektien käynnistämiseen Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta MEADOWtutkimuksen I väliraportti Raportti sisältää tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen johtamisesta, työnteon tavoista, muutoksista ja niiden vaikutuksista. Raportissa on myös tietoa siitä, miten innovatiiviset yritykset, kasvuyritykset ja vientiyritykset eroavat muista. Suomisen perhe 2040 Lähde aikamatkalle Suomisen perheen arkeen vuonna 2040. Kolme eri alojen korkeakouluopiskelijaa tutki, haastatteli ja ideoi miltä tulevaisuus näyttää. Tekes-FASIE funding to boost innovations in small and medium-sized companies October 2013 Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden näkökulmasta MEADOW-tutkimuksen II väliraportti Raportti sisältää tietoa yritysten ja julkisyhteisöjen johtamisesta, työnteon tavoista, muutoksista ja niiden vaikutuksista. Raportissa on myös tietoa siitä, miten innovatiiviset yritykset, kasvuyritykset ja vientiyritykset eroavat muista. Peliteollisuus kehityspolku 303/2013 Selvityksessä käydään läpi Suomen peliteollisuuden historia 80-luvulta nykypäivään asti, alan menestyksen tekijät sekä Tekesin rooli pelialan pitkäjänteisenä systemaattisena tukijana. KUVA: ISTOCKPHOTO Lue QR-koodi älypuhelimellasi niin pääset suoraan pdfjulkaisuun. NÄKÖALAT 4 2013 11
TEEMA Hiukkasjahdissa EU-rahalla TAMPERELAINEN DEKATI OY PÄÄSI EU:N TUTKIMUSHANKKEEN KAUTTA UUSILLE MARKKINOILLE. PIENHIUKKASTEN MITTAUSLAITTEITA VALMISTAVALLE YRITYKSELLE EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN PARASTA ANTIA OLIVAT UUDET KUMPPANIT JA ASIAKKAAT. TEKSTI: ALPO RÄINÄ JA ANNA-MARI VIMPARI KUVA: DEKATI 12 NÄKÖALAT 4 2013
Arviolta kuusi miljoonaa ihmistä altistuu vuosittain ilman nanohiukkasille. Suomessa pulma koskettaa noin tuhatta henkilöä, USA:ssa kolmea miljoonaa. Nopean talouskasvun maista luotettavia tietoja ei edes saada. Ongelma joka tapauksessa kasvaa, sillä nanomateriaalien käyttö lisääntyy jatkuvasti. Nanohiukkasia syntyy pölyävien nanomateriaalien kuten metallioksidien ja hiilipohjaisten materiaalien käsittelyssä muun muassa kosmetiikka-, elintarvike- ja rakennusteollisuudessa. Lisäksi altistumista tapahtuu puolijohteita ja polymeerejä käyttävässä teollisuudessa. Altistumisen ehkäisyyn tarvitaan parempaa työhygienian valvontaa, terveyshaittoja osoittavien raja-arvojen määrittämistä sekä helppokäyttöisiä mittalaitteita, tutkimusprofessori Kai Savolainen Työterveyslaitoksesta kertoo. EU:n rahoittamassa Nanodevice-projektissa kehitettiin kannettavia laitetta, jotka mittaavat työpaikkailman teollisten nanomateriaalien pitoisuuksia kuten hiukkasten määrää tai massa- ja hiukkaskokojakaumaa. Tässä projektissa kehitettyjä kannettavia laitteita ei ole aiemmin ollut markkinoilla, projektin koordinaattorina toiminut Savolainen sanoo. UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA MARKKINOITA Työterveyslaitoksen koordinoimassa EU-projektissa oli mukana viisi Euroopan tärkeintä pienhiukkasmittalaitteiden valmistajaa, niiden joukossa myös tamperelainen mittalaiteyritys Dekati Oy. Dekati kehitti projektissa uusia laitteita, jotka ovat helppokäyttöisiä ja tehokkaampia valmistaa. Laitteisto on huomattavasti aikaisempia yksinkertaisempi ja toteutettu yhdellä piirilevyllä. Näin valmistus voidaan automatisoida, yrityksen tuotekehityksestä vastaava Ville Niemelä kuvaa. YHTEISTYÖ TOI YRITYKSELLE MYÖS UUTTA LIIKETOIMINTAA Pääsimme mukaan tärkeille työterveyden ja työhygienian markkinoille. Se ei olisi onnistunut ilman tätä projektia, Niemelä sanoo. Dekatin pienhiukkasten mittaamiseen ja näytteiden ottoon tarkoitettujen laitteiden tuotekehitys ja valmistus on Tampereella, jossa on myös yrityksen johto. Kansainvälinen jälleenmyyjäverkosto tuo ulkomaan myynnistä 95 prosenttia. Suomi on pienhiukkastutkimuksessa maailman ehdotonta huippua, joten näemme alalla paljon kasvumahdollisuuksia, Niemelä sanoo. Tutkimusta ja innovaatioita Horisontissa Euroopan unionin uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 käynnistyy ensi vuoden alussa. Alkavalla kaudella etsitään ratkaisuja eurooppalaisiin haasteisiin. Painopisteitä ovat muun muassa terveys, väestönmuutos, elintarvike- ja energiaturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. EU:n tutkimus- ja innovaatiorahaa on varattu tulevalle 7-vuotiskaudelle 72 miljardia euroa. Ohjelmasta rahoitetaan hankkeita, joilla on eurooppalaista lisäarvoa ja vaikuttavuutta ja jotka ovat pääsääntöisesti kansainvälisiä yhteisprojekteja. Vähintään viidennes yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tulevaisuuden avainteknologioihin osoitetusta avustuspotista kohdentuu pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-yritykset ovat tervetulleita kaikkiin hankkeisiin, mutta Horisontissa on erityisiä instrumentteja juuri pk-yrityksille. Rahoitusta voi saada esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen, pilotointiin ja markkinareplikaatioihin. Kaupallistamisvaiheessa voi saada myös sparrausta. Vaikka rahoitus onkin keskeinen syy osallistua, puiteohjelma tarjoaa paljon muutakin. EU-hankkeiden myötä syntyvä kumppaniverkosto on yrittäjän kannalta vähintään yhtä tärkeä kuin taloudellinen tuki. Idean tulee perustua hakijan omiin tavoitteisiin ja tarpeisiin, joilla on kansainvälinen ulottuvuus, sanoo Tekesin palvelujohtaja Marja Nykänen. Yrittäjänä voit päästä uusille markkinoille kehittämään liiketoimintaasi yhteistyössä huippuosaajien kanssa, Nykänen jatkaa. www.tekes.eu KUVA: ISTOCKPHOTO Yhteistyö Saksan kanssa tiivistyy PK-YRITYSTEN KANNATTAA HYÖDYNTÄÄ TEKESIN JA ZIM- OHJELMAN YHTEISTÄ T&K- RAHOITUSHAKUA. TEKSTI: MATTI HILTUNEN JA KIRSI VÄHÄ-PIETILÄ Tekes on käynnistänyt yhteiset rahoitushaut Saksan talous- ja teknologiaministeriön ZIMohjelman kanssa. ZIM on suosittu pk-yrityksille tarkoitettu t&k-rahoitusohjelma, joka tunnetaan vähäbyrokraattisuudestaan. Saksalaisten aloitteesta startattiin alkuvuonna 2013 ensimmäinen Tekesin ja ZIMin välinen yhteinen t&k-rahoitushaku. Asia eteni nopeasti, koska molemmissa maissa ymmärretään kansainvälisten yhteisprojektien merkitys erityisesti markkinakontaktien luomisessa. Saksalaiset pk-yritykset ovat vahvoja viejiä ja voivat tarjota suomalaisille kumppaneilleenkin pääsyn globaaleihin verkostoihinsa. Haun edellytys on, että projektikonsortiossa on mukana kummastakin maasta merkittävällä roolilla vähintään yksi pk-partneri. Näiden lisäksi myös muut osallistujat ovat mahdollisia. Projektit voivat olla miltä aihealueelta tahansa. ZIM ja Tekes rahoittavat omanmaalaisia osapuoliaan normaaleilla kansallisilla ehdoilla. Tarkemmat tiedot hauista löytyvät Tekesin verkkosivuilta. Ensimmäiset haut ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta. Hakemuksia toivotaan kuitenkin enemmän, sillä pk-yritysten kansainväliset projektit ovat korkealla Tekesin rahoitusprioriteeteissa, sanoo asiantuntija Kirsi Vähä-Pietilä. NÄKÖALAT 4 2013 13
TEEMA Pääomasijoittajalla ja yrittäjällä täytyy synkata kuten petikumppaneilla Petiin heti RIGHTWAREN PERUSTAMISEN EHTONA OLI RAHOITUKSEN SAAMINEN PÄÄOMASIJOITTAJILTA. TERO SARKKINEN LÖYSI SIJOITTAJAKSI MUUN MUASSA INVENTUREN, JONKA PARTNERI TIMO TIRKKONEN ON RIGHTWAREN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA. TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: MARKUS SOMMERS 14 NÄKÖALAT 4 2013
Inventure sijoitti ensimmäisen kerran Rightwareen vuonna 2009. Miten löysitte toisenne? Tero Sarkkinen: Työskentelin Futuremarkilla 10 vuotta, joista kolme viimeistä vuotta toimitusjohtajana. Perustimme uuden liiketoiminta-alueen Futuremarkilla joka alkoi näyttää lupausta. Sen kehittämiseen Futuremarkilla ei kuitenkaan ollut pääomia. Sain mandaatin etsiä rahoitusta uudelle yritykselle, jotta uusi yritys pystyisi investoimaan uuteen liiketoimintaan optimaalisesti. Liiketoiminta on käyttöliittymien luontiin liittyvät ohjelmistot. Lähdin etsimään rahaa ja löysin rahaa. Joulukuussa 2009 perustimme yrityksen, julkistimme sijoituksen ja ostimme tämän liiketoiminnan Futuremarkilta. Timo Tirkkonen: Teimme sijoituksen syndikaattina Nexitin kanssa. Miksi kiinnostuitte yrityksestä niin varhaisessa vaiheessa? TT: Kyse ei ollut täysin alusta lähtevästä yrityksestä, sillä Rightwarella oli valmiina 600 000 700 000 euroa liikevaihtoa mobiiliohjelmistoihin liittyvästä liiketoiminnasta. Me näimme kuitenkin suuren potentiaalin Kanzi-liiketoiminnassa. Siinä oli meneillään alustavat keskustelut Audin kanssa. Silloin oli nähtävissä, että usealla alalla aletaan panostaa näyttöihin ja siihen tarvitaan työkaluja. Ei uudesta liiketoiminnasta kuitenkaan ollut varmuutta vaan enemmän visio. TS: Meillä oli tutkimusyhteistyötä Audin kanssa, mutta ei mitään kirkossa kuulutettua. TT: Kyseessä ei ollut siis tyypillinen start- -uppi, mutta kuitenkin aika alusta lähdettiin. Työntekijöitä oli reilut 10 alussa. Riskipääomaa käytetään liikevaihdon kasvattamisessa. Jos asiat menevät suunnitellusti, meillä on autoteollisuudesta 20 30 prosentin markkinaosuus vuonna 2018. Silloin pelkästään tuon segmentin liikevaihto olisi kymmeniä miljoonia euroja. Pääomasijoittaja Timo Tirkkonen Inventuresta (vas.) ja Rightwaren perustaja Tero Sarkkinen (oik.) ymmärtävät kumpikin pelin hengen. Sijoituksen isona visiona on pörssilistaus tai se, että joku autoteollisuuden toimija ostaa Rightwaren. NÄKÖALAT 4 2013 15
Tero Sarkkinen Sarkkinen perusti Rightwaren ostamalla Kanzi-liiketoiminnan yhdessä pääomasijoittajien kanssa Futuremarkista. Sarkkinen työskenteli Futuremarkissa 10 vuotta muun muassa markkinointijohtajana ja toimitusjohtajana. Sarkkinen on opiskellut Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Stanfordin yliopistossa. Rightware Oy Rightware perustettiin vuonna 2009 buyout-kaupalla, jossa Tero Sarkkinen ja pääomasijoittajat ostivat Kanziliiketoiminnan Futuremarkista. Rightware kehittää käyttöliittymien suunnitteluun tarkoitettua Kanziohjelmistoa. Ohjelmiston avulla voidaan luoda graafisia käyttöliittymiä muun muassa kännyköihin, taulutietokoneisiin, ajotietokoneisiin ja älytelevisioihin. Rightwareen ovat sijoittaneet muun muassa Inventure, Nexit jateollisuussijoitus yhteensä seitsemän miljoonaa euroa. Rightware saa tällä hetkellä Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Yrityksen liikevaihto vuonna 2012 oli noin 2,2 miljoonaa euroa. Yrityksellä on 54 työntekijää. Inventure Oy Inventure Oy on vuonna 2005 perustettu pääomasijoitusyritys. Inventure on harvoja startup-yrityksiin sijoittavia toimijoita. Se on sijoittanut Rightwaren lisäksi esimerkiksi Beneqiin, Canatuun ja Thinglinkiin. Inventure kerää parhaillaan uutta 75 miljoonan euron rahastoa joka aloittaa toimintansa tammikuussa 2014. Pääomasijoittaja tekee due diligencen kohdeyritykseen ennen sijoittamispäätöstä. Millaisen te teitte Rightwareen? TT: Sijoituksemme oli paljon kiinni Terosta, sillä hän on kansainvälinen ja tunnettu kaveri. Tiesimme, että Tero tietää markkinansa ja toimijat siellä. Vaikeimpia ovat esimerkiksi yliopistolähtöiset tapaukset, jotka ovat istuneet vain omassa kopperossaan ja tuntevat teknologian, mutta odottavat, että pääomasijoittajat hoitavat kaupallistamisen. Oikeasti perustaja on paras asiantuntija ja myyjä aina. Founder lives and breaths the company. Kuinka tarkkaan yleensä tutkitte kohdeyrityksen? TT: Teemme aina perusteellisen taustatutkimuksen sekä yrityksestä että yrittäjistä. Usein käytämme ulkopuolista tahoa, joka tekee juridisen, teknisen ja finanssi-due diligencen, mutta usein dd:ssä on tärkeintä se, että tutustumme yrittäjään. Vision, tavoitteiden ja ajatustapojen täytyy olla samat. Olen usein sanonut, että pääomasijoittaja menee sänkyyn yrittäjän kanssa. Meidän täytyy siis tuntea heidät hyvin. Mietitkö vaihtoehtoja pääomasijoitukselle? TS: Lähtökohta oli, että Futuremarkissa ei ollut pääomia liiketoiminnan kehittämiseen. Tarvittiin myös rahaa liiketoiminnan ostamiseen. Perustaja saa pääomasijoituksessa rahaa kehittää yritystään ennen kuin tulot riittävät kattamaan menot. Samalla hän menettää yrityksen omistajuutta. Häiritsikö tämä yhtälö sinua? TS: Olen Piilaakson kasvatti ja täytyy ymmärtää riskipääoman funktio. Se mahdollistaa jotain, mutta myös rajoittaa jotain. Yleisesti se tuo myös rotia yrityksen toimintaan. TT: Tämä on hyvä kysymys, sillä meiltäkin hakee rahaa yrittäjiä, jotka ei ole sisäistäneet asiaa. Eihän prosenttiosuudella ole aina väliä, sillä 20 prosenttia miljardista eurosta on enemmän kuin 100 prosenttia yhdestä eurosta. Inventuresta on ollut hallituksen puheenjohtaja yrityksessä alusta asti. Millaista roolia odotatte pääomasijoittajalta? TS: Se on parhaillaan toimitusjohtajan sparraustiimi. Mietimme yhdessä firman tärkeimmät ja isoimmat linjaukset. Mietimme millä firman liiketoiminta ja arvo saadaan kasvatettua mahdollisen järkevästi. TT: Tämä lisäksi jatkorahoitusten hoitaminen ja liidaaminen ovat tärkeitä. Uusi rahoituskierros oli juuri keväällä. Rahoituksen koko oli neljä miljoonaa ja mukaan tuli myös Teollisuussijoitus. Timo, olet mukana neljässä yrityksessä hallituksessa tällä hetkellä. Eroaako työskentelysi eri yrityksissä kuinka paljon? TT: Roolit eri yrityksessä eroavat, mutta perussetti on viikottainen tai jopa päivittäin briiffaaminen. Tärkeitä asioita ovat rekryt ja sopimuk- 16 NÄKÖALAT 4 2013
Timo Tirkkonen Tirkkonen on pääomasijoittaja Inventuren partneri. Tirkkonen innostui pääomasijoittamisesta 1990-luvun puolessa välissä kuultuaan Teknillisessä korkeakoulussa aihetta koskevan luennon. Koska olin jo pitkään sijoitellut noteerattuihin tuotteisiin niin innostuin siitä, että itse pystyisi vaikuttamaan yrityksen ja osallistua sen kehittämiseen. Ensimmäisen sijoituksen tein 1996-1997. set. Joissain yrityksissä joutuu perehtymään myös operatiiviseen toimintaan. TR: Pienessä ja kasvavassa yrityksessä rekrytoinnit ovat erittäin tärkeitä. Siksi apu on tervetullutta. Kannattaako rooleja miettiä etukäteen, jo ennen sijoitusta? TT: Jokaisessa yrityksessä on kuuden kuukauden buy in -kuherruskuukausi. Silloin nähdään, mitkä ovat heikkoudet ja vahvuudet ja millaisen roolin pääomasijoittaja ottaa. Onko teille ollut voimakkaita näkemyseroja? Miten olette työstäneet niitä? TT: On niitä ollut vaikka kuinka paljon! TS: Ne täytyy selvittää keskustelun avulla. Molempien osapuolien pitää pyrkiä siihen, että mielipiteet perustuvat faktaan ja sitten päätetään. Jos toinen mielipide voittaa, täytyy hyväksyä se näkemys. Jos siihen ei pysty, silloin täytyy lähteä. Se on etu yrittäjälle, että on pääomasijoittajia mukana. Silloin saa laajemman näkökulman asiaan. TT: Eriävien mielipiteiden takia on tärkeää, että hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, joilla on objektiivinen näkemys asioihin. Rightwaressa on ollut ulkopuolinen jäsen alusta saakka. Rightwaren liikevaihto oli viime vuonna 2,2 miljoonaa euroa mutta tulos tappiolla. Milloin teette voitollisen tuloksen? TS: Se on määrittelykysymys. Halutessamme ensi vuonna, mutta nyt fokus on liikevaihdon kasvatuksessa. Siksihän riskipääomaa nostetaan, että sitä voidaan käyttää liikevaihdon kasvattamisessa. Pientä piperrystä emme ole lähteneet tekemään, vaan ambitiotaso on korkea. TT: Jos asiat menevät suunnitellusti, meillä on autoteollisuudesta 20-30 prosentin markkinaosuus vuonna 2018. Silloin pelkästään tuon segmentin liikevaihto olisi kymmeniä miljoonia euroja. Omasijoitus tähtää tyypillisesti exitiin. Oletteko jo puhuneet exitistä? TT: Exitistä täytyy puhua jo ennen sijoitusta. Tero Piilaakson kasvattina ymmärtää pelin hengen. Isona visiona on pörssilistaus, mutta toisena vaihtoehtona on se, että joku autoteollisuuden toimija ostaa Rightwaren. Jokainen pääomasijoittaja seuraa tarkkaan Helsingin pörssin kehitystä. Moni sijoittaja pettyi kun Supercell ei mennyt pörssiin Helsingissä. Se olisi piristänyt pörssiä. On sääli, että Suomessa ei saada pörssiin yrityksiä, sillä liiketoiminta helpottuu monella, jos on pörssilistattu. Suurten yritysten silmissä pörssilistaus tuo uskottavuutta. TS: Meillä on ollut haasteita joidenkin asiakkaiden kanssa, koska olemme pääomasijoittajan omistama. He pelkäävät, että meidät myydään sen jälkeen, kun olemme myyneet softaa heille. Pääomasijoittajia tarvitaan lisää Suomalaiset startup-yritykset ovat keränneet viime vuosina huomattavasti aiempaa enemmän rahoitusta. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastojen mukaan tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla rahoitusta sai 110 kohdeyhtiötä yhteensä 59 miljoonalla eurolla, kun koko vuonna 2012 sijoituksia tehtiin 146 kohdeyhtiöön 82 miljoonalla eurolla. Suomalaisten yritysten ulkomaisilta pääomasijoittajilta keräämät sijoitukset kasvoivat erityisen paljon, sillä alkuvuonna ulkomaiset sijoittivat suomalaisiin kohdeyrityksiin 11 miljoonaa euroa. Koko vuoden 2012 summa oli yhdeksän miljoonaa euroa. Suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa vaivaa kuitenkin edelleen niukkuus. Alalla toimivia yrityksiä on Suomessa vain muutama, joista yksi on oheisessa jutussa mukana oleva Inventure. Isomman rahaston kerännyt uusi tulokas on Lifeline Ventures, jolla on nyt vajaan 30 miljoonan euron rahasto. NÄKÖALAT 4 2013 17
TEEMA Aurinko nousee Kaliforniasta Team Finland Spirit siivitti suomalaisia hyvinvointi- ja terveysalan ammattilaisia KALIFORNIASSA AURINKO PAISTAA AINA JA RAHAA RIITTÄÄ. AINAKIN HYVIIN PÄÄOMASIJOITUKSIIN. NÄITÄ USKOMUKSIA KÄVI TESTAAMASSA 30 SUOMALAISYRITYSTÄ, JOIDEN EDUSTAJAT OSALLISTUVAT HEALTH 2.0 -TAPAHTUMAN YMPÄRILLE RAKENNETTUUN VERKOTTUMIS- JA VIERAILUOHJELMAAN LOKAKUUSSA. TEKSTI PIA MÖRK, KUVAT: ISTOCKPHOTO, PIA MÖRK Tekesin ja Sitran järjestämän yhteensä 80 hengen Piilaaksoon ja San Diegoon kohdistuneen matkan tuliaisina oli kova usko tulevaisuuteen suomalaiset pärjäävät hyvin myös USA:n terveys- ja hyvinvointibisneksessä, kunhan paketoivat liiketoimintaideansa oikein. Show me the money on yksi tiivistys siitä, mikä piilaaksolaisia - ja kaikkia sijoittajia kiinnostaa. Mikä on yrityksesi juju, miten sillä tehdään rahaa. Michel Wendell, Nexit Ventures -pääomasijoitusyhtiöstä kertoi, että sijoittajat haluavat kuulla mahdollisimman paljon pitchejä, se on niille tiedonhankintakeino. Ehkä yksi sadasta johtaa jatkoneuvotteluihin. Kun Eurooppa on taantumassa, suomalaisyrityksissä ja Suomessa tulisi uskaltaa katsoa Yhdysvaltojen markkinoille. USA:n talous kasvaa, täällä pärjää englannilla ja yrityskulttuuri on eteenpäin katsova. Jos USA:n väestörikkain osavaltio Kalifornia olisi itsenäinen valtio, se olisi maailman 8. tai 9. suurin kansantalous. Se kuvaa hyvin tämän osavaltion dynamiikkaa ja mahdollisuuksia, hehkuttaa pääkonsuli Juha Markkanen. Tutustu tuleviin Tekesin järjestämiin verkottumismatkoihin ja -tapahtumiin: www.tekes.fi/nyt 18 NÄKÖALAT 4 2013
Lue suomalaisten matkasta lisää Kauppalehdestä: KAUPPALEHTI 1.10.2013 Terveysbisneksen Team Finland iskee Piilaaksossa KAUPPALEHTI 5.10.2013 Iso siirtymä terveydenhoito verkkoon Uutisia aiheesta Tekesin verkkosivuilla Tervettä teknologiaa USA:n markkinoille 9.10.2013 Finland is the hottest spot in Europe for health and wellness innovations 30.9.2013 Yritysten antama erinomainen palaute osoitti, että tällaisilla matkoilla luodaan tehokkaasti verkostoja sekä toisten yritysten että rahoittajien kanssa. Chief Technology Mastermind Janne Niittymäki Serious Gamesista näki reissun päänavauksena: Saimme merkittävän joukon pääomasijoituskontakteja ja uskon että jätimme savumerkin piilaaksoon ja Health 2.0 -genreen. Nyt vaan pitää pystyä lisäämään ajoittain puita pesään, jotta saamme maksimihyödyn. NÄKÖALAT 4 2013 19
Tiesitkö tämän Tekesistä? USA:n terveys- ja hyvinvointimarkkinoilla on mahdollisuuksia myös suomalaisille. 14000 Tekesin rahoitusta synnyttää pysyvän työpaikan yksityiselle sektorille Menestystuote syntyy verkostoissa TEKSTI: EEVA LANDOWSKI Mitä suomalaiset kasvuyrittäjät voivat oppia Piilaaksosta? Tätä on selvittänyt Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun post doc -tutkija Sampo Tukiainen haastattelututkimuksella Piilaaksossa toimivien suomalaisten kasvuyrittäjien ja kasvuyritysammattilaisten keskuudessa. Piilaaksossa kasvuyrittäjyys on sosiaalinen prosessi. Ideasta lähdetään nopeasti liikkeelle keskustelemaan rahoittajien, asiakkaiden ja tuotteen mahdollisten toimittajien kanssa, Sampo Tukiainen sanoo. Yrityksen liiketoimintamallia ja tuotteita kehitetään vuorovaikutuksessa verkoston kanssa. Tämä ei vähennä teknologian merkitystä tai rahoitusja markkinointiosaamisen tarvetta, Tukiainen korostaa. Sosiaalista osaamista voitaisiin myös valmentaa ja näin kehittää tulevaisuuden kasvuyritysmenestyjiä. Hyvän myyntipuheen eli pitchin elementit TEKSTI: JUSSI SALONEN 1. Osoita, että ymmärrät kohdemarkkinat erittäin hyvin 2. Keskity löytämäsi ongelman esille tuomiseen 3. Kerro, kuinka ratkaiset löytämäsi ongelman 4. Käytä oikeita termejä kuvatessasi omaa liiketoimintaasi 5. Kuvaa numeroin, kuinka paljon sinun ratkaisusi parantaa nykyistä tilannetta 6. Todista väittämiäsi potentiaalisten asiakkaiden määrällä 7. Kehitä ensimmäistä ideaasi 8. Pitchaa mahdollisimman usein käytä pitchausta liiketoiminnan kasvattamistyökaluna 9. Näytä energiasi ja intohimosi ole ylpeä luomastasi 10. Muista, että kukaan ei lue Piilaaksossa liiketoimintasuunnitelmia Myyntipuhetta eli pitchausta harjoiteltiin ahkerasti sekä ennen Health 2.0 -matkaa, että paikanpäällä. Ennen matkaa kouluttaja Marianne Poulsen kouli suomalaisyrityksiä esittäytymään ja luomaan kontakteja. Yli 80 % innovaatiotoiminnassaan onnistuneista Tekesin asiakkaista sanoo, että Tekesin rahoitus on ollut merkittävä tekijä menestyksessä 2012 päättyneissä projekteissa tehtiin 980 patenttia tai patenttihakemusta 20 NÄKÖALAT 4 2013