HAIKON KARTANO HISTORIAN HAVINAA JA UUSIA TUULIA

HAIKON KARTANO HISTORIAN HAVINAA JA UUSIA TUULIA

hotelli haikon kartano Hotelli Haikon Kartano on luonteeltaan verrattavissa keskieurooppalaisiin linnahotelleihin. Porvoon lähellä sijaitsevan Haikon Kartanon menneisyys liittyy läheisesti maamme historiaan. Monta kertaa se on poltettu ja ryöstetty, mutta aina se on noussut tuhkasta uudelleen. Haikon Kartanoon on liittynyt sekä keisarillista että kuninkaallista loistoa ja erityisesti 1800-luvulla kansainvälisen aateliston jäseniä vieraili Haikossa. Haikon Kartano liittyy myös läheisesti Suomen taiteeseen. Vuonna 1879 Albert Edelfeltin (s. 1854) äiti vuokrasi Haikon kartanon mailla sijainneen rakennuksen kesänviettopaikakseen. Siitä tuli taiteilijankin kesäkoti, jonka viereen hän rakennutti itselleen ateljeen vuonna 1883. Albert Edelfelt vietti Haikossa 24 kesää ja maalasi lähistöllä yli 200 tunnetuinta teostaan. Näistä monet palkittiin Pariisissa, jossa Edelfelt asui ja työskenteli talvet. Taiteilija rakasti Pariisin eleganttia ilmapiiriä ja viihtyi sen seurapiireissä. Hän auttoi monia aloittelevia suomalaisia taiteilijoita hankkimaan myös kansainvälisiä kontakteja. Albert Edelfelt teki lukuisia matkoja eri puolille Eurooppaa, mutta kesän tullen hän halusi synnyinseudulleen Porvooseen. Täällä hän sai olla lähellä rakasta äitiään ja maalata ulkona luonnossa saariston maisemia sekä sen asukkaita, jotka olivat hänelle ehtymätön innoituksen lähde. Albert Edelfelt kuoli Haikossa elokuussa 1905. Hän oli aikansa kansainvälisin suomalainen taidemaalari. Hänen teoksiaan on esillä eri puolilla Eurooppaa museoissa ja merkittävissä taidekokoelmissa. Albert Edelfeltin ateljee sijaitsee noin 600 metrin päässä hotellista ja se on ollut museona jo yli 60 vuotta. Se on avoinna kesäisin toukokuun puolestavälistä syyskuun puoleenväliin saakka. Kansallisrunoilijamme Johan Ludwig Runeberg vietti läheisessä saaressa aikoinaan kolmekymmentä kesää vieraillen Haikossa. 2 3

Varhaishistoriaa Haikon kartano mainitaan ensimmäisen kerran historiassa vuonna 1362, jolloin sen omisti Viipurin dominikaaniluostari. Luostari myi Haikon kartanon Jöns Olavinpojalle, joka vuosina 1451 1452 oli Viipurin linnan päällikkönä. Hänen tyttärensä Elin meni naimisiin Laukon Klaus Kurjen kanssa. Heidän poikansa oli Suomen viimeinen katolinen piispa Arvid Kurki. Jöns Olavinpojan kuoltua Haikon kartanon peri hänen veljensä Antti Olavinpoika, ja tämän kuoltua kartanon peri hänen tyttärensä Anna. Hänen Haikossa vuonna 1460 syntynyt poikansa tunnetaan Suomen historiassa nimellä Paavali Scheel. 1500-luvulla Haikon kartanon omistussuhteisiin vaikuttivat kuningas Erik XIV:nnen ja hänen veljensä Suomen herttua Juhanan väliset riidat, mutta Juhanan valtaanpääsyn jälkeen vääryydet selvitettiin ja Haikon kartano palautettiin Bengta Hannuntyttärelle. Bengta-rouvan poika hänen ensimmäisestä avioliitostaan, Ljungo Laurinpoika, palveli Juhana herttuaa kamariherrana Turun linnassa. Erik-kuninkaan hyökätessä linnaan Ljungo Laurinpoika vangittiin ja mestattiin Tukholmassa myöhemmin. Mutta silti hänen muistonsa säilyi Haikossa vuosisatoja: Hänen väitetään öiseen aikaan ratsastavan valkoisella hevosella Haikon ja Tolkkisten välisellä tiellä ns. aavemäessä. Bengta Hannuntyttären kuoltua siirtyi kartano useassa polvessa aina 1800-luvulle asti hänen naispuolisille jälkeläisilleen, joista voimakashahmoinen Ebba Svanström selvästi erottui muista 1700-luvulla *** Levottomia aikoja Elokuussa 1508 purjehti Tanskan laivasto kohti Porvoota ja ankkuroi Haikon selälle. Täällä joukot nousivat maihin ja polttivat kartanon aikomuksenaan jatkaa ryöstämistä Porvoossa. Joku Haikon Kartanon alustalaisista juoksi kuitenkin varoittamaan porvoolaisia, jotka ehtivätkin saada omaisuutensa turvaan paeten paikalta jättäen taakseen tyhjän kaupungin. Kun kaupungissa ei ollut mitään ryöstettävää, tyytyivät tanskalaiset polttamaan koko kaupungin. Vain kivikirkko säästyi heidän hävitykseltään. Venäläiset hyökkäsivät Bengta Hannuntyttären aikaan vuonna 1571 polttaen ja hävittäen Haikon Kartanon. Sama toistui Ebba Svanströmin hallitessa ison vihan aikana vuosina 1708 ja 1713. 4 5

Loiston aika Ensimmäisen kerran 400 vuoteen myytiin kartano suvun ulkopuolelle 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1871 sen osti Turkin sodassa kunnostautunut Sebastian von Etter, jonka suvun hallussa kartano oli lähes sata vuotta. Sebastian ja Emelie von Etter tulivat Pietarista, jossa he olivat tutustuneet moniin Venäjän hallitsijasuvun jäseniin. Sebastian von Etter oli kenraalimajuri ja kuului Aleksanteri II:n lähipiiriin. Heidän kaikki neljä poikaansakin olivat keisarin palveluksessa. Von Etterien aikana kartanossa vieraili usein Romanoveja ja muita ruhtinaallisia. Romanoveja ympäröi salaperäisyyden, vallan, rikkauden ja korkean aristokratian ilmapiiri. Haikossa kävi mm. Aleksanteri II:n poika, suuriruhtinas Vladimir vaimonsa Maria Pavlovan kanssa. He tekivät hauskoja huviretkiä läheiseen saaristoon. He asuivat Pietarissa Talvipalatsin lähellä Vladimirin palatsissa tyttärensä sekä kolmen poikansa kanssa ja pitivät siellä yllä loistokasta hovia. Suuriruhtinatar kävi useita kertoja kartanossa seuranaan kaunis tyttärensä Helena, joka myöhemmin solmi avioliiton Kreikan prinssi Nikolauksen kanssa. He asuivat lastensa kanssa Haikossa jopa pidempiä aikoja kerrallaan. Kartanorakennuksen Prinsessojen sviitti on saanut nimensä Helenan ja Nikolauksen kauniista tyttäristä. Sviitin seinällä on valokuva, jossa ovat pikkuprinsessat Marina, Olga ja Elisabet. Helenan veli suuriruhtinas Kirill oli erityisen kiehtova persoona, jonka elämä oli harvinaisen värikäs, täynnä vaaroja ja seikkailuja. Hän oli jo nuorena rakastunut serkkuunsa suurherttuatar Viktoria Melitaan. Myöhemmin Kirill solmi Viktorian kanssa avioliiton ja vallankumouksen puhjetessa heillä oli kaksi tytärtä: Maria ja Kira. Suuriruhtinas Kirill oli Nikolai II:n jälkeen kolmas Venäjän kruununperimysjärjestyksessä. Levottomuuksien vuoksi Venäjän poliittinen elämä oli kaaoksessa ja monet Romanov-suvun jäsenet menettivät henkensä väkivaltaisuuksissa. Suuriruhtinas Kirillin onnistui paeta perheensä kanssa ja he saapuivat junalla Porvooseen ja sieltä edelleen Haikon kartanoon. Elokuun 30. päivä 1917 heille syntyi poika, joka kasteessa sain nimekseen Vladimir. Kastejuhla järjestettiin Haikon kartanon Villa Skandinaviassa ja tilaisuutta oli juhlistamassa joukko hyvin arvovaltaisia vieraita. Oltuaan noin kolme vuotta Porvoon seudulla suuriruhtinas Kirillin perhe muutti muiden Roma- 6 7

novien tavoin Keski-Eurooppaan. Täältä heille jäi kuitenkin onnelliset muistot ja myöhemmin suurherttuatar Viktoria Melita muisteli Porvoon-aikaa onnellisimpana perheen elämässä. Suuriruhtinas Vladimir kasvoi ja varttui Ranskassa ja Espanjassa. Hän solmi avioliiton gruusialaiseen sukuun kuuluneen prinsessa Leonidan kanssa. Avioliittoon syntyi tytär Maria, joka oli myöhemmin naimisissa Preussin prinssi Franz Wilhelmin kanssa. Tästä liitosta syntyi v. 1981 poika Georgi. Jo 1970-luvulla kauppaneuvos Satu Tiivola sai ensimmäiset viestit, joissa suuriruhtinas Vladimirin kerrottiin olevan kiinnostunut näkemään synnyinseutunsa. Poliittinen tilanne mahdollisti tämän vierailun vasta elokuussa 1991, jolloin suuriruhtinas ja hänen perheensä saapuivat Vuoristojen perheen kutsusta Suomeen ja Haikon kartanoon. Täällä suuriruhtinaalle järjestettiin mm. ikimuistoiset syntymäpäiväjuhlat hänen täyttäessään 74 vuotta. Vierailu oli hänelle unelmien täyttymys: hän sai nähdä Porvoossa talon, jossa oli syntynyt sekä seudun, josta hänen äitinsä ja siskonsa olivat niin lämpimästi kertoneet. Tämän vierailun kunniaksi yksi kartanon ruokasaleista on nimetty Romanov-saliksi. Romanov-salin sisustuksessa toistuvat Romanovien värit: punainen, sininen ja kulta. Salin seinillä voi nähdä kuvia hallitsijasuvun jäsenistä ja heidän kesänvietoistaan Suomen saaristossa. Siellä on myös suuriruhtinatar Viktoria Melitan maalaamat kukkataulut, jotka ovat säilyneet kartanossa lähes sata vuotta muistona suuriruhtinasperheen vuosista Haikossa. Muita kuninkaallisia vieraita ovat olleet mm. Sachsen-Altenburgin prinssi ja prinsessa Eleonora, joka myöhemmin solmi avioliiton Bulgarian kuninkaan Boriksen kanssa, prinssi Gabriel Konstantinovitsh ja suuriruhtinas Yrjö Mihailovitsh. *** Nykyinen päärakennus Haikon kartanon edellinen päärakennus oli rakennettu puusta. Uudenvuoden yönä vuonna 1911 juopottelun vuoksi erotettu hevoskuski sytytti kartanon palamaan, ja tuli tuhosi rakennuksen perustuksiaan myöten, eikä arvokkaasta irtaimistostakaan saatu mitään pelastetuksi. Emelie von Etter vietti perheineen tuohon aikaan kylmimmän talven ajan Cannesissa, jonne hän sai vastaanottaa sähkeen: Talo palaa stop Frederik Vastaussähke kuului: Kutsukaa palokunta. 8 9

Nykyistä päärakennusta alettiin rakentaa vuonna 1913 professori Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan, mutta työt edistyivät hitaasti ja olivat välillä pitkäänkin keskeytyksissä omistajan ulkomailla oleskelun vuoksi. Vielä vuonna 1965, jolloin Satu ja Leo Vuoristo ostivat Haikon kartanon, Haikko oli keskeneräinen taloraunio. Sitkeän etsimisen tuloksena professori Armas Lindgrenin alkuperäispiirustukset löytyivät Rakennustaiteen museosta ja niin rakennustyö saatettiin loppuun. Terassi pylväikköineen rakennettiin samoin kuin rakennuksen kolmas kerros ja niin kartanon päärakennus sai vihdoin sen muodon ja ilmeen, jonka tämä kuuluisa arkkitehti oli sille aikoinaan suunnitellut. Myös kartanon 14 hehtaarin laajuinen puisto kunnostettiin. Kartanossa alkoi uusi elämä ja sen tunnelmallisiin huoneisiin palasi 1800-luvun loppupuolen tunnelma ja kartanomiljöö, johon lisättiin nykyajan mukavuudet palvelemaan nykyajan vaatimuksia. Kartanon yleisten tilojen kalustus on suurelta osin antiikkia, jonka kauppaneuvos Satu Tiivola on vuosien varrella hankkinut. Päärakennuksen kellaritiloissa sijaitsi sauna- ja uima-allasosasto sekä pieni yökerho Viettelys. Nykyisin kellarikerroksessa palvelee kodikas seurusteluravintola Kartanon klubi. Rannalle on rakennettu hirsinen rantasauna oleskelutiloineen, kolmen tilaussaunan kokonaisuus sekä v. 2007 valmistunut rantahuvila Villa Haikko, joka on 650 neliön tila juhla- ja kokouskäyttöön. Helsingistä liikennöivä alus m/s J.L. Runeberg pysähtyy Haikon kartanon laiturissa kesäisin. 10 11

NYKYINEN TOIMINTA Nykyään Haikon Kartano on suosittu loma- ja kongressihotelli, joka on tunnettu ja tunnustettu hyvästä palvelustaan ja loistavasta keittiöstään. Kartanon ravintolatilat tarjoavat miellyttävät puitteet sekä pienille perhejuhlille että suurille edustustilaisuuksille. Täällä järjestetään kansainvälisiä konferensseja ja Haikko on suosittu kokous- ja virkistyspäivien pitopaikka. Kokoustiloissa on myös paljon erilaisia seminaareja ja kursseja. Vuonna 2013 uusitut kartanon ylelliset sviitit ja huoneet ovat suosittuja hää- ja merkkipäivien viettoon sekä vaativan liikematkustajan majoitukseen. Kesäisin risteilyalukset tuovat lounasvieraita kartanoon ja joskus helikopteri laskeutuu Haikon omalle kentälle tuodakseen vieraita kylpylään hemmoteltavaksi. Haikko on ollut edelläkävijä merestä saatavan maalämmön käytössä. Ympäristöä huomioidaan myös käyttämällä tarvittaessa maakaasua ja kaikki käytetty sähkö on ekosähköä. Haikon Kartano on palkittu usealla kansainvälisellä kestävän kehityksen ympäristöpalkinnolla. KYLPYLÄ Kartanon läheisyyteen valmistui kylpylärakennus 1974, jolloin kuntoutustoiminta alkoi. Vuonna 1999 oli aika uudistaa allasosastoa ja 2005 laajennettiin saunatiloja sekä muita kylpylän tiloja. 2015 uusittiin Kylpylän aula ja osa hotellihuoneista. Kylpylään kuuluu sauna- ja allasosasto sekä Fitness Center, josta löytyy kuntosali, liikuntasali ja monipuoliset kuntotestit sekä liikuntatunnit. Wellness Centerissä voi nauttia hieronnoista ja kylvyistä. Beauty Center tarjoaa ylellisiä kauneus- ja vartalohoitoja sekä virkistäviä erikoishoitoja. Haikon Kylpylän erikoisuutena on huippukylmä -110 C. Huippukylmä on elämys, joka virkistää, auttaa hyvään uneen sekä auttaa mm. stressiin ja lihasja nivelkipuihin. Yöpyvien lomalaisten lisäksi yhä useammat tulevat päiväksi Haikkoon hemmoteltavaksi myös DaySpa -paketeilla. Paketteihin kuuluu saunan ja allasosaston sekä Fitness Centerin käyttö, Express Spa -hoito ja keitto- ja salaattilounas. Kartanon puisto ja lähiympäristön metsät tarjoavat loistavat puitteet reippaaseen ulkoiluun. 12 13

RAVINTOLAT Haikon Kartanon keittiö on tunnettu erinomaisista annoksista, perinteiden kunnioittamisesta ja korkealuokkaisista raaka-aineista. Kartanossa on yhteensä 400 ravintolapaikkaa ja kylpylän kahvila-ravintolassa 80. Kartanon terassi ja rantapuisto huvimajoineen ovat käytössä kesäisin. Kartanossa on myös Bollinger-baari ja 120-paikkainen Kartanon Klubi -iltaravintola. Kokousvieraille on oma kahvionsa, Conference Café. Haikon rantahuvilassa, Villa Haikossa, järjestetään monenlaisia tilaisuuksia ja juhlia ympäri vuoden. Villa Haikko on hyvin suosittu hääpaikkana kesäisin. Villan saliin mahtuu n. 230 illallisvierasta tai 150 kokousvierasta. Haikon juhlapalvelu hoitaa juhlatarjoilun, ohjelman ja koristelun moniin ikimuistoisiin juhliin. Kartanon Keltainen Salonki ja vihkipaviljonki toimivat vihkipaikkoina. Puutarha lampineen ja istutuksineen luo upean taustan juhlille ja valokuville. Sen uusin osa, kauppaneuvos Satu Tiivolan ruusutarha, on henkilökunnan lahja hänen 90-vuotispäivänään 1.9.2014. KOKOUSTILAT JA HOTELLI Haikon Kartanon muunneltavat kokoustilat ovat toimivia, viihtyisiä ja rauhallisia. Kongressi- ja kurssikeskuksessa, kartanossa, rantahuvila Villa Haikossa sekä tupasaunoilla on noin 25 kokoustilaa ja 20 ryhmätyöhuonetta. Kaikissa tiloissa on ajanmukainen kokoustekniikka ja koko hotellin alueella on ilmainen WLAN. Kokouspalvelut tarjoavat runsaasti oheisohjelmaa. Haikossa järjestetään myös työhyvinvointi- ja -virkistyspäiviä. Hotelli Haikon Kartanossa on majoitustilaa yli 400 henkilölle. Kartanossa on 24 yksilöllisesti sisustettua romanttista hotellihuonetta ja Kylpylä-kongressihotellissa noin 200 nykyaikaista huonetta. 14 15

Hotelli Haikon Kartano & SPA Haikkoontie 114 06400 PORVOO Puh. 019-576 01 Fax 019-576 0399 hotelli.haikko@haikko.fi www.haikko.fi