TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN SOVELTAMISOHJE 1.1.2019 ALKAEN Kunta huolehtii täydentävän toimeentulotuen myöntämisestä. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilön tai perheen erityisistä tarpeista johtuviin, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottuihin menoihin. Erityisenä tarpeena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotukiasiakkuutta. Täydentävä toimeentulotukena voidaan esimerkiksi ottaa huomioon sellaisia menoja, jotka luonteensa puolesta ovat vain täydentävällä toimeentulotuella katettavia. Hakijalla saattaa olla sellaisia menoja, jotka kuuluvat lähtökohtaisesti toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin, mutta henkilön tai perheen erityisen tilanteen vuoksi ovat niin suuria, ettei laskennallisesti määräytyvä perusosa riitä niitä kattamaan. Käsitteet pitkäaikaisasiakas ja toistuvaisasiakas Nämä soveltamisohjeet ovat tarkoitettu käytettäväksi toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden ja toistuvaisasiakkaiden täydentävän toimeentulotuen myöntämisen tilanteisiin. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuudella tarkoitetaan tässä oheistuksessa vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan puolestaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana. Menettely toimeentulotukiasiasoissa Toimeentulotukihakemus tehdään Kelaan, jonka tulee tehdä hakemuksen perustella päätös perustoimeentulotuesta. Mikäli asiakas on esittänyt hakemuksessaan täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen menoja, siirtää Kela hakemuksen niiden osalta käsiteltäväksi kuntaan, kun päätös perustoimeentulotuesta on ensin tehty. Asiakas voi tehdä hakemuksen täydentävästä tai ehkäisevästä toimeentulotuesta suoraan kuntaan, jos hän on jo saanut Kelasta hakemusta koskevalle ajalle päätöksen perustoimeentulotuesta. Asiakkaan tulee esittää ajantasaiset tilitiedot hakemuksen liitteenä. Mikäli asiakas hakee täydentävää toimeentulotukea ja Kelan tekemä perustoimeentulotukilaskelma on tuloylijäämäinen, tehdään kunnassa täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös. Laskelmaan laitetaan menoksi hyväksyttävät täydentävän toimeentulotuen menot. Jos Kelan perustoimeentulotuen laskelma on alijäämäinen, täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä. Näissä tilanteissa riittää päätös täydentävästä toimeentulotuesta. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä. Toimeentulotukilain perusteella hakijalla on oikeus saada päätös hakemukseensa viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä tai sen täydentämisestä. Saapumispäivää ei lasketa määräaikaan. Kiireellisessä tilanteessa asiakkaalla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana päivänä. Mikäli hakemus on puutteellinen, viranomaisen on pyydettävä tarpeelliset lisäselvitykset välittömästi vireillepanon yhteydessä kuitenkin viimeistään 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta ja annettava niiden toimittamiselle määräaika, enintään 1-2 viikkoa. Mikäli lisäselvityksiä ei ole toimitettu määräaikana, hakijalle tulee antaa päätös käytettävissä olevien tietojen perusteella.
Toimeentulotukilain 14 e :n mukaan toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän, palveluohjaajan tai palveluneuvojan kanssa, taikka perustoimeentulotuen myöntämisen osalta Kelan toimihenkilön kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas on tätä pyytänyt. Kun kunta tai Kela käsittelee toimeentulotukea koskevaa asiaa, sen tulee tiedottaa toimeentulotukiasiakkaalle edellä mainitusta oikeudesta henkilökohtaiseen keskusteluun ja tarvittaessa neuvoa asiakasta tämän oikeuden käyttämisessä. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti henkilökohtaista asiointia sosiaalitoimistossa. Täydentävän toimeentulotuen menot Romanivaatteet KHO (7.4.2000/686) on ottanut kantaa toimeentulotuen myöntämisestä romaninaisen pukuun. Puku on katsottu osaksi romanikulttuuria ja sen hankintamenot niin suuriksi, ettei sitä voida lukea kokonaan toimeentulotuen perusosalla katettaviin menoihin. Romaninaisen hameeseen voidaan asua vakituisesti käyttävälle myöntää toimeentulotukea joka toinen vuosi. Tukea myönnetään vain pitkäaikaisille asiakkaille. Edellisten asuinkuntien myöntämät avustukset tulee tarkistaa, mikäli kuntaan muutosta ei ole kauan. Kohtuulliset romanihameen kustannukset ovat 400. Huomattava on, että aina ei tarvitse hankkia uutta vaatetta, vaan kysymykseen voi tulla vaatteen tai helman korjaus. Romaninainen ei yleensä tarvitse raskausajalle erikseen toista hametta. Muuta vaadittaessa kustannusarvion hankinta ja hinnan selvittäminen on asiakkaan tehtävä. Asiakkaan tulee yksilöidä tarve ja perustelut hakemuksessaan. Lasten opiskelukustannukset Opiskelutarvikkeista välttämättömät oppikirjat huomioidaan lukiolaisille ja ammattioppilaitoksissa oleville täydentävän toimeentulotuen menona edullisimman vaihtoehdon mukaan edellyttäen, että perhe tai opiskelija itse on toimeentulotuen asiakkaana. Lisäksi opintojen suorittamiselle välttämättömät näyttö-, lupa-, koe- ja pääsykoemaksut ym. huomioidaan täydentävän toimeentulotuen menona. Lukukausimaksuja ei huomioida toimeentulotuen menona. Asiakkaan tulee esittää todistus opintojen etenemisestä sekä toimittaa oppilaitoksen edustajan todistama selvitys välttämättömistä opiskelutarvikkeista, jossa on mukana hinta-arvio. Harkinnalla voidaan avustaa oppikirjoihin 150 /vuodessa ja opiskeluun liittyviin työ- tai suojavaatteisiin 80 /vuodessa. Lasten tarvikkeet ja harrastusmenot Pääasiassa pyritään hyödyntämään käytettyjä lastentarvikkeita ja lahjoituksia. Kerta-avustus lastentarvikkeisiin voi olla suuruudeltaan n. 50 200. Summa harkitaan tapauskohtaisesti.
Lasten harrastusmenon tuki käsittää kaikki vuoden harrastusmenot ja se on vuositasolla enintään: 100 /1 lapsi, 150 /2 lasta ja 200 /3 lasta sekä seuraavista lapsista 50. Välttämätön kodin irtaimisto/huonekalut ja kodinkoneet Toimeentulotuen myöntäminen perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Toimeentulotukea kodin irtaimiston hankintaan voidaan myöntää harkinnalla erityisperustein, esimerkiksi asunnottomuuden, pitkän laitoshoidon tai vankeuden jälkeen tai nuorille ensiasuntoon muuttaville, mikäli heillä ei ole muuta keinoa hankkia välttämätöntä kodin irtaimistoa. Välttämättömään kodin irtaimistoon voidaan myöntää alkuavustuksena: yksin asuva 300, aviopari/avopari enintään 400, aviopari/avopari, joilla lapsia enintään 500 ja yksinhuoltaja enintään 500. Erityistilanteissa voidaan lisäksi myöntää välttämättömiin kodinhankintoihin avustusta: yksinäiselle henkilölle 150 ja perheelliselle 250. Toimeentulotukea voidaan myöntää pesukoneeseen pääasiassa lapsiperheille enintään 300 euroa, jollei taloyhtiössä ole pyykkitupaa. Pesukoneen myöntämisen perusteena voi olla myös pitkäaikainen tai vaikea sairaus, joka vaikeuttaa liikkumista. Asiakkaan tulee aina perustella pesukoneen hankinnan tarve. Maahanmuuttajien alkuavustus on 250. Hyödynnetään lahjoituksia ja käytettyjä kodintarvikkeita. Edunvalvontapalkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu Edunvalvonnasta voi aiheutua oikeudenkäyntimaksuja ja lupa-asioiden käsittelymaksuja, edunvalvontapalkkio ja tilin tarkastusmaksu. Edunvalvontapalkkio on maksu, joka edunvalvonnassa peritään päämieheltä. Palkkion määrä vaihtelee. Maistraatti perii maksun edunvalvonnassa olevien holhoustilin tarkastamisesta. Edellä mainitut kulut huomioidaan eräpäivän mukaisesti täydentävän toimeentulotuenmenoina, mikäli edellytykset täydentävään toimeentulotukeen täyttyvät. Päätöksessä huomioidaan asiakkaan käytettävissä olevat varat. Asiakkaan tulee olla toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas, jotta edellytys toimeentulotuen myöntämiselle on olemassa. Mikäli asiakkaan edunvalvontapalkkio on jo huomioitu asiakasmaksupäätöksessä, huomioidaan tämä täydentävän toimeentulotuen päätöstä tehtäessä. Perhetapahtumat Perhetapahtumaan voidaan myöntää avustusta enintään 60 (hautajaiset, häät, ylioppilasjuhlat, kastajaiset jne.) aiheutuneisiin kustannuksiin. Siivous, pyykki-ja asiointikulut Siivous, pyykki-ja asiointikulut voidaan huomioida täydentävän toimeentulotuen menona, mikäli asiakkaalla on tähän erityiset perusteet (esim. palveluseteli). Kulut huomioidaan siltä osin, kun mikään ensisijainen etuus esim. hoitotuki ei tätä kata.
Kertaluontoisesti voidaan myöntää siivous, mikäli se on arvioitu asiakkaan omatoimisen suoriutumisen kannalta välttämättömäksi. Yksityisen terveydenhuollon kulut ja fysioterapia Yksityisen terveydenhuollon kuluja huomioidaan vain poikkeustilanteissa täydentävän toimeentulotuen menoina. Tilanteissa käytetään tapauskohtaista harkintaa. Ensisijaisesti tulee käyttää julkisen terveydenhuollon palveluja, jotka ovat perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja. Fysioterapia kustannuksia voidaan myöntää julkisen terveydenhuollon mukaan enintään 10 kertaa, vain poikkeustapauksissa. Hautajaiskulut Kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset, siltä osin kuin vainajan tulot ja varat eivät riitä hautauskuluja kattamaan. Pesän varat ja tiliotteen saldot tulee tarkistaa ennen päätöksentekoa. Mikäli vainaja on varaton, voidaan toimeentulotukea myöntää hautauskuluihin. Mikäli kuolinpesän varat eivät tule kattamaan hautauskuluja, hautaamisesta aiheutuviin kohtuullisiin ja välttämättömiin kuluihin voidaan myöntää toimeentulotukea maksusitoumuksen muodossa. Maksusitoumus tulee hakea ennen hautajaisia. Hautausavustus myönnetään takaisinperinnällä omaisuudesta ja pesänhoitajaa pyydetään toimittamaan perukirja sen valmistuttua. Kohtuullisena pidettävät hautauskustannukset 665 euroa. Mikäli tuhkaaminen perustuu omaisten tai vainajan tahtoon, myönnetään sama avustus, kuin arkkuhautaamisessa. Jos tuhkaamiseen on perusteltu (vainajan huono kunto) syy, voidaan huomioida tuhkaamisen välttämättömät kulut. Toimeentulotuen myöntäminen hautauskuluihin edellyttää vainajan ja lesken käytettävissä olevien tulojen ja varojen huomioimista tulona. Vainajan kuolinpesän hoitajaa pyydetään toimittamaan toimeentulotukihakemuksen yhteydessä vainajan ja lesken pankkitilin kuolinpäivän saldot ja selvitetään maksussa olevat tulot. Jos poliisi ilmoittaa vainajasta, jolle ei ole tiedossa omaisia, poliisi ohjataan tekemään asiasta kirjallinen ilmoitus käräjäoikeudelle pesänhoitajan määräämiseksi. On mahdollista, että hautauskustannukset tulevat tässä tapauksessa sosiaalitoimiston maksettaviksi, jolloin on paikallaan tehdä perintä pesässä mahdollisesti olevaan varallisuuteen. Perintäpäätös lähetetään ko. vainajan kuolinpesälle, ellei tiedossa ole pesänhoitajan nimi. Jos sosiaalitoimeen tulee muuta kautta ilmoitus vainajasta, jolla ei ole omaisia, sosiaalitoimisto järjestää hautauksen. Sosiaalityöntekijä lähettää kirjallisen ilmoituksen vainajasta käräjäoikeudelle ulkopuolisen pesänselvittäjän määräämiseksi. Ilmoitukseen tulee laittaa kaikki se tieto, mikä vainajasta on käytettävissä. Usein näissäkin tapauksissa poliisi käy toteamassa tapahtuneen ja silloin poliisilla on käytettävissään paremmat tiedot ja se tekee ilmoituksen käräjäoikeudelle. Mikäli kuolinpesälle ei löydy hoitajaa, vainajalla ei ole perillisiä ja pesään jää varallisuutta, pesänhoitajan määrää valtiokonttori. Kuolin tapauksesta tulee ilmoittaa Valtiokonttoriin ja tällöin vainajan omaisuus menee valtiolle. Mikäli varattomalle kuolinpesälle ei löydy hoitajaa tai kukaan omaisista ei ole halukas asiaa hoitamaan, tehdään asiasta ilmoitus käräjäoikeuteen, joka määrää pesänhoitajan. Mikäli kuolinpesällä ei ole hoitajaa, asunnon tyhjentäminen kuuluu vuokranantajalle. Sosiaalitoimi ei hoida perunkirjoituksia, vaikka omainen jättäisi sen tekemättä. Mikäli asiakas on kuollut sairaalassa, sairaalan sosiaalityöntekijä hoitaa asiaa; tarvittaessa käräjäoikeudesta määrätään edunvalvoja. Jos kuolinpesässä on varoja, siirretään asia oikeusaputoimiston tai hautaustoimiston hoidettavaksi.
Vainajalta maksamatta jääneet maksut eivät oikeuta toimeentulotukeen, vaan ne ovat kuolinpesän velkaa, ja ne lähetetään omaiselle, jolle ilmoitetaan velvollisuudesta tehdä perukirja. Mikäli omaisia ei ole, mutta pesässä on varoja, voi perunkirjoituksen tekemisen antaa asianajajankin tehtäväksi, tai sopimustoimiston tehtäväksi. Palkkiot maksetaan tällöin pesänvaroista, ei kunnan. Pesän varoista suoritetaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset sekä pesän hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä johtuvat tarpeelliset kustannukset (pesänselvitysvelat).