TERJOKKOINE SYKSY 2011 1
TERJOKKOINE Terijoki-Seura ry:n Terijoki-Seura ry:n yhteystiedot jäsenlehti Puheenjohtaja Jukka Marttinen Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuo- Rialtonkuja 6 B 23 dessa ja se sisältyy Terijoki-Seu- 00580 Helsinki jukka.marttinen42[at]gmail.com ra ry:n jäsenmaksuun. 040 51 7 4286 Terjokkoisen osoite on Veli-Pekka Sevón, Isonvillasaarentie Sihteeri 7N1 52, 00960 Helsinki tai veli- Riitta Kivinen Jukolanahde 1 C 20 pekka.sevon[at]suomi24.fi. 021 80 Espoo Seuraava Terjokkoine ilmestyy al- riittakivinen[at]hotmail.com kuvuodesta 201 2 ja siihen tarkoi- 0400 1 92 01 3 tetut kirjoitukset pyydetään lähettämään edellä olevaan Kuva-arkisto osoitteeseen 31.1 2.2011 men- Markku Koho 0400 722 983 nessä. Terjokkoine Kannen kuva Professori Mihail Jakovlevitš Herzensteinin (1 859 1 906) hautamuistomerkki Terijoen ortodoksisella hautausmaalla kesällä 2011. Herzenstein oli venäläinen professori ja liberaalipoliitikko, jonka murha Ollinpäässä herätti suurta huomiota. Hänet haudattiin Terijoelle poliittisista syistä. 2 Tuotemyynti Marja Felt (09) 241 4669 Terijoki-Seura ry:n sähköpostiosoite on terijoki-seura[at]terijoki.fi, jota pyydetään käyttämään otettaessa yhteyttä seuraan sähköpostin välityksellä. Seuran kotisivu löytyy osoitteesta www.terijoki.fi.
Terijoella poltettu liiketalot ja kasarmialue Muuten paikkakunta on säästynyt TK-rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen Tervetuloa Terijoelle Värikkään suomalaisen matkailumainoksen iskulause tervehti suomalaisia sotilaita eräässä talossa heidän tunkeutuessaan Rällälän suunnasta Terijoelle. Sankat savupilvet nousivat paikkakunnan keskustasta taivaalle merkkinä siitä, että ryssät suomalaisten lähetessä olivat jälleen panneet Stalinin hävityskäskyn täytäntöön. Joukkojemme saavuttua Terijoen kaupungin keskustaan, voitiin todeta, että tuhot rajoittuivat ainoastaan paikkakunnan huomattavimpiin liiketaloihin. Muita rakennuksia eivät ryssät ehtineet sytyttää, vaikka polttopulloja olikin valmiina miltei jokaisessa talossa. Terijoki vallattiin talo talolta. Jokainen rakennus tutkittiin ja puhdistettiin vihollisista, joita oli siellä täällä yhteensä useampia kymmeniä. Tulipalojen loimu oli niin voimakas, ettei sytytettyjen rakennusten pelastamiseksi voitu enää tehdä mitään, mutta poikiemme nopean toiminnan ansiosta saatiin suurin osa paikkakunnan rakennuksista pelastetuksi miltei täydessä kunnossaan. Niistäkin tavattiin lukuisasti miinoja, mutta puhdistusryhmät saapuivat paikalle ja räjähdysaineet poistettiin, ennen kuin vahinkoja ehti tapahtua. Sitten voivatkin jo vihreänauhaiset TK-miehet vapautua asepalveluksestaan ja ryhtyä tutkimaan paikkakunnan nykyistä kuntoa sen jouduttua jälleen suomalaisten käsiin. 3
Liiketalot raunioina Rällälän puolen miltei poikkeuksetta ehyet rakennukset antoivat jo aavistaa, että Terijoki ei ole ainakaan kovin pahasti kärsinyt ryssien isännyydestä ja taistelun toivottomuuden herättämästä hävitysraivosta. Talo toisensa vieressä kohosi vehmaiden puiden siimeksessä ainakin ulkoisesti täysin ehyinä. Rautatiesillan kohdalla näemme ensimmäiset tihutöiden jäljet: Silta on yritetty räjäyttää, mutta siinä on onnistuttu vain puolittain, sillä panos on särkenyt ainoastaan osan maatuista. Nousemme ratavallille ja sieltä näemme, että asemarakennus on edelleen paikallaan. 4 Viime sodan aikana se osittain vaurioitui, mutta talon ympärillä olevat rakennustelineet kertovat venäläisten ainakin yrittäneen korjata kaupunkinsa rautatieasemaa.
Alikäytävän takana kohoavat savupilvet taivaalle. Pääkadun varrella palavat Kannaksen Osuusliikkeen komea, uudenaikainen liiketalo, Paavolaisen ja muiden suurimpien liikkeiden kauppatalot. Varsinkin kivitalot ovat olleet ryssien vihan kohteina. Tulenlieskat lyövät ulos niiden ikkunoista, mutta seinät näyttävät jääneen kaikista pystyyn. Paikkakunnan keskustassa olevat puutalot ovat useimmat ehjiä, vaikkakin ikkunaruutuja on rikkoutunut ja rikottu ja sisällä vallitsee kaikkialla tuttu ryssäläinen saastaisuus ja sekamelska. Monissa liikehuoneistoissa on jäljellä venäläisten kauppojen varastoja. Ylipäänsä ne tuntuvat olevan halpaa rihkamaa mitään arvokkaampaa ei voi joukosta löytää. Kirkko elokuvateatterina Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on is 5
tutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään. Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri. Sisällä on alttarin tilalla suuri valkokangas ja entisten penkkien paikalle on tuotu tavalliset elokuvateatterin kääntyvät istuimet. Urkuparven yläpuolella sijaitsevassa konehuoneessa ovat jalustat jäljellä, mutta elokuvakoneet on kuljetettu pois. Muutamat filminpätkät sisältävät tyypillisiä kohtauksia venäläisestä elokuvataiteesta. Mainoksista päätellen on kirkossa annettu näytäntöjä kolmasti illassa. 6
Roomalais-katolinen kirkko on ulkonaisesti ehyt, joskin melkoisesti ränsistynyt. Kreikkalais-katolisesta kirkosta on purettu suurin torneista ja kupoolien kultaus peitetty likaisen sinisellä värillä. Kirkko on sisältä täydellisesti tyhjennetty eikä niistäkään merkistä voi päätellä, mihin tarkoitukseen sitä on käytetty. Kreikkalais-katolisen kirkon vastapäätä sijainnut suojeluskuntatalo on raunioina. Se lienee palanut jo viime sodan aikana. Hiekkaranta hyvässä kunnossa Terijoen ylpeys, hiekkaranta, avautuu silmiemme eteen tutussa, entisessä asussaan. Suomenlahden aallot huuhtovat sen hienoa hietaa, joka levittäytyy siistinä ja puhtaana rehevän metsän ja meren välillä. 7
Rantakojutkin ovat hyvässä järjestyksessä jäljellä metsän reunassa samoin lottien myyntikoju hietikon keskellä. Liukurataa ei sen sijaan enää näy entisellä paikallaan. Käymme vielä hotelli Puistolassa ja Kasinon päärakennuksessa, jotka kumpikin ovat ulkonaisesti ehjiä. Edellisessä ovat venäläiset ryhtyneet laajoihin korjaustöihin. Talon sisälle on rakennettu lukuisia uusia seiniä, lattioita on uusittu ja seiniä rapattu, mutta työ on vielä jäänyt kesken. Stalinia sorretaan Urheilukenttä laululavoineen on ollut ryssien ulkoilmateatterina. Keskelle kenttää on rakennettu jonkinlainen karsina, johon on sijoitettu penkit istuimiksi noin parille sadalle henkilölle. Laululava on maalattu räikeän punaiseksi ja koristettu asiaankuuluvilla sirpillä ja vasaralla. Näyttämöllä on kulissien jätteitä ja sen molem8
min puolin suurikokoiset taulut, joihin on tekstattu Leninin ja Stalinin iskulauseita. Ihmetystä herätti, että Stalinin nimen päälle oli toisessa taulussa töhritty valkoista maalia. Kun sen sijaan Leninin nimi oli saanut olla paikallaan. Urheilukentän takana rannalla olevat rakennukset ovat kaikki säilyneet ehjinä. Onpa niissä useassa jäljellä joitakin huonekalujakin. Eräässä rakennuksessa oli ryssien asevarasto monine uusine pienoiskivääreineen ja lukuisine valopistoolipanoksineen. Uintia kranaattisateessa Terijoella kuuluu ilman muuta asiaan uinti Suomenlahden aalloissa hiekkarannan äärellä. Emme nytkään halua jättää tilaisuutta käyttämättä, vaan palaamme rannalle, riisuudumme ja heittäydymme suolaisen veden syleilyyn, joka tuntuu oudolta Laatokan makean 9
veden maininkeja ja edellistä uimapaikkaamme muistellessa. Tunnemme elävämme jonkinlaista tämän sodan historiallista hetkeä suomalaiset sotilaat uimassa Terijoen rannalla - kun mereltä käsin äkkiä alkaa taas saapua ilkeästi ulisevia kranaatteja, jotka lähellä rantaa meren yläpuolella tuntuvat rähähtävän uuden kerran. Ryssät käyttävät nähtävästi jatkopanoksia ampumamatkan pidentämiseksi. Räjähdykset seuraavat toisiaan, ilmassa ulisee ja viheltää, kranaatit lentävät päittemme yli ja iskeytyvät ankaralla räjähdyksellä maahan lähellämme, Terijoki tuntuu vapisevan, ikkunat helisevät taloissa ja lintujen viserrys vaikenee. Nousemme vedestä, pukeudumme ja lähdemme taas jatkamaan matkaamme kranaattien yhäti jylistessä ympärillämme. Kasarmialue raunioina Ollinpään talot ovat suureksi osaksi palaneet todennäköisesti jo viime sodan aikana. Käkösenpää on sen sijaan melkoisen ehyt, samoin Tyrisevän suunnassa näkyvät talot. Kasarmialue tuhoutui jo Talvisodan aikana. Koko laaja alue on nyt rauniokasana, jonka keskellä seisovat valkeat lipputangot tyhjinä. Siniristilippua ei vielä ole niihin ehditty nostaa, sillä paikkakunnan ympäristössä ja keskustassakin taistelut jatkuvat. Komea uusi sotilassairaala palaa sisältä, mutta ulkoseinät ovat täysin ehyet. Sotilaskoti on samoin ilmiliekeissä, mutta sen vieressä oleva entinen soittokunnan asuintalo on säilynyt ehyenä. 10
Katujen nimet venäläisiä Huolimatta siitä, että Terijoen kaupunki on ollut Kuusisen marionettihallituksen tyyssijana, kaikki katujen risteyksissä olevat nimikilvet ovat yksinomaan venäjänkielisiä. Kuusisen karjalais-suomalainen kansanhallitus ei näköjään ole voinut vaikuttaa edes tässä suhteessa Karjalan ihannevaltakunnan asioihin, vaan niitä on johdettu täysin venäläistyttämisperiaatteen mukaisesti. Sota on kulkenut Terijoen yli ja se on jälleen vapaa. Sodan ankarat jäljet ovat nähtävissä sen kaduilla ja kujilla, mutta kokonaisuudessaan on Terijoen yhdyskunta säilynyt kovista koettelemuksistaan huolimatta ilahduttavan hyvässä kunnossa. Sen vauraus saadaan nopeasti entiselleen. Teksi: Uusi Suomi nro 240/1941. Kuvat: Terijoki-Seura ry:n kuvaarkisto, kuvat otettu hoitokunnan Terijoen matkalta 1941, pl. sivujen 4 ja 7 valokuvat. 11
Etsitään lisätietoa korttisarjasta! Terijoesta julkaistuja kortteja katsellessa kiinnittää muutama kortti huomiota yhtenäisen painojäljen ja kartongin takia. Samaan sarjaan, painojäljen ja materiaalin perusteella miellettäviä kortteja on tähän mennessä löytynyt 11 kappaletta. Korteissa ei ole tietoa julkaisijasta tai julkaisuajankohdasta eikä myöskään taustaviivoitusta. Ainoa asia, jonka perusteella saattaa päätellä korttien julkaisuajankohdan, on yhden kortin aihe - Terijoen luterilainen kirkko ilman tornia. Tästä kuvasta päätellen kortit on julkaistu, joko jatkosodan aikana tai sen jälkeen. Tähän viittaa myös korteissa käytetty huokoinen kartonki ja kellertävä painojälki. Koska korttien julkaisijasta, -ajankohdasta tai kuva-aiheiden määrästä ei ole tietoa, pyydetään lukijoita kertomaan tietonsa Terjokkoiseen. Yhteystiedot ovat ensimmäisellä sivulla. 12
13
14
15
Me Karjalan lapsia laulavia on professori Reijo Pajamo ottanut motoksi esitykselleen tämänvuotisessa Terijoki-juhlassa. Piakkoin viidenkymmenen (50!) julkaistun kirjan mies tuntee kirkkomusiikin, kuorotoiminnan, koulu- ja joululaulut ja paljon muuta. Meitä varten hän ottaa musiikkiin karjalaisen näkökulman ja kertoo siitä, mikä on Terijoen ja yleisemmin koko Karjalan merkitys suomalaiselle musiikkikulttuurille. Professori Pajamon juuret ovat Karjalassa, Laatokan rannalla Sortavalassa. Hänen kuorotaustansa oli nuorempana mm. Laulu-Miehissä. Nykyään hän, kuten myös Terijoki-Seuran puheenjohtaja Jukka Marttinen, kokevat omakseen Suomen vanhimman seniorikuoron, jolla on mainio nimi Urisevat ukot. Kööri on perustettu jo vuonna 1 932. Paitsi että ääni kulkee laulajien riveissä, niin tiedossa on laaja kokonaiskuva alalta Reijo Pajamo on nimittäin laatimassa suomalaisen kuorolaulun historiaa. Hänen uusin julkaistu teoksensa on viime vuonna valmistunut Musiikista ja muusikoista. Sen kymmeniä lukuja eli tietoiskuja voi käyttää vaikkapa visailuissa, lukea sitä oivana hakuteoksena tai viihtyä sen parissa muuten vain. Äskettäin pidetty uuden karjalaisen laulun kilpailu tuotti valtavan sadon, 276 sävellystä sanoituksineen. Professori Pajamo ei ollut hankkeessa mukana, mutta 16
monet kisat kokeneena hän miettii sen rakentamiselle mielenkiintoista vaihtoehtoa: entä jos sävellyksien pohjaksi olisi annettu kymmenkunta valmista hyvää runoa? Sävellyskilpailun suuri suosio osoittaa, että heimomme musiikki elää muuttuneinakin aikoina. Professori Reijo Pajamon mielestä karjalainen musiikkiperinne jopa kannatteli sodan jälkeen parhaiten entistä musiikkielämää. Lisää tämän soivan aarteiston syntymisestä ja säilymisestä kuulemme kohtapuoliin Terijoki-juhlassa! Tuovi Paju Soitto soi ja laulu raikuu Tuovi Paju Karjalaisseurojen Tampereen piirin toimeenpanema uusien karjalaisten laulujen sävellyskilpailu tuotti kaikki yllättäneen tuloksen. Nyt siul on kakssattaa vuotta eteenpäi hyvvii laului, väitetään muusikko Erkki Liikasen kehuneen, ja idean isä Pekka Kuisma on varmasti tyytyväinen mies. Terjokkoisilla ei syytä kissanhännän nostoon... Raadin sihteeri Ritva Surakka kertoo, ettei yhdenkään laulun nimessä ollut sanaa Terijoki. Koska sävellyksiä oli lähemmäs kolmesataa hän ei muistanut, oliko Terijoki mainittu osana jotakin sanoitusta. Lauluja oli omistettu monen monille paikkakunnille; nimet Viipuri, Koivisto, Kivennapa, Kuolemajärvi kyllä löytyivät, samoin 17
lukuisia muita aina Vienaan asti. Uudellekirkolle on luotu oma valssi, ja Laatokka ja Vuoksi ovat tietenkin saaneet nimikkolaulunsa eivät toki ensimmäistä kertaa. Sana Karjala oli esillä lähes sadassa laulussa. Ensimmäinen levy ilmestynyt, toinen lienee tulossa Kaikkiaan 1 40 säveltäjää viidestä eri maasta osallistui, ja raadissa olivat Eki Liikasen lisäksi mus. tri Sari Kaasinen ja Kuhmon musiikkijuhlien nokkamies Pekka Huttu-Hiltunen. Sävellysten parhaimmisto on nyt koottu CD:ksi, jolla on Juha Lanun voittajakappaleen nimi: Äiti Karjala. Lanun suku on Sortavalasta, ja laulu syntyi alun perin tekijän äidin 70-vuotispäivän innoittamana. Toista levyä mietitään, ja saatetaanpa kilpailun sadosta laatia kokonainen laulukirjakin. Polkupyöräpataljoona 1 soittokunta Terijoella 1930-luvun alussa. 18
Hyvässä kohtaamisessa syntyy aito lähimmäisyys Christine Eriksson ( Järvenpään seurakunnan tiedottaja) Kommunikaatio on minulle ominta, toteaa Miika Heikinheimo, kun hän runsaan kymmenen vuoden työrupeaman jälkeen jättää Järvenpään seurakunnan siirtyäkseen eläkkeelle. Hän on pappi, joka on tullut tutuksi lukemattomille järvenpääläisille. Syyspuolella Miika suuntaa Lounais-Suomeen Saloon viettämään aktiivisia eläkeläispäivä Raili-puolison kanssa. Yhteyden luominen ihmisiin on tärkeätä. Sitä luodaan siellä missä kuljetaan ja kohdataan, ihmiseltä ihmiselle, vaakasuoraan. Samalla on kuitenkin myös tärkeätä yhteys ylöspäin, pystysuoraan, Miika tähdentää ja viittaa käsillään sivuille ja ylös. Siinä missä nämä yhteydet kohtaavat, syntyy risti ja aito lähimmäisyys. Nämä ovat tärkeitä hetkiä, hän sanoo. Kommunikaatio näkyy myös Miikan harrastuksessa aktiivisena radioamatöörinä. Tätä kautta hän on luonut yhteyksiä ja saanut ystäviä eri puolilla maailmaa. Miika Heikinheimon työsarkaan ovat kuuluneet myös ystävyysseurakuntatyö ja kansainväliset kontaktit. Terijoki (Zelenogorsk) Venäjällä, Põltsamaa Virossa ja Vác Unkarissa ovat tulleet tutuiksi. Tätä kautta olen saanut kurkistaa vähemmistökirkkojen elämään. Olen oppinut arvostamaan sitä työtä, jota näissä kirkoissa tehdään, ja ymmärtämään minkälainen kristittyjen asema voi olla eri kulttuuriympäristöissä. Samalla olen oppinut antamaan arvoa oman kirk 19
komme ja seurakuntamme edellytyksiin toimia ja tehdä työtä. Erityisesti olen iloinnut yhteyksistä, joita ystävyysseurakuntatyö on mahdollistanut nuorten välillä, Miika sanoo. Miika Heikinheimon lähtösaarna sunnuntaina 1 8.9. klo 1 0 Järvenpään kirkossa. Teri-Säätiö ja Terijoki-Seura kiittävät Eläkkeelle siirtyvä Järvenpään seurakunnan kappalainen Miika Heikinheimon tehtäviin on kuulunut ystävyysseurakuntatyö. Tässä ominaisuudessa hän on ollut mukana monissa Terijoen seurakunnan tilaisuuksissa ja hyvänä juontajana ohjaillut myös terijokelaistilaisuuksia. Kiitämme häntä ja toivotamme aktiivisia eläkevuosia. Terijoen kirkossa vasemmalta Miika Heikinheimo, Terijoen ensimmäinen kirkkoherra Aleksander Kurdjatsev (kutsumanimeltä Aleksanteri I), piispa Aarre Kuukauppi, Aleksader Asonov (Aleksanteri II). 20
Terijoen kirkon uudelleen vihkimistilaisuus syyskuussa 2008. Kuvassa Miika Heikinheimo kirkon käytävällä, sivupenkillä Järvenpään kirkkoherra Vesa Koivisto ja Hauhon kirkkoherra Tapani Vanhala. Ristisaatto poistuu kirkosta. 21
Terveisiä Terijoelta -postikorttinäyttely Näyttelyssä esitettävät kortit tuovat esiin Terijoen ja myöhemmin Zelenogorskin matkailijalle myytäviksi valmistettujen postikorttien ja matkamuistokorttien kautta. Näyttelyä ei ole tarkoitus toteuttaa oikeaoppisena postikortti- tai postimerkkinäyttelynä, vaan näyttelyssä pyritään tuomaan esiin Kannaksen rantamaisema ja sen nähtävyydet turistin silmin. Näyttely vie läpi iloisen 1 930-luvun, koskettaa evakkoaikaa, muistelee hetken kotiseutumatkoja 1 970-luvulla ja kurkistaa miten Zelenogorskissa lomaileva neuvostoturisti näkee Zelenogorskin, entisen Terijoen. Näyttelyn käsikirjoitus kulkee: 1 ) "Matkustakaa Terijoelle!" 2) Matkailijan lähettämiä monikuvakortteja 3) Mihin matkailija majoittuu Terijoella 4) Missä hän viettää aikaansa 5) Minne menee, kun kyllästyy loikomaan rannalla 6) Matkailijan lähettämiä kortteja teksteineen 7) Terijoki on menetetty, ja suomalaisista siellä käyvät kotiseutumatkailijat 8) Terveisiä Zelenogorskista 9) Matkailijan Zelenogorsk Näyttely on esillä Järvenpään Seurojentalolla 1 7.9 23.9.2011 päivittäin. 22
23
Terijokelaisista järvenpääläisiksi Teri-Säätiö on julkaissut Heli Kyllösen pro gradu -tutkielmaan perustuvan kirjan terijokelaisten sopeutumisesta Järvenpäähän. Sodan johdosta evakkoon joutuneet terijokelaiset sijoitettiin Uudellemaalle keskuspaikkana Tuusulan kunnan Järvenpään asemakylä. Jatkosodan aikana eivät terijokelaiset voineet palata kotiseudulleen Puhtulaa lukuun ottamatta, koska Terijoki oli sotatoimialuetta. Terijokelaiset juurtuivat siksi uudelle paikkakunnalle aikaisemmin kuin evakkojen valtaosa. Terijoen kunnantoimisto ja kirkkoherranvirasto siirtyivät kesällä 1 940 Järvenpäähän, jossa ne olivat kunnan ja seurakunnan lopettamiseen saakka. Kirjan perustana olevasta maisteri Heli Kyllösen pro gradu -tutkielmasta selviää, että vastaanottajina tuusulalaiset tajusivat tilanteen välttämättömyyden. Siirtolaisten asuttamisen ja maanluovutuksen mahdolliset erimielisyydet voitiin ratkaista sovinnollisesti. Molemminpuolisesta luottamuksesta kertoo 1 945 kunnallisvaalien tulos, jossa siirtolaiset menestyivät hyvin. Kirjaa on saatavissa Terijoen torilta 1 7.9.2011 tai osoitteesta www.terijoki.fi, tilaamalla suoraan julkaisijalta osoitteesta www.bod.fi tai kaikkien hyvin varustettujen kirjakauppojen kautta. 24 Julkaisija: Books on Demand ISBN 978-952-498-506-2 Pehmeäkantinen. Sivuja 1 08 20,00
Muistojen Terijoki -seinäkalenteri vuodelle 201 2 Terijoki-Seuran Muistojen Terijoki -kalenteri vuodelle 201 2 on ilmestynyt. Kalenterin kuvat Terijoen keskustan pääkadulta Viertotieltä. Kuvien lisäksi kalenterissa on 1 920-luvun terijokelaisia mainoksia. Kalenterin koko on suljettuna A4 ja avattuna A3. Kalenterissa on viralliset nimi-, juhla- ja liputuspäivät sekä kuun vaiheet. Joka kuukausi on näkyvissä edellinen ja seuraava kuukausi. Jokaisella aukeamalla on myös tilava säilytystasku. Kalenteria on saatavissa ainoastaan Terijoki-Seuran kautta. Kalenteria on myynnissä Terijoen torilla 1 7.9.2011 tai osoitteessa www.terijoki.fi. Lisäksi kalenteria voi tilata osoitteesta www.terijoki.fi tai ostaa terjokkoisten tapaamisissa. Katso myös sivu 27. 1 0,00 25
Terjokkoisen tapahtumakalenteri Perjantaina 1 6.9.2011 kello 1 7.00 kunniakäynti Tuusulan Paijalan hautausmaalla Terijoen sankarivainajien muistomerkillä. Lauantaina 1 7.9.2011 kello 7.00-1 2.00 Terijoen tori Järvenpään torilla. Lauantaina 1 7.9.2011 kello 1 4.00 Terijoki-juhla Laulun ja soiton Karjala Järvenpään Seurojentalolla (Kartanontie 20). Sunnuntaina 1 8.9.2011 jumalanpalvelus Järvenpään kirkossa (Kirkkotie 1 ). Lauantaina 29.1 0.2011 klo 1 8.00 teatteri-ilta. Karjalaisen Näyttämön esittämä näytelmä 'Rooli' Karjala-talolla (os. Käpylänkuja 1, Hki). Liput 1 3/1 0 euroa. Ilmottautumiset 22.1 0.2011 mennessä Marja Feltille puhelin (09) 241 4669. Torstaina 1 7.11.2011 kello 1 7.00 Terijoki-Seura ry:n sääntömääräinen syyskokous Helsingissä Hotelli Arthurissa (Vuorikatu 1 9). Kokouksessa käsitellään seuran sääntöjen 11 :n mukaiset asiat. Lauantaina 26.11.2011 kello 1 3.00 pikkujoulu hotelli Arthurissa (Vuorikatu 1 9) Helsingissä. Hinta noin 30 euroa. Ilmoittautumiset 20.11.2011 mennessä Marja Feltille puhelin (09) 241 4669. 26
Joulumatka Terijoelle Perinteinen joulumatka Terijoelle 9 11.1 2.2011. Ilmoittautumiset tulisi tehdä viisumien takia 1.11.2011 mennessä. Varaukset ja lisätietoa matkasta antavat Olli Torkkeli 040-5588 880 tai Marjut Torkkeli 050-357 0080 tai sähköposti olli.torkkeli[at]elisanet.fi tai marjut.torkkeli[at]elisanet.fi. Myynnissä olevia tuotteita Terijoki-Seuran seinäkalenteri vuodelle 2011. Kalenterin hinta 1 0 euroa. Teri-Säätiön Terijokelaisesta järvenpääläisiksi -kirja. Kirjan hinta 20 euroa. Silmälasit kirkkaiksi Terijoki-mikrokuituliinalla. Liinan hinta 5 euroa kappale tai viisi kappaletta 20 euroa. Lisää terijokelaisia tuotteita on myynnissä terijokelaisten tapaamisissa, Terijoen torilla 1 7.9.2011 ja kellon ympäri osoitteessa www.terijoki.fi. Tuotteita voi tilata myös Marja Feltiltä puhelin: (09) 241 4669. Kaikki myynnissä olevat Terijokeen liittyvät tuotteet ovat nähtävillä osoitteessa www.terijoki.fi. Terjokkoisen kotisivut www.terijoki.fi 27
TERIJOKI-JUHLAT lauantaina 1 7.9.2011 Järvenpäässä SYDÄMELLISESTI TERVETULOA Terijoen tori klo 7-1 2 Järvenpään torilla Myynnissä terijokelaistuotteita PÄÄJUHLA, Laulun ja soiton Karjala klo 1 4.00 alkaen Järvenpään Seurojentalolla osoite Kartanontie 20 Juhlaesitelmä: professori Reijo Pajamo Prima Vista- ja Kiiriminna-kuorot esiintyvät Kahvitarjoilu Kutsumme teitä mukaan myös näihin tilaisuuksiin: Perjantaina 1 6.9 klo 1 7 kunniakäynti Tuusulan Paijalan hautausmaalla Terijoen sankarivainajien muistomerkillä Sunnuntaina 1 8.9 jumalanpalvelus klo 1 0 Järvenpään kirkossa, osoite Kirkkotie 1 saarnaa pastori Miika Heikinheimo Teri-Säätiö Terijoki-Seura